Alan uutuudet ja uutiset Nro 4/2008 Voittoisa SHOGUN s.9 Nopea JUNAYHTEYS avautuu aikataulussa s.16 Kiroileva SIILI saa jatkoa s.42
Marraskuussa 2008 K avataan Euroopan modernein logistiikkakeskuskakeskus Vuosaaren satamassa Toimistotiloja joustavasti useissa kokoluokissa Ota yhteyttä Perttu Hokkanen, asiakkuuspäällikkö p. 0400 896 784 perttu.hokkanen@sponda.fi Logistiikkatilaa alkaen 900 m 2 www.portgate.fi
&L Schenker East panostaa sähköisiin palveluihin 4 4/2008 Mikkeliläisyritys vei Grasshopperin Kremliin 12 Stella Linesin Julia haastaa perinteiset toimijat 22 Aimo Inkiläinen kouluttaa logistiikan ammattilaisia 24 Vantaalle autologistiikan uusi koti 28 Rekkapalvelut paranevat entisestään 32 Painu töihin äläkä muutu ammattijohtajaksi 38 Vaihtoautojen tiedot ja esittelyvideot kamerapuhelimiin 46 Ohjelmapalveluiden tarjonta monipuolistuu 58 TAANTUMA Taas se alkaa! Nimittäin hysterian luominen ja talouden pysäyttäminen hokemalla taantumaa. Lama tulossa. On aivan varmaa että investointien ja yksityiselämässä hankintojen määrää voidaan vähentää tramaattisesti ilmoittamalla julkisuudessa taantuman väijyvän kulman takana. On aivan selvää ettei talouskasvu voi jatkua loputtomiin ja aina silloin tällöin otetaan hieman takapakkia. Tämä on luonnollista ja jossain määrin kyse on talouselämän luontaisesta puhdistautumisesta. Mutta jos tilanne kärjistetään julkisessa mediassa äärimmilleen ja saadaan pahimmassa tapauksessa ihmiset uskomaan se, voi tulokset olla oikeasti juuri hokeman tavoite. Jos kuvitellaan tilanne jossa talouselämä hieman taantuu ja asettuu joksikin aikaa hieman paikoilleen, ei ole kyse suuresta vahingosta. Oikeastaan elinkeinoelämän vakautuminen ja vakavaraisuus voi ajan myötä parantua. Mutta kun kärjistetään tilanne äärimmilleen ja lopetetaan kaikenlainen rahan liikuttaminen, on päivän selvää että puhdistumisessa poistuu markkinoilta juuri niitä yrityksiä jotka eivät taatusti ole syypäitä tapahtumien kulkuun. Uusi vasta alkanut yritys jolla pääoma on vielä ehkä suurelta omin vierasta, vaikkapa pankkilainaa, on talouden liiallisen pysähtymisen seurauksena tuomittu omaan velkavankeuteensa. Yhdeksänkymmentäluvun alku oli tramaattinen. Taantumaa alettiin hokea yhä pelottavimmilla tavoilla käyttäen kaikki mahdollinen mediatila asian julkistamiseen. Mitä tästä seurasi. Yksikään yritys ei investoinut eikä laajentanut toimintaansa. ja tästä seurauksena työntekijät jäivät vaille töitä jne... Oravanpyörä jonka pyörimisnopeutta hyperoitiin medialla yhä kiihtyvällä vauhdilla. lopputuloksena olikin hyvin nopealla tempolla alkanut syvä lama. Uskon henkilökohtaisesti että jos asiaa ei olisi tramatisoitu laman alkaessa, olisi laman syntyminen hidastunut huomattavasti. Ehkäpä lama ei olisi ulottunut aivan niin syvälle saakka. Taantuman hokeminen mediassa toistaa itseään määrävälein. Toisinaan hokeminen ei tuota tulosta. Jos edellisestä todellisesta taantumasta ei ole kulunut liiaksi, on yrittäjiä jotka muistavat miten se alkoi ja osaavat olla liikaa reagoimatta hokemiin. Mutta kun hokema toistetaan uudelleen niin eiköhän se lama sieltä tule.. Erässä iltapäivälehdessä oli yksityistaloudelle annettu vinkkejä kuinka kannattaa varautua taantuman syövereihin. Myy autosi, älä osta suuria hankintoja, jne... Väittämiä sekä neuvoja on syytä kuitenkin harkita. nimittäin ostovoiman suuntaaminen voi todellakin hidastaa taantuman syntyä. Kun yksityistaloudessa todellakin myydään se ylimääräinen auto, niin saadaan raha kiertämään ja ostovoima säilymään. Toisin jos auto laitetaan seisomaan tyhjän panttina menetetään sekin raha, rahan salaperäiseen taivaaseen. Ostovoiman siirtäminen kotimaiseen osaamiseen ja tuotantoon, on varma keino hillitä kotimaassa olevaa taantumaa ja säilyttää ostovoimaa pidemmälle tulevaisuudellekin. Kuljetus & Logistiikka TOIMITUS Artturinkatu 2, BOX 29, 20200 Turku, puh. +358 2 2444 110 Leif Kuismanen PÄÄTOIMITTAJA M-T. Saarinen, puh. + 358 40 717 5686, lehti@kuljetusjalogistiikka.com TOIMITTAJAT puh. + 358 2 2444 110 MYYNTI puh. +358 2 4386 163, Tiina Tocklin, puh. +358 40 912 5983, tiina.tocklin@luukku.com PAINOPAIKKA Painola, Piispanristi JAKELU Itella Oyj Kuljetus&Logistiikka 4/2008 3
Schenker East panostaa sähköisiin palveluihin Maan suurin kuljetus- ja logistiikkapalvelujen tarjoaja Oy Schenker East Ab:n Suomen yksikkö panostaa voimakkaasti sähköisiin palveluihin. Sähköisen hintalaskurin avulla asiakkaat pystyvät selvittämään etukäteen esimerkiksi Keravalta Roomaan menevän lähetyksensä hinnan. Myös lähetysten kulun seuranta asiakkaan omalta tietokoneelta onnistuu. Edelleen kuitenkin palvellaan auliisti myös puhelimitse yhteyttä ottavia asiakkaita. Oy Schenker East Ab:n Suomen yksikkö on jakanut sähköiset palvelunsa kahteen osaan. Osa palveluista avautuu kaikille kiinnostuneille asiakkaille. Omille sopimusasiakkailleen yritys tarjoaa hyvinkin syvällistä palvelua. - Kun asiakas ottaa meihin yhteyttä käyttäjätunnuksellaan ja salasanallaan, hän löytää esimerkiksi omat asiakassopimuksensa. Lisäksi asiakas voi tehdä kuljetustilauksia kätevästi netissä. Hän pystyy myös seuraamaan oman lähetyksensä kulkua lähtöpisteestä päätepisteeseen asti. Myös kuljetusaikataulujen seuranta onnistuu. Jos tarvetta on vaikkapa kuljetukselle Kuopiosta Madridiin, hän näkee näppärästi lähtöpäivät sekä milloin lähetys on perillä. Asiakas voi myös tulostaa verkosta rahti- 4 Kuljetus&Logistiikka 4/2008
Oy Schenker East Ab luottaa yksityisten kuljetusyritysten palveluun. Kuljetus&Logistiikka 4/2008 5
Kuljettajia pyritään opastamaan taloudelliseen ajotapaan. kirjoja hyödyntäen meidän nettipalveluamme, Oy Schenker East Ab:n toimitusjohtaja Göran Åberg kuvailee. - Nettipalvelun etuihin kuuluu, että se on aina avoinna. Näin esimerkiksi eri aikavyöhykkeillä olevat asiakkaat voivat käyttää palvelujamme joustavasti. Mutta emme tarjoa pelkästään sähköisiä palveluja. Jos asiakas haluaa meille soittaa, sekin käy mainiosti. Asiakkaan ei tarvitse painella puhelinnäppäimien ykköstä, kakkosta, kolmosta ja ties mitä, kuten eräissä puhelinpalveluissa pitää tehdä. Meillä asiakas saa aina heti yhteyden oikeaan ihmiseen ilman minkäänlaisia jonoja. Göran Åbergin johtaman Schenker Eastin vastuulla ovat yhtiön Suomen toimintojen ohella Venäjän, Valko-Venäjän, Ukrainan, Puolan sekä Baltian maiden toiminnot. Suomessa yrityksen toiminta on jaettu kolmeen operatiiviseen yhtiöön: Schenker Oy vastaa ulkomaan maantie-, lento- ja merikuljetuksista sekä transitovarastoinnista. Schenker Cargo Oy on keskittynyt kotimaan kappaletavara-, osakuorma- ja täyskuormaliikenteeseen. Kolmas yhtiö on Schenker Cargo, joka kuuluu myös Kiitolinja-ketjuun. Muut kaksi Kiitolinja-ketjuun kuuluvaa yritystä ovat Vähälä-yhtiöt sekä Suomen Kiitoautot. Ketju pyörittää johtavaa kotimaan liikenteen kuljetusjärjestelmää. Maan kattavaa palvelua Schenker Eastilla on Suomessa toimintoja kaikkiaan 19 paikkakunnalla. Kiitolinja-ketjun avulla määrä nousee 26 paikkakuntaan. Yrityksellä on varastotiloja yhdeksässä kaupungissa yhteensä 220 000 neliömetrin verran. Schenker East hoitaa Nokian Renkaiden logistiikkaa 80 000 neliön tiloissa. Turun satamassa olevassa uudessa multimodaalikeskuksessa yrityksellä on varastotilaa 35 000 neliömetriä. - Tarjoamme varastointipalveluja muun muassa keskusvarastointiin sekä jakeluvarastoiksi. Peruspalveluumme kuuluvat varastoinnin ohella tavaran saapumiseen ja lähettämiseen liittyvät toiminnot kuten tuotteiden purku, tarkistus ja lastaus sekä kirjaukset, hyllytykset ja lavoitukset. Varastoinnissa huolehdimme muun muassa varastosaldoista ja -raporteista sekä investoinneista. Yrityksellä on pääkaupunkiseudulla kolme varastoterminaalia. Piakkoin käynnistyvä Vuosaaren satama vaikuttaa merkittävästi Schenker Eastin toimintoihin. - Olemme huolissamme siitä, että Kehä III:n liikenne todennäköisesti ruuhkautuu satamasta Helsinki-Vantaan lentoaseman tieliittymään asti. Vaikka matka ei ole kovin pitkä, aikaa kuluu kohtuuttoman paljon, Åberg sanoo. Uusi suurterminaali tulossa Helsingissä Metsälän Maaliikennekeskuksessa sijaitseva Schenker Eastin varastoterminaali joudutaan sulkemaan vuoteen 2015 mennessä. Kaupunki on kaavoittanut tontin asuintaloille. - Olemme jo alustavasti hakemassa tilaa uudelle terminaalille. Kehä III:n läheiset alueet sopisivat meille parhaiten. Tavoitteenamme on löytää noin 30 hehtaarin tontti. Muutto tapahtunee vaiheittain vuosina 2013-2014. Selvitämme vielä, yhdistetäänkö Oulunkylän ja Tikkurilan varastoterminaalit uuteen terminaaliin. Argumentteja senkin puolesta on, että Tikkurilan toimipiste jatkaisi nykyisellä paikallaan. Itärajan rekkaruuhkat ovat tuiki tuttuja Schenker Eastille. - Ruuhkat olisi purettavissa, jos venäläinen osapuoli sitä aidosti tahtoisi. Tekniikka on valmiina esimerkiksi sähköiseen tullaukseen, mikä vauhdittaisi tullikäytäntöä merkittävästi. Venäjä ei kuitenkaan halua siihen siirtyä. Tämä johtuu siitä, 6 Kuljetus&Logistiikka 4/2008
Oy Schenker East Ab:n toimitusjohtaja Göran Åberg on huolissaan teiden kunnosta. Hän toteaa, että tavallisia perusparannuksiakaan ei ole tehty likikään että maa haluaa suojata omaa teollista tuotantoaan ja pyrkii siksi rajoittamaan tuontia tälläkin tavalla. Liikennepolttoaineiden kohonneet hinnat huolettavat kuljetusyrittäjiä. - Kohonneita polttoainekuluja pyritään siirtämään asiakashintoihin, mutta se tapahtuu viiveellä. Hintamuutokset estävät kiinteiden palveluhintojen määrittelyn esimerkiksi vuosisopimusten osalta. Tämän vuoksi hintoihin on jouduttu ottamaan mukaan nopeasti muutettavissa oleva polttoainelisä. Alan yrittäjien sekä asiakkaiden olisi yhdessä hyväksyttävä hintojen arvaamattomuus ja nopeat vaihtelut sekä niistä aiheutuvat kustannusmuutokset. Pitkään jatkuva korkea öljyn hinta saattaa osaltaan luoda talouteen taantumaa. Keinoja kulujen alentamiseen on On olemassa keinoja torjua korkeiden liikennepolttoaineiden vaikutuksia. - Käyttöön pitäisi saada uuden tekniikan luomia mahdollisuuksia ja kehittyneitä ajoneuvoja kuten EUR-luokituksen mukaisia autoja sekä hybridi- ja sähköautoja. Kuljetuksissa pitää pyrkiä kaikin keinoin täysiin kuormiin. Täsmäaikojen noudattaminen lisää tyhjäajoa. Kuljettajien koulutusta ja seurantaa tehostamalla voidaan lisätä taloudellista ajotapaa. Suomen tiet ovat osin kehnossa kunnossa. - Tavallisia perusparannuksia ei ole tehty likikään tarpeen mukaan. Raskaan kaluston näkökulmasta teiden kunnon pitäisi mahdollistaa turvallinen ajaminen kaikissa oloissa. Kuljettajilta tulleiden tietojen mukaan alemman luokan teille on toisinaan mahdotonta päästä, mikä estää toimivien logistiikkapalvelujen toteuttamisen. Suurem- Kuljetus&Logistiikka 4/2008 7
mista teistä erityisesti Kehä III vaatisi pikaista kunnostamista. Toisaalta Turun ja Helsingin välisen moottoritien valmistuminen tuntuu kestävän liian kauan. Meille olisi myös tärkeää, että Turun ja Naantalin välistä tietä parannettaisiin. Tietä käytetään runsaasti Skandinavian kuljetuksissa. Panostusta kotijakeluun Oy Schenker East Ab osti hiljattain JOT Palveluvarasto Oy:n sekä JOT Logistiikka Oy:n koko osakekannan. JOT Logistiikka toimii kentällä nimellä JOT Kotijakelu. - Yritys on keskittynyt täyden palvelun kotijakeluun täällä Suomessa. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi huonekalut ja kodinkoneet toimitetaan paikan päälle koteihin asti, ne riisutaan pakkauksistaan sekä kootaan ja asennetaan paikalleen. Purettu pakkausmateriaali sekä entinen kone viedään pois ja toimitetaan asianmukaiseen kierrätykseen. Uskon, että tällaiselle palvelulle on kysyntää. Selvitämme jatkossa, voitaisiinko samaa osaamista viedä Schenker Eastin muihin toimintamaihin. Åberg korostaa, että ympäristöasiat ovat nousseet vahvasti esiin kuljetus- ja logistiikka-alalla. - Teemme paljon konkreettisia tekoja tällä alueella. Meidän asiakkaidemme asiakkaat vaativat näkyviä ympäristötekoja meidän asiakkailtamme. Siinä ketjussa meidänkin pitää täyttää osamme. Käytössämme on esimerkiksi autokohtainen ja kuljettajakohtainen seuranta polttoaineen käyttömäärästä. Näin voidaan nähdä muun muassa se, eroaako polttoaineen kulutusmäärä eri kuljettajilla samanlaisissa autoissa. Annamme myös palautetta seurannan tuloksista kuljettajillemme. Pyrimme opastamaan kuljettajia taloudelliseen ajotapaan. Lisäksi kehitämme parhaillaan eräiden asiakkaidemme kanssa seurantaa siitä, kuinka paljon asiakkaiden kuljetusvolyymit rasittavat luontoa ja ympäristöä. Teksti: Tero Tuisku 88 000 IHMISEN TYÖLLISTÄJÄ Kansainvälisen DB Schenkerin etukirjaimet tulevat yrityksen nykyisestä omistajasta Deutsche Bahnista. DB Schenker työllistää maailmanlaajuisesti 88 000 ihmistä. Näistä 75 prosenttia on Euroopassa, 11 prosenttia Amerikassa ja 14 prosenttia Aasiassa ja Oseaniassa. Se on DHL:n jälkeen maailman toiseksi suurin kuljetus- ja logistiikka-alan yritys. Schenker tuli Suomeen kymmenen vuotta sitten eli 1998. Tuolloin yrityksen koko nimi oli Schenker BTL. Nimi johtui siitä, että tuohon aikaan Schenker ja ruotsalainen Bilspedition yhdistettiin. Yritys sai heti alussa vahvan aseman Suomessa ostamalla Scanspedin, johon kuuluivat Polar Express, Finn Express ja TIE International. Jo aikaisemmin 1996 Scansped oli ostanut Huolintakeskuksen. Schenker Eastin Suomen toimintojen liikevaihto on noin 600 miljoonaa euroa. Se on maan suurin kuljetus- ja logistiikka-alan yritys. 8 Kuljetus&Logistiikka 4/2008
Scania R620 Shogun Omistaja Kuljetus V ja M Auvinen Oy www.kuljetusauvinen.fi Kuljettajat Mika Auvinen / Jaakko Honkanen Auto Scania R620 6x2*4 vm. 2007 www.scania.fi Mittarilukema 141 500 km, auto ollut ½ vuotta työajossa Bulk-säiliö Site Oy, kipattava 28m 3 vm. 2007 www.site.fi Perävaunu Site Oy, 4-akselinen kipattava 45m 3 vm. 2007 www.site.fi Motiivimaalaus Terje Aspmo www.terjeaspmo.com Perusmaalaus Billackeringen i Mjölby Ab www.mjolbybillack.se Mika Auvinen Nordic Trophy voittoon Scania R620 Shogunilla Elmiassa 2008 Rosterityöt Hio-Mex Oy www.hio-mex.com Verhous Verhoomo Prima www.verhoomoprima.com Nordic Trophy on yksi Euroopan arvostetuimmista rakennettujen kuorma-autojen näyttelyistä. Auvinen osallistui kilpailuun nyt 12. kerran. Hän uusi viimevuotisen voittonsa Shoguniksi ristityllä Scania R620 kuormaautolla. Kilpailuun osallistui yli 145 autoa, muun muassa Ruotsista, Suomesta, Norjasta, Tanskasta, Puolasta, Sveitsistä, Tshekistä ja Saksasta. Kävijöitä päivän aikana oli yli 10.600 henkilöä Shogun on Japanilaisen samurai-teeman mukaan customoitu 620 hevosvoimainen Scania kuorma-auto, jossa on Kuortanelaisen Site Oy:n valmistamat kipattava bulksäiliö ja kipattava bulk-säiliöperävaunu. Shogun on tarkoitettu bulk-tuotteiden kuten esimerkiksi irtosementin, tuhkan ja kalkin kuljetukseen teollisuudelle. Shogunia koristavat muun muassa ympäriinsä olevat motiivimaalaukset, ohjaamo on kauttaaltaan verhoiltu uudestaan samuraiteeman mukaan ja kokonaisuuteen on lisätty suuri määrä ruostumattomasta teräksestä käsintehtyjä, uniikkikappaleisia yksityiskohtia. Kaiken kruunaa tuulilasin yläpuolelle kiinnitetty aito samurai-miekka. Auvisen yritys, Kuljetus V ja M Auvinen Oy toimii pääsääntöisesti Etelä-Suomen alueella ja on erikoistunut painesäiliöajoneuvoyhdistelmillä suoritettaviin jauhe- ja raemaisten tuotteiden maantiekuljetuksiin. Yrityksen on perustanut Mikan isä Väinö Auvinen vuonna 1953. Shogun tuli, taisteli ja voitti. www.kuljetusauvinen.fi Kuljetus&Logistiikka 4/2008 9
Suomi Rahtari ohjaa tehokkaasti perille Elokuun alussa markkinoille tullut uusi GT -reittikartta, Suomi Rahtari ohjaa kuljetukset entistä tehokkaammin haluttuun kohteeseen. Uuden kartaston vahvuutena on sen laajuus. Jori Lieska Keski-Suomen Viestilaitehuollosta kertoo Suomi Rahtarin sisältävän osoitteellisen kartaston. Karttaohjelmisto on GPS -pohjainen. Kun perinteisellä navigaattorilla näkee vain pienen alueen, Suomi Rahtari avaa laajemman 1:20 000 kartaston. Kartalla näkyvät myös kaikkien teiden ja katujen nimet. Näin kuljettajan on helpompi hahmottaa sijaintinsa vieraalla paikkakunnalla, korostaa Lieska. Vuonna 1992 perustettu Keski-Suomen Viestilaitehuolto myy, markkinoi, asentaa ja huoltaa kulkuneuvoihin tarkoitettuja pclaitteita ja ohjelmistoja. Yritys työllistää kuusi henkilöä. Metsäkoneyritys Ponsse Oy oli meidän ensimmäisiä asiakkaitamme. Korjasimme ja huolsimme heidän ajoneuvotietokoneitaan, kertoo Jori Lieska yrityksen alkuvaiheista. Metsäyhtiöt ovat edelleen Viestilaitehuollon tärkeimpiä asiakkaita. Yrityksen markkinoivat ajoneuvo-pc:t on valmistettu kovaan ja vaativaan käyttöön. Kulkuneuvojen pc:t joutuvat kestämään monenlaisia olosuhteita: pölyä, lämpötilan vaihteluita, tärinää ja kolhimista. Tavallinen kannettava tietokone ei sovellu tällaisiin olosuhteisiin, painottaa Lieska. Ohjelmatkin asennetaan Keski-Suomen Viestilaitehuollolla on myynnissä Panasonic Toughbook, Sunit, Åkerström Trux, Durabook ja ARC. Asennamme laitteisiin myös ohjelmat. Meiltä löytyy Metsäliiton, UPM-Kymmenen, Stora-Enson ja Metsähallituksen ohjelmistot sopimusyrittäjille. Myös räätälöityjä ohjelmistoja on saatavissa kuljetusyritysten tarpeisiin, sanoo Jori Lieska. Ajoneuvojen tietokoneiden huolto kuuluu Viestilaitehuollon palveluihin. Yritys myös asentaa ajoneuvotietokoneet kaikkiin ympäristöihin kuten rekkoihin, metsäkoneisiin, trukkeihin ja muihin vastaaviin ajoneuvoihin. Tietokoneeseen voidaan liittää GPS paikannus ja tiedonsiirtoon esimerksi GPRS. Kari Anttonen 10 Kuljetus&Logistiikka 4/2008
VR Cargosta vauhtia bisnekseen Ensiluokan logistiikkaa ensiluokan yrityksille Räätälöidyt kuljetusratkaisut, joita tukevat nopea rajanylitys, korkealuokkaiset kuormankäsittely- ja terminaalipalvelut sekä tiivis yhteistyö eri satamien ja ulkomaisten kumppanien kanssa. Tavoitteena ovat energiatehokkaat, ympäristöystävälliset logistiset kokonaispalvelut vaativiinkin tarpeisiin. Kysy lisää VR Cargon tarjoamista eduista yritykselle, joka näkee logistiikan ja kuljetukset tehokkaana kilpailukeinona. VR Cargo, Pl 488, 00101 Helsinki, puh. 0307 10, faksi 0307 21 322, myynti@vrcargo.fi
Eteläsavolaiset pistävät paukkuja Venäjän-kauppaan: Mikkeliläisyritys vei Grasshopperin kurvailemaan Kremliin Heinäkuu oli historiallinen amerikkalaisvalmisteisia Grasshoppereita vuodesta 2002 maahantuoneelle ilmajokelaiselle Hautala Service Oy:lle ja mikkeliläiselle Amados Markkinointi Oy:lle, kun ensimmäinen Grasshopper luovutettiin Moskovan Kremliin. Vuonna 2003 Pietarista käsin Venäjän-kaupan aloittanut Amados vastaa laitteiden myynnistä Venäjällä, missä se edustaa useita konemerkkejä. Amados on ensimmäinen suomalaisyritys, jonka Kremlin kunnossapitopuoli on kutsunut yhteistyökumppanikseen. Amadoksen johtaja Jari Ikonen pääsi luovuttamaan ensimmäisen Grasshopper-ruohonleikkuripaketin Kremliin kutsuvieraana ja kurvailemaan työnäytöksen nurmikolla. Itselleni oli melkoinen elämys ajaa Kremlin sisältä muurien ulkopuolelle tekemään työnäytöstä nurmikkoalueelle, johon ei isäntiemme mukaan pääse tallustelemaan ilman maan presidentin lupaa. Liikennettä ohjattiin vastakarvaan miliisisaattueella. Ikinä ei niin paljon ole ollut turisteja kuvaamassa koneitamme kuin silloin, hän naureskelee. Moskovan kaupungin kunnossapitobudjetti on maailman toiseksi suurin. Kaupungista löytyy kaksi miljoonaa neliömetriä viheralueita. Nyt kaupungin merkittävimmässä vierailukohteessa, Kremlissä, huristelee mikkeliläisyrityksen luovuttama tehokas, taloudellinen laite. Washingtonissa Valkoisessa talossa on samanmerkkinen kone käytössä. Amerikkalaistehdas on toivonut pääsevänsä kauttamme Venäjän markkinoille. He heittivät, että jos saat Kremlin portit auki, niin saat edustaa meitä Venäjällä. Tässä oli kova haaste meille, Ikonen sanoo. Tällä hetkellä suurin osa ajasta menee jälkimarkkinoinnin kuntoon saattamiseen, ja se on suurin haasteemme tällä hetkellä. Meillä on myös parhaillaan yhteiset huoltokeskushankkeet Pietarissa ja Moskovassa yhdessä paikallisten yhteistyöyritystemme kanssa. Lisäksi yritys rakentaa parhaillaan Mikkeliin huolto- ja koulutuskeskusta palvelemaan Pietarin ja Moskovan asiakkaita. 1990-luvun alusta suomalaisyritysten Venäjän-kauppaa kätilöinyt mikkeliläiskonsultti Tuomo Leppänen on ollut avaamassa Amadokselle väyliä Venäjälle. Hän muistuttelee, että suomalaiset pk-yritykset kaipaavat koulutusta erityisesti siihen, miten ja miksi on syytä toimia tietyllä tavalla. 12 Kuljetus&Logistiikka 4/2008
- Venäjän markkinoille lähtevien yritysten pitää muistaa, että etabloitumiseen tarvitaan henkilökohtaista ohjausta ja koulutusta. Myös toimitusmäärät pitää pystyä laskemaan. - Pk-yrityksiltä pitää löytyä Venäjän markkinoille volyymiä, ettei tukehduta heti ensimmäisiin tilauksiin, Tuomo Leppänen sanoo. ISBE Oy sparraa pk-yrityksiä Pk-yrityksiä Venäjän markkinoille sparraavan Itä-Suomen businessedustuston eli ISBE:n päällikkö Eila Kaukanen sanoo, ettei Venäjä ole kriisitalous, vaan suomalaispankit toimivat siellä, kiinteä omaisuus alkaa käydä vakuudeksi ja korot ja inflaatio ovat näinä aikoina stabiileja. Silti Venäjä herättää etenkin pkyrityksissä markkina-alueena edelleen pelonsekaista kunnioitusta. - Pk-yritykset pääsevät kanssamme helposti liikkeelle jo pienellä panoksella. Jo parilla neuvottelulla on saatu isoja kauppoja, Kaukanen tuumii. ISBE on tehnyt vuosia tehnyt vuosia markkinaselvityksiä yrityksille, rekrytoinut niille työntekijöitä, auttanut yrityksen perustamisessa ja etsinyt yhteistyökumppaneita. Nyt rinnalle nousee uusia, isoja haasteista. Parhaillaan toimintaa yhtiöitetään osakeyhtiöksi, jonka osakemerkintä on menossa syyskuun puoliväliin saakka. - Etsimme Venäjän markkinoille etabloituville yrityksille toimitiloja, sijoittajille haemme sijoituskohteita, rakennamme jatkossa myös julkishallinnon toimijoille yhteistyötä ja sparraamme kaupanteossa, Eila Kaukanen kuvaa. - Joskus yritys voi yrittää säästää väärästä päästä eli jättää ne ratkaisevat matkat tekemättä. Päivi Kapiainen-Heiskanen Amadoksen johtaja Jari Ikonen kurvaili Kremlin muurilla antaen Grasshopperilla työnäytöksen. Taustalla näkyy Moskovan tuomiokirkko. Kuljetus&Logistiikka 4/2008 13
Venäläisrekoille kauttakulkumaksu Jopa maamme ministeritason vaikuttajat ovat esittäneet viime kuukausien aikana venäläisrekkoja koskevien kauttakulkumaksujen käyttöönottoa. Näin tehdessään heidän voi todeta heränneet aivan oikealle asialle. Kysymyshän on siitä, että nyt myös valtakunnan korkeimmalla päättäjätaholla uskalletaan ottaa keskusteluun epäkohta, josta tienkäyttäjät yleensäkin ja erityisesti ammattimaisen kumipyöräliikenteen toimijat ovat puhuneet perustelluin äänenpainoin kohta kaksi vuosikymmentä. Se, että rekkaliikenteen tiemaksut nousivat keskusteluun paikoilleen jämähtäneiden puutullineuvottelujen yhteydessä, edustaa periaatteessa kahden toisistaan riippumattoman asian koplaamista toisiinsa. Jos metsäteollisuus tekee itsensä riippuvaiseksi halvalla rajan takaa tuotavasta raaka-aineesta, sen ajattelu perustuu pitemmän päälle joka tapauksessa kestämättömäksi käyvälle strategialle. Venäläisosapuolen joustamattomuus puutullikysymyksessä saattaa siis pakottaa myös metsäteollisuutemme ajattelemaan linjauksiaan uudelta ja kansantaloutemme näkökulmasta katsoen turvatummalta pohjalta. Ja aina parempi, mikäli siinä sivussa saamme rekkojen kauttakulkumaksusta käyttöömme järkevän työkalun, joka tasoittaa osaltaan maantieliikenteemme kilpailuedellytyksiä itänaapurimme toimijoita vastaan. Kertyvien tulojen ohjaaminen ainoaan oikeaan tarkoitukseensa luo myös enemmän kuin tervetulleita resursseja rapistuvan tiestömme kunnosta huolehtimiseen ja edelleenkehittämiseen nykyajan ja tulevaisuuden vaatimuksia vastaavaksi. Varsinkin Kaakkois-Suomen elinkeinoelämän toimijoiden taholta esille tullut huoli tiemaksujen mahdollisista kielteisistä vaikutuksista liiketoimintaan on toisaalta ymmärrettävä. Kovin vaaralliseksi osoittautuvaan kaksiteräiseen miekkaan on tässä tapauksessa kuitenkin vaikea uskoa. Esimerkiksi satamiemme kilpailukyky ei voi riippua sellaisesta tekijästä, että maksavatko venäläisrekat suuruudessaan niille enemmänkin periaatteellista kuin konkreettista kauttakulkumaksua Suomessa liikkuessaan. Kuten tiedämme, on Itärajan tuolla puolen keksitty milloin minkäkinlaisia keinoja suomalaistoimijoiden laskuttamiseen niin tien päällä kuin kaikissa muissakin mahdollisissa tilanteissa. Luonteenomaiseksi tälle rahastukselle on kaiken lisäksi osoittautunut sattumanvarainen ennalta arvaamattomuus. Meidän mahdolliset kauttakulkumaksumme perustuisivat kuitenkin oikeusvaltion periaatteiden mukaisesti säännöksiin, jotka osapuolet saavat etukäteen tietoonsa ja, joita myös käytännössä noudatetaan. Sekin pitää huomioida, että rekkaliikenteen kauttakulkumaksussa on kysymys järjestelmästä, joka on enemmän sääntö kuin poikkeus maailman maantieliikenteessä. Erkki Kuronen 14 Kuljetus&Logistiikka 4/2008
Valmiina vaativiin tehtäviin Isuzu D-Maxin saat 2.5- tai 3.0-litraisella koneella, jälkimmäisen myös automaattivaihteistolla. Myynti- ja testimenestys Isuzu D-Max 4x4 on valmiina kuuntelemaan käskyjäsi ja toteuttamaan jokaisen toiveesi. Se on luotettava kumppanisi tien päällä siinä missä pientareen rosoisemmallakin puolella. Isuzun moottorit edustavat uusinta uutta, mitä yhdeltä maailman suurimmalta dieselmoottoreiden valmistajalta voi odottaakin. Taloudelliset ja tehokkaat moottorivaihtoehdot ovat 2,5 tai 3,0-litrainen yhteispaineruiskutus diesel turbolla ja välijäähdyttimellä varustettuna. Tehot 136- tai 163 hv. Siksi Isuzulla on vaivatonta vetää jopa 3.000 kilon perävaunua tai lavalla 1.000 kilon taakkoja. Upean raamikkaista korivaihtoehdoista voit valita tilavan Space Cabin tai viidelle henkilölle rekisteröidyn Double Cabin. Varaa koeajosi nyt lähimmältä Isuzu jälleenmyyjältä! www.isuzu.fi Hinnat alkaen: 2,5TDi L 26.300, 3,0TDi LS 34.700, 3,0TDi LS autom. 36.700. Hintoihin lisätään paikkakuntakohtaiset toimituskulut. Kuvan auto Space Cab LS. Polttoaineen kulutus EU-yhdistetty 8,0 9,0 l/100 km. CO 2 -päästöt 210 237 g/km. Maahantuoja: Isuzu Motor Finland Oy, Laivalahdenkatu 8, 00880 HELSINKI
16 Kuljetus&Logistiikka 4/2008
Pietarissa investoidaan liikenneväyliin: NOPEA JUNAYHTEYS avautuu aikataulussa Lähivuosina odotetaan itärajan liikenteeseen merkittäviä muutoksia. Myönteistä on, että junakyyti Pietariin nopeutuu Helsingistä 3,5 tuntiin jo vuonna 2011. Toisaalta vuodenvaihteessa nousevien puutullien arvioidaan vievän tuhansia työpaikkoja rajan molemmin puolin. Pietarissa talous kasvaa vähintään seitsemän prosentin luokkaa vuodessa. Myös investoinnit ovat huimia. Esimerkiksi kauppa on viisinkertaistanut investointinsa. Julkisella puolella liikenneinfrastruktuurihankkeet ovat mittavia. Pulkovan lentokenttää sekä pääteitä ja tunneleita kehitetään. Myös rataverkkoa perusparannetaan Pietarista Suomen rajalle niin, että nopea juna Pietariin saadaan kulkemaan suunnitelmien mukaan vuonna 2011. Kansainvälisessä matkustajaliikenteessä arvioidaan olevan jäljellä merkittävää kasvupotentiaalia. Pääjohtaja Henri Kuitunen kertoo, että VR:n ja Venäjän valtionrautatieyhtiö RZD:n laskelmien mukaan matkustajamäärät voivat kolminkertaistua, kun matka-aika Helsingin ja Pietarin välillä alenee kolmeen ja puoleen tuntiin. Yhtiöt perustivat vuonna 2006 Oy Karelian Trains Ltd yhteisyrityksen, joka tilasi vuosi sitten nopeajunakalustoa. Tilaus käsittää neljä junayksikköä, joiden lisäksi on vielä optio ostaa 1-2 lisää. 120 miljoonan euron tilauksen toimittaa ranskalainen Alsom ja junat valmistetaan Saviglianossa Italiassa. Junien sisustukset on lyöty lukkoon, ja parhaillaan tehdään koreja. Kuljetus&Logistiikka 4/2008 17
Helsingin ja Pietarin välinen matkustajaliikenne voi kolminkertaistua, kun nopeat junat alkaa suihkia kaupunkien välillä, VR:n pääjohtaja Henri Kuitunen uskoo. Junissa on koko matkan ajan mukana sekä suomalaista että venäläistä matkustamohenkilökuntaa. Suomessa junaa kuljettaa suomalainen veturinkuljettaja ja Venäjällä venäläinen. Junien on tarkoitus kulkea neljä edestakaista vuoroa päivittäin. Pysähdyspaikkoja ovat Pasila, Tikkurila, Lahti, Kouvola, Vainikkala ja Viipuri. Kun veturinvaihdot jäävät historiaan, pysähdykset asemilla lyhenevät niin, että Viipurissa ja Vainikkalassa riittää viiden minuutin tauko. Nykyiset rataosuudella liikennöivät Sibelius ja Repin poistuvat liikenteestä. Suomalaisen Sibeliuksen nykyinen matkaaika on viisi tuntia 52 minuuttia ja venäläisen Repinin kuusi tuntia 28 minuuttia. Moskovaan kulkeva yöjuna Tolstoi säilyy ennallaan. VR:n matkustajaliikenne elää parhaillaan kovaa kasvukautta. Koko liikenteestä kansainvälisen liikenteen osuus on tällä hetkellä 0,6 prosenttia. VR:n liikevaihto oli viime vuonna 1,3 miljardia euroa. Puutullien pelätään vievän tuhansia työpaikkoja Ensimmäinen juna toimitetaan Suomeen syyskuussa 2009, ja sen jälkeen alkavat koeajot sekä junien hyväksymismenettelyt molemmissa maissa. Kaupalliseen liikenteeseen junat otetaan aikataulun mukaan vuoden 2010 lopulla. Junat ovat 7-vaunuisia sähkömoottorijunia, joissa kaksi junaa on kytkettävissä yhteen. Nopeimmillaan 220 kilometriä tunnissa kulkevissa junissa on kaikkiaan 353 matkustajapaikkaa, ravintolavaunu sekä business- ja kakkosluokan vaunuja. Junista löytyy myös kaksivirtajärjestelmä. Yhteisyritys vuokraa kaluston operaattoreille ja hankkii sille ylläpidon. Lisäksi yhteisyritys valitsee ravintolapalveluita tarjoavan yrityksen. Helsinkiä kotipaikkanaan pitävän yrityksen hallituksen puheenjohtaja on M. P. Akulov ja toimitusjohtaja Ali Huttunen. Suomen puolella radan perusparannus jatkui tammikuussa Lahti-Luumäki rataosuudella, minkä arviolta 185 miljoonan euron investointi valmistuu 2010. Venäjän puolella tehdään vastaavanlaisia rajainvestointeja tänä ja ensi vuonna. Myöhemmin aiotaan rakentaa vielä uusi nopea raide Vainikkala-Luumäki välille 2010-luvulla. Rajamuodollisuudet juniin Uuden junayhteyden etuna on myös, että raja- ja tullitarkastukset tehdään liikkuvassa junassa. Suomen puolella tarkastukset tapahtuvat Helsingin ja Vainikkalan välillä. Venäjällä tarkastajat tekevät työnsä Pietarin ja Viipurin välillä. Viipuriin rakennetaan tarkastuksia varten myös uusi terminaali. Uutta käytäntöä varten valmistellaan Venäjällä parhaillaan lainsäädännön muutoksia, jotka hallitus on luvannut vahvistaa vuoden loppuun mennessä. Vielä tänä keväänä suomalainen teollisuus maksoi Venäjältä tuodusta puusta 15 euroa kuutiolta puutullia. Jos ensi vuoden alusta puutullit nousevat suunnitellulle tasolle eli 50 euroon kuutiolta, hankintahinta kohoaa ulottumattomiin, mikä vaikuttaa myös työpaikkoihin rajan molemmin puolin. Venäläispuun osuus suomalaistehtaiden puuhuollosta on nyt noin viidennes. Erityisen suuri osuus on itäsuomalaisilla tehtailla. Jos tuontipuuta ei pystytä korvaamaan, vaarana on, että Suomesta häviää 5 000 10 000 välitöntä työpaikkaa. Vielä 1990-luvun lopulla tuonnin taso oli noin yhdeksässä miljoonassa kuutiossa. Viime vuosina Venäjältä on tuotu Suomeen noin 15 miljoonaa kuutiota puuta. Kaikkiaan teollisuutemme käyttää vuosittain noin 75 miljoonaa kuutiota. Samalla tuonnin puutavaralajikkeet ovat monipuolistuneet. Alun perin Venäjältä tuotiin tukkeja. Nyt eniten tuodaan koivukuitua. Stora Enson puunhankinnan kehitysjohtaja Matti Karjula sanookin, että venäläisen puun toimitusketjuun on kertynyt runsaasti osaamista ja erilaista liiketoimintaa, joka on nyt myös uhattuna. Esimerkiksi Saimaan kanavan vuotuisesta tavaravirrasta teollisuuden raakapuun osuus on ollut suurin. Puun tuonti on Suomeen on tarjonnut työmahdollisuuksia myös venäläisille metsätoimijoille. Karjula arvioi, että Venäjällä menetetään 30 000 50 000 työpaikkaa, jos puun vienti Suomeen tyrehtyy. Karjulan mukaan Venäjän metsävarat ovat edelleen alihyödynnettyjjä, ja hakkuut voitaisiin nelin-viisinkertaistaa kestävästi. Hän muistuttaa, että venäläismetsien hyödyntäminen on hankalaa, sillä infrastruktuuri on kehittymätöntä, tieverkko heikkotasoinen tai olematon. Vientitullien tarkoituksen on lisätä metsäteollisuusinves- 18 Kuljetus&Logistiikka 4/2008
Vientimarkkinana Venäjä on suhteellisesti tärkeämpi niille aloille, jotka ovat vähiten riippuvaisia viennistä. Tällaisiksi hän listaa kaupan sekä elintarvike- ja tekstiiliteollisuuden. tointeja Venäjällä. Arvioiden mukaan Venäjältä riittää puuta niin vientiin kuin kotimaahankin, kunhan metsätalouden ja puunhankinnan teknisistä edellytyksistä huolehditaan. Yksi investointeja rajoittava tekijä on turvallisuus. Karjula arvioi investoijien miettivän tarkkaan, löytyykö intoa panna rahoja valtioon, joka tekee takautuvasti päätöksiä, jotka vaikuttavat investointien kannattavuuteen ja jossa ulkomainen omistus kriittiseksi katsotuilla aloilla on vailla tuontisuojaa. Kaiken puutullikiehunnan keskelläkin on kuitenkin syytä muistaa, että yhteistyö puunhankinnassa tarjoaa edelleen molemmille osapuolille merkittäviä etuja. Venäjä jälleen tärkein kauppakumppanimme Tuonti ja vienti Venäjälle ovat vaihdelleet paljon vuosittain. Tutkimuspäällikkö Pekka Sutela Suomen Pankin Siirtymätalouksien tutkimuslaitoksesta Bofitista muistuttaa, että Venäjä on noussut jälleen tämän vuoden ensimmäisen vuosipuoliskon aikana suurimmaksi kauppakumppaniksemme. Hän muistuttaa kuitenkin, että mitään ikuista rakennetta ei ole olemassa ja tilastoja pitää osata lukea. Esimerkiksi kännykät kirjattiin vuoteen 2006 saakka suomalaistuotteiksi, olipa ne valmistettu missä tahansa. Muutoksen takia vienti näytti notkahtaneen vuosina 2006 ja 2007. Vienti jakautuu kolmeen eri lohkoon. On varsinaista vientiä, jälleenvientiä ja transitoa, joka on arvoltaan moninkertainen verrattuna varsinaiseen vientiin. Tällä hetkellä korostuu kaupan alan vienti, joka on suurempaa kuin koko vienti. Vienti myös keskittyy yritystasolla ja alueellisesti. Vientitilastojen mukaan jopa puolet viennistä näyttäisi tulevan Uudeltamaalta. Sutela kehottaa pitämään mielessä, että monet yritykset on rekisteröity Uudellemaalle, vaikka vientituotteet valmistettaisiin missä tahansa maakunnassa. Tämä vaikeuttaa olemassa olevien tietojen tulkintaa. Noin neljä tuhatta suomalaisyritystä vie Venäjälle. Niistä kaksi tuhatta on sellaisia, joille Venäjä on ainoa vientimaa. Venäjän vienti ei kuitenkaan näyttäisi tilastojen mukaan toimivan yrityksille väylänä muuhun kansainväliseen vientiin. Suomen Pankin arvioiden mukaan Venäjän kansantulo jatkaa kasvuaan vahvasti. Myös ruplan reaalinen arvo vahvistuu entisestään. Samalla ihmiset haluavat vaurastuessaan enemmän tuotteita ja valinnanvaraa maailmanmarkkinoilta. Esimerkiksi kahden viime vuoden aikana euromääräinen tuonti on kasvanut 30 prosenttia. Sutela muistuttaa, että suomalaiset ovat logistiikkaosaamisessa Maailman Pankin arvioiden mukaan viidensiä, kun Venäjä on sijalla 91. Siksi suomalaisten kannattaisi hyödyntää vankkaa logistiikan osaamistaan myös maailmalla vaikkapa satamien pyörittämisessä. Lähde: Itä-Suomen huippukokous Anttolanhovissa 4.9.2008 Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen Puutullien lopullinen vaikutus riippuu siitä, saadaanko puu liikkeelle yksityismetsistä ja pystytäänkö koivukuitua korvaamaan havukuidulla, kuten Stora Enson Oulun tehtailla tai Uimaharjun sellutehtaassa on tehty tai ulkomailta löytyy sopivaa raaka-ainetta, Stora Enson puunhankinnan kehitysjohtaja Matti Karjula sanoo. Kuljetus&Logistiikka 4/2008 19
Teollisuus Konepajat Sahat Mainostoimistot Tutkimuslaitokset Telakat Oppilaitokset PITÄVÄ OTE tekniikan terminologiaan! Olemme tekniikkaan & kauppaan erikoistunut käännöstoimisto, jolle tuttuja ovat niin nykyaikaiset järjestelmät kuin myös vähän vanhemmatkin. Asiakkainamme ovat mm. konepajateollisuuden, talonrakennuksen, puuteollisuuden, elektroniikan, kaupan ja tutkimuksen johtavia yrityksiä. Jos kaipaat luotettavaa, pitkäaikaista tekniikkaan erikoistunutta käännösyhteistyökumppania, ota yhteyttä meihin. Astu polulle, tutustu meihin! KÄÄNNÖSPOLKU OY Puutarhakatu 49, 3.krs, 20100 TURKU Finland, tel. +358 2 880 4075, fax +358 2 880 4079 info@kaannospolku.fi, www.kaannospolku.fi