VESALAN KOULU YLIKIIMINKI, OULU LVI-TYÖSELITYS 8.5.2009 LVI SUUNNITTELUTOIMISTO KAJAANINKATU 38 A 90100 OULU
SISÄLLYSLUETTELO 0 ESITIEDOT RAKENNUSKOHTEESTA... 4 0.1 RAKENNUSKOHDE JA SEN SIJAINTI... 4 0.2 TILAAJA JA RAKENNUTTAJA... 4 0.3 RAKENNUTTAJAKONSULTTI... 4 0.4 SUUNNITTELIJAT... 4 1 TYÖN LAAJUUS JA SUORITUSTAPA... 6 1.1 URAKKA... 6 1.2 URAKKASOPIMUS... 6 1.3 HANKINTARAJAT... 6 1.3.1 Merkinnät... 6 1.3.2 LVIA- urakkaan kuuluu PU, IU ja RAU... 6 1.4 RAKENNUSURAKKA... 7 1.5 SÄHKÖURAKKA... 7 1.6 LVI-URAKKA (PU, IU JA RAU)... 7 1.7 YLEISET MÄÄRÄYKSET... 7 1.7.1 Nimistö... 7 1.8 LAIT; ASETUKSET; MÄÄRÄYKSET JA NORMIT... 7 1.9 TYÖSELITYS JA PIIRUSTUKSET... 8 1.10 MUUTOKSET... 8 1.11 REIÄT; URAT JA KANNAKKEET... 8 1.12 MATERIAALIT JA PINTAKÄSITTELY... 9 1.13 LAITEMERKINNÄT... 10 1.14 URAKOITSIJOIDEN YHTEISTYÖ JA AIKATAULUT... 10 1.15 VALVONTA, SÄÄTÖ JA TARKASTUKSET... 10 1.16 VASTAANOTTOTARKASTUS... 11 1.17 LUOVUTUSKANSIOT... 11 1.18 TAKUU... 11 1.19 TAKUUAJANHUOLTO... 11 1.19.1 Lämmitys- ja jäähdytyslaitteiden takuuajan huolto... 12 1.19.2 Ilmanvaihtolaitteiden takuuajan huolto... 12 1.19.3 Valvonta- ja säätölaitteiden takuuajan huolto (rakennusautomaatiourakoitsija)... 13 2. PUTKILAITTEET (PU)... 13 2.1 LÄMMITYSLAITTEET... 13 2.1.1 Laitosselostus... 13 2.1.2 Hankintarajat... 13 2.1.3 Suunnitteluperusteet... 13 2.1.4 Putkistovarusteet... 14 2.1.4.1 Putket... 14 2.1.4.2 Käyrät... 14 2.1.4.3 Paisuntalaitteet... 14 2.1.4.4 Pumput... 14 2.1.4.5 Venttiilit... 15 2.1.4.6 Lämpöpatterit... 15 2.1.4.7 Lattialämmitys... 16 2.1.4.8 Ilmanpoisto- ja tyhjennysventtiilit... 16 2.1.4.9 Lämpömittarit... 16 2.1.5 Liitostavat... 16 2.1.6 Painekokeet... 17 2.1.7 Lämpöjohtoverkostojen huuhtelu... 17 2.1.8 Lämpöjohtoverkostojen säätö... 17 2.3 VESIJOHTOLAITTEET... 17 2.3.1 Laitosselostus... 17 2.3.2 Hankintarajat... 17 2.3.3 Suunnitteluperusteet... 18 2.3.4 Pumppu... 18 1
2.3.5 Putket... 18 2.3.6 Venttiilit... 18 2.3.7 Painekokeet... 18 2.4 VIEMÄRILAITTEET... 19 2.4.1 Laitosselostus... 19 2.4.2 Hankintarajat... 19 2.4.3 Viemäriputket... 19 2.3.4 Vesi- ja viemärijohtokalusteet... 19 2.5 PUTKI- JA LAITE-ERISTYKSET... 20 2.5.1 Yleistä... 20 2.5.2 Käsitteet ja määritelmät... 20 2.5.3 Eristämättä jätettävät laitteet... 20 2.5.4 Eristyskohteet ja -paksuudet, eristetyypit... 20 2.5.5 Eristeet ja päällysteet... 21 2.5.6 Työn suoritus... 21 2.6 ASENNUS... 22 2.6.1 Kiinnitys ja kannatus... 22 2.6.2 Lävistykset... 23 2.6.3 Asennustyö... 23 3 ILMANVAIHTOLAITTEET (IU)... 24 3.1 LAITOSSELOSTUS... 24 3.2 HANKINTARAJAT... 24 3.3 SUUNNITTELUPERUSTEET... 24 3.4 KOJEET... 25 3.5 SUODATTIMET... 25 3.6 SÄLEPELLIT... 25 3.7 ÄÄNENVAIMENTIMET... 25 3.8 HUIPPUIMURIT... 25 3.9 PUHALTIMIEN HYÖTYSUHDE JA ILMANVAIHDON OMINAISSÄHKÖTEHO SFP... 26 3.10 KANAVAT VARUSTEINEEN... 26 3.10.1 Kanavat... 26 3.10.1.1 Peltikanavat... 26 3.10.2 Puhdistusluukut... 27 3.10.3 Kertasäätöpellit ja säätöläpät... 27 3.10.4 Palonrajoittimet... 27 3.10.5 Mittausliitännät... 28 3.10.6 Eristykset... 28 3.10.6.1 Paloeristykset... 28 3.10.6.2 Lämpöeristykset... 28 3.10.6.3 Äänieristykset... 28 3.10.7 Tulo- ja poistoilmaventtiilit... 29 3.10.8 Ulkosäleiköt... 29 3.10.9 Laitoksen säätö ja mittaus... 29 3.11 ÄÄNITASOT... 29 4 SÄÄTÖ- JA VALVONTALAITTEET (RAKENNUSAUTO-MAATIOJÄRJESTELMÄ (RAU)30 4.1 LAITOSSELOSTUS... 30 4.2 VALVOMOLAITTEET... 31 4.2.1 Valvomotietokone... 31 4.2.2 Valvomon oheislaitteet... 32 4.2.3 Hälytyskirjoitin... 32 4.2.4 Raporttikirjoitin... 32 4.2.5 Käsipääte/käyttönäppäimistö... 32 4.2.6 Hälytysten jälleenantolaitteet... 33 4.2.7 Tiedonsiirto... 33 4.2.8 Modeemit... 33 4.2.9 Ohjelmisto... 33 4.2.9.1 Ohjelmointi ja käyttö... 33 4.2.10 Järjestelmän toiminta... 34 2
4.2.11 Kapasiteetti ja laajennettavuus... 35 4.2.12 Automaattiset tulostukset... 35 4.2.13 Pyydetyt tulostukset... 35 4.2.14 Graafiset tulosteet... 36 4.2.14.1 Prosessi- ja järjestelmäkaaviot... 36 4.2.14.2 Diagrammiesitykset... 37 4.3 ALAKESKUKSET... 37 4.3.1 Alakeskuksen liitynnät... 38 4.4 KENTTÄLAITTEET... 41 4.5 MITTAUKSET... 41 4.6 KAAPELOINTI JA KYTKENNÄT... 43 4.7 LUOVUTUSASIAPAPERIT, KÄYTTÖOHJEET JA KOULUTUS... 43 4.8 RAKENNUSAUTOMAATIOURAKOITSIJA... 44 Liite 1. Vesi- ja viemärikalusteet Liite 2. Purunpoistolaitteet Liite 3. Tekstiilipölynpoistolaitteet Liite 4. Lämpökeskuksen tekniset tiedot 3
0 ESITIEDOT RAKENNUSKOHTEESTA 0.1 Rakennuskohde ja sen sijainti Ylikiimingin Vesalan Monitoimitalo Ylikiiminki, Oulu 0.2 Tilaaja ja rakennuttaja Oulun Kaupunki/Liikelaitos Oulun Tilakeskus Kiilakiventie 1 (6.krs) 90250 Oulu Yhteyshenkilö: Hankepäällikkö: Juha Kaisanlahti gsm: 044-7032097 e-mail: juha.kaisanlahti@ouka.fi 0.3 Rakennuttajakonsultti ISS Proko Oy PL79, Viestikatu 1 90101 Oulu Yhteyshenkilöt: Projektinjohtaja: Vesa Pitsinki gsm: 040-8481502 e-mail: vesa.pitsinki@proko.fi Projektipäällikkö:Mikko Säkkinen gsm: 040-7493763 e-mail: mikko.sakkinen@iss.fi LVI-asiantuntija: Harri Nieminen gsm: 040-7549374 e-mail: harri.nieminen@iss.fi 0.4 Suunnittelijat Pää- ja arkkitehtisuunnittelu Arkkitehtitoimisto HML Oy Kasarmintie 9 90100 Oulu Yhteyshenkilö: arkkitehti: Jukka Lahtinen gsm: 040-5411164 e-mail: jukka.lahtinen@hml.fi 4
Rakennesuunnittelu Insinööritoimisto Putkonen Oy Aleksanterinkatu 21 A 6 90100 Oulu Yhteyshenkilö: Projektinvetäjä : Pekka Juntunen gsm: 040-5355081 e-mail: pekka.juntunen@putkonen.fi LVIRAU-suunnittelu LVI-Suunnittelutoimisto J. Taskinen Oy Kajaaninkatu 38 A 90100 Oulu Yhteyshenkilöt: Projektinvetäjä: Jaakko Taskinen gsm: 044-5837143 e-mail: jj.taskinen@lvitaskinen.suomi.net Toimitusjohtaja: Jouko Taskinen gsm: 0400-689355 e-mail: jouko.taskinen@lvitaskinen.suomi.net Sähkösuunnittelu Insinööritoimisto Sähkötele Oy Kauppurienkatu 33 90100 Oulu Yhteyshenkilöt: Projektinvetäjä: Raunio Häll gsm: 040-3566665 e-mail: rauno.hall@sahkotele.fi Suunnittelija: Tapio Mehtälä gsm: 040-7406729 e-mail: tapio.mehtala@sahkotele.fi 5
1 TYÖN LAAJUUS JA SUORITUSTAPA 1.1 Urakka Urakkaan sisältyvät urakkaohjelman, työselityksen ja piirustuksien mukaiset työt ja laitteet kuljetuksineen, täysin valmiina, paikoilleen asennettuina, koekäytettyinä ja käyttökuntoon säädettyinä, käytön opastus ja tarvittavat säädön tarkistukset takuuaikana. 1.2 Urakkasopimus Urakkasopimus tehdään rakennuttajan ja asianomaisen urakoitsijan välillä. Urakoitsijan on tarjouksessaan kirjallisesti mainittava, miltä osin työselitystä ja piirustuksia ei voida tai ei haluta noudattaa. Urakoitsija sitoutuu noudattamaan myöhemmin laadittavaa hyväksymäänsä työaikataulua. Urakkasopimus ja siihen liittyvät asiakirjat täydentävät toisiaan. Jos asiakirjat ovat ristiriitaisia, noudatetaan niitä seuraavassa järjestyksessä: 1.3 Hankintarajat 1.3.1 Merkinnät UR = Urakkaraja AR = Asennusraja RU = Rakennusurakka SU = Sähköurakka - urakkasopimus - urakkaneuvottelupöytäkirja - yleiset sopimusehdot YSE 1998 - tarjouspyyntö ja ennen tarjouksen antamista annetut kirjalliset lisäselvitykset - urakkaohjelma ja muut sopimuskohtaiset urakkaehdot - urakkarajaliite - tarjous - määrä- ja mittaluettelot - työkohtaiset laatuvaatimukset ja selostukset - sopimuspiirustukset - yleiset laatuvaatimukset ja työselostukset 1.3.2 LVIA- urakkaan kuuluu PU, IU ja RAU PU on putkiurakka IU on ilmanvaihtourakka RAU on rakennusautomaatiourakka 6
1.4 Rakennusurakka Rakennusurakkaan kuuluvat LVI-töistä aiheutuvat rakennus- ja aputyöt on esitetty erillisessä urakkarajaliitteessä. 1.5 Sähköurakka Seuraavat LVI- töiden aiheuttamat sähkötyöt kuuluvat sähköurakkaan, ellei niitä erikseen ole määrätty muuhun urakkaan kuuluviksi. Kaikki sähköjohdot ja niiden asennus, kaikkien moottoreiden ja laitteiden ym. moottorisuojakytkimet, kontaktorit, kytkimet, merkkilamput ym. sähkölaitteet. Säätö- ja valvontalaitteiden kentällä tapahtuva johdotus kuuluu sähköurakkaan. 1.6 LVI-urakka (PU, IU ja RAU) LVI-urakkaan kuuluvat, ellei nimenomaan ole toisin mainittu, arvonlisäveroineen kaikki LVI-laitteet ja työt, rahti- ja ajokustannuksineen työpaikalle, asennustyön jatkuva ja ammattitaitoinen johto ja valvonta, LVI-urakoitsijan työvoiman päiväraha- ym. korvaukset ja vakuutukset sekä yleensäkin työn saattaminen säädettynä ja viranomaisten puolesta tarkastettuna valmiiseen käyttökuntoon rakennuttajalle luovuttamista varten. Toiseen urakkaan kuuluvien laitteiden kytkeminen LVI-laitteisiin kuuluu LVI-urakoitsijalle. 1.7 Yleiset määräykset 1.7.1 Nimistö Rakennuttaja tarkoittaa luonnollista tai juridista henkilöä jonka lukuun työ tehdään. Työselityksessä rakennuttaja käytettynä eri yhteyksissä tarkoittaa itse rakennuttajaa tai hänen valtuuttamaansa asiantuntijaa tai valvojaa. Rakennusurakoitsija tarkoittaa rakennusteknillisten töiden suorittajaa. Urakoitsija tarkoittaa työselitykseen sisältyvien töiden suorittajaa. Sähköurakoitsija tarkoittaa sähköteknisten töiden suorittajaa. Alaurakoitsija tarkoittaa luonnollista tai juridista henkilöä, jolle jokin urakoitsija antaa osan työstään suoritettavaksi. Valmistaja tarkoittaa tarvikkeiden kotimaista valmistajaa tai ulkomaisten tarvikkeiden maahantuojaa. 1.8 Lait; asetukset; määräykset ja normit Rakennus ja asennustöissä sekä tarvikkeiden hankinnassa ja valmistuksessa on noudatettava voimassa olevia lakeja ja asetuksia sekä yleisiä tai kunnallisia määräyksiä, ohjeita ja normeja sekä hyväksi tunnettuja työtapoja. Urakoitsijan on omalla kustannuksellaan huolehdittava siitä, että kaikki urakkaan liittyvät viranomaisten tarkastukset suoritetaan. 7
1.9 Työselitys ja piirustukset Työselitys ja siihen liittyvät piirustukset täydentävät toisiaan. Mahdollisissa epäselvissä tai ristiriitaisissa tapauksissa on pyydettävä tilaajan lausunto. Kojeiden ja laitteiden mitoitusarvot on pääasiallisesti esitetty piirustuksissa. Työselitykseen liittyvissä piirustuksissa esitetyt kojeiden ja laitteiden mittapiirrokset ovat kaaviollisia. Tästä syystä on urakoitsijan työssä sekä tarvikkeiden valmistuksessa ja valinnassa tarkoin harkittava paras mahdollinen asennuspaikka ja tapa tekniset ja esteettiset seikat huomioonottaen. Urakoitsija laatii IV-kone-, lämmönjako- ja kattilahuoneesta työpiirustukset mittakaavassa 1:20 ennen töiden aloittamista, kun laitevalinnat on tehty. Urakoitsija hyväksyttää työpiirustukset rakennuttajalla sekä suunnittelijalla. Urakoitsijan on asennuksessa noudatettava sisustuspiirustuksia ja muita erikoispiirustuksia, joita arkkitehti tai muu asiantuntija toimittaa. Urakoitsijan tulee merkitä piirustuksiinsa kaikki työn aikana mahdollisesti tapahtuneet poikkeamat ja muutokset. Korjaukset on tehtävä paperitulosteisiin sekä sähköisessä muodossa DWG-tiedostoina. Korjaukset tekee suunnittelija urakoitsijan kustannuksella. Vastaanottotarkastuksessa tulee urakoitsijan luovuttaa rakennuttajalle kaksi sarjaa korjattuja ja täysin paikkansa pitäviä piirustuksia kansiossa A4-kokoon taitettuna sekä sähköiset suunnitelmat CDlevylle tallennettuina. Urakoitsijalle luovutetaan korvauksetta: - neljä sarjaa paperitulosteita urakkaan liittyvistä piirustuksista - vastaavat kopiot mahdollisesti myöhemmin laadittavista muutos- ja täydennyspiirustuksista. 1.10 Muutokset Jos rakennusteknisistä syistä tai rakennuttajan pyynnöstä rakennusaikana suoritetaan suunnitelmien muutoksia, jotka aiheuttavat muutoksia urakkasummaan, on urakoitsijan ennen muutostöiden aloittamista tehtävä kirjallinen tarjous, joka rakennuttajan kirjallisesti hyväksymänä on pätevä lisä- tai hyvityslaskuja esitettäessä. Jos urakoitsija haluaa asennusaikana poiketa työselityksestä tai piirustuksista, tulee hänen hankkia siihen rakennuttajan kirjallinen suostumus. Jos urakoitsija on omavaltisesti poikennut suunnitelmista tai suorittanut ala-arvoista työtä, kuuluu hänelle, omien asennustöiden korjaamisen lisäksi, korvata myös korjauksesta johtuvat mahdolliset rakennus-, sähkö- ym. työt. 1.11 Reiät; urat ja kannakkeet LVI-suunnittelija laatii reikäpiirustukset omien laitteittensa osalta yhteistyössä muiden suunnittelijoiden kanssa. 8
Reiät, urat ja kannakkeet merkitään rakennesuunnittelijan ohjeita noudattaen rakennepiirustuksiin, siten että niiden mitat, muoto ja sijainti on yksikäsitteisesti määrätty. Rakennesuunnittelija tarkastettua piirustukset vahvistaa urakoitsija ne nimikirjoituksellaan. Pintamateriaaleihin ja kalustoihin tulevista rei'istä ja urista vastaavasti on toimitettava arkkitehdille ja rakennusurakoitsijalle piirustukset ja ohjeet. Valmiisiin rakenteisiin saa tehdä muutoksia ainoastaan rakennesuunnittelijan ja tarkastavan viranomaisen luvalla sekä muutosta tarvitsevan urakoitsijan kustannuksella. Muille urakoitsijoille on urakoitsijan annettava ohjeet tartuntaterästen, alustojen yms, tekemistä varten. Urakoitsija hankkii ja asentaa urakkaan kuuluvien putkien, kanavien ja laitteiden kannattamiseen ja kiinnittämiseen tarvittavat teräksiset - kannattimet ja tuet - joustavat liittimet putkistojen ja laitteiden välille - ripustimet ja pitimet - kiintopisterakenteet tartuntateräksin - poikkikannattimet ripustimia varten - peruspultit - piirustuksissa esitetyt muut kannakkeet ja muototeräsrakenteet Kannakkeet toimitetaan sinkittynä tai pohjamaalattuna. 1.12 Materiaalit ja pintakäsittely Laitteiden materiaali on merkitty lyhennyksillä - Fe -teräs - Rst -ruostumaton teräs - HFe -haponkestävä teräs - Cu -kupari Ellei muuta ole mainittu, tulee ruostumattoman teräksen vastata normin SIS 142333 ja haponkestävän teräksen normin SIS 142343 vaatimuksia. Mikäli materiaalimerkintä puuttuu, voi urakoitsija valita käyttötarkoitusta parhaiten vastaavan materiaalin eri laitteiden kohdalla esitettyjen ohjeiden mukaan. Valinnassa on erityisesti kiinnitettävä huomiota toisiinsa liittyvien eri materiaalien korroosiosuojaukseen. Materiaalien on oltava Suomen rakentamismääräyskokoelman ja LVI-RYL 2002 määräysten ja ohjeiden mukaisia. Kaikkien työmaalle toimitettavien laitteiden, putkia lukuunottamatta, tulee olla pohjamaalattuja tai valmiiksi pintakäsiteltyjä. 9
Terästä ja valurautaa olevien laitteiden, kannattimien ja rakenteiden tulee olla pohjamaalatut ruosteenestomaalauksella. Pintojen puhdistus tulee suorittaa hiekkapuhalluksella (Sa 2) tai jos tämä on mahdotonta kaavinnalla ja teräsharjauksella (St 3). Pohjamaalaus suoritetaan esimerkiksi seuraavasti: - ulkona ja kosteissa sisätiloissa 1 x sinkkipölypohjamaali. - kuivissa sisätiloissa 1 x sinkkipölypohjamaali. - veden tai öljyn kanssa kosketuksiin joutuvat tai maassa olevat pinnat 1 x epoksireaktiopohjamaali. Pohjamaalauksen yksityiskohtien suhteen tulee noudattaa maalin valmistajan ohjeita. 1.13 Laitemerkinnät Kukin urakoitsija varustaa toimittamansa pumput, puhaltimet, säätöventtiilit, säätölaitteet jne. suunnitelman mukaisen tunnuksen ilmaisevalla kilvellä. Tunnuskilvet tehdään kerrosmuovista 60 x 40 x 2 mm, kaiverrettu peiliteksti on valkoinen ja pohja musta. kirjainten on oltava väh. 10 mm korkeat. Kaikissa laitteissa on oltava eristyksen päälle jäävät metalliset kilvet tai selvät leimat, joista tulee ilmetä viranomaisten vaatimien tietojen lisäksi ainakin valmistaja, tyyppimerkintä ja suoritusarvot. Palopostit yms. laitteet merkitään viranomaisten vaatimilla varoitus- ja opastuskilvillä, joiden hankkiminen kuuluu laitteen toimittavalle urakoitsijalle. Putket ja kanavat varustetaan virtausnuolilla joista ilmenee virtaava aine. 1.14 Urakoitsijoiden yhteistyö ja aikataulut Urakoitsijoiden tulee olla kiinteässä yhteistyössä rakennuttajan sekä muiden urakoitsijoiden kanssa, sopia asennusjärjestyksestä, toimittaa muille urakoitsijoille heidän tarvitsemansa tiedot ja huolehtia siitä, että asennetut laitteet eivät estä muiden laitteiden huoltoa. Urakoitsija suorittaa laitoksen lopullisen säädön ja koekäytön samanaikaisesti muiden urakoitsijoiden kanssa niiltä osin, joissa tulos riippuu yhteistoiminnasta. 1.15 Valvonta, säätö ja tarkastukset Rakennuttaja on oikeutettu valvomaan urakoitsijan työsuoritusta ja hänen töittensä sopimuksenmukaista edistymistä. Urakoitsijan edustajan on osallistuttava rakennustyön edellyttämiin neuvotteluihin työmaalla. Urakoitsija on velvollinen ilman lisäkorvausta vaadittaessa esittämään rakennuttajalle selvityksen siitä, että käytetyt tarvikkeet täyttävät niille asetetut vaatimukset. Kaikki sellaiset laitteet ja laitoksen osat, jotka eivät jää näkyviin, on tarkastettava ennen peittämistä. 10
Mikäli laitteiden ja asennusten mahdolliset viat jäävät työmaalla suoritettavissa tarkastuksissa havaitsematta, ei se vapauta urakoitsijaa vastuuvelvollisuudesta. Laitteiden, laitoksen osien ja valmiin laitoksen lujuuden ja tiiviyden toteamiseksi suoritetaan viranomaisten vaatimat ja työselityksessä määrätyt kokeet. Kokeet kustantaa urakoitsija. Ilmoitus kokeista on annettava hyvissä ajoin rakennuttajalle. 1.16 Vastaanottotarkastus Urakka katsotaan valmiiksi vastaanottoa varten vasta sitten kun sitä sivuavat muut työt, kuten esim. sähkö- ja rakennustyöt, ovat valmiit. Säädöistä on esitettävä pöytäkirjat. Urakan valmistumisesta on kirjallisesti ilmoitettava rakennuttajalle. 1.17 Luovutuskansiot Urakoitsijan tulee luovuttaa viimeistään vastaanottotarkastuksessa tilaajalle 2 sarjaa A4 kokoisia kansioita, joihin on kerätty seuraava materiaali suomenkielisenä: - A4 kokoon taitetut piirustukset (myös DWG-muodossa levylle tallennettuna), joihin on korjattu kaikki rakentamisen aikana tapahtuneet muutokset - kaikkien toimitettujen laitteiden käyttö- ja huolto-ohjeet - sähkökytkentäkaaviot - säätölaitteiden toimintakaaviot - konekortit täytettynä - ilmamäärien mittauspöytäkirjat - vesivirtojen mittauspöytäkirjat - äänimittauksien mittauspöytäkirjat 1.18 Takuu Takuun suhteen noudatetaan yleisten sopimusehtojen vaatimuksia. Takuuaika on kaksi (2) vuotta. Virheellisten asennuksien ja laitteiden mahdollinen havaitsematta jääminen vastaanottotarkastuksessa ei vapauta urakoitsijaa vastuuvelvollisuudesta. Korjatun tai vaihdetun osan takuuaika lasketaan alkavaksi siitä päivästä, jolloin korjaus tai vaihto on tapahtunut. 1.19 Takuuajanhuolto Huoltoon sisältyvät kaikki kustannukset, jotka aiheutuvat matkoista ja lähetyksistä huoltomatkojen yhteydessä. Huollon edellytetään tapahtuvan normaalina työaikana ja yleisiä kulkuneuvoja käyttäen. Huoltokäyntien yhteydessä takuun puitteissa uusittavat osat ja tarveaineet sisältyvät huoltoon, mutta ei kulutustarvikkeet ja aineet. 11
Rakennuttajan edellytetään mahdollisimman pikaisesti ilmoittavan havaitsemistaan toimintahäiriöistä ja suurehkon vian tai toimintahäiriön sattuessa myötävaikuttavan toimenpiteillään vahinkojen rajoittamiseksi mahdollisimman pieniksi. Mikäli laitoksessa ilmenee takuun piiriin kuuluvia vikoja, jotka edellyttävät käyntiä huoltokäyntien välillä, kuuluvat nämä välikäynnit takuuseen. Jokaisesta huoltokäynnistä on saatava laitoksen vastuunalaisen hoitajan kuittaus sekä osoitettava toimenpiteet jotka on tehty. Huoltokäyntien yhteydessä on suoritettava yleiskatsaus ja tutkittava, että laitosta käytetään tarkoituksen mukaisesti sekä oikaistava mahdolliset virheet. Viimeinen huoltokäynti takuuaikana on suoritettava aikaisintaan kuusi viikkoa ennen takuuajan päättymistä. 1.19.1 Lämmitys- ja jäähdytyslaitteiden takuuajan huolto Kerran vuodessa suoritetaan: Kaikkien pumppujen, moottorien, kompressorien ja muiden laitteiden toiminnan kokeilu, laakeriäänien, tärinän ja lämpenemisen tarkastus ja tarvittavat toimenpiteet. Putkiurakkaan kuuluvien pumppujen ym. laitteiden käynnistys ja hälytyslaitteiden toiminta-arvojen tarkastus. Putkisto-, pumppu- ja venttiilitiivistyksien korjaus mikäli korjaus edellyttää tiivisteiden vaihtoa tai uudelleen tiivistystä. Voiteluaine-, ym. täyttöjen tarkistus ja tarvittaessa lisääminen. Valmistajan suosituksen mukaan tehtävä laitteiden laakerien ja liikkuvien osien voitelu silloin kun se edellyttää laitteen purkamista. Mudanerottimien ja vastaavien laitteiden tyhjennys ja puhdistus putkistoissa. Takuuajan lopulla tehtävä laitteiden syöpymissuojausten tarkistus siten, ettei ruostumista tai muuta syöpymistä esiinny. Korjaukset tarvikkeineen kuuluvat urakkaan. 1.19.2 Ilmanvaihtolaitteiden takuuajan huolto Kerran vuodessa suoritetaan: - Suodattimien tarkistus - Hälytyspisteiden kokeilu - Poistopuhaltimien puhdistus liasta. Kaikkien puhaltimien, moottorien ja muiden pyörivien laitteiden laakeriäänien, tärinän ja lämpenemisen tarkistus ja tarvittaessa korjaustoimenpiteet. Tarvittaessa valmistajan suosituksen mukaan tehtävät laitteiden laakerien ja liikkuvien osien voitelu silloin, kun se edellyttää laitteen purkamista. Laitteiden syöpymissuojaukset siten, ettei ruostumista tai muuta syöpymistä esiinny. Korjaukset tarvikkeineen kuuluvat urakkaan. 12
1.19.3 Valvonta- ja säätölaitteiden takuuajan huolto (rakennusautomaatiourakoitsija) Kerran vuodessa suoritetaan: - mittaus- ja säätölaitteiden säädön ja toiminnan tarkistus sekä tarvitttaessa vikojen etsintä ja korjaus. - kaikkien osoittavien mittausten kalibrointi 2. PUTKILAITTEET (PU) 2.1 Lämmityslaitteet 2.1.1 Laitosselostus Kiinteistön lämmöntuotto tehdään piha-alueelle sijoitettavalla lämpökeskuskontilla. Lämpökeskus-kontin hankinta ja asennus kuuluu urakkaan, lämpökeskus kontin perustukset kuuluvat rakennusurakkaan. Lämpökeskuksen tekniset tiedot on esitetty tämän työselityksen liitteessä 4. Päiväkodin tilat varustetaan lattialämmityksellä, muut laajennusosalla olevat tilat varustetaan patterilämmityksellä. Nykyiselle sähkölämmitteiselle liikuntasalirakennukselle ja sen yhteydessä oleville sosiaali- ja varastotiloille rakennetaan lämpöjohtovaraukset mahdollisesti myöhemmin lisättävää patterilämmitystä varten. Nykyisen piha-alueella olevan punaisen puurakennuksen patterilämmitysverkosto liitetään uuteen rakennettavaan lämmitysjärjestelmään piirustuksien osoittamalla tavalla. Lisäksi urakkaan kuuluu em. punaisen rakennuksen väliaikaisen lämpökontin kytkeminen nykyisiin lämpöjohtoihin piirustuksen 001 osoittamalla tavalla. Urakkaan kuuluu myös myöhemmin väliaikaisten kytkentöjen purkaminen tarvittavilta osin. Lämpökeskuksiin liittyvien laitteiden mitoitustiedot on esitetty piirustuksissa. 2.1.2 Hankintarajat Urakkaan kuuluvat kaikki piirustuksissa ja tässä työselityksessä esitetyt laitteet asennettuina ja viranomaisten puolesta tarkastettuina valmiiseen käyttökuntoon rakennuttajalle luovuttamista varten. 2.1.3 Suunnitteluperusteet Verkostot on mitoitettu seuraaville lämpötiloille: - Patteriverkosto on mitoitettu + 70/40 C lämpötiloille - Ilmanvaihtoverkosto on mitoitettu + 70/40 C lämpötiloille - Lattialämmitysverkosto on mitoitettu + 42/35 C lämpötiloille 13
Verkostojen rakennepaineet: 0,6 MPa Lämpöhäviöiden perustana on käytetty seuraavia lämpötiloja: - alin ulkolämpötila - 32 - maan lämpötila lattian alla + 5 - normaalit huonelämpötilat + 21 - pesutilat + 23 2.1.4 Putkistovarusteet 2.1.4.1 Putket IV- ja patteriverkoston putket DN 50 ja pienemmät ovat teräsputkea 0400031- sekä DN 65 ja isommat ovat teräsputkea 0304080-. Lattialämmitysverkoston jakojohdot siirtimeltä jakotukeille on kupariputkea 1581108-. Kupariputkien haaroitukset ja suunnanmuutokset tehdään käyttäen tehdasvalmisteisia kapillaariliitos-osia, liitokset tehdään kovajuottamalla. Punaiseen puukoulurakennukseen rakennettavat uuset lämpöjohdot ovat esim. Brugg- Pema Oy:n Calpex-putkielementtiä. Rakennettavan hakekeskuksen ja lämmönjakohuoneen välille asennettavat uudet lämpöjohdot ovat esim. Brugg-Pema Oy:n Casaflex-putkielementtiä. 2.1.4.2 Käyrät Tehdasvalmisteisia teräskäyriä hitsaus- tai kierreliitoksin. Kupariputkien haaroitukset ja suunnanmuutokset tehdään käyttäen tehdasvalmisteisia kapillaariliitos-osia, liitokset tehdään kovajuottamalla. 2.1.4.3 Paisuntalaitteet Paisuntajärjestelmät ovat suljettuja. Paisunta-astiat ovat kalvopaisunta-astioita, jotka asennetaan verkostoon suunnitelmien mukaisesti määräysten edellyttämin varolaittein. Paisuntajärjestelmien tekniset tiedot on esitetty piirustuksissa. 2.1.4.4 Pumput Pumput ovat keskipakoispumppuja. Ne tulee valita siten, että toimintapiste on hyötysuhteen huippualueen kohdalla. Pumput toimitetaan täydellisenä moottoreineen, pumput ja moottorit valmiiksi kytkettyinä ja varustettuina kosketusuojalla. Sähkömoottorin tehon tulee riittää vaikka virtausvastus järjestelmässä on 20% laskettua pienempi. Teräsputkistoon asennettavan lämpöjohtopumpun pesän tulee olla valurautaa, juoksupyörä pronssia tai muovia ja akseli ruostumatonta terästä. 14
Piirustuksissa esitetyt pumput ovat taajuusmuuntajasäätöisiä pumppuja esim. merkkiä Grundfos Magna. Kaikki pumput on varustettu pistotulppaliitännällä. Urakoitsija hankkii lämpöjohtoverkoston pumpuille ja iv-verkoston pääpumpulle täydellisen varasarjan yhden kutakin pumppukokoa kohti. Taajuusmuuttaja käyttöisten pumppujen varasarjat ovat vastaavia ilman taajuusmuuttajia. Varasarjat pakataan peltilaatikkoihin ja ne varustetaan pumppujen tunnuksilla. 2.1.4.5 Venttiilit Venttiilit ovat: 2.1.4.6 Lämpöpatterit Sulkuventtiilit DN 10...50 palloventtiilejä 3713503... tai 375320 Sulkuventtiilit DN 65... palloventtiilejä 3753202 tai 3733604 Kuristusventtiili 4012064. Linjasäätöventtiilit DN 10...50 4012002... Linjasäätöventtiilit DN 65 4012020... Yksisuuntaventtiilit DN 10...50 3911132 Yksisuuntaventtiilit DN 65 3914834 Lämpöjohtoverkoston täyttöventtiili 4012204 Patterit ovat teräslevypattereita Rettig Oy:n radiaattoreita tyyppiä C11, C21, C22, C33 tai konvektoreita KON21, KON22 tai KON33. Erikoispatterien tyypit on merkitty piirustuksiin. Pattereiden kannakkeiden on oltava terästä. Pattereita asennettaessa ikkunan alle tulee ne asentaa symmetrisesti keskelle ikkuna-aukkoa. Pattereiden alareunan etäisyys lattiasta 100 mm. Paikoissa missä putket asennetaan patterin alle tulee alemman putken alle jäädä vapaata tilaa vähintään 50 mm. Kuitenkin siten, että samassa tilassa patterit ovat samalla korkeudella. Patterit ovat valmiiksi maalattuja DIN 55900 mukaisesti. Pakkaus pidetään paikallaan asennuksen ja rakennustyön ajan ja poistetaan rakennuksen loppusiivouksen yhteydessä. Mahdolliset maalivauriot korjataan valmistajan ohjeiden mukaisesti. Korjausten kustannuksista vastaa vaurion aiheuttanut urakoitsija. Pattereiden rakennepaine on 0.6 MPa Hamppupurseet on siistittävä mekaanisesti, karvauksia ei saa polttaa asetyleeniliekillä. Patterit varustetaan termostaattisella patteriventtiilillä OVENTROP UNI LHB sekä kromatulla sulkutulpallisella yhdistäjällä ja ilmaruuvilla, piirustuksessa merkintä (TV). Patterit, jotka on merkattu piirustuksiin merkinnällä (V) varustetaan OVENTROP:in termostaattiventtiilin rungolla, kromatulla 15
suojahatulla ja ilmaruuvilla. Patteriventtiilit ja sulkuyhdistäjät tulee varustaa ääntä eristävin liittimin. Termostaattien lämpötilan rajoitus tulee olla lukittuna max. 35 astetta. Patterit on asennusaikana irroitettava kerran seinän pintakäsittelyä varten ja kytkettävä uudelleen. Ilmaruuvien avaimia toimitetaan 5 kpl. 2.1.4.7 Lattialämmitys Päiväkodin tilat varustetaan lattialämmityksellä erillisen suunnitelman mukaisesti. Urakoitsija hyväksyttää lattialämmitysjärjestelmän toimittajan tilaajan edustajalla. Lattialämmitysjärjestelmän toimittaja laatii lattialämmitys-suunnitelman, joka tulee sisältää todellisten lämpöhäviölaskelmien pohjalta laaditun putkistosuunnitelman, sekä kaikki tarvittavat säätöarvot (piiri- ja jakotukkikohtaiset säätöarvot sekä virtaama ja painehäviötiedot) järjestelmän optimaalista toimintaa varten. Lattialämmitysjärjestelmän kaikkien osa-alueiden: säätölaitteiden, jakotukkien, putkien, tarvittavien liittimien tulee olla kyseiseen järjestelmään kuuluvia korkealaatuisia tuotteita. Lattialämmityksen jakotukit ja jakotukkikohtaiset muuntajasäätimet tulee sijoittaa järjestelmään kuuluviin jakotukkikaappeihin. Lattialämmitysputkien tulee olla happidiffuusio-suojattuja. 2.1.4.8 Ilmanpoisto- ja tyhjennysventtiilit Ilmanpoistoventtiilejä tulee asentaa niin, että ilma voidaan poistaa laitoksesta. Tyhjennyksiä tulee asentaa sellaisiin kohtiin, että laitos kokonaisuudessaan voidaan tyhjentää. Ilmaukset asennetaan kaikkiin paikkoihin, joihin ilmaa voi jäädä (vaikka suunnitelmissa ei erikseen olisi paikkoja osoitettu). Ilmanpoistimena lämmönjakohuoneessa, iv-konehuoneessa ja muissa lattiakaivollisissa tiloissa käytetään sulkuventtiiliä 3713503 ja automaattista ilmanpoistinta 4162210. Ilmanpoistimena muualla käytetään palloventtiiliä 3713503, jonka avoin pää tulpataan. Ilmanpoistoventtiilit tuodaan niin alas, että ilmaus voidaan suorittaa lattialta korkeus noin 2,0 m. Tyhjennysventtiileinä käytetään palloventtiiliä 3713503, jonka avoin pää tulpataan. 2.1.4.9 Lämpömittarit Lämpömittarit ovat paikallisia lämpömittareita joiden mitta-alue on 0...120 astetta. Mittarin lukematarkkuuden tulee olla vähintään 1 aste. Mittarit ovat pilarimittareita (tarkastettuja) 4511022. 2.1.5 Liitostavat Liitokset tehdään laippa, kierre- tai hitsausliitoksin. DN 15 ja pienemmät liitokset tehdään kierreliitoksin. 16
2.1.6 Painekokeet Liitoksien tiiviyden toteamiseksi putkiurakoitsija suorittaa tekemiensä liitoksien osalta paine-astiamääräysten mukaiset painekokeet. Painekokeet tulee suorittaa ennen putkiston lämpöeristyksen tekemistä. Koepaine on 0,60 MPa ja koeaika yksi tunti. Laitoksesta on kytkettävä irti laittet jotka eivät kestä koepainetta, joita ovat esim. paisuntasäiliöt. 2.1.7 Lämpöjohtoverkostojen huuhtelu Lämpöjohdot on huuhdeltava huolellisesti rakennuttajan edustajan/valvojan läsnäollessa. Huuhtelu suoritetaan vedellä. Huuhtelusta tehdään merkintä työmaapäiväkirjaan. Huuhtelun jälkeen verkostosta otetaan laboratorionäyte verkoston puhtauden toteamiseksi. Laboratorionäytte analysoidaan ja tutkimustulosten hyväksytetään rakennuttajan edustajalla/valvojalla. Huuhtelu toistetaan niin monta kertaa että hyväksytty lopputulos saavutetaan. 2.1.8 Lämpöjohtoverkostojen säätö Lämpöjohtoverkostojen säätötyö tehdään KTM:n alaisen MOTIVAN johdolla kehitetyn perussäätöprojektin laatujärjestelmän ohjeen mukaan. Lämpöjohtoverkosto säädetään siten, että huonekohtaisesti saavutetaan 1.5 asteen tarkkuudella huonelämpötilat. Säätötyö on suoritettava termostaattiventtiilien tuntoelimet irroitettuna ja ulkoilman lämpötilan ollessa alle -10 astetta. Säädön suorittamisesta ja lämpötiloista laaditaan pöytäkirja, joka luovutetaan tilaajalle. Säätö- ja vesivirtojen mittaustyön urakoitsija suorittaa niin moneen kertaan, että huonelämpötilat saavutetaan halutulla tarkkuudella. 2.3 Vesijohtolaitteet 2.3.1 Laitosselostus Kiinteistön nykyiset rakennukset on liitetty Ylikiimingin Vesihuolto Oy:n vesijohtoverkostoon. Purettavan koulurakennuksen syöttövesijohto tulpataan vesihuoltolaitoksen toimesta. Uusi vesijohto haaroitetaan vesihuoltolaitoksen toimesta runkojohdosta piirustuksen 001 mukaisesti. Lisäksi urakkaan kuuluu em. punaisen rakennuksen väliaikaisen lämpökontin kytkeminen nykyisiin vesijohtoihin ja liikuntasali-rakennuksessa väliaikaisen vesijohdon asentaminen piirustuksien 104 ja 001 osoittamalla tavalla. Urakkaan kuuluu myös myöhemmin väliaikaisten kytkentöjen purkaminen tarvittavilta osin. Lämminvesi valmistetaan laajennusosalle sijoitetulla lämmönsiirtimellä. Vesilaitos hankkii vesimittarin sulku- ja takaiskuventtiileineen. Urakoitsija säätää vesikalusteiden virtaamat kalusteiden normivirtaamien mukaisiksi. 2.3.2 Hankintarajat 17
Putkiurakkaan kuuluvat kaikki tässä työselityksessä ja piirustuksissa esitetyt laitteet asennettuna ja viranomaisten puolesta tarkastettuna valmiiseen käyttökuntoon rakennuttajalle luovuttamista varten. 2.3.3 Suunnitteluperusteet Suunnitelmat on laadittu ja asennus on suoritettava noudattaen Ympäristäministeriön antamia kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistoja koskevia määräyksiä ja ohjeita. 2.3.4 Pumppu Käyttöveden kiertopumppu on suoraan putkeen asennettava rakenteista kannatettava keskipakoispumppu. Pumpun pesä ja juoksupyörä ovat pronssia ja akseli ruostumatonta terästä. Pumpun tulee olla märkämoottori tyyppinen. 2.3.5 Putket Kylmä- ja lämminvesiputket tehdään komposiittiputkesta esim. Uponor. Komposiittiputkien ja järjestelmään kuuluvien osien; liittimien, suunnanmuutosten yms. tulee olla kyseiseen järjestelmään kuuluvia, laitevalmistajan suosittelemia, tyyppihyväksyttyjä tuotteita. Tilojen näkyvissä olevat kytkentä- ja jakojohdot tehdään puolikovasta kromatusta kupariputkesta 1581417... Kromattujen putkien liitoksissa tulee käyttää tukiholkkeja. Punaiseen puukoulurakennukseen rakennettavat uudet vesijohtoelementit ovat esim. Brugg-Pema Oy:n Calpex DUO kaksiputkielementtiä. Rakenteisiin asennettavat vesikalusteiden kytkentäjohdot tehdään muoviputkesta esim. PEX-käyttövesiputki esim. Uponor. PEX-käyttövesiputki asennetaan aina suojaputkeen ja kalustekytkennöissä käytetään hanakulmarasioita piirustuksien osoittamassa laajuudessa. Putkien ja järjestelmään kuuluvien osien; liittimien, suunnanmuutosten yms. tulee olla kyseiseen järjestelmään kuuluvia, laitevalmistajan suosittelemia, tyyppihyväksyttyjä tuotteita. Käyttöveden jakotukit asennetaan laitevalmistajan tehdasvalmisteisiin jakotukkikaappeihin. 2.3.6 Venttiilit Sulkuventtiilit DN10 50 ovat palloventtiilejä 3713503-. Sulkuventtiilit DN65 ovat palloventtiilejä 3765086-. Lämpimän käyttöveden kiertojohdon sulku- ja säätöventtiili 4012104- Yksisuuntaventtiilit 3911512 Tyhjennysventtiilit 3713503 avoin pää tulpataan 2.3.7 Painekokeet Liitoksien tiiviyden toteamiseksi putkiurakoitsija suorittaa tekemiensä liitoksien osalta paine-astiamääräysten mukaiset painekokeet. Painekokeet tulee suorittaa ennen putkiston lämpöeristyksen tekemistä. Koepaine on 1,00 MPa ja koeaika yksi tunti. 18
2.4 Viemärilaitteet 2.4.1 Laitosselostus Kiinteistö on liitetty Ylikiimingin Vesihuolto Oy:n viemäriverkostoon. Nykyisen liikuntasalirakennuksen ja punaisen puukoulurakennuksen sisäiset viemärit jäävät käyttöön, nykyisten viemäreiden asennusrajat uusiin rakennettaviin viemäreihin piha-alueella on esitetty piirustuksissa. Muilta osin kiinteistön muut jätevesiviemärit uusitaan, liitospaikka nykyiseen jv-pumppaamoon menevään runkoviemäriin on esitetty piirustuksissa. Kiinteistön salaoja-, pinta- ja kattovedet johdetaan rakennettavan sadevesijärjestelmän avulla maastoon, purkupaikkaan rakennetaan kivipesä (RU). Urakkaan kuuluu väliaikaisen viemärijärjestely (kts. piirustukset nro: 104 ja 001). 2.4.2 Hankintarajat Putkiurakkaan kuuluvat kaikki tässä työselityksessä ja piirustuksissa esitetyt laitteet asennettuina ja viranomaisten puolesta tarkastettuina valmiiseen käyttökuntoon rakennuttajalle luovuttamista varten. Urakkaan kuuluu sade- ja jätevesi-pohjaviemäreiden videokuvaus, sekä kaivojen puhdistus ennen vastaanottotarkastusta, tilaajan edustajan hyväksyttyä materiaalin liitetään se luovutusmateriaalaihin/kansioihin. 2.4.3 Viemäriputket Rakennuksien ulkopuoliset viemärit ja rakennuksen pohjaviemärit tehdään maaasennukseen soveltuvista PVC-muoviviemäriputkista kumirengastiivistein esim. Uponor. viemärin tyyppi tulee valita peitesyvyyden mukaan. Rakennuksen sisäpuoliset viemärit de<110 ovat muhvitonta SN 4-luokan polypropeeniputkea tai muhvillista SN 4-luokan polypropeeniputkea. Jätevesiviemärit de=100 ja 160 ovat muhvillista SN 8-luokan polypropeeniputkea haaroitukset ja suunnanmuutokset tehdään vastaavilla osilla. Rakennuksissa uudet alakattoihin ja roiloihin asennettavat viemärit tehdään em. polypropeeniputkista ja putkenosista. E.m. viemärit äänieristetään ÄE50 (100kg/m3). Keittiön rasvaviemärit (piirustuksessa merkistä RV) tehdään RST-viemäriputkesta muhviliitoksin, haaroitukset ja suunnanmuutokset tehdään vastaavilla osilla. Piirustuksessa merkinnällä GR varustetut viemärit tehdään valurautaviemäriputkesta pantaliitoksin, haaroitukset ja suunnanmuutokset tehdään vastaavilla osilla. Sadevesiviemärit ovat muhvillista tai muhvitonta SN 8-luokan polypropeeniputkea esim. Uponor sadevesijärjestelmä PP. Haaroitukset ja suunnanmuutokset tehdään järjestelmään kuuluvilla osilla kumitiivistein. 2.3.4 Vesi- ja viemärijohtokalusteet Kalusteet on määritelty suunnitelmissa esitetyissä kalusteluetteloissa. Kaikki vesi- ja viemärijohtokalusteet kuuluvat urakkaan (ellei erikseen ole mainittu) vaikka niitä ei olisi tyypitetty suunnitelmissa, urakoitsija varmistaa tyypin suunnittelijalta. 19