Radonin vaikutus asumiseen Pohjois-Espoon Asukasfoorumi 28.10.2010 Tuomas Valmari, Säteilyturvakeskus
Radon on radioaktiivinen kaasu, joka hengitettynä aiheuttaa keuhkosyöpää syntyy jatkuvasti kaikessa kiviaineksessa: kalliossa, hiekassa, ja näistä valmistetuissa rakennusmateriaaleissa. ei vähene eikä lopu maaperästä eikä rakennusmateriaaleista. on hajuton, mauton ja näkymätön Radonpitoisuus selviää vain mittaamalla Keskiarvo pientaloasunnoissa, Bq/m 3 >400 300-400 200-300 100-200 <100
Radonpitoisuus maaperässä ja asunnossa 200 Bq/m 3 5 Bq/m 3 50 000 Bq/m 3
Asunnon radonpitoisuuden enimmäisarvot (lukuarvot vuosikeskiarvoja) STM:n päätös n:o 944, 1992 Asunnon huoneilman radonpitoisuuden ei tulisi ylittää arvoa 400 Bq/m 3 Asunto tulee suunnitella ja rakentaa siten, että radonpitoisuus ei ylittäisi arvoa 200 Bq/m 3 Suomen rakentamismääräyskokoelma Osa B3 Pohjarakenteet (2004) Rakennuspaikan radonriskit on otettava huomioon suunnittelussa ja rakentamisessa Osa D2 Rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto (2003) Uusien rakennusten suunnittelun ohjearvo 200 Bq/m 3
Suomen ja Espoon pientaloasuntojen radontilanne Keskiarvo, Yli 200 Bq/m 3 Yli 400 Bq/m 3 Mitattujen Bq/m 3 osuus Espoo 144 20% (8 800 kpl) 5% (2 100 kpl) 6% Suomi 142 17% (237 000 kpl) 5% (73 000 kpl) 6% Radon on ongelma pientaloasunnoissa ja alimman kerroksen kerrostaloasunnoissa (kaikkien kerrostaloasuntojen keskiarvo 80 Bq/m 3 ) Radon aiheuttaa Suomessa n. 300 keuhkosyöpätapausta vuodessa Pitkäaikainen asuminen n. 600 Bq/m 3 pitoisuudessa kaksinkertaistaa keuhkosyöpäriskin (tupakoijalla 10 % 20 % ei-tupakoijalla 0,4% 0,8%)
Radonpitoisuus pientaloasunnoissa Keskiarvo, Bq/m 3 >400 300-400 200-300 100-200 <100
Pientalomittaukset postinumeroalueittain Postinro Lkm Keskiarvo, Bq/m3 Mediaani, Bq/m3 Yli 200 Bq/m3 Yli 400 Bq/m3 02700 422 213 148 37 % 13 % 02400 410 211 112 27 % 10 % 02770 158 230 159 41 % 16 % 02180 154 165 123 25 % 5 % 02340 151 151 115 23 % 4 % 02940 124 138 119 22 % 2 % 02360 123 114 84 14 % 2 % 02200 112 127 102 20 % 4 % 02660 111 112 90 12 % 1 % 02780 106 121 99 21 % 0 % 02730 106 157 115 20 % 4 % 02610 105 301 119 30 % 18 % 02750 103 147 122 30 % 4 % 02210 103 132 89 17 % 5 % 02230 99 149 112 19 % 6 % 02160 94 212 112 23 % 6 % 02320 93 116 98 10 % 1 % 02880 92 100 74 13 % 0 % 02430 87 163 117 30 % 6 % 02970 83 132 93 18 % 2 % 02420 80 170 115 25 % 9 % 02140 Pohjois-Espoon 80 asukasfoorumi 132 108 18 % 4 %
Mitä pitäisi tehdä? Rakenna radonturvallisesti Mittaa radonpitoisuus kun talo on valmis ja siinä asutaan Tarvittaessa tee radonkorjaus
Radonturvallisia perustuksia Radonpitoisuudet ovat pienimpiä kun perustamistapa on tuulettuva alapohja tai yhtenäinen saumaton laatta Radonturvallinen rakentaminen maanvaraiselle laatalle: - tiivistä saumat bitumikermillä - asenna radonputkisto Perustiedot ja maanvaraisen laatan ohjeistus RT-ohjekortti RT 81-10791, Radonin torjunta, Rakennustieto Oy
Radonturvallinen uudisrakentaminen Bitumikermin asentaminen sokkeliliitokseen kuvat RT 81-10791
Bitumikermi laatan reuna-alueella ennen valua
Harkkorakenteinen kellarinseinä Ohutrappaus molemmin puolin ja kumibitumikermi kuva RT 81-10791
Läpiviennit on tiivistettävä sekä asuintiloissa että teknisessä tilassa
Radonputkisto maanvaraisen lattialaatan alle. Putkistoon kytketään imuri jos radonpitoisuus ylittää 200 Bq/m 3. kuva RT 81-10791
2000-luvun taloissa aiempaa pienemmät pitoisuudet Valmistumisvuosikymmen: 1980 1990 2000
Mittaa radonpitoisuus Radonmittauspurkki Kaksi kuukautta marraskuun alun ja huhtikuun lopun välisenä aikana (talvella pitoisuus on yleensä suurempi kuin kesällä) Alin asuttu kerros (kahdella purkilla mitattaessa purkit eri kerroksiin)
Radonkorjausmenetelmät 1. Tehokkaimmat menetelmät: radonimuri radonkaivo 2. Vuotojen tiivistäminen vaikea toteuttaa kattavasti 3. Ilmanvaihtotekniset toimenpiteet alenemat harvoin suuria
Porakaivoveden radonpitoisuus Porakaivoveden radonpitoisuus kannattaa aina mitata Yksityisten kaivojen toimenpideraja 1000 Bq/l Talousveden radon kasvattaa sisäilman radonpitoisuutta (1000 Bq/l 100 Bq/m 3 ) Suomessa n. 20 syöpätapausta vuodessa juomaveden radioaktiivisten aineiden takia
Kaivovedessä radonia - miten toimitaan Tutkituta veden laatu tarkemmin (ml. radioaktiiviset aineet) Ota yhteys kuntaan ja tiedustele, onko mahdollisuus liittyä kunnalliseen vedenjakeluun Onko mahdollista rakentaa rengaskaivo? Voisiko naapureiden kanssa perustaa vesiosuuskunnan? Valitaan sopiva poistomenetelmä (esim. ilmastus, aktiivihiilisuodatus)
Lisätietoja www.radon.fi/ WWW-sivuilta on tulostettavissa (pdf) mm. seuraavat STUKin raportit: Asuntojen radonkorjaaminen. STUK-A229 Arvela H, Reisbacka H. Suomen radonkartasto 2010 Radonatlas över Finland 2010 Radon Atlas of Finland 2010. STUK-A245 Valmari T, Mäkeläinen I, Reisbacka H, Arvela H. Radon uudisrakentamisessa. Otantatutkimus 2009. STUK-A244 Arvela H, Mäkeläinen I, Holmgren O, Reisbacka H. Radon suomalaisissa asunnoissa Otantatutkimus 2006. STUK- A242 Mäkeläinen I, Kinnunen T, Reisbacka H, Valmari T, Arvela H.