No 3 18.2.2014 juha-matti savela Vaativaa hoitoa Vanhassa Vaasassa näin kohtaat sekavan potilaan työväkivalta s. 14 riko turhat rutiinit hyvinvointi s. 32 11 kysymystä eläkkeestä Lomakalenteri
Hae nyt Tehyn loma - viikkoa pasi leino Lomaviikkojen arvonta Tehyn lomaviikot 23/2014 51/2014 arvotaan kaikkien hakijoiden kesken 19.3.2014. Arvontaan voi osallistua netissä. Viimeinen hakupäivä on sunnuntai 16.3.2014. Holiday Club Yrityspalvelu -varaussivustolle kirjaudutaan Tehyn nettisivujen kautta: www.tehy.fi > Kirjaudu jäsensivuille > Jäsenelle > Jäsenedut > Jäsenetutunnuksia. Arvottavat viikot löydät varaussivustolta kohdasta Arvonta. Arvonnan tuloksista ilmoitetaan kaikille hakijoille ensisijaisesti sähköpostitse. Arvontaan voi osallistua yhdellä hakulomakkeella, johon voi merkitä 1 3 toivetta. Sesonkilomaviikon voi saada arvonnassa korkeintaan joka kolmas vuosi. Haettavissa olevat viikot Holiday Club Katinkulta, Katinkultaniemi Viikot 24 32, 42 43 (550 /vko) Viikot 23, 33 41, 44 51 (430 /vko) Holiday Club Katinkulta, Katinkultaranta Viikot 25 28, 30, 32 33 (560 /vko) Holiday Club Katinkulta, Golfharju Pienempi huoneisto Viikot 26 28, 30 33 (550 /vko) Isompi huoneisto Viikot 24, 26 33 (560 /vko) Holiday Club Pulkkajärvi Isompi huoneisto Viikot 37 38, 49 (550 /vko) Viikot 23 36, 39 48, 50 51 (430 /vko) Pienempi huoneisto Viikot 37 38, 49 (410 /vko) Viikot 23 36, 39 48, 50 51 (320 /vko) Holiday Club Airisto Viikot 23 33, 42 43 (510 /vko) Viikot 34 41, 44, 46 51 (400 /vko) Huoneistoihin voit tutustua Holiday Clubin varaussivustolla. Holiday Club Saariselkä Viikot 37 38 (550 /vko) Viikot 36, 39 51 (430 /vko) Holiday Club Tampereen Kylpylä Pienempi huoneisto Viikot 23, 25, 29, 31 32, 35, 40, 42, 44, 51 (pe ma 210 /3 vrk, ma pe 210 /4 vrk) Isompi huoneisto Viikot 23, 27, 35, 38, 48 (pe ma 260 /3 vrk, ma pe 260 /4 vrk) Holiday Club Saimaa Viikot 23, 25 33, 42 43 (560 /vko) Vierumäki Viikot 23 39, 42 (pe ma 350 /3 vrk, ma pe 350 /4 vrk) Lisätiedot Puh. 030 687 0400 (arkisin klo 9 16) Sähköposti: yrityspalvelu@holidayclub.fi 2 TEHY t 3 2014
terveyden & hyvinvoinnin tekijöiden lehti tehysisältö No 3 18.2.2014 Kannen kuva: mikko lehtimäki 5 Pääkirjoitus 6 Itse asiassa: Kirsi Varhila 9 Puheenjohtajalta 10 Ajankohtaista 13 Säästöä säästön perään 14 Kansi Väistä! Minä menen kirkolle 20 Kansi Valtakunnan vaativimmat 23 Kolumni 24 Hummahoivaa 29 Terveys 30 Sairaus: Keskihermo pinteessä 32 Kansi Hyvinvointi: Älä kangistu kaavoihin 37 Tutkimus 38 Kansi Kesälomakalenteri 40 Kansi Haaveissa vain? 46 Ulkomaat: Kulttuurisokki Tšekissä 70 Tieni tähän: Ihmeiden näkijä 72 Ihana arki: Irkkutanssi vie MM-kisoihin 74 Suolaa haavoihin Tehyläinen 52 Keskustelua 54 Tehy-uutiset 56 Me kaikki 58 Homma hoidossa 59 Jäsentapahtumat 62 Hyöty 64 Tarkastaja TEHY t 3 2014 24 Hevoset Tallikäynnit tarjoavat onnis tumisen kokemuksia kaikenikäisille. Kolme juttua uusista työtavoista 32 rutiinit Taitava hoitaja osaa erottaa toisistaan hyvät ja huonot rutiinit. On todennäköistä joutua väkivaltatilanteeseen jossain vaiheessa työuraa. Mapa-kouluttaja Sven Soldehed sivulla 14. 56 Taide Kulttuurikuntouttajat laulavat, askartelevat ja tanssivat. 3
...tekee päivästäsi mukavan Turkoosi UUSIA MALLEJA Kirsikka Liila Marine Malli 20218 Naisten vartalomyötäinen tunika XS 4XL 49,90 sis. Alv 24% Valitse vapaasti kaksi ylätai alaosaa yhteishintaan 69 g Malli 20215 Unisex-yläosa, V-pääntie XS 4XL 49,90 sis. Alv 24% Miellyttävä Stretch, jossa mukavuus ja design korostuvat. Valikoimassa yhdistyvät puuvillan hengittävyys ja strech-ominaisuuden joustavuus polyesterin kanssa. Rypistymätön ja hyvä värinkesto. 47% puuvilla/47% polyesteri/ 6% EOL-stretch Tehy/2014 Turkoosi Navysininen Navysininen Kirsikka Liila Marine Musta Navysininen 2 kpl 69 g Musta Navysininen Marine Malli 20302 Unisex-housut vyötärönauhalla, paino-nappi ja vetoketju edessä, takana resori. Kaksi sivutaskua ja takatasku. XS - 4XL 49,90 sis. Alv 24% Malli 20301 Unisex-housut, kaksi sivutaskua ja takatasku. Joustava vyötärö nauhakujalla. XS - 4XL 49,90 sis. Alv 24% Tarjoukset ovat voimassa 15.03. asti. Tilauskoodi TH3 Tilaa ilmainen esite ja tutustu koko mallistoon osoitteessamme www.praxiswear.fi tai soita numeroon 02-284 2886 Praxis-työvaatteet Emännänkatu 11 21100 Naantali info@praxiswear.fi
Pääkirjoitus Älä riko Päätoimittaja Päivi Jokimäki Enimmäkseen vain mustelmia, toteaa vanhustyössä toimiva hoitaja kokemastaan väkivallasta. Nipistämistä, tukistamista, kiroilua ja päälle sylkemistä myös, mutta niistä ei jää näkyviä jälkiä. Silti varmasti henkisiä jälkiä ja väsymistä. Työväkivalta kohdistuu useammin hoitajiin kuin esimerkiksi poliiseihin. Päihde- ja mielenterveyspotilaiden lisäksi myös kehitysvammaiset ja vanhukset sekä omaiset lyövät ja repivät hoitajiaan. Edelleen joillakin työpaikoilla elää ajatus siitä, että väkivalta kuuluu työhön. Sitä siedetään, koska potilaiden katsotaan olevan syyntakeettomia. Kenenkään ei kuulu tulla töissään pahoinpidellyksi, siitä on säädetty laissakin. On työnantajan tehtävä varautua työntekijöihinsä kohdistuvaan väkivaltaan. Aina vaaraa ei osata kuitenkaan ennakoida. Hoitotilanne voi aktivoida vanhoja traumoja. Jos vanha sotilas luulee olevansa yhtäkkiä hyökkäyksen kohteena, voi tilanne olla kohtalokas hoitoa antavalle. Väkivallan takana on useimmiten pelko. Työväkivalta kohdistuu useammin hoitajiin kuin poliiseihin. Vaipanvaihto voi tuoda mummon mieleen vaikka nuoruudessa tapahtuneen raiskauksen, jolloin hauras keho alkaa vimmaisen eloonjäämistaistelun. Psykiatriassa väkivallan uhka on ollut läsnä aina. Pitkään alalla olleet kertovat, että ennen mieshoitajien työhön kuului painiminen sillä seurauksella, että moni sai fyysisiä vammoja ja menetti jopa työkykynsä. Nykyään kiinnipito ja muu rajoittaminen on hallitumpaa. Tässä numerossa esittelemme Mapa-menetelmää, joka perustuu ongelmanratkaisulle, neuvottelulle ja aggression taustan ymmärtämiselle (s. 14). Mapaa on alettu käyttää myös somaattisella puolella. Arvostaminen ja kunnioitus potilasta kohtaan ovat kaiken perusta. Työpaikoilla pitää olla selvät suunnitelmat, miten väkivaltaa ennaltaehkäistään ja miten toimitaan, kun tilanne on päällä. Tarvitaan myös keskustelua siitä, minkälainen rajoittaminen on hyväksyttävää, hyvän hoidon turvaavaa ja turvallista molemmille osapuolille. Älä riko hoitajaasi äläkä potilaan luottamusta. Opiskelijan roolista Tehy 2/1984:ssä oli kuvattu kahden sairaanhoitajaopiskelijan eläviä kenttäopiskelukokemuksia. Väitän että näillä markkinoilla ei itku auta. Ikuinen salaisuus: mistä ne happamat hoitajat tulevat, kun opiskelijat ovat niin sopuisia, on vain myytti, joka sisältääkin ratkaisunsa, kun käännämme katseemme kentältä koulutukseen. Vanha 30 vuotta sitten totuus, että hoitoalalle hakeutuu itsetunnoltaan heikkoja ihmisiä, on muheva kasvualusta valintakokeiden seulomille laatusiemenille. Tästä on hyvä kasvattaa jalostettua, homogeenista opiskelijaviljaa, jota sairaalalaitoksen perinteinen hierarkiajärjestelmä niin mielellään niittää. Itsekin myllytetty Yleisöltä -palstalla, Tehy 4/1984 TEHY t 3 2014 5
Itse asiassa Näkemysten sovittelija Sosiaali- ja terveysministeriön ylijohtaja Kirsi Varhila johti sote-uudistuksen valmisteluryhmää. teksti Riitta Hankonen kuva Kirsi Tuura 1 Mikä on sote-uudistuksessa vaikeinta? Ehdottomasti vaikeinta on poliittisen tahdon ja asiantuntijoiden näkemysten sovittaminen yhteen. Asiantuntijoiden viestit ja näkemykset on nyt kuultu, ja poliitikot tekevät lopulliset päätökset. Sote-uudistus on parhaillaan lausuntokierroksella. 2 Lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula irtisanoutui virastaan. Kuka valvoo vastaisuudessa lasten etuja? Lasten asiat ovat monella tapaa ajankohtaisia. Uutta lapsiasiavaltuutettua haetaan parhaillaan, ja hänen pitäisi aloittaa toukokuun alussa. Valtuutetun resursseihin ei ole luvassa lisäystä. Toimistossa työskentelee viisi henkilöä. Lisäksi ministeriö työstää lastensuojelutyöryhmän ehdotuksia, joita oli kaikkiaan 52. 3 Mikä on vammaislainsäädännön uudistamisen tavoite? Tavoitteena on luoda yksi vammaislaki, jossa yhdistetään vammaispalvelu- ja kehitysvammalaki. Pyrkimyksenä on, että ihminen saisi palvelut omien tarpeidensa eikä diagnoosin mukaisesti. 4 Millaista palautetta omaishoidon kehittämisohjelma on saanut? Omaishoitajien määrä nousee jo väestön ikääntymisen myötä. Omaishoito on paras, tehokkain ja inhimillisin tapa hoitaa, joten yhteiskunnan kannattaa panostaa siihen. Palautetta on tullut paljon, ja moni palautteen antaja on huolissaan omaishoitajien jaksamisesta. Omaishoitajien jaksamisen tukeminen koetaan jopa tärkeämmäksi kuin maksettavat korvaukset. 5 Lapsiasiavaltuutetun resursseihin ei ole luvassa lisäystä. Millaiset mahdollisuudet sosiaalija terveydenhuollolla on estää lasten ja nuorten syrjäytymistä? Syrjäytymisen ehkäiseminen on osa perhepolitiikkaa. On tärkeää, että ongelmiin puututaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, koska silloin voidaan käyttää maltillisia keinoja, jotka tehoavat ja kierre saadaan katkaistua heti alussa. Syrjäytymisen ehkäisy alkaa neuvolassa, jossa käyvät lähes kaikki perheet. Syrjäytymisen ehkäisy on monen tahon yhteistyötä, ja sen pitäisi kohdistua suoraan lapsen ja perheen arkeen. Sosiaali- ja tervey denhuollon lisäksi myös varhaiskasvatuksella ja koululla on oma roolinsa. Myös liikunta- ja nuorisojärjestöillä on tässä tehtävä. 6 Miten turvataan hoitohenkilöstön riittävyys? Hyvä koulutus on paras tapa turvata hoidon laatu. Sosiaali- ja terveysministeriössä emme ole innostuneet kelpoisuusehtojen väljentämisestä. Hoiva-avustajat eivät ole ratkaisu henkilöstön riittävyyden ongelmiin. Hoiva-avustaja ei voi toimia itsenäisesti, vaan vaatii ammattihenkilön ohjaamaan työtään. Tämän työpanos on pois jostain muusta. Hyvin koulutetut sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöt tuottavat hyvää hoitoa, jota teknologia ei voi korvata. 7 Miksi tietojärjestelmät toimivat huonosti? Kunnallinen itsehallinto on antanut kunnille mahdollisuuden hankkia oman tietojärjestelmän, eikä kokonaisuutta ole otettu riittävän ajoissa huomioon. Ministeriöllä ei ole ollut keinoa ohjata hankintoja, mutta viime vuosina tilannetta on pyritty parantamaan lainsäädännöllä. Vastaisuudessa potilaan tietoja on päästävä katsomaan hänen suostumuksellaan kunnasta riippumatta. Työ on hidasta, koska se pitää tehdä pala kerrallaan. En uskalla sanoa, mihin vuoteen mennessä olemme yhtenäisessä sosiaalija terveydenhuollon tietojärjestelmässä. Sähköinen resepti on tästä konkreettinen esimerkki. 6 TEHY t 3 2014
Koulutus on laatutakuu. Hoiva-avustajat eivät ole ratkaisu henkilöstöpulaan, sanoo Kirsi Varhila. Kirsi Varhila, 52 Koulutukseltaan valtiotieteen maisteri. Sosiaali- ja terveysministeriön ylijohtaja ja sosiaali- ja terveys palveluosaston osastopäällikkö. Osaston yhteydessä toimii lapsiasiavaltuutetun toimisto. Sote-järjestämislain valmistelu ryhmän puheenjohtaja. Johtanut Lounais-Suomen aluehallintoviraston peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualuetta 2010 2013. Lääninhallituksessa eri tehtävissä 2001 2010. Perheeseen kuuluu kaksi aikuista lasta. Harrastaa liikuntaa, kirjallisuutta ja kulttuuria. TEHY t 3 2014 7
8 TEHY t 3 2014
Puheenjohtajalta Solikkapäivillä Tehyn I varapuheenjohtaja Marjut McLean Hämeenlinnassa järjestettiin helmikuun toisena viikonloppuna Solikkapäivät. Oikea nimi on Solidaarisuuspäivät, mutta useimmat läsnäolijat puhuvat tapahtumasta hellästi sen lempinimellä. Päivät järjesti Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskus SASK. SASK on yksi suomalaisista kehitysyhteistyötä tekevistä järjestöistä, joilla on kumppanuussopimus ulkoasiainministeriön kanssa. Suomen valtion kehitysyhteistyövaroja ohjataan SASKin kautta liittojen tukemiin hankkeisiin. Liittojen omavastuu on 15 prosenttia kustannuksista. Näin liitot pystyvät tukemaan maailmalla toisen liiton kehittämistä hyvinkin vähäisillä euromäärillä. Samalla opimme itse. Suomalainen ay-liike sai alkutaipaleellaan tukea pohjoismaisilta naapureiltaan. Ay-liikkeen kansainvälinen solidaarisuustyö on perinteikästä. Suomalainen ay-liike sai tukea pohjoismaisilta naapureiltaan jo alkutaipaleellaan yli sata vuotta sitten. Kun meillä meni paremmin, halusimme auttaa muita. Nyt globaalissa maailmassa olemme niin riippuvaisia toisistamme, että auttaessamme muita ajamme samanaikaisesti omia etujamme. Solidaarisuuspäivät olivat kuudennet laatuaan, mutta minulle ne olivat ensimmäiset. Meitä tehyläisiä oli muitakin: talkoomatkalla olleita ja niistä haaveilevia, opiskelijaharjoittelussa maailmalla käyneitä, opiskelijayhdistyksen aktiiveja ja toimihenkilöitä. Keskustelussa todettiin, että Tehyn kansainvälinen toiminta on jäänyt tehyläisille vieraaksi. Asioiden ajateltiin kuitenkin kiinnostavan monia. Tehylehden jokaiseen numeroon toivottiin juttuja näistä teemoista. Pohdimme myös Tehy-tuotteiden eettisyyttä. Minkälaiset työolot lienevätkään niiden tekijöillä? Onkohan heillä järjestäytymisen vapaus, onko työehtosopimusta, maksetaanko minimipalkkaa? Vai ovatko he kenties laittomia siirtotyöläisiä, joiden passit on takavarikoitu ja jotka tekevät töitä joka päivä kellon ympäri? Tällä hetkellä Tehy on mukana kahdessa kehitysyhteistyöhankkeessa. Toinen niistä on Filippiineillä, ja toinen on alkamassa Ghanassa. Molemmissa on mukana paikallista hoitohenkilöstöä edustavia liittoja. Tehy liittyi SASKiin vuonna 2000. Oletko sinä jo järjestön kannatusjäsen? Entä ammattiosastosi? KESKUSTOIMISTO Helsinki, Itä-Pasila Avoinna ma pe klo 8.30 16.00 Tehy ry, PL 10, 00060 Tehy Asemamiehenkatu 4, 00520 Helsinki Puh. (09) 5422 7000 Sähköpostit: etunimi.sukunimi@tehy.fi www.tehy.fi PALVELUT Edunvalvonta (09) 5422 7100 ma ti ja to 9 15 Jäsenyysasiat (09) 5422 7200 ma ti ja to 9 15 Jäsentietomuutokset tehy.jasenrekisteri@tehy.fi www.tehy.fi > Jäsensivut Työttömyyskassa (09) 5422 7300 ma ti ja to pe 9 15 ALUETOIMISTOT Helsinki, Joensuu, Jyväskylä, Kajaani, Kouvola, Kuopio, Lappeenranta, Oulu, Pori, Rovaniemi, Seinäjoki, Tampere, Turku ja Svenskfinland (Seinäjoki) www.tehy.fi > Yhteystiedot TEHY t 3 2014 9
ajankohtaista KOONNUT VESA TURUNEN, vesa.turunen@tehy.fi Eläkkeelle keskimäärin 60,9-vuotiaana Eläkkeellesiirtymisikä pysyi viime vuonna samana kuin 2012: suomalaiset jäivät työeläkkeelle keskimäärin 60,9-vuotiaana. Työeläkkeelle siirtyi 73 300 henkilöä, mikä on yli 4 000 henkilöä enemmän kuin edeltävänä vuonna. Työeläkkeelle siirtyneistä valtaosa eli yli 70 prosenttia siirtyi suoraan vanhuuseläkkeelle. Työkyvyttömyyden vuoksi eläkkeelle jäi 20 000 henkilöä. VT Osatyökykyiset helpommin töihin Osatyökykyisten asemaa halutaan parantaa nimeämällä heille työkykykoordinaattori. Työkykykoordinaattorin tehtävänä on suunnitella palveluista, etuuksista ja muista keinoista kokonaisuus, jonka avulla osatyökykyinen pystyy jatkamaan työssään tai pääsee mukaan työelämään. Toimintamallia testataan tänä keväänä 12 työpaikalla. Niihin kuuluvat muun muassa Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä, Tampereen kaupunki, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Suomen Terveystalo ja Tullinkulman Työterveys. VT Potilasopas nivelrikosta Nivelrikosta on ilmestynyt opas nimeltä Kumppanina nivelrikko. Sen ohjeiden avulla on mahdollista liikkua oikein ja hidastaa nivelrikon etenemistä ja hoitaa kipua. Opasta saa terveyskeskuksista, sairaaloista, fysioterapiapisteistä ja apteekeista. www.nivelopas.fi Tauteja vastaan. Tavallisten rokotteiden riskit ovat erittäin pieniä verrattuna siihen, millaisia riskejä itse taudeissa on. Rokotekattavuus yhä hyvä Rokotusvastaisuuden yleistyminen toisi takaisin vanhat sairaudet. Ensimmäisenä tulisi tuhkarokko, joka on erittäin helposti tarttuva. Ei kannata sortua kuvitelmaan, että omat lapsensa voi jättää rokottamatta, kun muut ottavat rokotteet, muistuttaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylilääkäri Tuija Leino. Rokotusvastaisuus on saanut viime vuosina paljon julkisuutta, mutta rokotekattavuus ei ole Leinon mukaan juurikaan muuttunut. Kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluvia sairauksia vastaan on varsin hyvä suoja. Jos esimerkiksi tuhkarokkorokotteen kattavuus laskee alle 90 prosentin, tartuntamäärät kasvavat. Tämä johtuu matkailusta, sillä kaikkialla maailmassa ei ole vastaavia rokotusohjelmia kuin Suomessa. Viimeksi Euroopassa oli tuhkarokkoepidemia 2011. Influenssarokote on Leinon mukaan erityisen tärkeä niille terveydenhuollon ammattilaisille, jotka työskentelevät vastasyntyneiden, syöpäsairaiden ja ikääntyneiden kanssa. Ammattilaisten influenssarokote antaa välillistä suojaa potilaille. Kansallinen rokotusohjelma 1 Rokotukset aloitetaan muutaman kuukauden iässä. Ohjelmaan kuuluvat mm. tuhka- ja vihurirokko sekä sikotauti. 2 Tietoa rokotteista löytyy Rokottajan käsikirjasta THL:n nettisivuilta. 3 THL on perustamassa valtakunnallista rokotusrekisteriä. ANNIKA RAUHALA 10 TEHY t 3 2014
ajankohtaista Kiinni naisten syrjintään Maahanmuuttajanaiset ja pätkätöitä tekevät naiset ovat erityisen haavoittuvassa asemassa. Tämä käy ilmi tuoreesta sosiaali- ja terveysministeriön selvityksestä, jossa arvioidaan tasa-arvolain valvontasäännösten toimivuutta ja kehittämistarpeita. Epäoikeudenmukaisia tilanteita viedään harvoin oikeuteen, koska prosessit ovat pitkiä ja kalliita eikä ihmisillä ole tarpeeksi tietoa siitä, mistä saa apua. Syrjintätapauksia käsitellään tuomioistuimissa vähän verrattuna siihen, miten yleistä syrjintä on tutkimusten mukaan. Tämä koskee esimerkiksi palkka- ja raskaussyrjintää. Ikäinstituutin Vie vanhus ulos -haastekampanjan vapaaehtoiset veivät vanhuksia ulos syys joulukuussa 20 450 kertaa. Kampanjan verkkosivuille tuli kirjauksia yhteensä 82 paikkakunnalta. Kampanjan tavoitteena on kannustaa vapaaehtoisia ja palvelutalojen työntekijöitä ulkoilemaan ikäihmisten kanssa. Ikäinstituutin mukaan vanhusten ulkoiluoikeuden varmistaminen ei saisi olla vain hoitopaikkojen tai läheisten vastuulla, vaan sen tulee olla vahvistettu lailla. Siksi Ikäinstituutti kerää kansanterveys-, eläke-, vanhus- ja vammaisjärjestöjen kanssa allekirjoituksia Kansalaisaloite.fi-palvelun lakialoitteeseen. Tavoitteena on saada 50 000 allekirjoitusta toukokuun loppuun mennessä, jotta aloite saadaan eduskunnan käsiteltäväksi. TM Avuksi olisi matalan kynnyksen oikeussuojakeinojen kehittäminen. Käyttöön voitaisiin ottaa sovintomahdollisuus: tasa-arvovaltuutettu sovittelisi riitaa ja tasa-arvolautakunta vahvistaisi sovinnon. Selvityksessä esitetään, että tasa-arvovaltuuttu voisi nostaa kanteen omissa nimissään kuten Ruotsissa. TM www.stm.fi/julkaisut 27 % suomalaisista työikäisistä epäilee, ettei jaksa työelämässä vanhuuseläkeikään saakka. THL:n alueellinen terveysja hyvinvointitutkimus Kampanja ja kansalaisaloite ulkoilun puolesta OSSI GUSTAFSSON Mediatähystys Työvoimapulan uhatessa sote-alaa on varmistettava, etteivät osaavat ammattilaiset siirry muualle huonosti suunnitellun ja johdetun muutoksen vuoksi. Siksi on tärkeää pystyä osoittamaan, että muutokset vievät nykyistä parempaan järjestelmään. STM:n kansliapäällikkö Päivi sillanaukee, Tesso 1/2014 Sähköistä reseptiä on kehitetty lähes 25 vuotta, mutta silti sen käyttöönotossa tuli kiire, eikä kaikkea ehditty miettiä loppuun asti. Professori Tomi Voutilainen, Noste 1/2014 Kokeneiden hoitajien mukaan paras tae vanhuuden turvaan on tytär. Tein varmuuden vuoksi kolme. Toimittaja, kirjailija Minna Lindgren, KMV-lehti 27.1. Kelan korvausluokkia ja niiden kustannuskattoja on arvioitava uudelleen, jos ehkäisevät palvelut halutaan nostaa työterveyshuollon keskeiseksi sisällöksi vaarantamatta sairaanhoitoa. Työterveyslaitoksen pääjohtaja Harri Vainio, Työ Terveys Turvallisuus 1/2014 Kunnissa ei tehdä ympäristöön kehittämiseen liittyviä päätöksiä pelkästään terveydellisistä syistä, mutta se on yksi tärkeä näkökulma, varsinkin jos sen avulla voi säästää. Kehittämispäällikkö Liisamaria kinnunen, Vihreä Lanka 31.1. TEHY t 3 2014 11
ajankohtaista Vanhemmat toivovat lisää tietoa päivähoidosta Vanhemmat ovat pääosin tyytyväisiä varhaiskasvatukseen, mutta he toivovat lisää tietoa lapsen päivästä sekä yhteistyötä henkilöstön kanssa. Tämä käy ilmi opetus- ja kulttuuriministeriön kyselystä, johon vastasi yli 11 000 vanhempaa. Vanhemmat arvostavat henkilökunnan ammattitaitoa ja joustavia aukioloaikoja. Kehittämistä vaativat kyselyn mukaan lomat, maksut, henkilöstön riittävyys ja ryhmäkoot. Myös tilojen ja pihojen asianmukaisuus, terveellisyys ja turvallisuus sekä henkilökunnan vaihtuvuus mietityttävät vanhempia. rh Työpaikat jatkuvassa myllerryksessä Kaksi organisaatiota kolmesta muuttaa rakennettaan tänä vuonna. Tavoitteena on henkilöstön tuottavuuden ja toiminnan tehostaminen. Näin kertoo MPS-Yhtiöiden tekemä johtajabarometri. Tänä vuonna aiempaa suurempi osa vastaajista tuli julkisen sektorin puolelta, joka on parhaillaan suurten rakennemuutosten kourissa, toteaa tutkimusjohtaja Niilo Mäkelä. Kyselyyn vastasi marras-joulukuussa lähes 170 suomalaista toimitus- ja henkilöstöjohtajaa, esimiestä ja henkilöstötehtävissä toimivaa asiantuntijaa. Vastaajia oli useilta eri toimialoilta. Aiempaa useampi esimies pitää työhyvinvoinnin kehittämistä kriittisenä menestystekijänä. Neljä viidestä organisaatiosta aikoo selvittää henkilöstön työhyvinvointia vuonna 2014. Hyvinvoinnilla on selkeä linkki tuottavuuteen. Hyvässä työilmapiirissä palkan merkitys pienenee, kun työ koetaan muulla tavalla merkitykselliseksi, sanoo MPS-Yhtiöiden toimitusjohtaja Petteri Kilpinen. TM Siirtotyöläisiä syrjitään edelleen Kansalaisjärjestö Finnwatchin julkistaman seurantatutkimuksen mukaan hedelmämehujen tuotannossa poljetaan yhä työntekijöiden perusoikeuksia. Tutkimus keskittyi Suomessa toimivien kauppaketjujen omiin tuotemerkkeihin, ja se on jatkoa vuosi sitten julkaistulle selvitykselle. Tutkitut elintarviketehtaat sijaitsevat Thaimaassa. Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskuksen (Sask) toiminnanjohtajan Janne Ronkaisen mielestä selvitys kertoo siirtotyöläisten syrjinnästä ja siitä, että heidän mahdollisuutensa järjestäytyä ammatillisesti on tehty mahdottomaksi. Siirtotyöläiset ovat globaalisti haavoittuvin ryhmä. YK:n arvioiden mukaan maailman työväestöstä heitä on noin kymmenen prosenttia. Paras keino siirtotyöläisten aseman turvaamiseksi olisi Ronkaisen mielestä ay-liikkeen tukeminen kehittyvissä maissa. Lisäksi siirtotyöläisten järjestäytyminen olisi tehtävä mahdolliseksi paikallisessa lainsäädännössä. VT i Julkisten menojen suhde BKT:hen 56,7 prosenttia mihin rahat kuluvat? Julkisten menojen suhde bruttokansantuotteeseen oli 56,7 prosenttia vuonna 2012. Vuotta aiemmin vastaava luku oli 55,1. Menojen suurin tehtäväryhmä oli sosiaaliturva ja toiseksi suurin terveydenhuolto. Eniten kasvoivat 6,3 % sosiaaliturvaan kohdistuneet Koulutus menot, mistä suurin osa selittyy eläkemenojen kasvulla. 7,4 % Grafiikan luvut kuvaavat kunkin menoryhmän Yleinen julkishallinto suhdetta Suomen brottokansantuotteeseen vuonna 2012. 8,2 % Terveydenhuolto Lähde: Kansantalouden tilinpito, Tilastokeskus 1,5 % 1,6 % 24,8 % Sosiaaliturva Yleinen järjestys ja turvallisuus Puolustus 1,3 % Vapaa-aika, kulttuuri ja uskonto 4,9 % Elinkeinoelämän edistäminen 0,5 % Asuminen ja yhdyskunnat 0,3 % Ympäristönsuojelu 12
Ajankohtaista Säästöä säästön perään Tehy ei tee kunnissa säästösopimuksia. Teksti Riitta Hankonen Kunnat ja kuntayhtymät käyvät yhteistoimintaneuvotteluja ja tekevät erilaisia säästöpäätöksiä eri puolilla Suomea. Toistaiseksi säästöpäätöksistä ovat ilmoittaneet Akaa, Hamina, Juuka, Jyväskylä, Kirkkonummi, Kouvola, Kuhmo, Lapinlahti, Nurmijärvi, Oulu, Raisio, Sauvo, Uusikaupunki, Vaasa sekä peruspalvelukuntayhtymä Selänne. Tehy ei tee työnantajien kanssa paikallisia säästösopimuksia. Tehy solmii vain sellaisia sopimuksia, jotka parantavat jäsenten asemaa. Säästöistä kantaa vastuun työnantaja, sanoo Tehyn neuvottelupäällikkö Riikka Rapinoja. Säästöjä käsiteltiin ammattiosastojen puheenjohtajien ja kuntasektorin luottamusmiesten neuvottelupäivillä Helsingissä helmikuun alussa. Työnantajat käyttävät säästökeinoina yhdestä kolmeen viikkoa kestäviä lomautuksia ja palkattomia vapaita. Myös sijaisten määrää vähennetään ja määräaikaisia työsopimuksia ei enää uusita. Määräaikaisen työntekijän kannattaa olla tarkkana, sillä myös suullinen työsopimus on sitova. Yhteys luottamusmieheen, jos työnantaja peruu määräaikaisuuden, josta on jo suullisesti sovittu. Säästötoimissa on yleensä kyse on työnantajan kertaluonteisesta korjausliikkeestä. Mikään ei takaa, etteikö työnantaja ehdottaisi samaa uudestaan seuraavana vuonna. Tehy ei ole myöskään vakuuttunut siitä, että palvelujen vähentäminen tuo todellisuudessa säästöjä. TEHY t 3 2014 Säästäminen väärässä paikassa voi johtaa kustannusten nousuun, kun potilaat päätyvät erikoissairaanhoitoon. Tehyläisten työhyvinvointi vaarantuu kuormituksen kasvaessa. Myös työ- ja potilasturvallisuus ovat vaarassa. Jotkin kunnat ovat sanoneet irti paikallisia sopimuksia, joita on solmittu esimerkiksi kutsurahasta, sekä poistaneet harkinnanvaraisia työsuhde-etuja. Eläkkeelle jääneen tilalle ei ole palkattu uutta työntekijää. Säästöjä on haettu myös muuttamalla työaikamuotoa niin, Säästäminen väärässä paikassa voi johtaa kustannusten nousuun. Tehyn neuvottelupäällikkö Riikka Rapinoja että työntekijät ruokailevat omalla ajalla. Tällöin työaika käytännössä pitenee. Myös henkilöstöä on irtisanottu, mutta toistaiseksi irtisanomiset eivät ole kohdistuneet sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöön. Työnantajat tarjoavat vuodesta toiseen säästökeinoa, jolle Tehy sanoo edelleen ei: lomarahoja ei vaihdeta vapaaksi. Asiasta on päättänyt Tehyn valtuusto. Lomaraha on viisi prosenttia vuosiansioista, ja se vaikuttaa myös eläkkeeseen. Lomaraha on osa jäsenille neuvoteltua palkkaa, eikä suinkaan mitään ylimääräistä, jonka voi ottaa pois. Kuntatyönantajat saattavat tarjota lomarahojen vaihtamista vapaaksi myös yksittäisille työntekijöille. Tämä on kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen vastaista. Monet työnantajat tarjoavat lomautusten vaihtoehdoksi palkattomia vapaita, joita nimitetään esimerkiksi talkoo- tai säästövapaaksi. Rapinoja ei suosittele palkattomien vapaiden ottamista. Niiden ajalta ei saa työttömyyskorvausta, eikä niiden ottaminen estä työnantajaa lomauttamasta myöhemmin. Vapaan ajankohtaa ei saa välttämättä myöskään itse valita. Palkattomat vapaat ovat työnantajalle helppoja, koska niiden yhteydessä ei tarvitse pohtia säästökeinojen laillisuutta, kuten lomautuksissa. Eräällä työpaikalla työntekijät suostuivat palkattomiin vapaisiin niin innokkaasti, että työnantaja sai siitä syyn epäillä, onko työpaikalla mahdollisesti liikaa työvoimaa. 13
kun muistisairasta pelottaa. Lähes jokainen hoitaja joutuu jossain vaiheessa työuraa väkivalta tilanteeseen. 14 TEHY t 3 2014
Työväkivalta Väistä! Minä menen kirkolle Mapa-menetelmä auttaa kohtaamaan sekavan potilaan. teksti Terhi Mäkinen kuvat Jari Lifländer TEHY t 3 2014 15
Työväkivalta Tampereen seudun ammattiopiston luokasta 108B kuuluu naurua. Välillä vakavoidutaan. Esimerkiksi silloin, kun Sven Soldehed kertoo, miten päänahka irtoaa kallosta, kun tukistetaan kovaa. Väliin tulee munan kokoinen verihyytymä. Sitten lähihoitajaopiskelijat harjoittelevat pareittain irtaantumista tukistusotteesta. Sven on psykiatrinen sairaanhoitaja ja Mapa-kouluttaja Harjavallasta. Mapa eli Management of Actual or Potential Aggression on Englannissa kehitetty malli, joka auttaa hoitajaa kohtaamaan ja hallitsemaan potilaan aggressiivista käytöstä. Sitä on käytetty pitkään psykiatriassa, mutta viime aikoina käyttö on levinnyt somaattiselle puolelle ja sekavien potilaiden hoitoon. Nuorilla on menossa viimeinen opiskelu vuosi, joten heillä on jo työkokemusta. Mari-Annika Vieri kertoo, kuinka dementia kodissa vanhus tarttui häntä yllättäen tukasta ja paiskasi seinälle. Mies oli vaikuttanut leppoisalta. Tilanne oli niin äkillinen, ettei Mari-Annika ehtinyt tehdä mitään. Tukistaminen tai tukkaan tarttuminen on yksi tavallisimmista työväkivallan muodoista, jota muistisairaiden parissa työskentelevät kohtaavat. Aggression takana on usein pelko. Kun potilas ei enää hahmota aikaa ja paikkaa, pesulle lähtö voi saada hänet hätääntymään, saatikka sitten riisuminen. Vanhus kantaa muistoja kehossaan. Pesut ja riisumiset saattavat jopa nostaa pintaan muistoja menneisyydessä tapahtuneesta kaltoinkohtelusta. Peloissaan potilas voi sylkeä, raapia, lyödä, potkia tai tarttua vaatteisiin ja ovenkahvoihin vastustella hoitotoimia kaikin tavoin. Potilaan sekavuuden voi aiheuttaa myös esimerkiksi psyykkinen sairaus tai kehitysvamma. Kun sekavaa potilasta yritetään hoitaa, saattaa syntyä kaoottisia tilanteita. Kolhuja voivat saada sekä potilas että hoitajat. Muistisairaan vaippa on kuitenkin vaihdettava. Katetrointi, haavahoito tai hammashoito on tehtävä. Sven Soldehed Mapan oppien mukaan hoitotilanteeseen ei lähdetä suin päin, vaan suunnitel- Pienikokoinenkin pärjää, kun käytössä ovat oikeat otteet. len. Joskus rutiineja kannattaa muuttaa. Jos aamupesujen jälkeen paikalla on kaksi hoitajaa, mutta iltapäivällä viisi tai kuusi, vaativa homma kannattaa jättää iltapäiväksi. Jos ollaan esimerkiksi laittamassa kanyylia, on mietittävä kuka tai ketkä varmistavat, että jalat ja kädet pysyvät paikallaan. Siihen tarvitaan riittävästi hoitavia käsiä. Kaikkia ei voi kohdata ja kohdella samalla tavalla. Jokainen tilanne on mietittävä erikseen. Jos odotettavissa on vaikeuksia, mielellään kolme hoitajaa paikalle. Voimaa tarvitsee käyttää silloin vähemmän, Sven sanoo. Opetustilanteessa hän näyttää usein eri toimintavaihtoehdot sen mukaan, onko potilas hauras vanhus vai fyysisesti hyväkuntoinen työikäinen. Muistisairaskin voi olla yhtä lailla hätääntynyt vanha rouva kuin entinen poliisi tai sotilas, joka voi kuvitellun vaaran uhatessa pystyä vaikka mihin. Lähtökohtana on väkivaltatilanteiden ehkäiseminen puhumalla ja muilla vuorovaikutuksen keinoilla. Kaikenlaista provosointia vältetään. Jos potilas vahingoittaa itseään tai muita, turvaudutaan viimeisenä keinona kiinnipitämiseen tai käytetään irtaantumisotteita. Yksi hoitajista ottaa tilannejohtajuuden ja kertoo potilaalle, mitä tapahtuu ja miksi. Mapa huomioi sen, että hoitosuhde jatkuu yleensä kärhämää seuraavanakin päivänä. Ensin ei voi satuttaa ja sitten hoitaa. Esimerkiksi raajalukkoja ei käytetä. Suurin osa potilaista on väkivaltaisia pelon vuoksi, eikä tarkoitus ole satuttaa. On kuitenkin pieni porukka, ehkä noin viisi prosenttia tapauksista, joka osaa satuttaa ja on tottunut tappelemaan. Silloin ei puhuminen auta. On lähdettävä pakoon ja hälytettävä apua. Psykiatriassa meillä on näitä tapauksia varten kilvet ja sumutteet. Mapassa riskit jaetaan kolmeen tasoon: matala, kohtalainen ja korkea. Hoitajien toiminta mukautetaan potilaan aiheuttaman riskin mukaan voimaa käytetään mahdollisimman vähän. Jos vanhus on esimerkiksi karkaamassa sukkasillaan ulos, pysäyttäminen on tehtävä rauhallisesti ja turvallisesti ei liian rivakoin ottein, jolloin vanhus voi säikähtää. Mapan tekniikoissa hyödynnetään oman kehon painoa ja oikeaa sijoittumista, ei niinkään voimaa. Pienikokoinenkin pärjää, kun käytössä ovat oikeat otteet ja toimitaan yhteistyössä. Jossain vaiheessa luonnonlait tulevat kuitenkin vastaan. 40 senttiä pidempää ja 50 kiloa painavampaa ei pysty pitelemään. Silloin on poistuttava ja kutsuttava lisää henkilökuntaa ja vartija paikalle. Turhia riskejä on vältettävä. Sven muistuttaa, että jokaiselle löytyy oma tehtävänsä. Tules-vaivoista kärsivä hoitaja ei voi ehkä osallistua kiinnipitämiseen, mutta hän voi hälyttää lisäapua. Svenin omalla työpaikalla Satakunnan sairaanhoitopiirissä Mapa-opissa on ollut eri toimialueilta noin tuhat henkeä. Psykiatriassa oppia ovat saaneet kaikki 16 TEHY t 3 2014
1 2 3 4 5 i Viisi Mapa-menetelmän otetta 1 Irti ranneotteesta. Potilas on tarttunut kaksin käsin hoitajan ranteeseen. Hoitaja voi murtaa otteen ottamalla vapaalla kädellään kiinni omasta kädestään ja pyöräyttämällä sen jälkeen kätensä irti peukalon suuntaan. 2 Lapsen kiinni pitäminen. Tämä ote on tarpeen esimerkiksi lasten psykiatriassa, jos lapsi ei tunne rajojaan ja yrittää satuttaa itseään ja muita. Käsiä ei saa pitää ristissä liian ylhäällä, jotteivät ne kurista potilasta kurkusta. Ote ei sovi yli 10-vuotiaiden kiinnipitoon, koska sitä vanhemmat alkavat olla niin pitkiä, että he voivat iskeä päällään hoitajaa kasvoihin. Lasta esittää Elina Tuominen. 3 Turvallinen kuljetus. Mari-Annika Vieriä kuljetetaan kohtalaisen riskitason otteella. Hoitajat käyttävät hyväksi lonkkaa ja oman kehon painoa. Voimaa käytetään vain sen verran kuin on pakko. Ovenpielet ovat hankalia, sillä niissä voivat saada kolhuja niin potilas kuin hoitajatkin. Kapeassa kohdassa kaksi hoitajaa voivat viedä selkiään lähemmäksi toisiaan. Tästä on apua myös silloin, jos potilas alkaa käyttäytyä uhkaavasti. 4 irti kuristusotteesta. Markus Reiman näyttää, miten kuristusotteesta irtaudutaan. 5 torjunta. Sven Soldehed havainnollistaa, miten vaatteisiin tai käteen tarrannut potilas saadaan torjuttua. Potilaana Atte Hermunen. Haurasta vanhusta ei voi ohjata samoin ottein kuin hyvä kuntoista potilasta, ettei vanhuksen tasapaino horju. TEHY t 3 2014 17
Työväkivalta Sekava saa hoitoa. Khaled Waisi esittää sekavaa potilasta, jota pitelemään tarvitaan neljä hoitajaa. Jenny Kaivoluoto pitää päätä aloillaan, Marko Savolainen ja Nico Zins käsiä ja Jens Wiman jalkoja. Hoitaja saa enemmän voimaa omasta kehostaan, jos pitää kätensä suorina. Hoidettava on saatava pysymään paikoillaan, jos on esimerkiksi pakko ottaa verikoe. ammattiryhmät: kanttiinin henkilökunta, autonkuljettajat, sairaala-apulaiset, lääkärit, sosiaalityöntekijät. Tavoitteena on, että hätätilanteessa jokainen osaa toimia. Oulun seudulla menetelmää on pilotoitu Pyhännän ja Sievin dementiayksiköissä. Hoitajilta tullut palaute oli jopa yllättävän positiivista. Koulutusta kuvattiin voimaannuttavaksi. Arjen tilanteita tuli mietittyä uudesta näkökulmasta, sanoo Sirpa Tölli. Hän on Mapa-kouluttaja ja hoitotyön opettaja Oulun ammattikorkeakoulun terveysalan Oulaisten alueyksikössä. Koulutus sisälsi 8 tuntia teoriaa ja 18 tuntia käytännön harjoituksia. Harjoituksissa kokeiltiin irtaantumistekniikoita ja matalan ja kohtalaisen riskin kiinnipitomenetelmiä. Vaikeita tilanteita harjoiteltiin muun muassa yksikön omassa vessassa. Hoitajatkin yllättyivät, miten vaelteleva ja levoton vanhus rauhoittui, kun hänet otettiin kiinni kohtalaisen riskin kiinnipito-otteella ja ohjattiin istumaan. Keino on tepsinyt paremmin kuin rauhoittava lääke. Muistisairaan kanssa toimiessa oma vuorovaikutus sopeutetaan potilaan kognitiiviseen tasoon. Se tarkoittaa lyhyitä lauseita, nimellä puhuttelua ja sitä, että vaihtoehtoja annetaan vain rajattu määrä. Katsekontakti on tärkeä. Kommunikoinnissa saatetaan käyttää apuna myös kuvakortteja. Mapan etu on se, että menetelmä on Englannissa pitkälle kehitetty ja testattu. Mikään ote ei satuta. Sitä voi soveltaa hyvällä omallatunnolla. Se on eettinen tapa kohdata haasteellisesti käyttäytyvä potilas. Helpoilla ja inhimillisillä keinoilla on kentällä kysyntää, Sirpa kertoo. Mapan keskeisiä arvoja ovat potilaan kunnioittaminen sekä vaaran ja epäinhimillisen kohtelun välttäminen. Sanaharkkaa ja kahinoita syntyy myös muistisairaiden potilaiden kesken. Sirpa huomauttaa, että hoitajia pitäisi olla tarpeeksi jo potilasturvallisuuden 18 TEHY t 3 2014
vuoksi. Kasvava ryhmä hoitolaitoksissa on dementikot, jotka ovat sairastuneet reippaan alkoholin käytön vuoksi nuorella iällä. He saattavat olla fyysisesti varsin hyvävoimaisia. Sijoitetaanko heidät vanhusten joukkoon? Potilaan rajoittamista koskeva lainsäädäntö muualla kuin psykiatriassa on tällä hetkellä melko suurpiirteinen. Mielenterveyslaissa on tarkasti määritelty, kuka saa tehdä kenelle ja mitä, mutta somaattinen puoli on harmaata aluetta. Siellä joudutaan paremman puutteessa soveltamaan rikoslain hätävarjelua ja pakkotilaa koskevia säännöksiä. Lainsäädäntö ei esimerkiksi ota kantaa siihen, millaisia menetelmiä pitäisi käyttää silloin, kun potilasta joudutaan rajoittamaan. Tarkennuksia itsemääräämisoikeuden rajoittamiseen saattaa olla luvassa, sillä tällä hetkellä viimeistellään lakiluonnosta, joka kulkee nimellä itsemääräämisoikeuslaki. Täsmällisen lainsäädännön puute on sekä potilaan että hoitajan oikeusturvan kannalta ongelmallista, Sirpa Tölli sanoo. Samaa sanovat Sven Soldehed ja hänen kanssaan Tampereella koulutusta pitävä psykiatrinen sairaanhoitaja ja Mapa-kouluttaja Petteri Miettinen. Hänen leipätyönsä on Kaivannon sairaalassa Kangasalla. Pahimmat tapaukset olen kuullut kouluttaessani somaattiselta puolelta. Psykiatriassa osataan paremmin ennakoida ja valmistautua väkivallan uhkaan. Somaattisella puolella on jopa kuollut ihmisiä rajoittamistilanteissa, Petteri sanoo. Hän kertoo, että eniten väkivaltaan liittyviä HaiPro-ilmoituksia Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueella kirjataan kehitysvammaisten hoidossa. Palataan tamperelaiseen luokkaan, jossa opiskelijat harjoittelevat sekavan potilaan kiinnipitoa. Pienen liikkeen salliminen laskee potilaan aggressiota. Meitä oli kaksi poliisia ja viisi mieshoitajaa, emmekä siltikään Ambulanssista on vaikea paeta, kun kyydissä on pariskunta lasolipäissään. pystyneet pitämään huumepsykoosissa olevaa paikallaan, Petteri opastaa. Hän kertoo opiskelijoille tilanteesta, jossa kolme mieshoitajaa piti kiinni psykoottista naista. Tämä tapahtui ennen Mapa-oppeja. Yksi hoitajista istui hajareisin naisen päällä. Potilas hermostui entistä enemmän. Jälkeenpäin selvisi, että potilasta oli käytetty aiemmin seksuaalisesti hyväksi. Ihanteellista olisi, että potilaan tausta olisi tiedossa, mutta usein tilanteet syntyvät yhtäkkiä eikä potilas ole ennestään tuttu. Vakavissa tilanteissa stressitaso on niin korkea, että muistikuvat tapahtuneesta ovat hämäriä niin potilailla kuin hoitajillakin. Joskus valvontakamera auttaa. Svenistä väkivalta on edelleen hoitotyössä arka aihe. Hänen mielestään väkivallan hallitsemisen menetelmiä pitäisi kouluttaa yhtä itsestään selvästi kuin elvyttämistä. On todennäköistä joutua väkivaltatilanteeseen jossain vaiheessa työuraa. Opiskelijoille on jo ehtinyt tapahtua yhtä sun toista. Yksi on saanut kahvit päälleen, toista yritti lyödä diabeetikko, jonka sokerit olivat alhaalla. Nuoret opiskelevat ensihoidon koulutusohjelmassa, joten monella on kokemusta ambulanssista, joka on ympäristönä erityinen: auton takaosasta on vaikea paeta, kun kyydissä on aggressiivinen pariskunta lasolipäissään. Kaksi päivää kestänyt opetus on lopuillaan. Jokainen saa ennen todistusten jakoa kertoa kurssin herättämistä ajatuksista. Moni sanoo kokevansa olonsa varmemmaksi. Jotkut toivovat, että olisivat saaneet samat tiedot jo aiemmin. Jäin päiväkodissa yksin autistisen lapsen kanssa, joka hakkasi päätään. En tiennyt, mitä olisi pitänyt tehdä. Yritin vain pitää hänestä kiinni. Täällä opin muun muassa sen, miten lasta voi pitää kiinni turvallisesti, Mari-Annika Vieri sanoo. t LISÄÄ TIETOA WWW.MAPAFINLAND.FI. SIVUILLA ON MUUN MUASSA TUTKIMUKSIA JA LOPPUTÖITÄ MAPAN HYÖDYNTÄMISESTÄ HOITOTYÖSSÄ. i Älä provosoi, sanoita suuttumus Kuuntele potilaan puhetta, mutta myös sanatonta viestintää. Nyrkissä olevat kädet ja välttelevä katse ovat usein varomerkkejä samoin puhumattomuus. Puhuva ei yleensä lyö. Yleensä ihmiset eivät suutu siitä, mitä heille sanotaan, vaan miten sanotaan. Konflikti syntyy vasta, kun joku vastaa aggressioon samalla mitalla. Ehdota ulospääsyä tilanteesta. Puhu lyhyesti ja selkeästi. Pidä katsekontakti. Kuuntele potilasta, älä keskeytä heti. Yritä pukea potilaan suuttumus sanoiksi. Älä provosoi puheella tai kehonkielellä. Älä tulkitse fyysistä toimintaa automaattisesti vihamielisyydeksi. Varmista ympäristö: onko vaarallisia esineitä, mikä on pakoreitti, onko muita työntekijöitä lähellä? Valitse kohtaamispaikka, jos mahdollista. Katso valmiiksi hidasteita, esimerkiksi tuoli, pöytä, roskakori tai peitto. Kiinnipitotilanteessa yksi työntekijä johtaa tilannetta. Hänen tavoitteensa on saavuttaa ja säilyttää puheyhteys kiinnipidettävän kanssa. Tilanteen johtaja päättää kiinnipitämisen lopettamisesta ja jatkamisesta. Hän jakaa tehtävät työryhmän jäsenille. Muut toimivat ohjeiden mukaan ja välttävät puhumista. TEHY t 3 2014 19
Ammatissa TEHYLÄISIÄ TYÖSSÄÄN: PSYKIATRINEN SAIRAALA Pakko vähenee. Eristetyn potilaan ei tarvitse enää olla tekemättä mitään, vaan hän saa esimerkiksi lukea. Silti eristys voi aiheuttaa ahdistusta, joka purkautuu seiniin, Juha-Matti sanoo. Valtakunnan vaativimmat Valtion mielisairaalassa hoidetaan paljon kolmoisdiagnoosipotilaita. Osastonhoitaja Juha-Matti Savela suosittelee työtä miehille. Teksti Riitta Hankonen kuvat Mikko Lehtimäki 20 TEHY t 3 2014