Ilmastonmuutos ja biotalous

Transkriptio

1 Ilmastonmuutos ja biotalous Metsäsektorilla tarvitaan paradigman muutosta Tuomo Kalliokoski Metsätieteen päivä Sisällys Megatrendit biotalouden taustalla Biotalouden tavoitteet Mikä ilmastonmuutos erilaiset tulevaisuudet Suomen metsien tulevasta kehityksestä Metsien käyttö ilmaston ja biotalouden tavoitteiden näkökulmasta Johtopäätöksiä Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

2 Megatrendit ILMASTONMUUTOS IPCC AR5 CO2 Kauhuskenaario: Miljardi pakolaista vuonna 2100 Maaseudun tulevaisuus Megatrendit Ilmastonmuutos RCP skenaariot RCP8.5 RCP6.0 RCP4.5 RCP2.6 Erilaisia globaaleja päästökehityspolkuja ennen vuotta 2100 (RCP:t) ja sen jälkeen (ECP:t). RCP2.6 hahmottelee päästövähennyspolun, jolla maapallon kahden asteen lämpötilanousu kohtuullisella todennäköisyydellä vältettäisiin

3 Megatrendit VÄHENTYVÄT RESURSSIT Öljy, fosfori Väestönkasvun ja lisääntyvän kulutuksen seurauksena 50 % enemmän ruokaa Venäjä varustautuu suursotaan maailman luonnonvaroista - Suomen kuvalehti % enemmän vettä 2030 maailmassa tarvitaan: 45 % enemmän energiaa Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta / Henkilön YK nimi / Esityksen (2012) nimi Resilient People, Resilient Planet: A future worth choosing 5 Biotalouden tavoitteet Biotalous käyttää uusiutuvia luonnonvaroja vähentää riippuvuutta fossiilisista luonnonvaroista ehkäisee ekosysteemien köyhtymistä sekä luo uutta talouskasvua ja uusia työpaikkoja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti - Suomen biotalousstrategia - BIOTALOUDEN TOIMIEN MIELEKKYYS REALISOITUU TAVOITTEEN MÄÄRITTELYN KAUTTA!

4 Ilmastonmuutos Suomessa Lievinkin ilmastonmuutosskenaario tuottaa kolmen asteen nousun Suomen keskilämpötilaan vuosisadan loppuun mennessä. Todennäköisimmin lämpötilan nousu asettuu Suomessa 4-10 asteen haarukkaan. Sateisuus tullee lisääntymään useilla kymmenillä prosenteilla. Suomalaisella yhteiskunnalla on kyky hallita ilmastonmuutokseen liittyvät riskit ja sopeutua ilmastossa tapahtuviin muutoksiin. - Suomen biotalousstrategia - Lämpötila Sadanta Rötter et al Ilmastonmuutos metsien kasvu ja kehitys + Hiilidioksidilannoitus + Kasvukausien piteneminen? Maaperän typpi - Metsiin kohdistuvat häiriöt +/- tuuli +/- metsäpalot - lumituhot + hyönteis- ja sienituhot Metsien puuaineen kasvun muutos maaperän eri typpiskenaarioilla, SRESA1B

5 Ilmastonmuutos - metsien kasvu ja kehitys Lämpötilan nousu ja typen nousu auttaa erityisesti nopeakasvuisia lehtipuita, koska: korkea yhteytyksen optimilämpötila, ja yhteytystuotteiden allokaatio on joustavampaa kuin havupuilla (eli jos maassa paljon typpeä, pystyvät ohjaamaan kasvustaan suuremman osan maanpäälliseen osaan ja kasvattamaan suhteellisesti enemmän lehvästöä) Kasvukauden piteneminen parantaa erityisesti tammen kasvuedellytyksiä, koska sen kasvutavasta johtuen se saa tuottavat lehdet hyvin myöhään keväällä valmiiksi Ilmastonmuutos Suomen metsien hiilinielut Suomen metsien hiilinielu kasvaa lähivuosikymmeninä, jos hakkuut pidetään nykytasolla ja häiriöt metsissä eivät lisäänny

6 Metsien käyttö ilmastonmuutoksen ja biotalouden tavoitteiden näkökulmasta Niin kauan kuin Suomessa on talousmetsiin mätänevää puuta ilman teollista käyttöä, kannattaa puusta ja metsätähteistä valmistaa biodieseliä. Kantojen keruuta energiakäyttöön tulee rajoittaa, koska jos metsästä poistetaan kaikki lahoava puu, ei alueella sen jälkeen kasva vadelmia eikä sieniä. Suomen tunnistetut biomassavarat ovat täyskäytössä vuoden aikavälillä - Kohti biotaloutta TEM 6/ Metsien käyttö Case bioenergia Boreaalisten metsien metsäbioenergialla takaisinmaksuaika kymmeniä, jopa satoja vuosia. Takaisinmaksuaika kasvaa jakeen lpm:n Mikäli keskeiset biomassajakeet eivät säily nollapäästöisinä tai CCS ei kaupallistu, kasvaessa % päästövähennystavoitteen saavuttaminen ei käytännössä ole mahdollista. - Suomen energia- ja ilmastotiekartta Hiilivelka käsittelemättömään metsään maksettu Mitchell et al Hiilivelka alkuperäiseen hiilivarastoon maksettu

7 Metsien käyttö Ilmastoystävällinen metsien käyttö Metsien nykyinen rakenne lähtötilanteena (ei turvemaita) Kuusi, mänty ja koivu OMT, MT, VT kasvupaikat 4 kpl Hakkuuskenarioita 130%, 100%, 65% ja 50% vuotuisesta kasvusta Metsien käyttö Mallinnuskehikko Hiili eri ositteissa Hiilen korvausvaikutus PRELES Nitrogen OptiPipe YASSO MOTTI SRES A2, Ilmastomallien mediaanimalli SOSAA MODIS SÄTEILYPAKOTE

8 10 Metsien käyttö Eri ilmastoagentit metsikkötasolla Säteilypakotteen muutos metsikkötasolla Vakio albedo (V > 60 m3) CO 2 Albedo Aerosolit Yhteensä Hakkuu Aika (a) Metsien käyttö Eri ilmastoagentit metsikkötasolla rauduskoivu kuusi 2050 rauduskoivu Nykyilmastossa havupuiden albedo- ja aerosolivaikutus lähes kumoavat toisensa. Rauduskoivulla albedon ja aerosolien nettovaikutus on selvästi viilentävä ilmastossa aerosolivaikutus selvästi nykyistä suurempi

9 Metsien käyttö Hiilen korvausvaikutus metsikkötasolla Korvataan puulla fossiilisiin polttoaineisiin perustuvaa tuotantoa (esim. energia) ja tuotteita (esim. betoni ja teräs) Voidaan saavuutta ilmastohyötyjä. Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi Sathre & O Connor 2010 MIHIN TARVITAAN PARADIGMAN MUUTOSTA?

10 Biotalous = yhteiskunnan rakennemuutos Sellu- ja paperiteollisuus on ohjannut Suomen metsäsektorin kehitystä Biomassa ohjautuu jatkossakin tuotteisiin, joille on kysyntää ja joista saadaan korkein jalostusarvo. - Suomen biotalousstrategia - - Biotaloutta ajavien megatrendien vaatima yhteiskunnan rakennemuutos ei tapahdu metsäteollisuuden sivuvirtoja hyödyntämällä! BKT Jotta biotalous toteuttaisi myös ilmastotavoitteita Energian säästäminen ja uusiutumattomien luonnonvarojen kulutuksen vähentäminen Uusiutuvien luonnonvarojen kestävä käyttö (vrt. sellu ja paperiteollisuus, metsäbioenergia) Keskittyminen kierrätykseen ja kulutuksen vähentämiseen Muista ainakin nämä: TakeHome I: Hiilivaikutus on edelleen pidettävä torjunnan keskiössä. To Save the Planet, Plant Trees TakeHome II: Energiapuuhakkuiden lisäys EI OLE kestävä vaihtoehto ilmaston kannalta. TakeHome III: Sekametsiä kannattaa suosia sekä torjunnan että sopeutumisen näkökulmasta. TakeHome IV: Isot epävarmuudet edelleenkin ilmastonmuutoksen vaikutustutkimuksissa