KAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN TULEVAISUUS? Asiantuntija, VTT Timo Aro Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI @timoaro Helmikuu 2017
ESITYKSEN SISÄLTÖ 1.C21 kaupunkien ja kau- 1. c punkiseutujen kansallinen merkitys 2.Kaupunkiseutujen välinen toiminallinen yhteys ja keskinäisriippuvuus
näkökulmaa kaupunkien ja kaupunkiseutujen merkityksen ymmärryksen lisäämiseksi
Kaupunkiseutujen erityispiirteiden tunnistaminen ja tunnustaminen! Jos ei ymmärretä sitä, miksi kaupunkiseudut ovat erilaisia, mikään uudistus ei voi toteutua. Pahimmillaan tasapäistäminen tarkoittaa sitä, ettei missään ei synny globaalisti kilpailukykyisiä malleja - Jenni Airaksinen -
Kaupunkiseutujen erilaisten todellisuuksien tunnistaminen tunnustaminen! Nyt tyypillisin helsinkiläinen on 26-vuotias korkeasti koulutettu nuori nainen, joka elää kestävän kehityksen arvojen mukaisesti. Hän ei omista autoa, pyöräilee paikasta toiseen, matkustelee paljon ja haluaa elää arkeaan ekologisesti. Hän osaa käyttää uusia digitaalisia palveluita ja myös vaatii elämäntapaansa edistäviä palveluita ja tuotteita - Maarit Vuorela, Ramboll -
Hallittu varautuminen kaupunkien ja kaupunkiseutujen tulevaan kasvuun Meillä on jo nyt erittäin tiheästi asutettuja ja lähes autioita alueita, joilla olemme puskeneet samalla politiikalla eteenpäin. Emme voi jatkaa niin, kun ihmiset muuttavat Helsinkiin, Osloon ja Tukholmaan. Tarvitsemme eri politiikan urbaaneille alueille kuin muihin osiin maita. - Kjell A. Nordström -
VANHAN MAAILMAN ALUERAKENNE Hallinnolliset aluejaot Rajat Hallintolähtöisyys Kilometrietäisyys/matkaetäisyys Organisaatiot ja hierarkiat Top Down mallit Vahva valtio Hallinto-ohjaus Ohjelmallisuus TASAPÄISTÄMINEN? UUDEN MAAILMAN ALUERAKENNE Toiminnalliset aluejaot, vyöhykkeet Rajattomuus, mosaiikkimaisuus Toimijalähtöisyys Minuuttietäisyys/aikaetäisyys Ihmiset, toimijat ja verkostot Bottom Up mallit Vahvat kaupungit Itseohjautuvuus Sopimuksellisuus UUSI POTENTIAALI?
C21 1. Kaupunkien ja kaupunkiseutujen kansallinen merkitys
C21 KAUPUNKIEN KAUPUNKISEUDUT (19) JA MUUT SEUDUT (51) Metropolialue >1,5 miljoonaa: Helsingin seutu (1) Suuret kaupunkiseudut >250 000: Tampereen, Turun ja Oulun seudut (3) Suuret keskisuuret kaupunkiseudut > 100 000: Lahden, Jyväskylän, Kuopion, Porin, Seinäjoen, Joensuun ja Vaasan seudut (7) Keskisuuret kaupunkiseudut > 50 000: Hämeenlinnan, Kouvolan, Lappeenrannan, Kotka-Haminan, Mikkelin, Rovaniemen, Salon ja Porvoon seudut (8) Muut kaupunkiseudut: Pienet kaupunkiseudut seutukaupunkien ympärillä (T51)
C21 KAUPUNKISEUTUJEN TUNNUSLUKUJA METROPOLIALUE (1) - Väestöstä 27,6 % - Työpaikoista 32,3 % - Arvonlisäyksestä 37,0 % - Akateemisista 44,0 % - Uusista asunnoista 38,7 % -Vieraskielisistä 54,0 % SUURET KAUPUNKISEUDUT (3) - Väestöstä 17,6 % - Työpaikoista 17,6 % - Arvonlisäyksestä 16,6 % - Akateemisista 21,0 % - Uusista asunnoista 21,4 % - Vieraskielisistä 14,9 % SUURET KESKISUURET KAUPUNKISEUDUT (7) - Väestöstä 18,4 % - Työpaikoista 17,7 % - Arvonlisäyksestä 16,1 % - Akateemisista 15,0 % - Uusista asunnoista 21,0 % - Vieraskielisistä 11,0 % KESKISUURET KAUPUNKISEUDUT (8) - Väestöstä 11,3 % - Työpaikoista 10,3 % - Arvonlisäyksestä 10,0 % - Akateemisista 8,0 % - Uusista asunnoista 7,4 % - Vieraskielisistä 8,8 %
C21 KAUPUNKISEUDUT 74,9 % väestöstä 2016 77,9 % työpaikoista 2015 79,7 % arvonlisäyksestä 2015 88,0 % akateemisista 2016 88,5 % uusista asunnoista 2014-2016 88,7 % vieraskielisistä 2016
VÄESTÖMUUTOS (%) 10 X 10 KILOMETRIN RUUDUKOSSA VUOSINA 2009-2015 PUNAISET punaisissa ruuduissa väestö on kasvanut vuosina 2009-2015 SINISET sinisissä ruuduissa väestö on vähentynyt vuosina 2009-2015 KASVUVYÖ- HYKKEET Toiminnalliset kasvukäytävät ja vyöhykkeet rajattu karttaan liikkuvien ympyröiden sisälle. Vyöhykkeistyminen on nähtävissä erityisesti kasvavilla kaupunkiseuduilla Lähde: Toiminnalliset alueet ja kasvuvyöhykkeet Suomessa 2017 Kartta: SYKE
C21 2. Kaupunkiseutujen välinen toiminnallinen yhteys ja keskinäisriippuvuus
KAUPUNKISEUTUJA YHDISTÄVÄT KASVUKÄY- TÄVÄT JA NIIDEN VÄLINEN VUOROVAIKUTUS ALUEELLINEN VUOROVAIKUTUS ihmisten ja yritysten liikkuvuus, asiointi, toiminta, kontaktit jne. eivät perustu hallinnollisiin alueisiin, vaan alueiden ja paikkojen toiminnalliseen vuorovaikutukseen KASVUVYÖHYK- KEET muodostuvat keskuksista, alakeskuksista ja toiminnallisista alueista, jotka liikenneväylien kautta yhdistyvät toisiinsa. Sitoo yhteen kaupunkialueet ja kaupunkien läheisen maaseudun SOLMUPISTEET asumisen, osaamisen, tuotannon, liikenteen, palveluiden jne. paikallisia, alueellisia ja kansallisia keskittymiä Lähde: Toiminnalliset alueet ja kasvuvyöhykkeet Suomessa 2017 Kartta: SYKE
KAUPUNKIALUEIDEN KASVU JA LAAJENE- MINEN ON JATKUNUT VUOSIKYMMENIEN AJAN +733 000 kaupunkialueiden kasvu vuosina 1990-2016 +23 000 Kaupungin läheinen maaseutu vuosina 1990-2016 +74 Henkilöä kaupunkialueille joka ainoa päivä 1.1.1990 lähtien +85,5 henkilöä kaupunkialueille joka ainoa päivä 1.1.2010 lähtien
TUNNIN VYÖHYKKEET ALUEKEHITYKSEN PERUSTAKSI KEINOTEKOISTEN HALLIN- NOLLISTEN RAJOJEN SIJAAN!
C21 KAUPUNKISEUTUJEN TOIMINNALLISET TUNNIN VYÖHYKKEET 30 + 60 minuutin ajoaikaetäisyysvyöhykkeet C21 kaupungeissa ja kaupunkiseuduilla VAASA- JOENSUU linjan eteläpuoli lähes kokonaisuudessaan yhtenäistä tunnin vyöhykettä 407.000 asukasta asuu 30 minuutin ajoaikaetäisyydellä Tampereelta 158.000 työpaikkaa sijaitsee 30 minuutin ajoaikaetäisyydellä Tampereelta Lähde: Tilastokeskus, ruutuaineisto Kartta: Timo Widbom 2018 Analyysi ja luokittelu: Timo Aro 2018
TAAJAMIEN VÄLISEN TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VUOSINA 2000-2014 HELSINKI SORMIMALLI Työssäkäyntivirrat Tampereen, Lahden ja Porvoon välillä kasvaneet sekä virrat Helsingin keskustaajaman sisällä LOUNAIS- SUOMI Työssäkäyntivirrat Turun, Salon, Uudenkaupungin, Rauman ja Porin välillä sekä tkalueiden sisällä TAMPERE Työssäkäyntivirrat Tampereelta Hämeenlinnaan, Helsinkiin ja Jyväskylään sekä tk-alueen sisällä VAASA-SEINÄ- JOKI Työssäkäyntivirrat Vaasan ja Seinäjoen välillä sekä tk-alueiden sisällä OULU Työssäkäyntivirrat Oulusta Raaheen, Kemiin ja Rovaniemelle sekä tk-alueen sisällä Lähde: Toiminnalliset alueet ja kasvuvyöhykkeet Suomessa 2017 Kartta: SYKE
HENKILÖLIIKENTEEN MATKAVIRRAT JA TAVARA- LIIKENTEEN KULJETUSVIRRAT VUONNA 2015 HENKILÖLIIKENNE Päärata Helsinki-Tampere-Seinäjoki- Vaasa-Kokkola ja Oulu Helsinki-Lahti-Kouvola Helsinki-Turku TAVARALIIKENNE Kouvola-Lappeenranta-Imatra, Kouvola-Kotka Kokkola-Oulu Kajaani-Oulu Jyväskylä-Tampere-Rauma/Pori Lähde ja kartta: Liikennevirasto
MAANTIELIIKENTEEN LIIKENNEVIRRAT VALTA-, KANTA- JA SEUTUTEILLÄ VUOSINA 2012-2015 MUUT PÄÄVÄY- VUOROKAUSI- LIIKENNE KES- KIMÄÄRIN HELSINKI SORMIMALLI Helsinki-Tampere Helsinki-Turku Helsinki-Lahti Helsinki-Kotka LÄT Turku-Rauma-Pori Lahti-Kouvola Porvoo-Kouvola Kotka-Kouvola Lappeenranta-Imatra Tampere-Jyväskylä Jyväskylä-Äänekoski Varkaus-Kuopio-Iisalmi Oulu-Kemi-Tornio Lähde ja kartta: Liikennevirasto
case-esimerkkiä eri alueiden toiminnallisesta yhteydestä, kaupunkiseutujen välisistä käytävistä ja keskinäisriippuvuudesta
CASE-ESIMERKKI 1 KESKINÄISRIIPPUVUUDESTA: Lentorata ja tunnin junat pääradalle Vaasa Vihreä bufferi =30 km alue Sininen bufferi= 20 km alue Seinäjoki 1 tunti Jyväskylä 1 tunti Pori Tampere 1 tunti Hämeenlinna Lahti 1 tunti Turku 1 tunti 1 tunti Kotka Helsinki Helsinki-Vaasa -30 km käytävä Muut käytävät -20 km käytävä 1.954.000 asukasta 890 000 työpaikkaa 2.374.000 asukasta 1.050.000 työpaikkaa Lähde: Tilastokeskus, ruutuaineisto Kartta: Timo Widbom 2018 Analyysi ja luokittelu: Timo Aro 2018
CASE-ESIMERKKI 2 KESKINÄISRIIPPUVUUDESTA: Rajaton Tampereen kaupunkiseutu AJOAIKA TAMPE- REEN RAUTATIE- ASEMALTA Lähde: Tilastokeskus, ruutuaineisto Kartta: Timo Widbom 2018 Analyysi ja luokittelu: Timo Aro 2018 VÄKILUKU 2005 VÄKILUKU 2016 MUUTOS ABS. 2005-2016 MUUTOS % 2015-2016 0-15 239 075 270 355 31 280 13,1 15-30 99 931 115 224 15 293 15,3 30-45 73 492 73 370-122 -0,2 45-60 97 886 98 434 548 0,6 60-90 416 295 408 426-7 869-1,9
CASE-ESIMERKKI 3 KESKINÄISRIIPPUVUUDESTA: Oulun puolen suomen vaikutusalue 30 minuutin vaikutusalueella Oulusta asuu 240 000 asukasta ja sijaitsee 56 000 työpaikkaa 60 minuutin vaikutusalueella Oulusta asuu noin 290 000 asukasta ja sijaitsee 66 600 työpaikkaa 150 Oulun säteilyvaikutukset ulottuvat laajasti tulkittuna noin 150 kilometrin etäisyydelle saakka
CASE-ESIMERKKI 4 KESKINÄISRIIPPUVUUDESTA: yliopistollisten keskussairaaloiden vaikutusalueet 60 tummansinisellä 60 minuutin saavutettavuusalueet ajoaikaetäisyydellä 90 vaaleansinisellä 90 minuutin saavutettavuusalueet ajoaikaetäisyydellä 120 haaleanvaalealla 120 minuutin saavutettavuusalueet ajoaikaetäisyydellä
ESITYKSEN SEITSEMÄN YDINVIESTIÄ 1 (2) 1.KANSALLINEN ETU: Koko maan voimavarojen hyödyntäminen on pienen ja harvaan asutun maan kansallinen etu, mutta koko maan ja kaupunkiseutujen kehittäminen eivät ole toisiaan poissulkevia vaihtoehtoja. Keskittymiskehityksen rinnalla pienempiä vastavirtoja ja monipaikkaisuuden lisääntymistä 2.KASVU: Suurten kaupunkien ja kaupunkiseutujen nykyinen ja tuleva kasvu ovat tosiasioita eikä tunne- tai mielipidekysymyksiä, mutta se ei tarkoita selän kääntämistä muille alueille 3.KILPAILUA JA YHTEISTYÖTÄ: Kaupungit ja kaupunkiseudut kilpailevat yhtäältä keskenään ja toisaalta ovat kansallisesti ja kansainvälisesti yhä (keskinäis)riippuvaisempia toisistaan 4.KAUPUNGISTUMINEN JATKUU: Suomi on pikemmin kaupungistumisen kehityspolun alku- kuin loppupäässä: kaupungistumista ei pidä poliittisin tai hallinnollisin päätöksin keinotekoisesti rajoittaa eikä kiihdyttää
ESITYKSEN SEITSEMÄN YDINVIESTIÄ 2 (2) 5.KANSAINVÄLISTYMINEN SYVENEE: Suuret kaupungit ovat vetonauloja kansainvälisille osaajille ja kansainväliselle kiinnostavuudelle. Kaupunkien viehkouteen, mukavuuteen, lähestyttävyyteen, leikkisyyteen, monimuotoisuuteen jne. liittyvät pehmeät veto- ja pitovoimatekijät korostuvat. Globaali talous perustuu entistä enemmän kaupunkien välisiin yhteyksiin ja kytköksiin 6.2020-LUVUN UUSI SUURI MUUTTO: Kaupungistuminen on 2020-luvun suuri rakenne- ja elämäntapamuutos sekä muutosajuri siinä missä ns. suuri muutto oli 1970-luvun vaihteessa! 7.TOIMINNALLISTEN ALUEIDEN MERKITYS KOROSTUU: Kasvu ja liikennekäytäviin perustuva vyöhykkeisyys lisää työmarkkina-alueiden välisiä virtoja ja muita yhteyksiä riippumatta hallinnollisista rajoista
Lopuksi Hyvä infrastruktuuri, kaupunkien väliset yhteydet ja yhteistyö ovat menestyksen kannalta tärkeitä. Niiden kehittäminen on poliittinen ja asennekysymys - Greg Clark -
Kiitos! @timoaro