Metsätieteen päivä, 29.10.2013, Helsinki Muuttuva laki metsän hyönteis ja sienituhojen torjunnasta ja sen vaikutus metsien terveyteen Dos. Päivi Lyytikäinen Saarenmaa Metsätieteiden laitos, PL 27, 00014 Helsingin yliopisto paivi.lyytikainen saarenmaa@helsinki.fi Sisältö Mitä on tapahtunut metsätuhoille? Muuttuva maailma Metsätuhojen skenaariot Onko lainlaatija huomioinut kaiken? Monimuotoisuuden toteuttaminen Mitä tulisi huomioida? 2
3 Metsätuhojen yleisyys totta vai tarua Suomessa aina esiintynyt sekä abioottisia ja bioottisia tuhoja, mutta frekvenssi ja intensiteetti muuttunut Muutokset levinneisyysalueissa Muutokset lajien tuholaisstatuksessa Julkaistut ruskomäntypistiäisen joukkoesiintymien pinta alat (km2) Suomessa. Välimäki ym., käsikirjoitus 4
Kirjanpainaja (Ips typographus L.) vanha laji, uusi ongelma Lajin aiheuttamat tuhot pystypuustolle levinneet jo Etelä Karjalaan ja Etelä Savoon 5 Vuotuinen keskilämpötila ja kasvukauden pituus kohonneet, samoin sateisuus IPCC 2013 6
Euroopan mittakaavassa eri tuhonaiheuttajien tekemät puustovahingot lisääntyneet, samalla Euroopan metsävarat kääntyneet pienentymään Nabuurs ym. 2013 Schelhaas ym. 2003 7 Ips typographus metsätuhoskenaario vuoteen 2050 saakka, ENM mallitus Euroopan metsäinstituutin metsätuhotietokanta http://www.efi.int/portal/virtual_library/databases/ GBIF järjestön lajitietokanta http://data.gbif.org/welcome.htm MAXENT algoritmi, 11 ympäristöparametriä ja korkeus, kuusen levinneisyys Hadley 2050A1F skenaario ilmastonmuutokselle Lyytikäinen Saarenmaa ym. käsikirjoitus 8
Lymantria monacha havununna metsätuhoskenaario vuoteen 2050 saakka ENM mallitus Lyytikäinen Saarenmaa ym. käsikirjoitus Lisätiedot: BioVeL, http://www.biovel.eu/ 9 Laki metsän hyönteis ja sienituhojen torjunnasta (1991/263) uudistuu Esitys uudesta metsätuholaista MMM:stä eduskunnalle 16.9.2013 voimaan vuonna 2014 Tavoitteena metsien terveydentilan turvaaminen ja tuhonaiheuttajien kantojen pitäminen siedettävällä tasolla Uusi laki pitkälti samankaltainen kuin nykyinen Lain muutoksella voidaan vaikuttaa tulevien tuhoriskien hallinnan keinoihin ja mahdollisuuksiin Tärkeimmät muutokset koskevat metsästä poistettavan havupuutavaran varastoinnin aikarajoja sekä metsiin jäävän vaurioituneen puutavaran sallittua määrää Pientä lievennystä tuhojen leviämisen toteennäyttämisestä 10
Puutavaran poiskuljettaminen Kuusipuutavara ja vaurioituneet kuuset A alue 15. heinäkuuta (nykyisin 1.8.) B alue 24. heinäkuuta (nykyisin 1.8.) C alue 15. elokuuta Kesä elokuussa kaadettu kuusipuutavara täytyy kuljettaa pois 30 vrk kuluessa Mäntypuutavara ja vaurioituneet männyt A alue 1. heinäkuuta B alue 1. heinäkuuta C alue 15. heinäkuuta Lähde: MT/MMM Riitävätkö nämä aikarajat varhaistuneiden keväiden johdosta? Kirjanpainaja jo parveili Etelä Karjalassa kesäkuun viimeisellä viikolla v. 2013 Mikä on tilanne esim. 20 vuoden kuluttua? 11 Metsiin jäävä vahingoittunut puutavara Kuusipuuta korkeintaan 10 m3 /ha Mäntypuuta korkeintaan 20 m3/ha Poistaminen saman aikataulun mukaan kuin kaadetun havupuutavaran Turvallisen puutavaramäärän raja häilyvä tulevat riskit Suotuisissa oloissa 10 m3 /ha altistaa metsätuholle Yhdessä rungossa voi lisääntyä yli 10 000 naaraskirjanpainajaa, jokainen voi tuottaa 10 13 elävää ja lisääntyvää naarasjälkeläistä Pystypuun tappaa 2000 4000 kirjanpainajaa 12
Metsätuholakiin vaikuttavia tekijöitä Onko MMM riittävän laajasti analysoinut taustat, riskit ja tulevaisuuden skenaariot lainmuutosta valmistellessaan? Onko käytetty riittävästi asiantuntijoiden osaamista? Onko lakia valmisteltaessa oltu yhteistyössä myös muiden Euroopan maiden metsäriskeistä vastaaviin viranomaisiin ja varsinkin asiantuntijoihin? Onko varauduttu tarkistamaan lain reunaehtoja riittävän usein ja myös muuttamaan lakia ympäristönmuutoksen mahdollisesti edetessä? 13 Metsänomistajien vastuu ja vapaus Metsänomistaja saa suurempaa vapauttaa metsiensä hoidon suunnittelussa yhtymäkohdat tulevaan metsälakiin Metsänomistajat kaupungistuneita, suhde metsäluontoon katkennut Viranomaistaholla suuri vastuu informaation levittämisessä ja metsänomistajien neuvonnassa tuhojen tarkkailuun Pystyvätkö yksittäiset metsänomistajat tähän, sillä on haasteellista myös metsäalan ammattilaisille Riittävätkö viranomaisten resurssit? 14
Luonnonsuojelualueet ja metsätuhot Metsätuholakia ei sovelleta luonnonsuojelualueilla Ei alueilla, jotka hankittu valtiolle luonnonsuojelua varten tai joita hoidetaan Metsähallituksen tai muun hallinnoivan viranomaisen suojelupäätöksen mukaisesti Millainen riski tästä aiheutuu läheisille yksityisille talousmetsille? Toteutuuko tuhojen korvaus ja onnistuuko tuhon leviämisen toteennäyttäminen? Toteennäyttämisessä arvioita tekemässä pitäisi olla täysin puolueeton alan asiantuntija 15 Varttuneiden kuusikkokuvioiden ennallistaminen 16
Kirjanpainajatuho levisi yksityisiin talousmetsiin, hätähakkuut 17 Pohdittavaa Suomessa varautuminen ja sopeutuminen metsätuhoihin ei ole ajantasalla Viranomaisten käyttämät menetelmät ja osin ajattelutapa ei ole modernia Kokonaisvaltainen integroitu hallinta, joka aloitetaan jo metsätalouden suunnittelusta päätöksenteon tuki Riskien hallintaan yhdistetään kaikkein moderneimmat mallinnuksen, riskinarvioinnin ja tuhojen monitoroinnin välineet (esim. spatiaaliset mallit, kaukokartoitus) Joustava metsätuholain muutos Muuttunut riski Jactel ym. 2013 18