Työterveyshuolto Ajankohtaista 13.2.15 Jukka Uitti, LT, työterveyshuollon ja työlääketieteen prof., TaY, ylilääkäri, Työterveyslaitos, Tampere 28.11.2014 Jukka Uitti 1
Kiitokset Kalvoista: Riitta Sauni Kimmo Räsänen Jan Schugk ja Kari Haring Mikko Kiekara Muut lähteet: KELA Helsingin Sanomat Aamulehti 28.11.2014 Jukka Uitti 2
Mitä ajankohtaista? Vaikutuksia työkyvyn edistämisestä ja työkyvyttömyyden ehkäisystä Työterveyshuollon tehtävän kirkastaminen Tuoreet keskustelun aiheet: Sairaanhoito työterveyshuollossa (SOTE) Omaa sisäistä keskustelua ja kehitystyötä tarvitaan omaan toimintaan, jotta voidaan vastata lähitulevaisuuden haasteille. 28.11.2014 Jukka Uitti 3
Työterveyshuollon erityispiirteet ja kulmakivet Työnantajan järjestämisvastuu Rahoitus: Työtulovakuutus korvaukset KELA:sta, työnantaja n. 88% kustannuksista 3-kantainen kehittäminen Työelämän yhteiset intressit Pidetään huolta maan työ- ja tulosreen vetäjistä Ennaltaehkäisy; sairaanhoito osana kaiken tason ehkäisyä Työterveyshuolto ei ole vain (perus)terveydenhuoltoa oma erikoisala, myös osa työsuojelua 28.11.2014 Jukka Uitti 4
Yhteiskunnan mielikuvalogiikan mukaan ja tavoitteiden sisäisen logiikan mukaan Päätavoitteena voidaan pitää, että: Edistetään työntekijöiden terveyttä sekä työ- ja toimintakykyä työuran eri vaiheissa ( palvelulupaus ) Muut tavoitteet tukevat päätavoitetta: Yhteistoimin edistetään: 1.työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä 2.työn ja työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta 3.työyhteisön toimintaa ; 13.2.2015 Jukka Uitti 5
Miksi ja miten ehkäistä työkyvyttömyyttä? Työuraa pidennetään ja nostetaan työllisyysastetta (kestävyysvaje) Osatyökykyisten merkitys työvoimana, sairaana voi jatkaa työssä Useita eri tason yhteiskunnan ja talouselämän toimenpiteitä tarvitaan työkyvyn edistämiseksi (eläkeuudistus esimerkkinä) ----- Tiedetään että työkyvyn edistäminen ja työkyvyttömyyden ehkäisy on mahdollista ja Koska se on mahdollista, sitä kannattaa tehdä win, win, win! työterveysyhteistyössä Lisäarvo, hyöty saavutetaan yhteistyössä Taloudellisesti arvioitavissa vaikutus tuottavuuteen
Työterveyshuollon tehtävän kirkastaminen Työterveyshuolto katsotaan aika laajasti yhdeksi tärkeäksi keinoksi työkyvyttömyyden ehkäisyssä. Lakimuutokset antavat "valtuutuksen" työterveysyhteistyöhön (HTTHK asetus ja opas 2014). Selkeät tavoitteet ja sovitut roolit yhteiselle toiminnalle
Työterveyshuollon vaikuttavuus on yhteistyötä TYÖTERVEYS- TOIMINTA -tavoitteet Työterveyshuollon panokset ja toiminta Työterveysyhteistyö -toimintamallit Työpaikan panokset ja toiminta Suoritteet/tuotos Suoritteet/tuotos Suoritteet/tuotos VAIKUTUKSET yhteinen seuranta 28.11.2014 Jukka Uitti 8
Vaikuttavuus ja yhteistyö Vaikuttavuudella tarkoitetaan työterveystoiminnan (työpaikan ja työterveyshuollon toimien ja yhteisten toimien) avulla aikaansaatua muutosta tavoitteen suuntaan Yhteistyötä syntyy, kun työpaikoilla laajasti ymmärretään yhteistyön välttämättömyys vaikutusten aikaansaamiseksi (tavoitteiden saavuttamiseksi). Yhteistyön laatu ja intensiteetti ratkaisee, missä määrin työterveyshuollon avulla saadaan vaikuttavuutta 13.2.2015 Jukka Uitti 9
Vaikuttavuuden arvioinnin ketju Seuraukset (laajemmat vaikutukset) Tarpeet Relevanssi Vaikutukset (välittömät tulokset) Tavoitteet Resurssit (panokset) Toimenpiteet (toteutus) Tuotokset (suoritteet) Tehokkuus Hyöty ja kestävyys Vaikuttavuus 28.11.2014 Jukka Uitti 10
28.11.2014 Jukka Uitti 11
Edellytyksiä vaikuttavuudelle, mm. Työterveysyhteistyön toiminnan ja tulosten seuranta Tahto/tavoitetila välttämätön, ylin johto, yrittäjäjohtajat, tieto ja osto-osaaminen Tietojärjestelmät (työterveyshuollossa ja työpaikalla) mahdollistavat nyt eri indikaattorien seurannan Arviointitutkimus (vaikuttavuus)- tapausten julkistaminen eri foorumeilla Työterveyshuollon markkinointi työpaikkojen tarpeisiin Laatujärjestelmällä (2016) luodaan edellytystä eli toimintavalmiutta työterveysyhteistyöhön Räätälöidyistä työterveysyhteistyökokemuksista tietoa muille asiakasorganisaatioille esimerkkien voima, tarinat onnistumisista 28.11.2014 Jukka Uitti 12
Trendiä näkyvissä? Työolojen muutokset 1977-2013 (Tilastokeskus) HS 27.11.14: Suomalaiset viihtyvät töissään yhä paremmin. Yhä useampi kokee työilmapiirin kannustavaksi. Työsuhteiden kesto on myös pidentynyt. Esimiestyö parantunut 2000-luvulla. Työolobarometri (TEM) 2013 julkaistu 9.9.14 www.tem.fi/julkaisut: Työkykyä edistävä toiminta kuten panostaminen työntekijöiden osaamiseen, terveyteen ja elintapoihin sekä työturvallisuuteen on lisääntynyt. Työntekijöiden mahdollisuudet osallistua oman työpaikan kehittämiseen ovat myös parantuneet 90% palkansaajista tuntee työkykynsä hyväksi tai melko hyväksi. 28.11.2014 Jukka Uitti 13
Tasapuolinen kohtelu sekä avoin tiedonkulku työpaikalla ovat kehittyneet myönteiseen suuntaan 2000-luvulla. Joustavat työajat ovat lisääntyneet (60%:lla mahdollisuus) Suurin osa palkansaajista mieltää työpaikkansa sellaiseksi, että siellä voi oppia koko ajan uusia asioita. koulutukseen osallistuminen on yleistynyt, 6.9.2013
6.9.2013
Trendejä työkyvyn tuessa Kaikkien osapuolten kiinnostus ja motivaatio ovat lisääntyneet (mm. eläkesopimukseen kirjatut asiat) Työkyvyn tuen toimintamallit vakiintuvat käyttöön yhä useammalla työpaikalla (arvio n. 40-50% kaikista työpaikoista, lähes 100% suurista) Työterveysneuvottelut työpaikan ja työterveyshuollon kesken lisääntyneet joka työterveysyksikössä Ammatilliset kuntoutukset lisääntyneet, (75% palaa työhön) 28.11.2014 Jukka Uitti 16
13.2.2015 Työterveyslaitos 17 www.ttl.fi
ETK:n taskutilasto 2013 28.11.2014 Jukka Uitti 18
STM-Tiedote 269/2014 26.11.2014 09:11 Ministeri Räty: Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö tukee työkykyä "Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö tukee ihmisten työkykyä ja työssä jatkamista. Tästä meillä on tutkittua tietoa", sanoi sosiaali- ja terveysministeri Laura Räty Kevan Työterveyspäivillä 26. marraskuuta Helsingissä. Hyvää työterveyshuoltokäytäntöä koskeva uudistettu asetus tuli voimaan tämän vuoden alussa. Asetuksen mukaan työterveyden kulmakivi on juuri yhteistyö työterveyshuollon, työnantajan ja työntekijän välillä. Lisäksi asetus korostaa työntekijän voimavarojen tunnistamista ja tukemista perinteisen riskiajattelun rinnalla. "Työterveyden haasteet muuttuvat jatkuvasti. Työperäisten riskien hallinnasta on siirrytty työhyvinvoinnin aikakaudelle. Tuntumani on, että työhyvinvointi ja työkyky ovat saman asian kaksi puolta, jotka vaikuttavat koko ajan toisiinsa. Hyvä työelämä ja hyvä terveys luovat perustan työssäolovuosien lisäämiselle, jota tavoittelemme", ministeri Räty totesi. "Pitkäjänteinen työkyvyn tukeminen alkaa myös tuottaa tulosta. Työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on kääntynyt laskuun. Eläketurvakeskuksen arvioiden mukaan työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyy tänä vuonna alle 20 000 ihmistä, kun pitkään määrä oli 25 000 vuodessa." Suunta on nyt oikea, vaikka Suomessa jäädään edelleen eläkkeelle aikaisemmin kuin esimerkiksi muissa Pohjoismaissa. Määrätietoista yhteistyötä terveyden ja työkyvyn eteen on jatkettava, jotta tulokset ovat mahdollisimman hyviä niin yksittäisen työntekijän, yritysten kuin yhteiskunnankin kannalta", ministeri Räty korosti. 28.11.2014 Jukka Uitti 19
Veritas eläkevakuutus, uutinen 11.2.15 Eläketurvakeskuksen tuoreiden tilastojen mukaan suomalaiset siirtyivät vuonna 2014 eläkkeelle keskimäärin 61,2- vuotiaana. Vuonna 2013 vastaava luku oli 60,9 vuotta. (HS 6.2, Mikko Kautto, ETK, 18 800 uutta eläkettä 2014, 25% alenema vuodesta 2008) Suurin syy ilouutiseen on uusien työkyvyttömyyseläkkeiden määrän lasku. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi viime vuonna kahdeksan prosenttia vähemmän ihmisiä kuin edeltävänä vuonna. Yhä useampi suomalainen jää siis terveenä eläkkeelle. Veritaksen eläkeratkaisuista vastaava lakimies Tiina Laine uskoo, että työkyvyttömyyseläkkeiden määrän väheneminen on monen asian summa. 28.11.2014 Jukka Uitti 20
28.11.2014 Jukka Uitti 21
Veritas 11.2.15 Työkyvyttömyyseläkkeiden määrä heijastaa ensinnäkin suomalaisten yleisen terveydentilan paranemista. Me olemme terveempiä kuin koskaan. Mutta myös työpaikoilla on selvästi nyt huomattu, että työssä jatkamisesta hyötyvät kaikki. Yhä useammalla työpaikalla on käytössä varhaisen välittämisen malli, samoin työterveyshuoltoon on panostettu aikaisempaa enemmän. Lainsäädännölläkin on Laineen mukaan näppinsä pelissä. Työnantajilta vaaditaan nykyään työhönpaluusuunnitelma jo kolmen kuukauden sairauspoissaolon jälkeen. Pienistä puroista kasvaa lopulta suuri virta. Keinot työkyvyttömyyden ehkäisyyn ovat monet, mutta kaikkein tärkeintä on tarttua asiaan ajoissa. 28.11.2014 Jukka Uitti 22
Veritas 11.2.15 Entistä useampi ikääntynyt on töissä Ikääntyneiden työllisyysaste on Eläketurvakeskuksen tilastojen mukaan kohentunut maassamme huimasti. Viimeisen vuosikymmenen aikana 55 vuotta täyttäneiden työllisyysaste on kivunnut peräti 10 prosenttiyksikköä noin 60 prosentin tasolle. Tiina Laine uumoilee asenneilmapiirin työpaikoilla muuttuneen ainakin mitä tulee vanhuuseläkeikään. 28.11.2014 Jukka Uitti 23
Mitkä keskusteluttavat? Sairaanhoidon vähentäminen ja/tai suuntaaminen työterveyspainotteisesti onko mahdollista ennen kuin perusterveydenhuolto toimii? SOTE- miten työterveyshuolto telakoituu? Ei tiedetä mallia 28.11.2014 Jukka Uitti 24
28.11.2014 Jukka Uitti 25
28.11.2014 Jukka Uitti 26
28.11.2014 Jukka Uitti 27
Väite: Työterveyshuolto aiheuttaa epätasa-arvoa (Eskola 17.1.15 AL) Epätasa-arvoa, kun työssäkäyvät pääsevät etuoikeutetusti samana päivänä lääkärille kun muut jonottavat pitkiä aikoja. Perusterveydenhuolto saadaan toimimaan, kun työterveyshuollon sairaanhoitoon puututaan, mm. saadaan lääkärit työterveyshuollosta perusterveydenhuoltoon. Arvelee, että ei toteudu lähitulevaisuudessa. Haastattelun otsikointi oletettavasti toimittajan
Vastine /JU 31.1 AL Työssäkäynnin pyörät on pidettävä pyörimässä, työssäkäyvät eivät voi odottaa vaivoineen. 3.6 milj käyntiä ei siirrettävissä Työ ja ei-työ eriarvoistaa, ei terveydenhuolto, onko tasa-arvoa, että kaikilla yhtä huonosti? Tasa-arvoa on myös, että työn riskit ottaville oma räätälöity terveydenhuolto, työkyvyn edistäminen ja työkyvyttömyyden ehkäisy kaikkien etu. Sairaanhoidon lisäksi muut ehkäisyn tasot tärkeitä, lääkärin vastaanotolle-pääsy ei ole riittävää perusterveydenhuollossakaan. Mallia ehkäisyyn työterveyshuollosta, omat tutkimus- ja hoitopolut SOTE:ssa hallintohimmelien lisäksi. Yhteistyön tarve ja käytännöt jatkossa. 28.11.2014 Jukka Uitti 29
28.11.2014 Jukka Uitti 30
28.11.2014 Jukka Uitti 31
AL 8.2. työterveyshuollosta 4s Pekurinen Eskolan linjoilla (THL) Timo Hujanen, KELA: ei järkeä hajoittaa toimivaa järjestelmää, koko yhteiskunta hyötyy, erityisesti kasvukeskuksissa ja niiden ympärillä (Espoo TTH 40% avohoidon kuluista) Asiakkaat toivat esiin työterveyshuollon merkityksen palvelujen saatavuudelle ja työterveyslääkäri Satu Rannisto työkyvyn tuen, millä merkitystä SOTE-yhteistyölle Riitta Sauni 9.2. AL: OECD-tulkinta: Työ (tulotaso) eriarvoistaa, muut julkiset palvelut samalle tasolle kuin tth; SOTE-yhteistyö, ei vastakkainasettelua 28.11.2014 Jukka Uitti 32
Sairaanhoitopalvelujen tarve ja käyttö noin 5,4 miljoonaa sairaanhoitokäyntiä TTH:ssa v. 2011 (lääkäri 3,6 miljoonaa)/kela 2,9/työntekijä (lääkärillä 2,0) Arviolta noin 20-25 % työssä käyvistä kuuluu hoitoa ja seurantaa vaativan ja/tai työssä haittaavan pitkäaikaissairauden, työhön liittyvien oireiden tai sairauspoissaolojen runsauden takia työkyvyn alenemisen riskiryhmään Heidän työkykynsä ylläpidolla on paremmat mahdollisuudet onnistua sairauksien hoidon tai sen koordinaatiovastuun ollessa työterveyshuollossa kuin muualla 24.9.2014 33 Työterveyshuollon sairaanhoito/kimmo Räsänen
Työterveyshuollon sairaanhoito on työkyvyttömyyden preventiota 13.2.2015 Esittäjän nimi 34
Työterveyshuollon sairaanhoitopalvelujen tarve ja käyttö suurella osalla työssäkäyvistä palvelujen käyttötarve on vähäistä Dilemma ja resurssikysymys: Palvelujen suuntaamisessa olisi kyettävä tunnistamaan ne, jotka palveluista eniten hyötyvät ja tarvitsevat työkyvyn tukemista vai Palvelujen joustava saanti on turvattava kaikille, myös niiden satunnaiskäyttäjille 24.9.2014 35 Työterveyshuollon sairaanhoito/kimmo Räsänen
Tilastotietoja lääkäreistä ja terveydenhuollosta 36 2014 Statistics on physicians and the health care system
Tilastotietoja lääkäreistä ja terveydenhuollosta 37 2014 Statistics on physicians and the health care system
Sairaanhoitokäynnit työterveyshuollossa Lähde: Kela 38
Työterveyshuoltotilastot 13.2.2015 39
Terveydenhuollon kokonaismenot 2012 Lähde: THL/Kela 40
Sairausvakuutusmaksujen käyttö vuonna 2013 Lähde: Kela
Työterveyshuollon rahoitus Vuonna 2012 työterveyshuollon hyväksytyt kustannukset olivat yhteensä 724,1 miljoonaa euroa Korvauksia maksettiin työnantajille 316,4 miljoonaa euroa (43,7 % kustannuksista) Keskimääräiset kustannukset työterveyshuollon piiriin kuuluvaa työntekijää kohti olivat 395 euroa ja korvaukset 173 euroa (2012) Työterveyshuollon piirissä oli noin 1,83 milj. työntekijää Korvaukset rahoitetaan työtulovakuutusmaksulla, joka kerätään työnantajilta, palkansaajilta ja yrittäjiltä Työtulovakuutuksen menot rahoitetaan työnantajan (71 %) ja työntekijöiden (29 %) vakuutusmaksuilla Valtio osallistuu työterveyshuollon kustannuksiin hyvin pienellä osuudella Työnantajien kokonaismaksuosuus työterveyshuollon kustannuksista oli yht. 87,2 % Työnantajat suoraan 56,0 % Työnantajat/työtulovakuutus 31,2 % Työntekijät ja yrittäjät/työtulovakuutus 12,5 % Valtio/työtulovakuutus 0,3 %
Kelan sairausvakuutuskorvausten kehitys Lähde: Kela 43
Säästöä? Miten? Jos työterveyshuollon sairaanhoidosta luovuttaisiin kokonaan, siirtyisi julkiseen perusterveydenhuoltoon noin 3-5 miljoonaa sairaanhoitokäyntiä mutta vain noin 170 miljoonaa rahaa (sairaanhoidon korvaukset). Työtulovakuutukseen perustuvaa rahoitusta ei voida muuttaa, ainakaan ennen kuin perusterveydenhuolto toimii 28.11.2014 Jukka Uitti 44
Työterveyshuoltotilastot 13.2.2015 45
Voimavarat sairaanhoidossa 2010-2012 Lääkärien osuus käynneistä 66-68,2% Lääkärikeskuksissa suurin lääkäripainotteisuus 70,5 71,5% Työterveyshoitajat 22,4 24,5% Tth hyödynnetään eniten omilla, toisen työnantajan ja yhteisillä työterveysasemilla Käynnit / 100 työntekijää Eniten yhteinen työterveysasema, sitten lääkärikeskus ja toisen työnantajan tai oma työterveysasema Vähiten käyntejä terveyskeskuksissa 46
Sairaanhoitokäyntejä lääkärillä / 100 työntekijää Palveluntuottaja / vuosi 2003 2010 2011 2012 Terveyskeskus 145,1 178,0 207,3 172,8 Oma työterveysasema 155,8 164,0 182,7 165,0 Lääkärikeskus 208,7 215,7 222,7 225,7 Sairaanhoitokäyntien (lääkäri) absoluuttinen määrä yhteensä kaikilla palveluntuottajilla 2 711 347 3 348 274 3 636 440 3 542 315 Sairaanhoitosopimuksen piirissä olevien työntekijöiden määrä Sairaanhoitokäyntejä lääkärillä / 100 työntekijää (kaikki yhteensä) 1 529 624 1 708 835 1 725 706 1 746 335 177 196 211 203
28.11.2014 Jukka Uitti 48
28.11.2014 Jukka Uitti 49
Mielipiteitä Kari Kaukinen 9.1.15 Vieraskynä HS: Sairaanhoito häiritsee perustehtävän hoitoa Työtulovakuutuksen tth osuus voidaan poistaa Kimmo Karvonen, 15.1.15 HS säesti Martimo, Mäkitalo, Vainio, TTL 27.1.15 HS: Ennaltaehkäisevän toiminnan hidastuminen jää sairaanhoidon jalkoihin Elise Kivimäki, Reija Jääskeläinen, KELA 27.1.15 HS: Korvaukset työpaikkojen tarpeiden mukaisiin toimenpiteisiin HTTHK:n mukaan Tilastojen mukaan ennaltaehkäisevä toiminta ei ole vähentynyt 28.11.2014 Jukka Uitti 50
Onko sairaanhoito estänyt muuta ehkäisevää toimintaa? Missä määrin tilastojen valossa työterveyshuollon ennaltaehkäisevää toimintaa jäänyt tekemättä, Ts. onko sairaanhoito vähentänyt ehkäiseviä prosesseja tilastojen valossa? Eri kysymys, tehdäänkö ehkäisevää toimintaa riittävästi ja/tai ns. oikeilla eli vaikuttavilla tavoilla? Mikä on ihanteellinen ns. lakisääteisen työn ja sairaanhoidon suhde? Onko puolet ja puolet, riippuu tarpeiden edellyttämistä toimenpiteistä? Mihin asiakas on valmis panostamaan? 28.11.2014 Jukka Uitti 51
Työterveyshuoltotilastot 13.2.2015 52
Työpaikkaselvityksiä ja terveystarkastuksia 2003 2010 2011 2012 Työpaikkaselvityk siä, tuntia (lääkärit) 234 824 (33 559) 361 585 (59 472 ) 448 812 (75 443) 486 655 (82 475) Terveystarkastuks ia kpl (lääkärit) 972 503 (254 319) 973 713 (266 957) 1113627 (341183) 1113518 (368863) Terveystarkastuks ia (lääkäri) / 100 työntekijää 55,4 (14,5) 53,3 (14,6) 60,7 (18,6) 60,1 (20,1) Terveystarkastuksissa mukana myös tarkastukset erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä. Mukana ei ole yksilön neuvonta- ja ohjauskäyntejä. 2011 alkaen tilastoitu myös seurantakäynnit.
Työterveyshuoltotilastot Toimintaa koskevia tietoja 2012 Työnantajat 2012 2011 Muutos-% Työpaikkaselvitykset, t 486 700 448 800 8,4 Ryhmän neuvonta ja ohjaus, t 230 000 204 600 12,4 Yksilön neuvonta ja ohjauskäynnit, kpl 631 100 527 400 19,7 Terveystarkastukset (ERSV) 186 100 194 300-4,2 Muut terveystarkastukset 927 500 919 300 0,9 Sairaanhoitokäynnit 5 194 800 5 408 000-3,9 Muut terveydenhuollon käynnit 27 400 28 400-3,5 Tutkimukset (laboratorio ja kuvantaminen) 7 558 000 8 280 900-8,7 13.2.2015 54
Toimintaa koskevia tietoja 2010-2012 Työnantajat 2012 2011 2010 Työpaikkaselvitykset, t 486 700 448 800 361 600 Ryhmän neuvonta ja ohjaus, t 230 000 204 600 Tietojen antaminen ja ohjaus, t 245 900 Yksilön neuvonta ja ohjauskäynnit, kpl 631 100 527 400 - Terveystarkastukset (ERSV) 186 100 194 300 Muut terveystarkastukset 927 500 919 300 Terveystarkastukset 955 700 Sairaanhoitokäynnit 5 194 900 5 408 000 5 072 000 Tutkimukset 7 558 000 8 280 900 6 867 900 13.2.2015 55
Voimavarat työpaikkaselvityksissä 2010-2012 Lääkärien osuus 16,4-16,9% Lääkärin osuus pienin terveyskeskuksissa 9,5 12,1% Työterveyshoitaja 49,2-51,3% Terveyskeskuksissa tth osuus > 50% koko ajanjakson ajan Työfysioterapeutti 25,1 29% Terveyskeskuksissa paljon käyttöä koko ajanjakson ajan, muissa vuosittaista vaihtelua Lääkärin osuus kaikki lääkäritunnit/1600 ttlääkäri htv:lla= 52 t, jaettuna 40 viikolla, 1.3 t/viikko 56
Sairaanhoidon tilanne ja tavoitteet Miten sairaanhoito suunnataan ns. työterveyspainotteisesti? sairaanhoitoa ei ole syytä lopettaa, koska tuottaa työterveyshuollolle kanavan eri tason ehkäisyyn! onko mahdollista keskittyä ns. omaan sairaanhoitoon ennen kuin perusterveydenhuolto toimii riittävästi Muutokset? Sairauspoissaolojen omailmoituskäytäntöjen lisääntyminen (3-5 päivää) keventäisi akuuttia palvelun tarvetta. Porrastettu työterveyshoitajan ja lääkärin yhteistyö vs. verkkoajanvaraus? Back to basics! Nyt osa ohjautuu myös yleislääkäreille KELA-korvausrajojen muuttaminen 1-luokkaa suosivammaksi? 28.11.2014 Jukka Uitti 57
Sairaanhoidon tilanne ja tavoitteet 2 Asetus sairaanhoidosta?? Potilaan vai ajanvarauksen asia seuloa? Työterveyshuollossa toimii arviolta 300 400 yleislääkäriä vain heissä potentiaalia muuhun terveydenhuoltoon Annukka Ikosen väitöskirja 2012: sairauskäynneissä runsaasti työhön liittyviä ongelmia ja lääkäri saa tietoa sekä antaa tietoa työhön liittyvistä asioista Tarvitaan lisää tutkimusta sairaanhoidon roolista työkyvyn tuessa! 28.11.2014 Jukka Uitti 58
Tulevaisuudessa omalääkäri ja työterveyslääkäri -yhteistyö Jatkohoitoon ohjaamiskäytäntöjä kehitettävä muusta pth:sta/esh:sta työterveyslääkärille -> kun työhön liittyviä sairauksia tai ongelmia työkykyyn liittyen Sovitut tutkimus- ja hoitopolut SOTEalueittain työkykytautien suhteen (perusterveydenhuollon yksikkö? työterveysylilääkäri koordinoimassa alueen toimintaa?) Tampereen malli sopimuksen ylittävistä laboratorio- ja kuvantamispalveluista (tth lääkärin lähetteellä, ei käyntiä tk:ssa)? 28.11.2014 Jukka Uitti 59
SOTE-yhteistyö Miten työterveyshuolto saadaan toimimaan hyvin yhteen muiden sektorien kanssa? Keskustelu ja kehittäminen Työterveyshuollon rooli osalle epäselvä osin tietämättömyyden vuoksi Insentiivejä ja järkeviä sääntöjä (a la 30-60-90) ja niiden implementointia tarvitaan --> toimiva työnjako 28.11.2014 Jukka Uitti 60
Yhteistyö muun terveydenhuollon ja kuntoutuksen kanssa Työterveyshuolto tarvitsee hyvin toimivan yhteistyön muun terveydenhuollon ja kuntoutuksen kanssa onnistuakseen tavoitteidensa saavuttamisessa Tavoitteena saumaton tiedonkulku ja yhteistyö: Joustava ja luottamuksellinen potilastietojen siirto työterveyshuollon ja muun terveydenhuollon välillä (sähköiset järjestelmät?) Oikea-aikainen ja tarpeenmukainen sairauksien tutkimus ja hoito, hoitoonohjaus ja kuntoutusyhteistyö Erikoissairaanhoidossa sairauksien diagnostiikka, hoito, seuranta, arvio ennusteesta ja toimintakyvystä Työterveyshuollon asiantuntijuus keskittyy Työn ja terveyden välisten yhteyksien tuntemus Työkykyasiat Työhön paluun mahdollisuudet 28.11.2014 13.2.2015 Jukka Kaj Husman Uitti 61
Yhteiset tavoitteet työkyvyn tuelle ja työkyvyttömyyden ehkäisylle Työkyvyn tuki jatkossa työikäisessä väestössä? Yli puolet alkavista työkyvyttömyyseläkkeistä työttömien keskuudesta paljon poissaoloja 10 vuoden ajalta, vähän kuntoutusta -> tarve jäljellä olevan työkyvyn arviointiin, ->työllistymiskykyyn? Muut työelämän rajapinnalla (pätkä-, vuokratyö yms.) olevat, kuka huolehtii? Työterveystoiminnan mahdollisuuksien (potentiaalisen hyödyn) täysmääräinen hyödyntäminen yhteiskunnassa? Yhteiskunnan tuki poikkihallinnollisesti Tavoitteet ja indikaattorit voidaan asettaa työkyvyn tuelle ja työkyvyttömyyden ehkäisylle makro yhteiskunnan päättäjät, meso - terveydenhuolto mikro - työpaikka 28.11.2014 Jukka Uitti 62
Kiitos! 28.11.2014 Jukka Uitti 63