Automaattimetro kulkee tiheästi ja turvallisesti 6 Metro på svenska Metro in English 7 METRO UUDISTUU Suosikki suuntaa länteen Liityntäliikenne suunnitellaan nopeaksi Metro on ympäristön ystävä 2 Metro uudistuu vauhdilla 4
2 Metron tiedotuslehti joulukuu 2010 Metron tiedotuslehti joulukuu 2010 Pääkirjoitus Investointi tulevaisuuteen Pääkaupunkiseudun väestö kasvaa, liikenne lisääntyy, kadut ja tiet ruuhkaantuvat ja matka-ajat kasvavat... Vai eteneekö kehitys niin, että väestönkasvusta ja liikkumisen lisääntymisestä huolimatta liikennejärjestelmän toimivuus paranee, ruuhkautumisaste pysyy hallinnassa ja matka-ajat pysyvät kohtuullisina? Metron laajentaminen on vahva viesti jälkimmäisen vaihtoehdon puolesta. n rakentamisen vaikutukset eivät jää vain Etelä-Espooseen vaan ne heijastuvat laajemmin koko seudulle. Aina Kehä I:stä myöten liikennetilanne helpottuu, kun metro houkuttelee myös poikittaisliikenteen matkustajia. Metro tiivistää Helsingin seudun kaupunkirakennetta. Matinkylä, Tapiola, Helsingin keskusta ja Itäkeskus siirtyvät lähemmäksi toisiaan, kun metro kytkee ne yhteen. Myös yhteydet Vantaan tai Pohjois-Helsingin ja Etelä-Espoon välillä paranevat, kun junat ja metro liittävät ne toisiinsa. Samalla mm. korkeakoulujen aikaetäisyys pienenee. Otaniemestä Helsingin yliopiston pääkampukselle Kaisaniemeen on matkaa vain 1 minuuttia. on Suomen suurin infrahan- Metro kuuluu kaikille Esteetöntä ja hyvin suunniteltua metroa on vaivatonta käyttää. Metrolla uskaltaa matkustaa niin satunnainen turisti kuin liikuntarajoitteinen työmatkalainenkin. Turvallinen ja esteetön joukkoliikenne hyödyttää kaikkia käyttäjiä ikään tai liikuntakykyyn katsomatta. Metro on joukkoliikennevälineistä esteettömin. Se tarkoittaa sitä, että sen kaikkiin tiloihin niin junassa kuin asemilla on helppo päästä myös pyörätuolilla tai opaskoiran kanssa. Rakenteilla olevan länsimetron tilat suunnitellaan esteettömiksi ja niissä olevat toiminnot helppokäyttöisiksi ja loogisiksi. Esteetön reitti sijoittuu pääsisäänkäynnin yhteyteen. Esteettömät kulkureitit merkitään näkövammaisia ohjaavilla ja Metro on esteettömin joukkoliikenneväline. ke vuosiin. Sen suunnitteluun ja rakentamiseen on valjastettu maan parhaat asiantuntijat. Kaikki ajan kuluessa kertynyt tietämys niin metron rakentamisesta kuin käytöstäkin on tarpeen, jotta länsimetro kykenee palvelemaan metronkäyttäjiä vähintään samalla korkealla palvelutasolla kuin nykymetro. Metron rakentaminen ei voi olla näkymättä mutta sen hyödyt ovat sitä luokkaa, että uutta metroa kannattaa odottaa. Metro parantaa liikennejärjestelmän toimivuutta, säästää rahaa tie- ja katuinvestointien pienentyessä ja vähentää liikenteen kokonaispäästöjä koko seudulla. Matti Lahdenranta HKL:n toimitusjohtaja Matti Kokkinen Oy:n toimitusjohtaja varoittavilla kohokuvioilla. Näkövammaisia ohjataan myös äänen avulla. Turvallisuus ja esteettömyys kulkevat käsi kädessä n ja nykymetron turvallisuutta asemilla kohentavat oleellisesti laituriovet, jotka asennetaan koko metrolinjastolle estämään putoaminen raiteille. Hyvä valaistus parantaa käytettävyyttä. Se myös lisää asemien turvallisuutta ja viihtyisyyttä. Katkeamaton ja johdonmukainen opastus suunnitellaan helpottamaan matkustajien liikkumista. Automaattimetron myötä myös junavalvovat opastavat matkustajia asemilla ja junissa. Jyrki Heinonen Invalidiliitto Metro purkaa pääkaupunkiseudun ruuhkia. Metro on ympäristön ystävä Metroliikenne on ympäristöystävällinen joukkoliikennemuoto. Sähköllä tuotetusta raideliikenteestä ei aiheudu lainkaan lähipäästöjä eli se ei pilaa ilmaa katuympäristössä. Metroliikenteen sähkönkulutus on vain noin 0,10 kwh matkustajakilometriä kohden eli noin kolmaskymmenesosa henkilöauton käyttämästä energiamäärästä. Vaikka itse sähköntuotannosta syntyy päästöjä, ne pyritään minimoimaan muun muassa kouluttamalla kuljettajia energiaa säästävään ajotapaan. Tilankäytössä metrojuna on ylivoimainen: yksi metrojuna kuljettaa lähes 900 matkustajaa eli saman verran kuin noin 650 henkilöautoa. Metrovaunut ovat myös kestäviä, sillä vaunujen käyttöikä on noin 40 vuotta. Metroliikenteen automatisoinnin myötä energian käyttö tehostuu ja jatkossa matkustajamäärien kasvaessa liikenteen tehokkuus pa- ranee. Kun länsimetro valmistuu, osa bussiliikenteestä siirtyy raiteille: suorat bussiyhteydet Etelä-Espoosta Helsingin keskustaan loppuvat, ja liityntäbussit kuljettavat länsimetron varrella asuvat matkustajat metroasemille. Laajentunut metroliikennetarjonta hillinnee myös yksityisautoilun kasvua. Pääkaupunkiseudulla metro ja lähijunat muodostavat jo nyt joukkoliikennejärjestelmän rungon. Kantakaupunkia puolestaan rakennetaan raitioliikenteen varaan. Metroverkon laajentaminen on tärkeä askel kohti ympäristöystävällistä pääkaupunkiseutua. Metron valttina on luotettavuus, nopeus ja täsmällisyys. Suosikki suuntaa länteen Metro on matkustajien mielestä Helsingin joukkoliikennevälineiden ykkönen. Muutaman vuoden päästä suosittu kulkupeli on myös länsihelsinkiläisten ja espoolaisten ulottuvilla. Ja koska metroa uudistetaan parhaillaan, se jatkaa matkaansa entistä ehompana. Metro saa joukkoliikenteen laatukyselyissä vuosi vuoden perään matkustajilta Helsingin liikennevälineistä korkeimmat arvosanat. Oranssia menopeliä kiitetään muun muassa luotettavuudesta, nopeudesta ja täsmällisyydestä. Metro ottaa lähivuosina mittavia askeleita eteenpäin. Rata jatkuu Ruoholahdesta Tapiolan kautta Matinkylään. Mutkaton yhteys liittää eteläisen Espoon ja Helsingin entistä tiiviimmin toisiinsa: vasta länsimetro tekee pääkaupunkiseudusta todellisen metropolin. Samalla metro alkaa purkaa tukkoista ä kuten metrorata keskustasta Itä-Helsinkiin purki aikanaan Itäväylän pullonkaulat. Kun metro länteen aloittaa vuosikymmenen puolivälissä, junat on automatisoitu, mikä tarkoittaa matkustajille muun muassa nykyistä tiheämpiä vuorovälejä. Metro on mainio kulkuväline jo nykyään, mutta siitä ollaan tekemässä vielä parempaa. Lännessä metroa jo odotetaan. Nopeasti Lauttasaaresta keskustaan Palvelujohtaja Tommi Vihermaa uskoo metron alentavan hänen kynnystään joukkoliikenteeseen. Tommi asuu perheineen Lauttasaaressa. Tätä nykyä perheessä on kaksi autoa, sillä työmatkat sujuvat autolla joukkoliikennettä nopeammin. Kaupoissa käymme useimmiten joko ajamalla Tapiolaan, Ruoholahteen tai Helsingin keskustaan. Mutta kun keskustaan pääsee tulevaisuudessa sukkelasti metrolla, miksen käyttäisi sitä. n tulo on Lauttasaaren liikenteelle suurin muutos sitten sillan rakentamisen. Metro yhdistää saaren lopullisesti kantakaupunkiin. Tommi Vihermaa Mikael Thuneberg Lähin metropysäkki tulee neljänsadan metrin päähän Vihermaiden nykyisestä asunnosta. Kukapa voisi täysin varmasti sanoa, missä viiden vuoden päästä asuu. Mutta olen viihtynyt Lauttasaaressa jo viisitoista vuotta, joten todennäköisesti asumme siellä myös silloin, kun länsimetro aloittaa. Automaattijunatkaan eivät huolestuta tietotekniikasta kiinnostunutta miestä. Sikäli kun tiedän, Helsingissä ei oteta käyttöön sellaista tekniikkaa, josta ei olisi maailmalla kokemuksia. Sitä paitsi matkustajakoneetkin pystyvät nykyään laskeutumaan automaatin ohjaamina. Metrostakin tulee varmasti turvallinen, kun tekniikka vaan testataan huolellisesti. n ainoa puute on se, ettei se ole vielä valmis, Tommi naurahtaa ja toivoo metron jatkuvan vielä joskus myös pohjoiseen. Hänen työpaikkansa lähellä Munkkivuoressa on eräs varhainen metromuisto, Helsingin ensimmäinen metroasema, joka louhittiin ostoskeskuksen alle 1960-luvun alussa. Junat ovat vaan kulkeneet liikenteen alusta asti aivan toisaalla. Radan varrella pysytään Tutkija, yrittäjä Mikael Thuneberg asuu perheineen Matinkylässä ja tietää jo paikan, mihin asema aikanaan rakennetaan. Bussit Etelä-Espoosta ä pitkin Helsingin keskustaan korvataan metron myötä liityntälinjoilla asemille. Tärkeimmät vaihtopaikat busseista kiskoille ovat Matinkylä ja Tapiola. Liityntäliikenteen suunnittelu on HSL:ssä (Helsingin seudun liikenne) parhaillaan toisella kierroksella: muutama vuosi sitten laadittuja suunnitelmia tarkistetaan ja hiotaan. Metro kulkee Itäkeskuksen ja Tapiolan väliä ruuhka-aikoina kahden ja puolen minuutin välein ja muulloin viiden minuutin välein. Myös liityntäliikenne suunnitellaan nopeaksi ja tiheäksi. Asemille rakennetaan Mikael matkustaa tätä nykyä bussilla töihin Helsingin keskustaan. Bussiliikennekin sujuu kohtuullisesti, mutta jos metrolla pääsee nopeammin ja ilman vaihtoja, se täyttää tehtävänsä. Käymme paljon myös Tapiolassa ja sinnekin on jatkossa helpompi kulkea metrolla kuin autolla. Metroa puoltaa myös ympäristöystävällisyys. Mikael toivoo niin junilta kuin liityntäbusseilta tiheää liikennettä, muuten metron hyödyt jäävät puolitiehen. Ja toivottavasti uudet asemat ovat nätimpiä kuin nykyiset. Vanhimmat, 1970-luvulla rakennetut asemat ovat ankean oloisia. Usko siihen, että länsimetrosta tulee kelpo kulkuneuvo, on kuitenkin luja. Siitä kertovat myös Thunebergien tulevaisuuden asumissuunnitelmat. Tarkoituksemme on pysyä tulevan metroradan varrella, Mikael sanoo. Liityntäliikenne suunnitellaan nopeaksi myös liityntäpysäköintipaikkoja autoja ja polkupyöriä varten. Hyvin toimiva liityntäliikenne on länsimetron onnistumisen avain. Mutta jos historia toistaa itseään, espoolaiset voivat odottaa liityntäliikennettä rauhallisin mielin. Kun metro keskustasta Itä-Helsinkiin aloitti vuonna 1982, liityntäliikenne herätti itähelsinkiläisissä vastalauseiden ryöpyn. HKL:n suunnittelijat viilasivat aikatauluja, puolen vuoden päästä matkustajien kiukku oli lauhtunut, eikä liityntälinjoista ole sen jälkeen mittavammin purnattu.
4 Metron tiedotuslehti joulukuu 2010 Metron tiedotuslehti joulukuu 2010 5 Metro uudistuu vauhdilla Helsingin metro Edessä ovat metron uudistamisen ruuhkavuodet. n rakentaminen on käynnissä jo useassa kohtaa Helsingissä ja Espoossa. Samanaikaisesti metro automatisoidaan niin vanhalta kuin uudelta osuudeltaankin. Valmistuttuaan pääkaupunginseudun metro vie matkustajat Espoosta Itä-Helsinkiin reilussa puolessa tunnissa. Hämeenlinnanväylä 17 asemaa, joista 7 tunnelissa ja 10 maan pinnalla radan pituus 21,1 km, josta tunnelissa 6,5 km ja maan päällä 14,6 km matka Ruoholahdesta Mellunmäkeen kestää 2 minuuttia 54 junavaunuparia, joista arkisin ruuhka-aikaan käytössä 45 suurin sallittu nopeus 80 km/h 110 metrojunankuljettajaa 57, miljoonaa metromatkaa vuonna 2009 99,96 % aikataulunmukaisista lähdöistä ajettiin vuonna 2009 11 15 uutta metrojunaa otetaan käyttöön n liikenteen alkaessa Kartano Länsisalmi Östersundom Gumböle Karhusaari Salmenkallio Porvoonväylä Majvik n louhinnat näkyvät ja kuuluvat Ruoholahdessa, Lauttasaaressa, Keilaniemessä, Otaniemessä, Tapiolassa ja Matinkylässä. Vuoden 2011 aikana käynnistyvät loputkin louhintaurakat. n louhinnat valmistuvat vuonna 201. Louhintojen jälkeen alkaa välittömästi asemien rakentaminen. Ensimmäiset asemaurakat käynnistyvät jo vuoden 2012 puolella. Tämän jälkeen on vuorossa rataurakka ja automaattimetron asennus ja testaus. valmistuu vuoden 2015 loppupuolella. Automaattimetron työt ovat käynnistyneet Metron uudistamisen myötä liikenteenohjausjärjestelmä automatisoidaan, asemille rakennetaan metrolinjan pituus 1,9 km 2 rinnakkaista tunnelia 7 uutta asemaa 1 asemavaraus (Niittykumpu) 15 pystykuilua 12 työtunnelia rakentamista varten miljoonaa kuutiometriä kalliolouhetta 1 500 liityntäparkkipaikkaa autoille 1 600 liityntäparkkipaikkaa polkupyörille matka Ruoholahdesta Matinkylään kestää 16 minuuttia kustannusarvio 71,6 miljoonaa euroa (10/2007) valmistuu loppuvuodesta 2015 kuljettaa yli 100 000 matkustajaa vuorokaudessa Friisilä Kivenlahti Nöykkiö Soukka Helsingin metrolinja Kaitaa laituriovet, metrovaunuihin tulee valvontakamerat ja asemille ja juniin junavalvojat. Turvallisuus paranee niin matkustamoissa kuin radallakin. Ensimmäisenä uudistaminen näkyy matkustajille Vuosaaressa, jonne asennetaan laituriovia koekäyttöön. Laituriovien asennus Helsingin metroasemilla tapahtuu vuoden 201 aikana, jolloin alkaa myös automaattimetron testaus. Automaattimetro otetaan käyttöön Kauniainen vuonna 2014. Myös vanhat metroasemat uudistuvat lähivuosina peruskorjausten myötä. Korjauksissa mm. lisätään asemille liikkumista helpottamaan liukuportaita ja uusitaan hissejä. Asemien viihtyisyys paranee rakenteita ja pintamateriaaleja sekä valaistusta uusimalla. Suomenoja Tiistilä Kehä II Olari Niittykumpu Matinkylä Espoo Urheilupuisto Haukilahti Kaisaniemi Pohjois- Tapiola Tapiola Westend Kehä I Otaniemi Keilaniemi Vihdintie Uutta metrotunnelia louhitaan yhteensä lähes 28 kilometriä. Lehtisaari Kuusisaari Koivusaari Louhe kuljetetaan Jätkäsaareen. Lauttasaari Mannerheimintie Ruoholahti Jätkäsaari Pasila Espoonlahti Rautatieasema Kamppi Tuusulanväylä Kallio Sörnäinen Hakaniemi Arabia Helsinki Kalasatama Lahdenväylä Kulosaari Itäväylä Kehä I Herttoniemi Laajasalo Siilitie Myös vanhoja metroasemia peruskorjataan Kontula Myllypuro Itäkeskus HKL:n perusparannussuunnitelman mukaan vanhoja, 20-0 vuotta käytössä olleita metroasemia uudistetaan vastaamaan uusia vaatimuksia esimerkiksi esteettömyyden osalta. Samalla kuluneita pintarakenteita uusitaan ja valaistusta parannetaan. Kulosaaren metroasemaa lukuun ottamatta asemat pysyvät matkustajakäytössä peruskorjauksen ajan. Kulosaaren metroaseman peruskorjaus on käynnissä. Asema avataan matkustajille keväällä 2011, remontti valmistuu kokonaisuudessaan kesällä 2011. Siilitien metroaseman perusparannusremontti 2011 2012. Myllypuron metroasema peruskorjataan 2012 201. Herttoniemen metroaseman ja bussiterminaalin peruskorjaus 2014 2015. Kalasataman metroasemalle rakennetaan uusi lippuhalli alueen muun rakentamisen aikana. Kaikille metroasemille rakennetaan laituriovet vuoden 201 aikana. Puotila Mellunmäki Rastila Vuosaari Havainnekuva Herttoniemen metroaseman ja kauppakeskuksen ideakilpailun voittaneesta ehdotuksesta. VTS-tutka Jussi Murole, Daniel Bruun, arkkitehdit SAFA - Arkkitehtuuritoimisto B&M Oy Helsingin metron louhinta alkoi Hakaniemessä Helsinki tilasi ensimmäiset metrojunat Metroliikenne alkoi välillä Rautatientori-Itäkeskus Kampin asema avattiin Sörnäisten asema avattiin Mellunmäen metrohaara valmistui Ruoholahden asema avattiin Kaisaniemen asema avattiin Vuosaaren metrohaara valmistui Helsingin kaupunginvaltuusto päätti automatisoinnista Espoon ja Helsingin valtuustot päättivät länsimetron rakentamisesta Kalasataman metroasema avattiin n rakentaminen alkoi Ruoholahdesta n työt käynnistyivät Espoossa Automaattimetro otetaan käyttöön Helsingissä valmistuu loppuvuodesta n jatke Kivenlahteen Itämetro Sipoon suuntaan 1971 1976 1982 198 1984 1989 199 1995 1998 2006 2007 2008 2009 2010 2014 2015 Ennuste
6 Metron tiedotuslehti joulukuu 2010 Metron tiedotuslehti joulukuu 2010 7 På svenska Automaattimetro kulkee tiheästi ja turvallisesti Automaation ansiosta jo nykyisellään hyvin turvallisesta metrosta tulee vieläkin turvallisempi. Myös matkustajien aika laiturilla lyhenee, koska junat kulkevat nykyistä lyhyemmin vuorovälein. Kaikki metrovaunut varustetaan automatisoinnin yhteydessä tallentavilla valvontakameroilla ja metrotunnelien lisäksi myös juniin asennetaan paloilmaisimet. Asemille rakennetaan laituriovet. Matkustajia askarruttanee ennen kaikkea se, kuinka luotettavaa automaattijunien tekniikka on. Liikenteenohjausjärjestelmän toimivuus varmistetaan muun muassa sillä, että kaikkia tärkeitä osia on kaksin kappalein. Juna kulkee normaalisti, vaikka joku laitteiston yksittäinen komponentti vioittuisi, projektipäällikkö Kimmo Reiman HKL:stä vastaa. Ihmisen silmäkään ei metrosta katoa. Matkustamoihin ja asemille tulee lisää henkilökuntaa, kun kuljettajat siirtyvät ohjaamosta junavalvojiksi. Junien menoa tarkkaileva metrovalvomo on automatisoinnin jälkeen nykyistäkin suuremmassa roolissa. Valvomo voi sekä pysäyttää että käynnistää automaattijunan kauko-ohjauksella. Junissa säilyy myös käsiohjauksen mahdollisuus eli junavalvojatkin voivat ajaa niitä, Reiman kertoo. Joustavaa liikennettä Automaattijunat nopeuttavat matkaa, koska uusi tekniikkaa sallii sen, että metro voi liikennöidä sujuvasti ja turvallisesti nykyistä lyhemmillä vuoroväleillä. Metroa ajettaneen aluksi tiheimmillään kahden ja puolen minuutin välein, mutta junat voisivat kulkea jopa 90 sekunnin välein. Junien kulunvalvonta perustuu tällä hetkellä pistemäiseen valvontaan, jossa opastimet päästävät kullekin rataosuudelle vain yhden junan. Uudessa järjestelmässä tietokone laskee jatkuvasti junien etäisyyksiä, määrää niiden nopeudet ja voi päästää samalle rataosuudelle enemmän junia, Reiman kertoo. Liikenteestä tulee entistä joustavampaa, sillä vuoroväliä voidaan tarpeen tullen muuttaa nopeasti. Maailmalta kuuluu myönteistä Junat on tarkoitus automatisoida vuoden 201 alkuun mennessä. Uusi järjestelmä täytyy testata huolellisesti, joten kuljettajat ovat toista vuotta automaattijunissa mukana. Ensimmäinen kuljettajaton juna ottaa näillä näkymin matkustajat kyytiin keväällä 2014. Metron nykyinen liikenteenohjausjärjestelmä on yli kolmenkymmenen vuoden Automaattimetro voi liikennöidä sujuvasti ja turvallisesti nykyistä lyhyemmillä vuoroväleillä, projektipäällikkö Kimmo Reiman kertoo. takaa, joten laitteistoon on vaikea saada varaosia. Järjestelmä olisi joka tapauksessa pitänyt uusia muutaman vuoden sisällä ja Helsinki on päätynyt moderniin, automaattiseen tekniikkaan. Maailmalla kulkee jo lukuisia automaattijunia. Lähin kaupunki, jossa sellaisen kyytiin pääsee, on Kööpenhamina. Automaattijunilla matkustetaan myös muun muassa Ranskassa, Sveitsissä, Saksassa ja Italiassa. Suuri osa Aasiaan rakennetusta uusista metroista kulkee ilman kuljettajia. Kielteisiä uutisia ei ole juuri kuulunut. Ne, joilla on automaattijunista kokemuksia, suhtautuvat niihin myönteisesti. Järjestelmät siis toimivat, Reiman sanoo. Vaikka automaattijuna ei ole uutuus, HKL tekee kuitenkin pioneerityötä. Helsinki on ensimmäinen kaupunki maailmassa, jossa kuljettamattoman ajon mahdollistava laitteisto asennetaan juniin, jotka ovat jo käytössä, Reiman sanoo. Se on yksi automatisoinnin suurimmista teknisistä haasteista. Laituriovia testataan Vuosaaressa. Laituriovet testissä Kaikille metroasemille rakennetaan automatisoinnin yhteydessä laituriovet, jotka estävät pääsyn radalle. HKL ottaa ensimmäiset ovet koekäyttöön talven aikana Vuosaaressa. Vuosaaressa testataan, kuinka ovet toimivat matkustajaliikenteessä. Suurimmat haasteet ovitekniikassa liittyvät säähän, onhan Helsinki maailman pohjoisin metrokaupunki. Niinpä ovien mekaniikka varustetaan lämmittimillä. Aavejunasta automaattimetroksi Automaattijuna ei ole Helsingissä mikään uusi asia, vaan pikemminkin paluu alkuun. Jo Helsingin metron ensimmäisillä koejunilla kokeiltiin automaattiajoa 1970-luvun alkupuolella. Juna ajoi Herttoniemen koerataa tuhansia kilometrejä tietokoneen ohjaamana ilman että kukaan puuttui ajamiseen. Automaatiotekniikka oli kuitenkin vielä tuolloin kömpelöä ja kallista. Kuljettajaton juna, jota Helsingin lehdet kutsuivat dramaattisesti aavejunaksi, sai jäädä odottamaan aikaa parempaa. Favoriten går västerut Enligt passagerarna är metron nummer ett bland kollektivtrafikmedlen i Helsingfors. Inom några år kommer det populära färdmedlet att vara tillgängligt även för invånarna i västra Helsingfors och Esbo. Och eftersom metron samtidigt moderniseras kommer den att vara ännu bättre när den fortsätter sin färd. I kvalitetsenkäter gällande kollektivtrafiken får metron år efter år det högsta betyget bland trafikmedlen i Helsingfors. Det orangefärgade färdmedlet får beröm för bland annat pålitlighet, snabbhet och punktlighet. Metron tar betydande kliv i utvecklingen de närmaste åren. Banan fortsätter från Gräsviken via Hagalund till Mattby. Den behändiga förbindelsen förenar södra Esbo och Helsingfors ännu effektivare med varandra: det är först med Västmetron som huvudstadsregionen blir en verklig metropol. Samtidigt börjar metron lösa upp trafikstockningarna på den hårt belastade Västerleden, på samma sätt som metrobanan från centrum mot östra Helsingfors en gång i tiden gjorde med flaskhalsarna på Österleden. Modernisering på gång Schakt- och brytningsarbetena för Västmetron har inletts på många håll i Helsingfors och Esbo och ska vara klara 201. In English Year after year, the Helsinki metro scores highest among public transport vehicles in public transport quality surveys. This orange conveyance receives praise for its reliability, speed and punctuality. In the next few years, the metro will make significant forward leaps. The route will be extended from Ruoholahti to Matinkylä via Tapiola. The direct connection will bring Southern Espoo and Helsinki even closer: it is only the existence of the west metro extension that will make the Helsinki metropolitan area a true metropolis in every sense of the word. The metro will then start to reduce traffic jams on the congested, just as the original metro route from city centre to Eastern Helsinki did in its time to the bottlenecks on the Itäväylä. Renovation in full swing Due for completion in 201, excavation work for the west metro extension has already started in many areas of Helsinki Efter denna fas börjar man bygga stationerna, och därefter står banprojektet samt installeringen och testningen av automatmetron på tur. Då metron västerut sätts i trafik i mitten av decenniet är tågen automatiserade, vilket bland annat innebär tätare turer för passagerarna. I samband med automatiseringen av trafikstyrningssystemet förses stationerna med plattformsdörrar och metrovagnarna med övervakningskameror, medan både stationerna och tågen får tågövervakare. Säkerheten förbättras såväl i passagerarutrymmena som på banan. Också de gamla metrostationerna moderniseras under de kommande åren genom grundläggande reparationer. För att göra det lättare att röra sig kommer man under dessa reparationer bland annat att förse stationerna med rulltrappor samt modernisera hissarna. Man satsar också på trivseln i stationerna; byggkonstruktioner, ytmaterial och belysning förnyas. Metron är redan nu ett förträffligt färdmedel, men ska bli ännu bättre. Passanger s favourite heads west According to passengers, the metro is the number one public transport vehicle in Helsinki. In a few years, this popular means of transport will be available for people living in Western Helsinki and Espoo. And as the metro system is currently being renovated, it will make the journey better than ever. and Espoo. Once excavation work is complete, construction will start on the stations, followed by laying of the tracks and installation and testing of the automated train system. When the west metro extension opens its doors around the middle of the decade, all trains will be fully automatic, which means more trains per hour for the passengers. Automatisation of the traffic control system will bring screen doors on station platforms, carriages equipped with surveillance cameras, and operation supervisors at the stations and on the trains. This will result in enhanced safety both in the cabins and on the tracks. Older metro stations will also be renovated, mainly through refurbishment. This will include the installation of new escalators for enhanced accessibility, as well as the renovation of elevators. The stations will be given a new look with the renovation of structures, surface materials and lighting. The metro, already an excellent means of transport, is about to become even better. Enligt nuvarande planer sätts det första förarlösa tåget i reguljär trafik sommaren 2014. Efficient feeder traffic is the key to success for the west metro.
8 Metron tiedotuslehti joulukuu 2010 Kauemmas länteen ja itään Espoo Nöykkiö Friisilä Suomenoja Matinkylä Tiistilä Kivenlahti Metro menee eteenpäin. Liikennesuunnittelijoiden kartoissa junat kulkevat 2020-luvulla Espoon Kivenlahdesta Sipooseen. Espoonlahti Soukka Kaitaa Idän ja lännen väliä on ensi vuosikymmenellä entistä helpompi sukkuloida. Mikäli nykysuunnitelmat muuttuvat radoiksi ja tunneleiksi, länsimetro jatkuu Matinkylästä Kivenlahteen ja idässä rata vie Mellunmäestä Östersundomiin ja mahdollisesti jopa edelleen Sipoon rajan yli Majvikiin. Vantaakin saa aseman tai kaksi, sillä Sipoon suuntaan menevä metro pysähtyy ainakin Länsisalmessa :n ja Itäväylän risteyksessä. Kivenlahti ja Östersundom ovat metron todennäköisimmät jatkosuunnat, HSL:n joukkoliikennesuunnitteluosaston johtaja Ville Lehmuskoski kertoo. Päätöksiä ei ole vielä tehty, mutta metron jatkamiseen on yhteinen poliittinen tahto. Kaikki neljä kuntaa, jotka tulevaisuudessa kuuluvat metron piiriin, vievät hanketta kovaa vauhtia eteenpäin. Metron tulo pääkaupunkiseudulle ei ole ollut pikamarssia. Ensimmäinen aloite metron rakentamiseksi Helsinkiin tehtiin kaupunginvaltuustossa jo 1950-luvun puolivälissä, mutta liikenne alkoi vuonna 1982. Myös Espoon metrosta puhuttiin vuosikymmenet. Tulevaisuudessa metron vauhti kiihtynee, kun Ruoholahden ja Matinkylän välinen rata, joka ylittää ensimmäisen kerran Helsingin rajan, aukaisee tulpan. Toivon mukaan sekä Kivenlahden että Östersundomin jatketta päästään rakentamaan tällä vuosikymmenellä, Lehmuskoski sanoo. Hänellä on vankat perustelut, miksi metroa kannattaa jatkaa. Pääkaupunkiseudun joukkoliikenne on selkeää, kun sen selkärankana on raskas raideliikenne. Metroliikenne on luotettavaa ja nopeaa ja metro myös kuljettaa matkustajat huomattavasti pienemmin kustannuksin kuin bussit ja raitiovaunut. Vantaa Kartano Mellunmäki Majvik Porvoonväylä Östersundom Gumböle Länsisalmi Salmenkallio Helsinki Karhusaari Sipoo Helsingin metrolinja Klikkaa itsesi kartalle lla on internetissä kattavat nettisivut (www.lansimetro.fi.) Sivustolta löytyy myös seurantapalvelu, josta kuka tahansa voi seurata louhintojen etenemistä kätevän karttapalvelun avulla. Karttaan piirtyy louhinnoista tieto siitä, missä louhinta on parhaillaan käynnissä ja mihin asti tunnelinpäät yltävät. Helppokäyttöinen karttaohjelma näyt- tää metron reitin, asemien sijainnit, työmaatukikohdat, ajotunnelit ja poistumistiekuilut. Näkymäksi voi valita joko kartan tai ilmakuvan. Oman osoitteen kohdentaminen kartalle on helppoa haun avulla. Palvelussa voi myös mitata etäisyyksiä esimerkiksi louhittavaan kohteeseen kätevän Mittaa-toiminnon avulla. www.lansimetro.fi > Töiden seuranta METRO UUDISTUU HKL:n ja n yhteinen tiedotuslehti. Joulukuu 2010. Ota yhteyttä! Toimituskunta: Matti Lahdenranta, Kimmo Reiman ja Elina Maunuksela (HKL), Matti Kokkinen, Hanna Malmivaara ja Riina Kairulahti () ja (HSL). Ulkoasu: Heini Karjanmaa Kannen kuva: Painopaikka: Lehtiyhtymä, Tuusulan paino Julkaisija: HKL ja Oy Metrokonttori on avoinna yleisölle ma to klo 9 16 ja pe klo 9 15. Konttori sijaitsee Tapiolan Keskustornin vieressä, osoitteessa Tapiontori A, Espoo. Palautepuhelin: 050 77 700 arkisin kello 9 15 Palautetta sähköpostitse: palaute@lansimetro.fi Internet: www.lansimetro.fi HKL PL 1400 00099 Helsingin kaupunki Vaihde (09) 10 1071 Palautetta sähköpostitse: palaute.hkl@hel.fi Internet: www.hkl.fi Helsingin seudun liikenne PL 100 00077 HSL Vaihde: (09) 4766 4444 Sähköposti hsl@hsl.fi (kirjaamo) Internet: www.hsl.fi Liikenneneuvonta www.hsl.fi > reittiopas Joukkoliikenteen reitit ja aikataulut puh. 0100 111 Henkilökohtainen neuvonta ma pe klo 7 19, la su klo 9 17 (0,98 euroa/puh.+pvm)