Sander van Broekhoven HortiNova

Samankaltaiset tiedostot
Ravinteet. Mansikan lannoitus ja kastelu -koulutus Raija Kumpula

Sokerijuurikas ja ravinteet Susanna Muurinen

Kotipuutarhan ravinneanalyysit

17VV VV 01021

Sokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula

17VV VV Veden lämpötila 14,2 12,7 14,2 13,9 C Esikäsittely, suodatus (0,45 µm) ok ok ok ok L. ph 7,1 6,9 7,1 7,1 RA2000¹ L

METSÄTAIMITARHAPÄIVÄT 2016 KEKKILÄ PROFESSIONAL

Liitetaulukko 1/11. Tutkittujen materiaalien kokonaispitoisuudet KOTIMAINEN MB-JÄTE <1MM SAKSAN MB- JÄTE <1MM POHJAKUONA <10MM

1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ

Mangaani porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa LAJIKKEET JA LANNOITUS Elina Virtanen

Kalkituksen merkitys sokerijuurikkaalle. Sakari Malmilehto, SjT

Kasvien ravinteiden otto, sadon ravinteet ja sadon määrän arviointi

Tasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen

Hivenlannoitus viljoilla ja öljykasveilla AK 4/2017

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila

Kasvianalyysin tuloksia. Kesä/2013

Lisälannoitus kasvukaudella

Solun toiminta. II Solun toiminta. BI2 II Solun toiminta 6. Kasvien vesi- ja ravinnetalous

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT

Kevitsan vesistötarkkailu, perus, syyskuu 2018

Tulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma

* FINAS -akkreditoitu menetelmä. Mittausepävarmuus ilmoitetaan tarvittaessa. Akkreditointi ei koske lausuntoa.

Kasvuohjelmaseminaari

MegaLab tuloksia 2017

Í%SC{ÂÂ!5eCÎ. Korvaa* Kevitsan vesistötarkkailu, PERUS, marraskuu 2018

Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi

Kaura vaatii ravinteita

Laaja ravinnetilatutkimus: Mikrobiologinen aktiivisuus

Rikinpuute AK

Agrimarketin VILJAILTA Hiitteenharju, Harjavalta YaraVita- hivenravinneratkaisut kasvukaudelle

UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE. Katse syyshoitoon. Kokemuksia Norjasta ja Tanskasta. Mikkeli

Elodean käyttö maanparannusaineena ja kasvitautitorjunnassa

Miten kasvit saavat vetensä?

Typpi porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

VILJAVUUSTUTKIMUS s-posti: Päivämäärä Asiakasnro Tutkimusnro

TUTKIMUSSELOSTE. Tarkkailu: Talvivaaran prosessin ylijäämävedet 2012 Jakelu: Tarkkailukierros: vko 2. Tutkimuksen lopetus pvm

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä

TUTKIMUSSELOSTE. Tutkimuksen lopetus pvm. Näkösyv. m

Marjojen kasvuohjelmien kasviravinneratkaisut. Raija Roos

Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon!

Nurmen lannoitusohjelmat

Lehtilannoitekokeet Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Puhtia kasvuun kalkituksesta, luomuhyväksytyt täydennyslannoitteet. Kaisa Pethman ProAgria Etelä-Suomi Hollola

Ravinteet tasapainoon lannan ravinnekoostumuksen täydentäminen kasvien tarpeita vastaaviksi

Nurmien lannoitus ravinteiden näkökulma

Marjojen kasvuohjelmien kasviravinneratkaisut. Seppälä

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitus prosessina

Lannoitus ja siihen vaikuttavat tekijät

TUTKIMUSTODISTUS 2012E

Näytenumero Näytetunnus Tunnus Ottopvm. Näytteenottaja Saapunut pvm. Tutkimus alkoi Tutkimus valmis

Miten kasvit saavat vetensä?

Vesiruton mahdollisuudet maanparannusaineena

MAAN VILJELYN JÄRKIPÄIVÄ IV- UUDET LANNOITUSRATKAISUT

TUTKIMUSTODISTUS. Jyväskylän Ympäristölaboratorio. Sivu: 1(1) Päivä: Tilaaja:

Boori porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Ekosysteemiekologia tutkii aineen ja energian liikettä ekosysteemeissä. Häiriö näissä liikkeissä (jotakin on jossakin liikaa tai liian vähän)

YaraVita -lehtilannoitteet. Huomio yksityiskohtiin

UUTTA: Substral Patch Magic Nurmikonpaikkaaja 3-i-1

Miten hyödynnän viljavuus- ja kasvustoanalyysit viljelyn suunnittelussa. Ajankohtaista asiaa viljelyn suunnittelusta

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitussuunnittelu. Tuomas Mattila Erikoistutkija & maanviljelijä

Terve satokasvi parempi ravinteiden hyödyntäminen

Malmi Orig_ENGLISH Avolouhos Kivilajien kerrosjärjestys S Cu Ni Co Cr Fe Pb Cd Zn As Mn Mo Sb

Maan kasvukuntoa kuvaavat uudet analyysit. Ratkaisuja vihannestuotannon haasteisiin Venla Jokela/ Manna Kaartinen

MINERAALIEN JA VITAMIINIEN YHTEISVAIKUTTEISUUS

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Viljavuusanalyysin käyttö. Tuomas J. Mattila Erikoistutkija, SYKE Maanviljelijä

Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY

Nummelan hulevesikosteikon puhdistusteho

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi

Viljan ja öljykasvien lisälannoitus kasvukaudella

Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 2

Mitä uutta maanäytteistä? Eetu Virtanen / Soilfood Oy Maan viljelyn Järkipäivä II Tuorla

Maan happamuus ja kalkitus. Ravinnepiika, kevätinfo Helena Soinne

Biologinen kasvinsuojelu

VILJELYSUUNNITELMA 2008

Pellon peruskunnon työkalut, ravinteet. Ilkka Mustonen, Yara Suomi Oy

Varautuminen kasvukauteen Asiakkuuspäällikkö Ilkka Mustonen

Eero Mäntylä. Kompostiravinteet kasvien tuotannossa Kasvinravinteita maanparannusaineista Jokioinen Vapo Oy Puutarha ja Ympäristö

Tutkimustodistus Projekti: /10

Oy Transmeri Ab Substral-tuotteet 2011

Kasvihuoneen kasvutekijät. LÄMPÖ Tuula Tiirikainen Keuda Mäntsälä Saari

KEKKILÄN TUOTTEET MARJANVILJELYYN

Ei ole olemassa jätteitä, on vain helposti ja hieman hankalammin uudelleen käytettäviä materiaaleja

Kasvihuoneen kasvutekijät. HIILIDIOKSIDI Tuula Tiirikainen Keuda Mäntsälä Saari

Vadelmien tuotanto tunneleissa. Marjamaat-hanke Joensuu Arja Raatikainen

Hapro. Toimintasuunnitelma. Teksti ja kuvat: Niina Lindell

Vihannesten lannoitustutkimus Lukessa v

Jalostuspäivät, Mikkeli Janne Mäkikalli Viljavuuspalvelu Oy

Havaintokoe 2010 Kevätvehnän aluskasvikoe 1 (Vihti)

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus. Yara Suomi

Ympäristölupahakemuksen täydennys

ME OLEMME IKAR IKAR IKAR-

Turvemaan ravinnevarat ja niiden riittävyys metsäojitusalueilla

Humuspehtoori oy. Pälkäneellä toimiva 30-vuotias perheyritys, toiminta laajenemassa Janakkalaan

Mansikan fosforilannoitus ja mykorritsat

Kuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.

Kenttätutkimus hiiliteräksen korroosiosta kaukolämpöverkossa

Luuaineksen ja tuhkan luomulannoituskäyttö mikrobien avulla

Ravinteiden puutosoireet

Analyysi Menetelmä Yksikkö Kaivovesi Tehdasalue P1. 148,4 Alkaliniteetti Sis. men. O-Y-003 mmol/l < 0,02 Väriluku. lämpötilakompensaatio

Transkriptio:

Sander van Broekhoven HortiNova 03-05-2018 Sander.vanbroekhoven@hortinova.nl

Esittely

Sisältö NovaCropControlin / HortiNovan esittely Antagonistiset (vastakkaiset) vuorovaikutukset Marjojen/hedelmien laadun optimointi Rikkiä härmää vastaan Kalium/Kalsium, esimerkkinä Kwanza-vadelma Näytteenotto

Johdanto Vuonna 2003 HortiNova aloitti kasvinestemittaukset hedelmillä ja vihanneksilla Brix, Johtokyky, ph, Nitraatti, Kalium 5 vuoden kokemusten jälkeen: Kasvava tarve muille parametreille Fosfori, Kalsium, Magnesium, hivenravinteet (21 parametriä) 2008 NovaCropControl, perustajat Sjoerd Smits ja Bart Vromans

Miksi mitata kasvin sisältä? Mitä kasvi on ottanut, lannoituksen tehokkuus Kaikki vuorovaikutussuhteet voidaan jättää huomiotta, koska tiedetään, mitä kasvissa on Kasvinestemittaus kertoo mitä kasvilla on käytettävissään kehitykseen mittaushetkellä

Mitä kasvinestenäyte kertoo? Nykyinen ravinteidenotto Ravinnepuutokset ja / tai -ylimäärä Ennen näkyviä oireita Ravinne-epätasapaino kasvualustassa Kasvin ravinnevarannot Ravinteet, jotka kasvi voi käyttää kasvuunsa mittaushetkellä Eroaa kuiva-ainetestistä (kokonaismäärä) Heijastaa kasvin terveyttä ja elinvoimaa Marjan/hedelmän laatu Kuin kasvin verikoe

Lannoitusresepti ravinteiden otto Ravinteiden ottoon vaikuttavat tekijät Kasvualustan koostumus / laatu Ravinteiden epätasapaino lannoitusreseptissä Juurten laatu, juurikarvat, maaperäbiologia Ilmasto, lämpötila, valo Kasteluveden laatu Bikarbonaattiluku ja ph Natrium, kierrätys, lannoitteiden kontaminaatio

Antagonistiset (vastakkaiset) vuorovaikutukset Kalium Kalsium Magnesium Natrium Kun yhden kationin pitoisuus nousee, yhden tai useamman kationin pitoisuus laskee kasvinesteessä. Kun yhden kationin saatavuus heikkenee, yhden tai useamman kationin pitoisuus kasvaa kasvinesteessä.

Antagonistiset (vastakkaiset) vuorovaikutukset Anionitasapaino Nitraatti (Typpi) Kloridi Fosfori Rikki Anioneilla on samanlaiset vuorovaikutussuhteet Kun yhden pitoisuus on korkealla, toisten pitoisuus laskee

Antagonistiset (vastakkaiset) vuorovaikutukset Nitraatin vähentämisestä seuraa parantunut fosforin ja rikin otto. Liika KCl johtaa typen, fosforin and rikin huonompaan ottoon.

Antagonistiset (vastakkaiset) vuorovaikutukset Rikki Rauta Typpi

Antagonistiset (vastakkaiset) vuorovaikutukset Jokainen ravinne saman värin sisällä vähentää toisen ravinteen ottoa suoraan. Jos yhden ravinteen pitoisuus on korkea, toisen ravinteen otto heikentyy.

Every element within 1 color will limit the uptake direct of another element. If one element is high, than the uptake of another element will be limited.

Ravitsemustekijä Sokerit Hyödyt Elinvoimainen kasvusto, yhteyttäminen tehokasta, parantunut luontainen vastustuskyky ja kauppakestävyys. Haitat Liian suuri pitoisuus kertoo, että kasvi ei toimi. Tämä vaikuttaa sadontuottoon. EC (johtokyky) Kasvin kasvuun tarvitaan riittävästi liuenneita suoloja. Pidä mielessäsi: Mitkä suolat nostavat johtokykyä, hyvikset vai pahikset? Liian korkea EC johtaa lehdenreunapoltteeseen; liian matala EC hidastaa kasvua. ph Hivenravinteet ja fosfori ovat käyttökelpoisempia matalassa ph:ssa. Matala ph rajoittaa pääravinteiden ottoa. N Kasvu, lehti- ja versomassa, vegetatiivinen kasvu. Liian rehevä kasvusto, tai siirtyminen sadontuottovaiheeseen hidastuu. Korkea nitraattipitoisuus altistaa: härmälle, harmaahomeelle, kirvoille, vihannespunkille, ripsiäisille. P Hyvä juuristo, pölytyskelpoiset kukat. Hivenravinteiden otto häiriytyy, ensin Fe, sitten Zn ja viimeiseksi Mn. K Vaikuttaa hedelmien värittymiseen, kiinteät hedelmät. Stimuloi kasvua. Riittävä K Häiritsee Ca ottoa = lehtien ja versojen kärkien epämuodostumat (latvamätä); estää lehdenreunapoltetta valotetussa kasvustossa. ylimäärä aiheuttaa vegetatiivista kasvua, rajoittaa Mg ottoa. Ca Epämuodostumien (latvamädän) välttäminen, kiinteä hedelmän pinta/ vahvat solut. Vain vähän haittoja, Mg ja K otto hankaloituu hieman. Mg Tehokas NO3 muunnos, terve kasvu. Tärkeä lehtivihreän tuotannolle. Korkea Mg johtaa K ja Ca oton heikentymiseen. S Tehokas NO3 muunnos, terve kasvu. Tärkeä proteiinien tuotannolle. Cl Terve kasvu, tehokas NO3 muunnos. Happamoittaa maata, ph laskee ja Mn otto kasvaa liikaa, jopa myrkytykseen asti. Kilpailee NO3 oton kanssa, voi johtaa typen puutokseen. Fe Vihreä väri lehdissä, ilman laikkuja ja ilman keltaisia verson kärkiä. Korkea Fe johtaa matalampaan Mn ja Zn ottoon. Mn Vihreä väri lehdissä, ilman laikkuja, parantaa sienitautien kestoa Korkea Mn otto johtaa matalampaan Fe ja Zn ottoon. Korkea Mn = verhiön ruskettuminen ja sienitaudit Zn Vihreä väri lehdissä, ilman laikkuja, estää lehdenreunapoltetta valotetussa kasvustossa. Korkea Zn johtaa matalampaan Mn ja Fe ottoon. B Edistää Ca ottoa, estää hedelmiä karisemasta, estää verhiön kellastumista. Parantaa hedelmien tuottoa. Vähemmän versojen murtumista. Myrkyllistä kasveille, ensin lehtien kärjissä värimuutoksia, sitten kasvit kuolevat. Cu Parantaa kasvin sisäistä vastustuskykyä sienitauteja kohtaan Johtaa heikentyneeseen Fe ja Zn ottoon, tuottaa tukevaa, hidasta kasvua. Si Edistää Ca ottoa, vahvat lehdet. Vähentää härmää, harmaahometta, muita sienitauteja Marjoilla K otto heikkenee, koska Ca otto kasvaa. Mo Tarvitaan entsyymeihin, jotka tekevät NO3 muunnosta, terve kasvu Tuntematon, voi olla myrkyllistä jos pitoisuus on liian korkea.

Antagonistiset (vastakkaiset) vuorovaikutukset Korkea fosforin otto rajoittaa raudan, sinkin ja joskus mangaanin ottoa.

Antagonistiset (vastakkaiset) vuorovaikutukset Korkeampi piin (Si) otto johtaa korkeampaan kalsiumin ottoon. Matalampi kalsiumin otto voi johtaa boorin ylimäärään. Albiinohedelmä: väärän K/Ca -suhteen tulos

Antagonistiset (vastakkaiset) vuorovaikutukset Matala magnesiumin ja molybdeenin otto voi johtaa huonoon nitraatin muuntumiseen.

Parempi hedelmän laatu Syyt epätyydyttävälle hedelmän laadulle Kationiepätasapaino kasvissa ja hedelmissä Raakaveden koostumus (pii) Poikkeamat lannoitusreseptissä ja antovedessä

Kationiepätasapaino kasvissa ja hedelmissä Kalium alhaisempi vanhoissa lehdissä verrattuna nuoriin lehtiin ja alle optimin. K/Ca suhde vanhassa lehdessä 0,67. Tavoite on 2,0 Magnesium aivan liian korkea

Raakaveden koostumus (pii) Pii stimuloi kalsiumin ottoa Korkeampi kalsiumpitoisuus estää kaliumin ottoa Jos raakaveden piipitoisuus on yli 0,3 mmol/l, on suurempi riski laatuongelmille ja albiinohedelmille. Tarvitaan korkeampaa kaliumlannoitusta.

Poikkeamat lannoitusreseptissä ja antovedessä Mitattu antovedestä Lannoitussuositus PVM K Ca K/Ca ratio PVM K Ca K/Ca ratio 30-aug 3,4 3,9 0,9 5-sep 2,4 4,00 0,60 9-sep 3,9 3,7 1,1 12-sep 2,5 4,50 0,56 14-sep 5,3 3,1 1,7 25-sep 4,1 3,20 1,29 27-sep 6,6 2,6 2,5 9-okt 5,9 2,19 2,73 14-okt 7,0 2,4 2,9 24-okt 2,8 3,47 0,83

Lannoituskokeiluja härmää vastaan Jos kasvinesteessä on korkeampi rikkipitoisuus, mansikkakasvi (Elsanta) on kestävämpi härmää vastaan Punaherukka 200 ppm rikkiä -> ei härmää Sonata ottaa rikkiä paremmin, on vähemmän altis lajike härmälle Rikittimen käytön vähentäminen on hyväksi biologiselle tuholaistorjunnalle

Lannoituskokeiluja härmää vastaan Käsittelyt Kontrolli: nitraatti 11,50 mmol/litra ja rikki 1,25 mmol/litra Käsittely 1: nitraatti 16,50 mmol/l ja rikki 0,25 mmol/l Käsittely 2: nitraatti 8,00 mmol/l ja rikki 3,25 mmol/l

Johtopäätökset rikki/nitraatti-kokeesta Nitraatin vähentäminen ei juuri lisää rikin ottoa Enemmän eroja muiden kationien, fosforin ja kloridin, kanssa Hollannissa nähdään rikinotto-ongelmia vuoden pisimmän päivän jälkeen. Kun päivät ovat lyhyempiä fosforin otto on paljon parempaa. Silloin härmä on suurin ongelma. Nykyinen optimi: 100 ppm rikkiä antaa parhaan vastustuskyvyn härmää vastaan

Lannoituskoe Kwanzalla yhteistyössä HAS yliopiston kanssa Kokeen päätavoite: Kwanza-vadelman kauppakestävyyden parantaminen Satotasoa menettämättä Erilaiset K/Ca-suhteet lannoituksessa Yhteensä 60 kasvia - 5 erilaista lannoituskäsittelyä - 12 kasvia per lannoituskäsittely

Lannoituskäsittelyt NH4 2,00 Fe 30,00 K 4,00 Mn 15,00 Ca 4,00 Zn 7,00 Mg 1,25 NO3 12,50 B 10,00 Cu 1,50 SO4 1,50 H2PO4 1,00 Mo 1,00

Marjat Control -0,5Ca+1K -1Ca+2K +0,5Ca-1K +1Ca-2K

Johtopäätökset Lannoituksen K/Ca-suhteella ei ollut vaikutusta Kwanza-vadelman kauppakestävyyteen Liian korkea K/Ca-suhde tuottaa pieniä, pullistuneita marjoja Korkeampi kalsium (alempi kalium) nostaa magnesiumin pitoisuutta kasvinesteessä

Näytteenotto

Näytteenotto Paikka: Vältä kasvihuoneessa tai pellolla uloimpia rivejä. Vältä myös rivien päitä (10 m). Ota näytteeksi normaaleja lehtiä. Ota ravinnepuutosoireisista tai muuten epänormaaleista kasveista näyte erikseen. Jos puutos näkyy koko kasvustossa nuorissa tai vanhoissa lehdissä, ota säännönmukaisesti näyte nuorista tai vanhoista lehdistä. Huomioi kasvin aurinkoinen ja varjoinen puoli. Ota näyte aina samalta puolelta.

Näytteenotto Kasvin osat: Ota näytteeseen nuorin täysin kehittynyt lehti. Ota lisäksi vanhin vielä elinvoimainen lehti. Poista lehtiruodit. Lehtiruodeilla voi olla merkittävä vaikutus analyysitulokseen. Näin toimien sinulla on nuorten lehtien näyte ja vanhojen lehtien näyte analyysia varten.

Näytteenotto vadelmalla 5. lehti on nuorin täysikasvuinen 2-3 vkoa kukinnan jälkeen Siirry täysin kehittyneessä versossa kohti kärkeä Siirry uuteen versoon Siirry täysin kehittyneessä versossa kohti kärkeä Älä siirry pääversoon, vanhimman lehden tulee olla elossa (vihreä). Ota näytteeksi päätylehdykkä, jos lehti koostuu lehdyköistä

Näytteenotto tray-taimista 1. Nuori, täysikokoinen lehti (ota näyte) 2. Liian vanha, ei elinvoimainen lehti 3. Liian nuori, kehittymätön lehti 4. Vanha, elinvoimainen lehti (ota näyte) Nuori, kehittynyt lehti Vanha, elinvoimainen lehti

Näytteenottoajankohta: Näyte kannattaa ottaa aamulla (ennen klo 9). Silloin kasvissa on hyvä nestejännitys ja sopivat kosteusolosuhteet. Näytteen kosteus: Jos lehdet ovat pinnalta märkiä kasteen tai sateen vuoksi, ne voidaan kuivata talouspaperilla. Lehtien tulee olla pinnalta kuivia analysointia varten, koska vedellä on vaikutusta testaustulokseen.

Lehtien pinoaminen: Jotta näytteiden käsittely olisi sujuvaa, valmistele näyte oikein. Pinoa lehdet päällekkäin kuvien osoittamalla tavalla.

Lehtien pakkaus: Laita näytelehdet suljettavaan muovipussiin (minigrip). Purista ilma pois ja sulje pussi. Lisää tarvittavat tiedot esitäytetylle saatetarralle ja liimaa se pussin päälle. Varmista että viivakoodi jää näkyviin.

Hedelmänäytteet: On mahdollista tehdä mittauksia myös hedelmistä. Näytteeksi tulee ottaa sadonkorjuukypsiä hedelmiä. Näytteet tulee lähettää vahvassa pahvilaatikossa laboratorioon. Älä lähetä hedelmänäytteitä kirjekuoressa.

Saatteet: Laboratorio toivoo, että käytössä olisivat esitäytetyt saatteet. Silloin viljelijän ei tarvitse täyttää saatteita ja virheiden mahdollisuus pienenee. Jos samasta kasvustosta otetaan näytteitä säännöllisesti, varmista että saatteet ovat samanlaisia koko sarjan ajan. Näin tulosten vertaaminen edellisiin näytteisiin on helpompaa.

Yrityksen nimi: Esim. Maijan marjatila Näytteenottopaikka: Tunneli 1 Viljelykasvi: Vadelma Yritys Näytteenottopaikka Viljelykasvi Kasvin osa (nuoret, vanhat lehdet)

Kysymyksiä?