Terveempi Pohjois-Suomi. = TerPS koordinaatio- ja kehittämishanke



Samankaltaiset tiedostot
POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyden edistäminen

TerPS kehittää ja pilotoi:

Haapajärvi 7701 Kärsämäki 2922 Pyhäjärvi 6008 Reisjärvi 3008 Yhteensä (06/10)

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

b) Koordinaatio. a) Kehittäminen. Hyvien rakenne- ja toimintamallien pilotointi ja levitys. Sanna Salmela Ville Koskimäki

Hyvinvointijohtaminen Salossa. Marita Päivärinne

Hyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4.

Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta

Hyvinvoiva asukas hyvinvoiva kunta

Monitoimijayhteistyöllä uusiin haasteisiin

Väkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi LAPE:n perhekeskushankkeissa. THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO

Terveempi Pohjois Suomi2

HYVÄ ALUEFOORUM

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

Hankejohtaja Anne Niska

Väkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi maakuntien perhekeskushankkeissa. THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki

haasteita ja mahdollisuuksia Terveempi Pohjois-Suomi 2 (TerPS2) - hanke

Sähköinen hyvinvointikertomus strategisen hyvinvointijohtamisen välineenä

Mitä hankkeella tavoitellaan?

KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Pohjois-Pohjanmaan HYTE-rakenteiden nykytila, toimintamallit ja kehittämistarpeet

Sähköinen hyvinvointikertomus. Erityisasiantuntija Anne Sormunen

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Työpaja

Terveyden edistäminen Kainuussa

Kuntien hyvinvointijohtamista koskevien selvitysten ja maakunnallisen indikaattoritiedon hyödynnettävyys TERVIS-hankkeen arvioinnissa

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS

Terveempi Pohjois-Suomi 2 hanke: Arviointia TerPS2- kunnista

Voimaa verkostoista. Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen, Pshp, Perusterveydenhuollon yksikkö

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Miten tästä eteenpäin? Kuinka löytää realistinen visio Pohjois-Savon HYTEtyöhön?

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Terveempi Pohjois Suomi 2 (TerPS2) hanke

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen nykytila Lapissa

TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen

D2D-hanke Diabeteksen ehkäisyn sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen haasteet

Tarjolla herkkuja PaKasteesta seminaari Oulu. Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen nykytila Lapissa. Tuula Kokkonen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen verkostovastaava

Kuntalaisten tarpeiden arviointi

Kunta-alan hyvinvointiseminaari Helsinki. Taru Koivisto, johtaja Sosiaali- ja terveysministeriö

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

KASTE-katsaus Pohjois-Suomen alueellinen johtoryhmä Oulu

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi

Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen rakenteet ja toimintamallit Kainuussa

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt

Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi -

Soten kehittämistoiminta ja hankkeet

Kansalaisen hyvinvointi (tieto)

Terveyden edistämisen neuvottelukunta

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman ( ) valmistelu

KUNTIEN JA SIUN SOTEN HYTE-

Pohjois-Pohjanmaan järjestörakenne hanke järjestöjen ja maakuntien sekä kuntien yhteistyön tukena

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Uusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt

Terveyden edistämisen toiminta PaKasteessa

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena

Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä

Osaamisen kehittäminen uusissa sote-rakenteissa

POSKE-PÄIVÄT

Lapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelujen kehittäminen Kainuussa

Postiosoite: Puhelin : (08) Internet: PL 10 Telefax : (08)

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Satakunnassa

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Alueelliset verkostot ja yhteistyö-teemapaja

Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja

VESOTE-hanke. UKK-instituutti KKI-ohjelma Diabetesliitto Mielenterveyden keskusliitto STM

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen kunnassa. - rakenteet, vastuut, seuranta ja voimavarat

Kunnan ja maakunnan yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kainuussa. Lääkintöneuvos Tuomo Pääkkönen

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

Kunta hyvinvoinnin edistäjänä uusien haasteiden edessä

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Vuosikellot: kunnan talouden ja toiminnan suunnittelu ja hyvinvointikertomusprosessi Suvi Helanen, hankesuunnittelija, TerPS2

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma

Sosiaali- ja terveydenhuolto, turvallisuus ja varautuminen & hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Satakunnan kuntapäivä

SenioriKasteen väliarviointi 06/ koonti ja esittely Ohjausryhmä

Alueellinen hyvinvointikertomus

Pohjois-Suomen lasten KASTE

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen kunnassa. - rakenteet, vastuut, seuranta ja voimavarat

Jorma Posio

Transkriptio:

Terveempi Pohjois-Suomi = TerPS koordinaatio- ja kehittämishanke Hankejohtaja Anne Niska TtM Mitä tulisi tehdä? Vahvistaa kansalaisen osallistumista Lisätä päättäjien tietoisuutta Vahvistaa ammattilaisen osaamista: teknologian hyödyntäminen Varhaisen vaikuttamisen toimenpiteet Yhdessä saamme enemmän aikaan ja kustannussäästöjä Terveyserot on estettävissä, niihin pitää voida vaikuttaa 3. Sektorin roolin vahvistaminen Seurantatiedolla merkitystä, eri tasot - tulee tehdä myös kunnan tarpeista käsin Onko palvelurakenteemme, toiminta- ja verkostomallit oikeat sekä sosioekonomisten terveyserojen että hyvinvoinnin näkökulmasta katsottuna tasa-arvoisuus? Kansalaista ei saa jättää yksin, miten tuemme ja tavoitamme vähemmän koulutettuja - vauvasta vaariin eri sektoreilla - löydämme kansalaisten tarpeet? Meillä on mahdollisuuksia - Sairaan hyvä hyvinvointiohjelma taustalla luo mahdollisuuksia jatkuvuudelle Hyvinvointinäkökulma saatava kaikkeen toimintaan mukaan hyvinvointisopimus velvoittaa kuntia tähän Terveempi Pohjois-Suomi hankeyhteistyö on osa tätä

Terveempi Pohjois-Suomi: koordinaatio- ja kehittämishanke hankeaika 1.3.2009 31.10.2011 Hankkeen tarkoituksena on yhteistyössä kehittää Pohjois- Suomen maakuntien alueille ja kunnille hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallinnettavia rakenteita sekä johtamis- ja toimintamalleja Kehittämistyössä tullaan huomioimaan erityisesti kansansairauksien ehkäisemiseen liittyvät toimintamallit sekä D2D ja Teroka- tutkimuksen näkökulmat mallinnettuja ja levitettäviä palvelukonsepteja sekä hyviä käytäntöjä koko Pohjois-Suomeen osahankkeissa ( 6 osahanketta) mallien ja rakenteiden toimivuuden testaus/ jo käytössä olevien ratkaisujen käyttöönoton tukeminen Terveempi Pohjois-Suomi Taustalla Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelma 2007-2011 STM:n Kaste-rahoitus / hankeaika 1.3.2009 31.10.2011 TerPS on koordinointihanke, lisäksi alueella 6 osahanketta Toiminnallisesti PPSHP:n Terveyden edistämisyksikön kyljessä Käytännössä alueena P-P, Kainuu ja Posio, laajemmin koko erva-alue Laaja yhteistyöverkosto Kokonaisbudjetti n. 3.8 milj. (koordinaatio + osahankkeet)

Terveempi Pohjois-Suomi: koordinaatio- ja kehittämishanke hankeaika 1.3.2009 31.10.2011 Hankkeen sopijaosapuolet Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Oulun Eteläinen Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Oulun kaupunki Oulunkaaren seutukunta Kuusamon kaupunki + 5 muuta kuntaa Kainuun maakunta-kuntayhtymä (Allekirjoittajina yht. 18 kuntaa.) TerPS kuntien hyvinvointiprosessissa = Rakenteiden kehittäminen on edellytysten luomista hyvinvoinnin edistämisenkäytännön toimille Ennakointi Suunnittelu Toteutus Seuranta = Työkalut/ Ennakointimallit Koulutus: IVA Esiselvitys YHTEISET HYVINVOINTI- RAKENNEMALLIT JA HYVINVOINTI- KERTOMUKSET Käyttöönoton tuki Kunnan strategiat Vuosittaiset Toteuttamissuunnitelmat /talousarvio Koulutus: ammattilaiset ja johtavat viranhaltijat Työryhmät/ osahankkeiden kokemukset 1.Hyvinvointirakennemallit, osaamisen kehittäminen, palveluketjut ja toimintaprosessit 2. Kuntalaisten osallisuus 3. Uudet palvelukonseptit ja toimintamallit 4. Paikalliset / alueelliset indikaattorityökalut ja arviointi/ hyvinvointikertomus - Jaksoittain - Vuosittain - valtuustokausittain Kokonaishyvinvointia kuvaava indikaattori- ja arviointityökalut: kunta, alue-, maakuntatasot. Kansallinen yhteistyö THL (INDI)

TerPS johtamisen ja ohjausjärjestelmien rakenteissa = YHTEINEN MAAKUNNALLINEN OHJAUS- JA JOHTAMISJÄRJESTELMÄT Vastuut ja roolit: kunta-, alue ja maakuntatason yhteistyössä ja kokoonpanot Maakuntataso HYVINVOINTIOHJELMA: Johtoryhmä: yhteistoiminta-alueiden edustus/keitä? Koordinaatioryhmä: nyt seutukuntaedustus / jatkossa? aluetasolta edustus? Kehittämisryhmät x3 PPSHP: terveyden edistämisen ohjausryhmä LÄÄNINHALLITUS: terveydenedistämisen neuvottelukunta TOIMIJA X? Aluetaso Yhteistoiminta-alueen johtoryhmä/sopimukseen sidottu kuntaedustus/kuka ja keitä muita? Mitä muita on/ tulisi olla? Kuntataso Johtoryhmät: poikkihallinnolliset: toimialajohtajat, luottamushenkilöstöä / ketä muita? Laajennetut johtoryhmät: sidosryhmät lisäksi: keitä? Terveydenedistämisen työryhmät Mitä muita on/ tulisi olla? TERPS osana hyvinvointiohjelmaa KASTE: P-Suomen ALUEJR: 4 x/v PPL HYVINVOINTIOHJELMAN OHJAUSRYHMÄ 1xkk Maakunnalliset hankeaihiot KOORDINAATIORYHMÄ / TEROKA OHJAUSRYHMÄ 1xkk TL 1 TL 2 TL 3 1. Aluetilaisuudet 2. Hyvinvointi -forum KOORDI- NAATTORI Merja Haapakorva -Kallio KOORDI- NAATTORI Jorma Kurkinen KOORDI- NAATTORI Petri Luukkonen ym. YPK TEREyhteistyö KEHITTÄMIS- RYHMÄ pj. Veikko Kujala TERE- yksikkö KEHITTÄMIS- RYHMÄ pj. Tiina Rajala Työterveyslaitos KEHITTÄMIS- RYHMÄ pj. Petteri Lahtela OWI Tulevat Hankkeet? VE-TE TUKEVA TERVEIN MIELIN Lappi TERVEEMPI POHJOIS-SUOMI- hanke (=TerPS) Ohjaus-, projekti- ja työryhmät

TERPS hankkeen HALLINNOINTIMALLI YKSI YHTEINEN OHJAUSRYHMÄ KOORDINAATIOHANKE JA 6 OSAHANKETTA KEHITTÄMISEN OSION OSION TYÖRYHMÄT YHTEINEN PROJEKTIRYHMÄ KOORDINOINNIN OSION OSION TYÖRYHMÄT 1-4 1-4 1. Seurantajärjestelmät Indikaattorit 3. Viestintä terveysviestintä 2. Koulutus ALUEELLISET ITSENÄISET OSAHANKKEIDEN TYÖRYHMÄT Oulun Eteläinen: Peruspalvelukuntayhtymät Kallio ja Selänne sekä Sos.- ja terveyspiiri Helmi OSAHANKKEET Oulun kaupunki Kuusamo: Haukipudas, Pudasjärvi, Taivalkoski, Utajärvi ja Posio. Oulunkaari: Ii, Pudasjärvi, Utajärvi ja Vaala Kainuu: 9 kuntaa Raahen seutu: Pyhäjoki, Raahe, Siikajoki ja Vihanti Koordinaatio-osion tavoitteet Koordinaatio- osion osahankeyhteistyön kautta tavoitteena on: 1. Luoda maakuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteet kaikille aluetasoille, painottaen erityisesti kuntia/kuntayhtymiä 2. Kehittää johtamisen ja ohjauksen osaamista ja työvälineitä 3. Vahvistaa kuntalaisten osallisuutta ja osallistumista 4. Kehittää ja ottaa käyttöön sellaisia uusia terveyden edistämiseen liittyviä tulevaisuuden palvelukonsepteja, joilla tulee olemaan merkittävä rooli myös rakenteiden ja toimintamallien kehittämisessä

Koordinoinnin osion toteutus osana hyvinvointirakenteiden kehittämistä Tukipalvelut: kattoviestintä, sähköinen työpöytä, materiaalia, verkostot, seminaarit, yhteiset raportointityökalut sekä kokonaisuuden hankehallinnointi Työryhmä 1. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteet ja johtaminen sekä Osaamisen kehittäminen, palveluketjut ja prosessit (Kainuu, Oulun eteläinen, Raahen seutu, THL) Työryhmä 2. Kuntalaisten osallistuminen ja osallisuus (Kuusamo, Oulu ja Kainuu) Työryhmä 3. Uudet palvelukonseptit ja toimintamallit (Oulu ja Oulunkaari) Työryhmä 4. Arviointi/ Tietopohjan ja seurantajärjestelmän kehittäminen (kaikki osahankkeet) Osahankkeiden esittelyä 1. Hyvinvoinnin rakenteet ja mallit sekä ohjausjärjestelmät ja osaamisen lisääminen: Kainuu, Oulun eteläinen ja Raahen seutu 2. Kuntalaisen osallisuus / työkaluja käytäntöön: Kuusamo, Oulu ja Kainuu 3. Palvelukonseptit ja toimintamallit teknologiaa hyödyntäen: Oulu ja Oulunkaari

Osahankkeiden esittelyä 1. Hyvinvoinnin rakenteet: Kainuu, Oulun eteläinen ja Raahen seutu Rakenteiden kehittäminen on edellytysten luomista hyvinvoinnin edistämisen käytännön toimille KAINUUN MAAKUNTA- KUNTAYHTYMÄ Projektipäällikkö Merja Vikström

Teroka taustaa Kainuulaisten terveydentila parantunut viime vuosina Sosioekonomiset terveyserot pääasiassa jyrkemmät kuin koko Suomessa keskimäärin Vähemmän koulutettujen kainuulaisten joukossa huono terveys ja terveyttä vaarantavat elintavat yleisempiä vs korkeammin koulutetut TERVEYS JA HYVINVOINTIEROJEN KAVENTAMINEN Kainuun sisällöt Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mahdollinen rakenne Kunta A KJ+ jory OSALLISUUS SOS SIV KULT TEK YMP TE&HV ohjaus/työryhmä, pj joryssa Kunta B KJ+ jory SOS SIV KULT TEK YMP TE&HV ohjaus/työryhmä, pj joryssa Maakunnallinen HV&TE työryhmä Jäsenet kunnista Maakunta- Hallinnosta Puolustushallinnosta yrityksistä järjestöistä läänistä PPSHP (TEn työryhmä) Maakuntakuntayhtymä HV&TE ohjaus/koordinaatio Muut toimijat ohjausryhmä lääni, puolustushallinto, yritykset, järjestöt ATH Kerätään luotettavaa tietoa väestön terveydestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä alueellisesti (mm elintavat, riskitekijät, osallisuus) Toteutetaan 2/2010 Otos Kainuussa 9000 kpl Ensimmäiset tiedot 5/2010 Palautekierrokset kunnissa 9-10/2010

Kainuun tavoitteet 1. Käynnistää hyvinvointikertomustyö Kainuun maakunnassa ja Kainuun kunnissa 2. Luoda hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteet ja poikkihallinnolliset hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmät Kainuun kuntiin ja Kainuun maakunta kuntayhtymään 3. Vahvistaa kuntalaisten osallistumista ja osallisuutta 4. Kehittää hyvinvoinnin ja terveyden tietopohjaa ja seurantajärjestelmää OULUN ETELÄINEN PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ KALLIO: Sinikka Haarala PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ SELÄNNE: Leena Ahola SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI: Marja Hallenberg

RAAHEN SEUTU Projektipäällikkö Leena Mikkola- Riekkinen Raahen tavoitteet Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteiden ja johtamisen kehittäminen ja vahvistaminen 1. Tehdään tarvittavat strategiset, taktiset ja operatiiviset päätökset Raahen seudun hyvinvoinnin- ja terveyden edistämisen kehittämisvastuista 2. Kehitetään hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtamiskäytäntöjä ja määritetään poikkihallinnollisen työryhmän / Terveys 2015 työryhmän tehtävät 3. Varmistetaan hyvinvointiohjelmat ja -kertomukset osaksi kuntien ja hyvinvointikuntayhtymän strategioita maakunnallisen hyvinvointiohjelman mukaisesti Osaamisen kehittäminen 1. Lisätään osaamista, tuetaan päätöksentekoa ja vahvistetaan johtamisrakennetta perehdyttämällä ja valmentamalla luottamushenkilöt sekä johtavat viranhaltijat, 2. Perehdytetään luottamushenkilöt ja johtavat viranhaltijat kansallisiin ja maakunnallisiin hyvinvointia ohjaaviin ohjelmiin, tavoitteisiin ja seurantatietoihin sekä kuntien hyvinvointiohjelma- ja kertomusprosessiin. 3. Valmennetaan luottamushenkilöt ja johtavat viranhaltijat ennakointimenetelmien käyttöön ottamiseen päätöksenteon ja toiminnan tueksi: STO Ennakointi ja IVA eli ihmisiin kohdistuva vaikutusten arviointi työkaluiksi 4. Tunnistetaan henkilöstön osaamista tukevat koulutustarpeet hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä sekä suunnitella ja ottaa käyttöön varhaisen tuen ja puuttumisen menetelmiä sekä jatkaa ja syventää alueella jo kehitettyjä kuntalaisen vastuunottoa lisääviä toimintamalleja

Terveempi Pohjois Suomi hanke, Raahen seudun osahanke 2009 2011 Projektiryhmä: arviointi ja caset esittelyyn Maakunnallinen Huhtikuu 10 Hyvinvointifoorum 23. 24.3. Maaliskuu 10 Kuntakierrokset III Osallisuus S ja T kehittämisessä caset Helmikuu 10 Aluefoorum: IVA Kuntien strategioiden tarkastelu ja STO osaamisen kehittäminen VUOSIKELLO: Työsuunnitelma Raahen alueen osahankkeelle 2009 2010 Raportti ja suunnitelma 2010 Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteiden Kesä elokuu päätökset vastuista Toukokuu 10 Tammikuu 10 Projektiryhmä päätöksenteon STO tasojen tehtävät hyvinvointiohjelmatyössä / seutustrategiat hyvinvoinnin ja terveydenedistämistyön ohjaajana Hyvinvointiky:n rekrytointipäätökset Hankeraamitus / hyvinvointiohjelmatyö ja ohjausryhmän tehtävät ja projektityöntekijöiden valmennus 12.10. Projektiryhmä: toimintasuunnitelman Loka marraskuu 09 raamitus ja resursointi Kuntakierroskierrokset I esittely ja osallistaminen Päätöksenteon STO rakenteet ja kuntacaset Marraskuu 09 28.10. Sosioekonomiset terveyserot seminaari Aluefoorum 5.11.09 Fregatti Johtamisen rakenteiden kehittäminen / IVA valmennus ja Sosio ekonom.terv.erot raportti Kuntakierrokset II Hallitus/valtuusto: osallistuminen toteutukseen osana perustehtävää työkaluina STO Ennakointi, IVA Syys lokakuu 09 Marras joulu 09 Osahankkeiden esittelyä 2. Kuntalaisen osallisuus: Kuusamo, Oulu ja Kainuu

KAINUUN MAAKUNTA- KUNTAYHTYMÄ Projektipäällikkö Merja Vikström Kainuun tavoitteita Asiakaspalvelujärjestelmä Kehittäjä-asiakkaat Palautejärjestelmä Laadunarviointi aloitteet -> Palvelujen oikeudenmukainen kohdentaminen, peruspalvelujen saatavuus, ehkäisevien palvelujen toimivuus Verkostot terveyserojen kaventamiseksi Eri alojen toimijat Terveempi Kainuu Järjestöyhteistyö

HYRRÄ Hyvinvointia yhdessä liikunnasta 2009 2011 Utajärvi Kuusamo Taivalkoski Posio Pudasjärvi Haukipudas Hyrrä Hyvinvointia yhdessä liikunnasta 2009-2011 Terveempi Pohjois-Suomi Kuntalaisten osallistuminen ja osallisuus Tarja Siira projektipäällikkö HYRRÄ Hyvinvointia yhdessä liikunnasta 2009 2011 Terveempi Pohjois Suomi Utajärvi Kuusamo Taivalkoski Posio Pudasjärvi Haukipudas Hyvinvointia yhdessä liikunnasta - Hyrrä-hanke on kuuden Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin kunnan yhteinen kehittämis- ja koulutushanke. Mukana ovat Kuusamo, Haukipudas, Pudasjärvi, Taivalkoski, Utajärvi ja Posio. Hankkeen tavoitteena on nuorten liikunnan ja osallisuuden lisääminen sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Nuorten osallisuutta vahvistamalla nuoret voivat vaikuttaa itseään koskevaan päätöksentekoon ja omaan toimintaympäristöönsä. Toisena tavoitteena on kuntien hallintokuntien ja järjestöjen yhteistyön kehittyminen. Luodaan toimijoiden poikkihallinnollinen yhteistoimintamalli, joka toimii nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi. Kunnissa laaditaan yhteistyössä nuorten terveysliikuntaohjelma.

HYRRÄ Hyvinvointia yhdessä liikunnasta 2009 2011 Terveempi Pohjois Suomi Utajärvi Kuusamo Taivalkoski Posio Pudasjärvi Haukipudas Nuorten liikuntainterventiot kunnissa Nuokkariliikunta, matalan kynnyksen ryhmät, tanssi, nyrkkeily, pipolätkä, sähly Ammattiopistojen vapaa-ajan liikunta- ja terveysvalmennus Mamma- ja perhekahvilan äitien liikunta- ja terveysvalmennus Yläkoulun terveysliikuntaryhmät Terve koulu - Rimmin yläkoulu, yrittäjyyskasvatus yhdistettynä koulun hyvinvointityöhön Työpajaliikunta- ja terveysvalmennus Verkostotyö Monisektorinen yhteistyö kunta-, kolmas sektori ja liikuntaseuratoimijoiden välillä Kunnan sisäinen ja kuntien välinen kehittämis- ja koulutusfoorumitoiminta tukena HYRRÄ Hyvinvointia yhdessä liikunnasta 2009 2011 Terveempi Pohjois Suomi Utajärvi Kuusamo Taivalkoski Posio Pudasjärvi Haukipudas Nuorten terveysliikuntaohjelmaprojekti 2009-2011 Kaste-hyvinvointiohjelma Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelma Kunnan hyvinvointistrategia Toiminta- Projektin suunnitteluvaihe Suunnitelma on suunnitelmien nykytilan kuvaus Suunnitelmat toteutetaan käytännössä toteutunut ja hyväksyttäminen tavoitteet toimintasuunnitelman toteuttaminen halutut hyödyt on kunnissa toimintasuunnitelma saavutettu. 3/2010 Kehitystyö Projektityö etenee kunnissa Hyrrä-hankkeen projektihenkilöstön koordinoimana ja tukemana. jatkuu kunnissa. Hyrrä-hanke Projektiseminaari Projektiseminaari Projektiseminaari Arviointi Arviointi Arviointi päättyy 10/2009 1/2010 3/2010 10/2010 3/2011 9/2011 10/2011

Osahankkeiden esittelyä 3. Palvelukonseptit ja mallit teknologiaa hyödyntäen: Oulu ja Oulunkaari 32 TERO- Terveempi Oulu hanke Projektipäällikkö Riikka Hirvasniemi Projektijohtaja Minna Angeria 10.11.2009 Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveystoimi TERO - Terveempi Oulu

TERO- hankkeen lähtökohdat Painopiste: Uusien palveluprosessien ja toimintamallien kehittäminen monitoimijayhteistyössä Omahoitopalvelun jatkokehittäminen vastaamaan uusia toimintamalleja. Kohderyhmä: Kuntalaiset / opiskelijat, terveydenhuollon ammattilaiset, 3. sektori Päätavoite: Uusien sähköisten asiakaslähtöisten palveluprosessien kehittäminen diabeteksen ennaltaehkäisevään työhön ja matalan kynnyksen mielenterveyspalveluihin yhteistyössä eri hallintokuntien ja toimijoiden kanssa. 10.11.2009 Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveystoimi TERO - Terveempi Oulu TARVE: Tyypin 2 diabeteksen nopea yleistyminen seulonnan tehostaminen ja painopisteen suuntaaminen ennaltaehkäisyyn sekä elintapaohjaukseen Mielenterveyshäiriöiden ennaltaehkäisyyn enemmän huomiota elämisen ja selviytymisen voimavarojen vahvistaminen, ongelmien ehkäisy ja varhainen tunnistaminen Terveydenhuollon kansalliset linjaukset ja aiemmat raportit tukevat sähköisten terveyspalveluiden jatkokehittämistä. Kuntalaisten valmiudet ja tarve käyttää sähköisiä palveluja ovat kasvaneet TERO- hankkeen tarve, tavoitteet ja tulosodotukset TAVOITTEET: Uusien sähköisten toimintamallien kehittäminen monitoimijayhteistyössä diabeteksen ennaltaehkäisyyn ja matalan kynnyksen mielenterveyspalveluihin opiskeluterveydenhuoltoon Ammattilaisten perehdyttäminen toimintamallien käyttöön Aktiivinen hankeyhteistyö TerPS-koordinaatiossa ja Oulun kaupungissa (eri hallintokunnat, 3.sektori) Sähköisen asioinnin jatkokehittäminen Oulun kaupungissa sekä yhteistyössä Oulunkaaren kanssa 10.11.2009 Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveystoimi TERO - Terveempi Oulu TULOSODOTUKSET: Asiakaslähtöiset diabeteksen ennaltaehkäisevän omahoidon toteuttamisvälineet kuntalaisille, järjestötoimijoille sekä sosiaalija terveydenhuollon ammattilaisille Uusi asiakaslähtöinen matalan kynnyksen mielenterveyspalvelujen toimintamalli, joka tukee opiskelijoiden / kuntalaisten psyykkistä hyvinvointia ja elämänhallintaa ja vähentää syrjäytymisriskiä Ennaltaehkäisevän työn ja varhaisen tuen palveluprosessit on kehitetty palvelurajat ylittävässä monitoimijayhteistyössä Uudet toimintamallit ovat ammattilaisten aktiivisessa käytössä ja ammattilaisten valmiudet terveyden edistämistyöhön ovat kasvaneet Oulunkaaren kunnat tulevat Omahoitopalvelun käyttäjiksi

Terveempi Pohjois-Suomi Omahoito ja Oulunkaari Projektipäällikkö Outi Kanste Oulunkaaren seutukunta 2006 Hankkeen päätavoite kehittää teknologia-avusteinen ja ryhmäohjaukseen perustuva toimintakonsepti ylipainoisten painonhallintaan strategisena tavoitteena on tukea terveyden edistämistyötä Oulunkaaren yhteistoiminta-alueella hyödynnetään: 1) uusinta tutkimustietoa ja hyviksi osoittautuneita käytäntöjä 2) uusimpia informaatioteknologisia ratkaisuja: videopuhelinteknologiaa ja sähköistä omahoitopalvelualustaa kohderyhmä: selkeästi ylipainoiset kuntalaiset O. Kanste 2009 Oulunkaaren seutukunta 2006

Keskeiset toimenpiteet tehostetun painonhallintaohjelman luominen: sovelletaan Oulun aluetyöterveyslaitoksen ELVIRA-councelling ryhmäohjausmallia painoindeksin kirjaamisen tehostaminen: korkeimman riskin potilaiden tunnistaminen potilaiden todellisen muutosvalmiuden testaaminen videopuhelinvälitteinen ryhmäohjaus: videopuhelimia sijoitetaan kylätaloille tai asukastupiin omahoitopalvelualusta omahoidon ja omaehtoisen painonhallinnan tukena sekä yhteydenpitovälineenä: sähköisen alustan pilotointi harvaanasutulla alueella järjestöjen roolin vahvistaminen painonhallinnan tukemisessa : vertaistuen ja sosiaalisen tuen merkitys vaikuttavuuden arviointi: muutos asiakkaan terveydentilassa ja elintavoissa asiakastyytyväisyyden ja teknologian käyttökokemusten arviointi O. Kanste 2009 Oulunkaaren seutukunta 2006 TerPS koordinaatio ja kehittämishankkeen esittelyä mallinnettavat ratkaisut ja kunta-, alue - ja maakuntatason kehittäminen

Terveempi Pohjois-Suomi (TerPS) Hyvinvointi: rakenteet, osaaminen ja osallisuus P-P:n Hyvinvointiohjelma KEHITTÄMISEN OSIO OSIO TERE- YHTEISTYÖ KOORDINOINNIN OSIO OSIO tukipalvelut tukipalvelut hallinnointi hallinnointi Kansallinen / Alueellinen osio Osahankkeet: alueellinen osaaminen Seurantajärjestelmät Tasot: kunta, alue, maakunta ja kansallinen (Teroka, ATH ja D2D) Koulutus: -Ammattilaiset - luottamushenkilöt Esiselvitys järjestöyhteis- -työn tila/ maakunnallinen YHTEISTYÖ: = mallinnettavat ratkaisut 1. Hyvinvoinnin rakenteet: johtaminen, osaaminen ja palveluketjut 2. Kuntalaisen osallisuus 3. Palvelukonseptit ja mallit /teknologia Viestintä / Terveysviestintä maakunta liikkeelle 4. Arviointi: osana seurantajärjestelmää Koordinaatio-osion tavoitteet Koordinaatio- osion osahankeyhteistyön kautta tavoitteena on: 1. Luoda maakuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteet kaikille aluetasoille, painottaen erityisesti kuntia/kuntayhtymiä 2. Kehittää johtamisen ja ohjauksen osaamista ja työvälineitä 3. Vahvistaa kuntalaisten osallisuutta ja osallistumista 4. Kehittää ja ottaa käyttöön sellaisia uusia terveyden edistämiseen liittyviä tulevaisuuden palvelukonsepteja, joilla tulee olemaan merkittävä rooli myös rakenteiden ja toimintamallien kehittämisessä

HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISEN RAKENTEET JA TOIMEENPANO KUNNASSA TERVEYDEN EDISTÄMISEN JOHTAMISJÄRJESTELMÄ JA JOHTAMINEN Vastuut, työnjako, osaamisen ja prosessien johtaminen TIETO Terveyden, hyvinvoinnin ja terveyserojen seuranta, arviointi ja raportointi - Hyvinvointikertomus ja indikaattorit KUNTASTRATEGIAT Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteet osana kuntastrategiaa ja toimialojen suunnitelmia HYVIEN KÄYTÄNTÖJEN TYÖKALUPAKKI - Toimintamallit ja käytännöt - Työvälineet ja menetelmät OSAAMINEN, KOULUTUS - Ammatillinen - Strateginen RESURSSIT - Henkilöstövoimavarat - Muut voimavarat TOIMEENPANO JA TOTEUTUS -Toimeenpanorakenteet; HV&TE ohjausryhmä, teemakohtaiset työryhmät - Koordinaatio ja yhteistyö TOIMIALAKOHTAISET tavoitteet ja tehtävät HANKKEET - moniammatilliset työryhmät = Koordinaation viitekehys rakenteiden kehittämisessä (THL yhteistyö) Kehittämisosion tavoitteet hyvinvointirakenteita tukemaan 1. Seurantajärjestelmät ja indikaattorityö sekä arviointi: 1. Tieto- ja seurantajärjestelmät sekä indikaattorityö yhteistyössä Poske:n ja THL:n kanssa 2. ATH tutkimuksen toteutus (= alueellinen terveyden- ja hyvinvoinnin tutkimus/ Oulun seutu ja Ylivieskan alue) ja sen hyödyntäminen osana seurantajärjestelmää 2. Koulutus ja terveysviestintä/ osaamisen lisääminen: roadmap (terveydenhuollon ammattilaiset ja luottamushenkilöt) ja terveysviestinnän erityisosaaminen (TERE yhteistyö) 3. Esiselvitys: olemassa olevat suunnittelu-, johtamis- ja toimeenpanorakenteet kuntien eri hallintoalojen ja kolmannen sektorin välillä / Osana hyvinvointirakenteiden kehittämistä 4. Viestintä: viestintäsuunnitelma osana hyvinvointiohjelman suunnitelmaa sekä terveysviestintä ( PPL ja hyvinvointiohjelma): ulkoinen, sisäinen sekä seminaarit ja kansallinen yhteistyö

TerPs:n tavoite: seurantajärjestelmien kehittäminen / indikaattorit =hyvinvoinnin tilan näkyväksi saattaminen 3. Taso = KANSALLINEN HYVINVOINNIN KOKONAISKUVA: THL(INDI) ASIANTUNTIJA sekä moniammatillinen TYÖRYHMÄ: kerätään 2.tason indikaattoritietoa maakunta- / Ervatasolta / näkökulmana palvelun tuottaja, päättäjät ja kansalaiset 2. Taso = MAAKUNNALLINEN HYVINVOINNIN KOKONAISKUVA: TRPS / Poske ASIANTUNTIJA sekä moniammatillinen TYÖRYHMÄ - Kerätään 1.tason indikaattoritieto maakunta/ Ervatasolle/ näkökulmana palvelun tuottaja, päättäjät ja kansalaiset kansanterveysindikaattorit 1. Taso = PAIKALLINEN HYVINVOINNIN KOKONAISKUVA: TRPS ja OSAHANKKEET (TYÖRYHMÄ 4) - käytännön työkalut: hyvinvointikertomusten ja toimintasuunnitelmien indikaattorit - Mallinnus ja testaus: 1. Kainuussa,Oulun Eteläinen ja Raahen seutu 2. Oulun seudulla? ja 3. Erva-alueella? MAAKUNNALLINEN HYVINVOINTIRAKENNE JA- MALLIT KÄYTÄNNÖN roadmap ja työkalut toteutukseen = YHTEISET INDIKAATTORIT Seurantajärjestelmät indikaattorityö asiantuntijatyöryhmä Ohjaa ja verkottaa hajallaan oleva tutkimus- ja kehittämistoiminta palvelemaan tulevaisuus- ja tarvelähtöistä toimintaa THL ATH - Kainuu - Kallio - Oulun seutu TERVEYS- TIETEIDEN LAITOS Sirkka Keinänen- Kiukaanniemi TEROKA THL: Eila Linnanmäki Kerttu Perttilä Risto Kaikkonen TERE- YKSIKKÖ Veikko Kujala Leea Järvi P-P P-P LIITTO LIITTO Hyvinvointiohjelma Hyvinvointiohjelma Ari Ari Näpänkangas Näpänkangas ASIANTUNTIJA- KOORDINOIJA -arvioinnin kokoaminen -ROADMAP TOIMINNALLINEN KOORDINOIJA Terveempi Pohjois-Suomi = ARVIOINTI- työryhmä TIETO- JA SEURANTA- JÄRJESTELMÄT = Kunta-, alue- ja maakuntataso TRPS TRPS TYÖRYHMÄ TYÖRYHMÄ 4. 4. Osahankkeiden Osahankkeiden omat omat arvioinnit, arvioinnit, seurantaseurantaja ja tietojärjestelmät tietojärjestelmät - - asiakaspalautteet asiakaspalautteet Muut Muut Kastehankkeet: Kastehankkeet: Tukeva Tukeva ja ja Lappi Lappi TERVEYDEN- TERVEYDEN- HUOLLON HUOLLON ICT ICT Kansallisen Kansallisen KanTauudistuksen KanTauudistuksen indikaattoriseuranta indikaattoriseuranta Ilkka Ilkka Winblad Winblad KÄYTTÄYTYMIS- KÄYTTÄYTYMIS- TIEDE TIEDE / / OULUN OULUN YO YO Tuula Tuula Hurtig Hurtig KASTE- KASTE- SUUNNITTELIJA SUUNNITTELIJA Margit Margit Päätalo Päätalo TOIMIJA TOIMIJA X X??

TerPs ja koulutus osana hyvinvointirakenteiden kehittämistä Kokonaiskoulutussuunnitelma = maakunnallinen / Erva-alue - roadmap:n valmistus: hyödynnetty Dehkon 2 D-hankkeen perusterveydenhuollon koulutustarjotinta sekä Teroka ja ATH tuloksia. Koulutussuunnitelman toteutus on TERE yhteistyön pysyvää toimintaa KOULUTUS: terveyden edistäminen ja terveysviestintä sekä päätöksenteon tuki Suunnitelman 1. vaiheen toteutus: = alueellinen / paikallinen -kohderyhmä: ammattilaiset, johtavat viranhaltijat ja luottamushenkilöt 1. Oulun Eteläisen osahankkeen alueella 2. Muilla osahankkeiden alueilla 3. IVA johtaville viranhaltijoille ja luottamushenkilöille Oulun yliopisto Yleislääk.yksikkö Eurolääkärit aluekoordinaattorit: verkosto Arviointityöryhmä TerPS TERVEYDEN EDISTÄMISEN KOULUTUS Työryhmä TerPS TERE yhteistyö OYS Oulun yo Amk/Diak Järjestöt TerPS vaihe Ammattilaiset: D2D /Terokakokemukset Luottamushenkilöt: IVA PILOTTIALUE: = Oulun Eteläinen: Kallio, Selänne, Helmi, Raahen seudun hyvinvointi Ky 1. Täydennyskoulutusohjelma 2. Osana hyvinvointirakenteiden kehittämistä / = TYÖKALU käyttöönottoon TERE- jatkoyhteistyö Kuntatarpeet: Pth ja muut hallintokunnat TEROKA TEROKA Hoitoketjut uudet uudet rakenteet rakenteet ja ja johtaminen johtaminen ESH sisäinen Koulutus Kansalainen Järjestöt osallisuus osallisuus Terveysviestintä Terveysviestintä preventiiviset preventiiviset työmenetelmät työmenetelmät täydennyskoulutustarjo täydennyskoulutustarjo tin tin

Hyvinvointi ja kolmannen sektorin yhteistyö ESISELVITYS Tehdään kunta- ja maakuntatasolla yhteistyössä Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton kanssa esiselvityksen, jonka avulla nähdään olemassa olevat suunnittelu-, johtamis- ja toimeenpanorakenteet kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon hallintoalojen ja sosiaali- ja terveysalan järjestöjenvälillä. Yhteistyön lähtökohdat Mahdollisuudet esteet Tavoitteet/suositukset Rakenteet mallit resurssit Palvelualueet volyymit kokemukset Tulevaisuusnäkymät/palvelualueet Uudet yhteistyömuodot Malleihin, osaamiseen resursseihin jne liittyvät Toimenpiteet kehittämis ja koulutushankkeet hyvät käytännöt Kolmannen sektorin toimijat = Terveempi Pohjois Suomi hanke ATH - tutkimus Tavoitteena on pilotoida väestötasolla Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa yhteistyössä THL:n kanssa aikuisväestön alueellisten terveys- ja seurannan indikaattoreita (ATH tutkimus) ATH on aikuisväestön kouluterveyskysely, joka vastaa lainvaatimuksiin ( Kansanterveyslaki, Terveydenhuoltolaki) Taustalla useamman tutkimuksen osaamisen yhdistäminen - sulauttaminen Otoskoko aluetta kohden: Kainuu 9000, Oulun seutu 3000 ja Ylivieskan seutu 3000 Voidaan toteuttaa tulevaisuudessa kuntatasolla, jos asukasluku yli 20 000 Toteutus yhden - neljän vuoden välein tulevaisuudessa? Tulokset raportoidaan terveytemme.fi pohjalla TerPS yhteistyö, jossa ATH:ta hyödynnetään: 1. Johtamisjärjestelmä ja rakenteet kehittämisessä 2. Maakunnallinen seurantajärjestelmän kehittämisessä - käyttö ja hyödyntäminen sekä tila ja seuranta 3. Toimintamallien kehittämisessä - hyvinvointikertomukset

TerPS koordinaatiohanke ja TERE yhteistyö - jatkuvuus Tavoitteena on levittää hankkeessa syntyneitä hyviä käytäntöjä Pohjois- Pohjanmaan hyvinvointiohjelman toimintamallin mukaisesti koko maakuntaan sekä Kasteyhteistyökäytäntöjen kautta Pohjois-Suomeen ja laajemminkin valtakunnallisesti TerPS koordinaatio: TERE yhteistyön sisäinen kehittäminen osa toimintaa: viestintä, koulutus ja seurantajärjestelmät Osahankkeiden hyvät käytännöt ja menetelmät Alueellinen ja kansallinen verkosto- ja toimintamallit Koordinaatiomalli TEREyhteistyö: jalkautus ja mallinnus sekä pysyvä kehittäminen ja terveydenedistämisen koordinaatio jatkossa Hyvien käytäntöjen levittäminen Taivaalta ei ole tarkoitus kurkotella kuuta, elämää vain kohentaa - ei mitään muuta - Arvo Turtiainen Yhteistyössä tämä mahdollistuu? Hankkeiden materiaalit ja tapahtumat 1.12.09 alk. www.terps.fi