Uudistuneet EU:n julkista tukea koskevat säännöt - uudistuksen tausta, tavoitteet sekä uudet haasteet Kuntaliiton valtiontukiseminaari 3.3.2015 Eeva Vahtera, hallitusneuvos
Esityksen sisältö 1) Milloin on kyse EU:n valtiontuesta? Yrityksen ja taloudellisen toiminnan käsite, valtiontuen neljä kriteeriä sekä valtiontuen erilaiset muodot 2) Jos kyse on valtiontuesta, mitä se tarkoittaa käytännössä? -> velvollisuus noudattaa tiettyjä menettelytapoja ja hyväksyttävyyttä koskevia EU valtiontukisäännösten erityisvaatimuksia 3) EU:n valtiontukireformi: uudistuksen tausta ja tavoitteet -> mitä uudistus merkitsee kunnille?
Taloudellinen toiminta ja valtiontuen kriteerit EU:n valtiontukisäännöt koskevat vain taloudellista toimintaa. -> EU-oikeuden taloudellisen toiminnan ja yrityksen käsite on laaja: - Taloudellista toimintaa on kaikki toiminta, jossa tavaroita ja palveluja tarjotaan tietyillä markkinoilla. - Vakiintuneen EU-oikeuskäytännön mukaan kilpailuoikeudellisen yrityksen käsitteeseen kuuluvat kaikki taloudellista toimintaa harjoittavat yksiköt riippumatta niiden oikeudellisesta muodosta tai rahoitustavasta. Myös voittoa tavoittelemattomat yksiköt voivat harjoittaa taloudellista toimintaa -> yksikön luokittelu yritykseksi liittyy aina tiettyyn toimintaan: yksikkö, joka harjoittaa sekä taloudellista että ei- taloudellista toimintaa, katsotaan yritykseksi taloudellisen toiminnan osalta (kirjanpidon eriyttämisvaatimus) -Ks. taloudellisen /ei- taloudellisen toiminnan määrittelyistä komission SGEItiedonanto 2012/C8/02 -> käytännössä arviointi tehtävä usein tapauskohtaisesti -> haasteellisia rajanvetoja 3
Valtiontuen neljä kriteeriä Lähtökohtana EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT 107 1 artikla) Jollei tässä sopimuksessa toisin määrätä, jäsenvaltion myöntämä taikkavaltion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa ei sovellu yhteismarkkinoille, siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan -> SEUT 108 artikla järjestelystä ilmoitettava etukäteen komissiolle, joka arvioi, onko toimenpide hyväksyttävissä sisämarkkinoille. Ennakkoilmoitusvelvollisuudesta on kuitenkin olemassa useita merkittäviä poikkeuksia.
Valtiontuen tunnusmerkit; 4 kumulatiivista edellytystä 1)Julkisten varojen/edun kanavoimista (budjettivaikutus, toimenpide johtuu valtiosta imputable to state ) yrityksiin taloudelliselle toimijalle siten, että 2) toimenpide on valikoiva (tuki kohdistuu ja suosii tiettyjä yrityksiä/toimialoja/maantieteelliset rajaukset) 3) vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua (ns. kilpailuvaikutuskriteeri -> potentiaalinen uhka riittää) ja 4) vaikuttaa jäsenmaiden väliseen kauppaan (ns. kauppavaikutuskriteeri -> kynnys alhainen ei edellytä, että po yritys käy jäsenmaiden välistä kauppaa) Jos em. ehdot täyttyvät-> valtiontukea -> EU:n valtiontukisääntelyn noudattaminen * vrt. Kansallinen kilpailuneutraliteettivaatimus -> kilpailulain 4 a luku (595/2013) -> koskee kunnan harjoittamaa taloudellista toimintaa, tavoitteena varmistaa julkisen ja yksityisen elinkeinotoiminnan kilpailuneutraliteetti -> ei koske kunnan yksityisille myöntämiä tukia
Valtiontuen erilaisia muotoja Esimerkkejä: Suorat avustukset, markkinahintaa edullisemmat korkotuet, lainat, pääomalainat, takaukset Verohelpotukset, vapautukset veronmaksuvelvollisuudesta tai muista julkisista maksuista esim. kuntien jätevesimaksut Alihinnoiteltu kiinteistön myynti tai vuokraaminen, myös ylihinnoiteltu kauppahinta Julkisten yritysten perusteettomat osakepääomien korotukset tai muut tukitoimenpiteet, julkisen toimijan markkinataloussijoittajaperiaatteen vastaiset sijoitukset yksityisiin yrityksiin Valtion tai kunnan laitoksen, viraston, liikelaitoksen toiminta kilpailuilla markkinoilla (konkurssisuoja/veroetuudet)
EU:n valtiontukia koskevat menettelyt pähkinänkuoressa: onko tukitoimenpide tarpeen ilmoittaa komissiolle? Kyllä Ei Ei Onko kyse taloudellisesta toiminnasta ja sisältääkö tukitoimenpide valtiontukea? Tuki muodostaa valikoivan edun yritykselle on peräisin julkisista varoista vaikuttaa kauppaan jäsenmaiden väliseen vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua Kuuluuko tukitoimenpide yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen (651/2014) soveltamisalaan ja täyttää asetuksen edellytykset? Kyllä Tukea eivät koske EU:n valtiontukisäännöt- ja menettelytavat (Esim. kyse ei ole taloudellisesta toiminnasta. Ei valikoivat tuet kaikille yrityksille,, markkinaehtoinen toimenpide Voiko tuen myön-tää de minimis -tukena (asetuksen 1407/2013 mukaisesti) tai ns. SGEI de minimistukena (asetus 360/2012) Kyllä Tukitoimenpide ilmoitetaan komissiolle TEMin välityksellä (108 3 artiklan mukaisesti). Hyväksyttävyyden arvioinnissa käytetään komission horisontaalisia tai sektorikohtaisia suuntaviivoja, tai puitteita. EI ennakkoilmoitusvelvollisuutta komissiolle: noudatetaan de minimis - tai rpa-menettelyä tai komission SGEI-päätöstä. EI Työ- ja elinkeinoministeriö toimii Suomessa EU:n valtiontukisääntelyn koordinaatioviranomaisena. Kaikkien viranomaisten (pl. maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala) valtiontuki-ilmoitukset tukiohjelmista tai yksittäisistä tuista toimitetaan komissiolle ministeriön välityksellä. Jokainen viranomainen on itse vastuussa siitä, että toimenpide on linjassa EU:n valtiontukisääntelyn kanssa ja sitä koskevia menettelytapasääntöjä on noudatettu. 6
2. Tuen ilmoittaminen komissiolle 1/2 Jos valtiontuen kriteerit täyttyvät, tukea ei saa myöntää ilman komission hyväksyntää (SEUT 108 (3) artikla) -> Pääsääntönä valtiontuen ennakkoilmoitusvelvollisuus notifiointivelvollisuus komissiolle sekä ns standstill velvollisuus -> tukea ei voida maksaa ennen kuin komissio on hyväksynyt järjestelyn. Merkittäviä poikkeuksia ennakkoilmoitusvelvollisuudesta: 1) De minimis-tuki (vähämerkityksinen tuki), komission asetus (1407/2013) (tuki ei ylitä 200 000 kolmen verovuoden aikana) tai SGEI de minimistuki 360/2012) max 500 000 kolmen verovuoden aikana -> ei etukäteistä ilmoitus- eikä raportointivelvollisuutta, asiakirjojen säilytysvelvollisuus 10 vuotta 2) Ryhmäpoikkeusasetuksen (651/2014) mukainen tuki (RPA); jälkikäteen tehtävä tekninen yhteenvetoilmoitus komissiolle, vuosiraportointi 3) Yleistä etua koskevat taloudelliset palvelut (SEUT106.2); ns. komission SGEI- päätös (21/2012)-> ei etukäteistä ilmoitusvelvollisuutta -> 2 vuosittainen raportointi
Tuen ilmoittaminen komissiolle 2/2 Ilmoitusvelvollisuus tuen myöntäjällä; ilmoitusvelvollisuus koskee uutta tukea tai jo olemassa olevaan tukeen tehtäviä muutoksia Ilmoittamaton/hyväksyttyjen menettelytapojen vastaisesti myönnetty tuki on laiton -> riski tuen takaisinperinnästä; tuen periminen takaisin tuensaajalta eli yritykseltä korkoineen, Takaisinperintä: - ns. 10 vuoden sääntö - jos kyse ns. voimassa olevasta tuesta -> ei takaisinperintää
Ilmoitukset komissiolle - miten käytännössä? Ilmoitukset (RPA-ilmoitukset, esinotifikaatiot ja viralliset notifikaatiot) komissiolle, tehdään työ- ja elinkeinoministeriön hallinnoiman sähköisen ilmoitusjärjestelmän, SANIn (State Aid Notifications Interactive), välityksellä internetissä. Työ- ja elinkeinoministeriön konsultoiva rooli sekä yhteistyö komission ja tukiviranomaisten kanssa -> riittävän varhaisessa vaiheessa yhteys TEM:in työelämä- ja markkinaosaston kilpailupolitiikkaryhmään, - etukäteen komissiolle tehtävien ilmoitusten keskimääräinen käsittelyaika 6 kk (myös huomattavasti pidempiä käsittelyaikoja).
Kyse ei ole valtiontuesta, jos toimenpide on markkinaehtoinen Esimerkiksi 1)Viranomainen antaa markkinaehtoisen/komission takaustiedonannon (EUVL 2008/ C 155/10) mukaisen takauksen - Markkinaehtoinen takaus = kun takaus annetaan samoin ehdoin kuin yksityinen olisi antanut, kyse ei ole valtiontuesta -> komission ohjeistus markkinaehtoisuuden edellytyksistä on esitetty komission takaustiedonannossa
Takaus ei sisällä tukea, jos seuraavat edellytykset täyttyvät 1) Lainanottaja ei taloudellisissa vaikeuksissa 2) Takauksen laajuus voidaan mitata myöntöhetkellä asianmukaisesti 3) Takaus ei kata enempää kuin 80 % lainamäärästä, yleistä taloudellista etua koskevien (SGEI) järjestelyiden osalta takaus voi olla 100 % 4) Takauksesta peritään markkinahintainen takausmaksu. Käytännössä esim. markkinareferenssi Pk-yritysten tapauksessa markkinaehtoisuuden määrittämisessä voidaan käyttää tuensaajan luottoluokitukseen perustuvia ns. safe-harbour-maksuja, jotka on mainittu Kansallisesti huomioitava kuntalakiuudistuksesta tulevat rajoitukset!
Kyse ei ole valtiontuesta, jos toimenpide on markkinaehtoinen Esimerkiksi, jos 2) viranomainen myöntää markkinaehtoisen lainan -> peritään markkinaehtoinen korko (ei myönnetä korkotukea) Markkinakorkojen määrittely -> komission tiedonanto viite- ja diskonttokorkojen määrittämisessä sovellettavan menetelmän tarkistamisesta (2008/C14/02) EUVL C14/2008
Milloin laina ei sisällä valtiontukea? * laskentaperuste 12 kuukauden IBOR * peruskorko perustuu 12 kk rahamarkkinkorkoihihin * kolmen kuukauden rahamarkkinakorko * marginaalit: otetaan huomioon asianomaisen yrityksen luottokelpoisuus ja tarjotut vakuudet * peruskorkoon lisätään yleensä 1 % ( 4 % jos ei käytettävissä luottotietoja, vakuuksien vaikutus)
Kyse ei ole valtiontuesta, jos 3) Viranomainen noudattaa julkisessa omistuksessa olevien rakennusten ja maa- alueiden myymisessä ja vuokrauksessa komission tiedonantoa Julkisten viranomaisten tekemiin maa-alueita ja rakennuksia koskeviin kauppoihin EYVL 10.7.1997 C 209/3 Tiedonannon mukaan kyse ei ole valtiontuesta, * jos myynti tapahtuu avoimella tarjouskilpailulla, jolle ei aseteta ehtoja tai * etukäteen pyydetään riippumattoman asiantuntijan arvio Oikeus- ja ratkaisukäytännön perusteella sovelletaan myös Vuokraukseen. Huomioitava kansalliset kuntalakiuudistuksen lisävaatimukset
Riskitilanteiden tunnistaminen (1/3) Esimerkiksi a) Taloudellisissa vaikeuksissa olevien yritysten tukeminen rajallista Vaikeuksissa olevan yrityksen määritelmä: Pelastamis - ja rakenneuudistustuki suuntaviivat(2014/c 249/01) sekä yleinen ryhmäpoikkeus asetus (RPA 651/2014) * Pelastamis- ja rakenneuudistukea koskevat suuntaviivat: vaikeuksissa olevaa yritystä voidaan tukea rajoitetuin ehdoin, tukemisesta ilmoitettava etukäteen komissiolle ns. notifioitava järjestely; *Yleinen ryhmäpoikkeusasetus : tukea ei voida myöntää tukea vaikeuksissa olevalle yritykselle; *Yleinen de minimistukiasetus (1407/2013): voidaan myöntää suorana tukena vaikeuksissa olevalle yritykselle (ei takauksina tai lainoina) *Markkinaehtoiset toimenpiteet (=eivät sisällä tukea) ovat periaatteessa mahdollisia
Riskitilanteiden tunnistaminen (2/3) Esimerkiksi: 2)Sopimusehdot ja tavoitteet, jotka eivät ole linjassa markkinataloustoimijaperiaatteen kanssa Esimerkiksi markkinataloussijoittajaperiaate (Market Economy Investor Principle MEIP ) Järjestelyä voidaan pitää valtiontukena, jos markkinataloudessa toimiva yksityinen sijoittaja ei voisi normaaleissa markkinataloudellisissa olosuhteissa, eikä pidemmälläkään aikavälillä odottaa hyväksyttävää tuottoa sijoitetulle pääomalle, lainalle tai muulle rahoitukselle/toimenpiteelle -> esim. riippumattomien asiantuntija-lausuntojen hyödyntäminen
Riskitilanteiden tunnistaminen (3/3) Esimerkiksi 3)Eri tukien kumuloituminen a)yrityskohtainen kumulaatio esim. yleinen de minimistukisääntely kaikkien viranomaisten myöntämien tukien enimmäismäärä on 200 000 euroa kuluvan ja kahden edeltäneen verovuoden aikana b) Hankekohtainen kumulaatio - Jos sama hanke saa usealta eri julkiselta taholta rahoitusta samoihin kustannuksiin -> kiinnitettävä huomiota tukien kasaantumiseen -> tuet yhteensovitettava à yhteenlasketun tuki-intensiteetin tulee jäädä enimmäistuki-intensiteetin alle (enimmäistuki-intensiteeti on sovellettavien eri säädösten mahdollistama korkein tuki-intensiteetti) à rajanveto-ongelmia; esim. hankkeen määrittely Keskeistä viranomaisten välinen yhteistyö ja riittävien tietojen kysyminen hakijalta
3. Reformin taustalla välttämätön tarve uudistaa valtiontukivalvontaa Etukäteen tehtävien valtiontuki-ilmoitusten eli ns. Notifiointien sekä valtiontukikanteluiden käsittely pahasti ruuhkautunut komissiossa. -pitkät käsittelyajat -> haitalliset vaikutukset - Euroopan tilintarkastustuomioistuimen suositukset
Uudistuksen tavoitteista - Komission valvonnan painopisteen siirtäminen eniten kilpailua vääristävien tapausten arviointiin * suurten kilpailua vääristävien tukien tarkempi analysointi ja valvonta * yksinkertaisemmat menettelyt vähemmän kilpailua vääristäville tuille - Valtiontukimenettelyjen sujuvoittaminen - Talouskasvun edistäminen ja EU 2020 tavoitteiden edistäminen
Uudistuksen rakenne menettelyjä koskevat muutokset Muutokset kohdistuivat 1)Valtiontukimenettelyjä - Horisontaalisen menettelytapa-asetuksen eli neuvoston asetuksen (659/1998, muut. 734/2013) muuttaminen -> muutokset kantelumenettelyihin, tiedonhankinnan tehostaminen sekä kansallisten tuomioistuimen roolin nostaminen säännöksiin sekä komission mahdollisuus antaa ei sitovia huomautuksia - Valtuusasetuksen (994/1998, muut 733/2013) muuttaminen -> komission valtuus laajentaa yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen soveltamisalaa -> ryhmäpoikkeusasetuksen edellytykset täyttävissä tuissa ei ole ennakkoilmoitusvelvollisuutta -> tuen myöntäminen yksinkertaisempaa
Uudistuksen rakenne substanssia koskevat muutokset 2)Substanssisääntelyä a) Ei ennakkoilmoitusvelvollisuutta - Yleinen de minimistuki asetus (1407/2013) - Yleinen ryhmäpoikkeusasetus (651/2014) (Yleistä taloudellista etua koskevat palvelut (SGEI) valtiontukisääntöjen muutokset voimaan vuonna 2012 komission SGEI päätös 2012/21/EU = SGEI ryhmäpoikkeuspäätös ) b) Ennakkoilmoitusvelvollisuutta edellyttävät valtiontuet -> muutetut säännöt kertovat, miten komissio arvioi sille ilmoitetun järjestelyn hyväksyttävyyttä - Laajakaista-alan valtiontukisäännöt ( 2013/C25/01) - Aluetuen suuntaviivat (2013/C209/01) - Pelastamis - ja rakenneuudistustuki suuntaviivat(2014/c 249/01)
Uudistuksen rakenne substanssia koskevat muutokset 2) Ennakkoilmoitusvelvollisuutta edellyttävät valtiontuet -muutokset sääntöihin (jatkuu) - Suuntaviivat valtiontuesta ympäristönsuojelulle ja energia-alalle (2014/C 200) - Tutkimus, kehitys ja innovaatio eli T&K&I puitteet (2014/C198) - Suuntaviivat valtiontuesta riskirahoitussijoitusten edistämiseksi (2014/C 19) - Suuntaviivat valtiontuesta lentoasemille ja lentoyhtiöille (2014/C99), - Komission tiedonanto elokuville ja muille audiovisuaalisille teoksille myönnettävästä valtiontuesta(2013/c 332), - Euroopan yhteistä etua koskevia tärkeitä hankkeita edistävän valtiontuen sisämarkkinoille soveltuvuuden arviointiperusteet (2014/C 188) Vielä hyväksymättä/tulossa mahdollisesti valmisteluun esimerkiksi - Uusi tuen käsitettä koskeva tiedonanto, hyväksyttäneen keväällä 2015 -> merkittävä työkalu kunnille
Valtiontuen hyväksyttävyyden arviointi komissiossa Komissiolla yksinomainen harkintavalta, soveltuuko ilmoitettu tukijärjestelmä tai yksittäinen tuki sisämarkkinoille Komissio on hyväksynyt hyväksyttävyyden perusteita useissa eri tiedonannoissa, suuntaviivoissa ja puitteissa (esimerkiksi laajakaista, aluetuet, T&K&I, ympäristö- ja energia, riskipääomasijoitukset, pelastus- ja rakenneuudistustuki jne. keskeisiä yleisiä periaatteita hyväksyttävyyden arvioinnissa esimerkiksi: * tuen täytyy olla paras keino puuttua markkinapuutteeseen, sisämarkkinoiden toiminta/kilpailu ei saa häiriintyä liikaa -> tasapaino tuen etujen ja haittojen välillä, pk-yritysten erityisasema * valtion tuen käyttö on rajoitettu välttämättömään * tuella on oltava kannustava vaikutus * tuella oltava laajempia vaikutuksia hyvinvointiin - > toimintatukeen suhtaudutaan nihkeästi. * rajoitettu mahdollisuus tukea vaikeuksissa olevia yrityksiä tai ns. ylikapasiteettialoja
Voimaantulo ja kansalliset vaikutukset - Pääosin voimaan 1.7.2014, säännöt voimassa 2014 2020 - Komissio panostanut jäsenvaltioiden koulutukseen ja ohjeistukseen (ECN-ET foorumi) Uudistuksen kansalliset vaikutukset esim. - voimassaolevien tukiohjelmien mukauttamis- ja muutostarpeet - avoimuusvelvoitteiden noudattaminen - tarve arvioida kansallisia valtiontukimenettelyjä ennakkovalvonnan ja oikeusvarmuuden turvaamiseksi (mm. valtiontukiverkoston perustaminen ja ennakkoarviointimenettelyn käyttöönoton selvittäminen, esitteiden ja nettisivujen uudistaminen) Kunnille uusia työkaluja: - Yleinen tuen käsitettä koskeva tiedonanto (ei vielä hyväksytty) - Yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen (RPA) hyödyntämismahdollisuuksien laajentuminen kuntasektorilla?
Esimerkkejä: Tuen käsitettä koskeva tiedonantoluonnos Mitä mahdollisesti odotettavissa? a) Ei- taloudellisen ja taloudellisen toiminnan rajanvetojen täsmentäminen esim. infrastruktuurihankkeissa (tiet, satamat, saman infrastruktuurin käyttö sekä taloudelliseen ja eitaloudelliseen, ns. Leipzig/Halle- tapauksen (T443/08-T455/08) periaatteet, jos investoinnin kohdetta hyödynnetään taloudellisesti -> kyse taloudellisen toiminnan tukemisesta b) Edun määrittely: yrityksen saatava etu jota se ei normaalisti markkinoilla saisi -> miten voidaan käytännössä todentaa, että sama etu on saatu/saatavissa myös markkinoilta -> miten markkinataloustoimijatesti tehdään käytännössä
Tuen käsitettä koskeva tiedonantoluonnos Mitä mahdollisesti odotettavissa? Esimerkkejä c)valikoivuuskriteerin täyttymisen arvioiminen järjestelyissä, joita sovelletaan kaikkiin tietyt kriteerit täyttäviin yrityksiin ja joilla lievennetään maksuja, joita yritykset joutuisivat tavallisesti maksamaan (verotuksellisten toimenpiteiden valikoivuuden arvioiminen haasteellista). d) Kilpailun vääristyminen; mahdollisuus kilpailun vääristymisestä suljettu pois, jos kyseessä lakisääteinen monopoli (joka perustettu EU lainsäädännön mukaisesti) eikä se kilpaile vapautettujen palveluiden kanssa.
Tuen käsitettä koskeva tiedonantoluonnos Mitä odotettavissa? Esimerkkejä e) kauppavaikutuskriteeri ei kauppavaikutusta esim. - erityisolosuhteiden vuoksi tietyillä toiminnoilla on puhtaasti paikallinen vaikutus (tuki ei johda kysynnän ja investointien houkuttelemiseen po.alueelle, tuensaajan tuottamat palvelut ja tavarat ovat paikallisia tai niillä on maantieteellisesti rajattu vaikutusalue, markkinoihin ja naapurijäsenvaltioiden kuluttajiin kohdistuva vaikutus on vähäinen) Esim. - paikalliset uimahallit ja muut paikalliset vapaa-aikaan liittyvät tilat - paikalliset museot ja muu kulttuuri-infrastruktuuri, jotka eivät houkuttele matkailijoita ulkomailta - tiedotus- ja kulttuurituotteet, joilla kielellisesti ja maantieteellisesti syistä rajoitettu yleisö - paikalliset kokouskeskukset, jonka osalta sijainti ja tuen mahdollinen vaikutus hintoihin ei todennäköisesti ohjaa käyttäjiä muiden jäsenvaltioiden keskuksista - köysiratalaitteisto (hiihtohissit) tietyin rajoituksin
Kunnan arviointivelvollisuus käytännössä 1)Sisältääkö suunniteltava toimenpide taloudellista etua yritykselle ja täyttyvätkö valtiontuen 4 -kriteeriä? 2)Jos kyseessä on valtiontuki, mitä valtiontuen menettelyprosessia voidaan noudattaa? -> voidaanko poiketa etukäteen tehtävästä ilmoituksesta esim. de minimis-tuen tai yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen perusteella vai täytyykö tehdä etukäteen valtiontuki- ilmoitus eli notifiointi)-> mahdollisimman varhaisessa vaiheessa yhteys TEMin kilpailupolitiikkaryhmään. 3)Jos tukijärjestely täytyy etukäteen ilmoittaa eli notifioida komissiolle, on tehtävä myös alustavaa arviota siitä, onko järjestelylle olemassa hyväksyttävyyden edellytykset (epävirallinen yhteistyö komission kanssa) Huomioitava myös: Kuntalain säännökset sekä kansallisen kilpailuneutraliteettivaatimuksen arviointi -> Kilpailulain uusi 4a luku (595/2013 ) kilpailun tasapuolisuuden turvaaminen julkisen ja yksityisen elinkeinotoiminnan välillä, voimaan 1.9.2013.
Lisätietoja TEM http://www.tem.fi/kuluttajat_ja_markkinat/eu_n_valtiontukisaa ntely Komission kilpailunpääosaston DG COMP sivusto http://ec.europa.eu/competition/state_aid/modernisation/inde x_en.html Sähköposti: euvaltiontuet@tem.fi
KIITTÄEN! EEVA VAHTERA eeva.vahtera@tem.fi