A R K I N S SUUNNITTELU OY

Transkriptio

1 ARKINS SUUNNITTELU OY Osoite Sammonkatu 16 Pitkänsillankatu 1-3 Teknologiapuisto PL OULU KOKKOLA KAJAANI Puhelin Telefax

2 2/59 1 YLEISTÄ ESITIEDOT RAKENNUSKOHTEESTA Rakennuskohde ja sen sijainti Tilaaja/rakennuttaja ASIANTUNTIJAT, SUUNNITTELIJAT Arkkitehtisuunnittelu Rakennesuunnittelu LVIA-suunnittelu Sähkösuunnittelu URAKOITSIJAT YLEISET OHJEET JA MÄÄRITYKSET TARVIKKEIDEN LAATUTASO LAITTEIDEN TILANVARAUKSET SALLITUT SÄHKÖTEHOT LAITTEIDEN MERKINNÄT Putkien merkitseminen Kanavien merkitseminen Laitemerkinnät PAINEKOKEET SUUNNITTELUPAINEET JA LÄMPÖTILAT LAITTEIDEN HUOLTO TAKUUAIKANA Yleistä Ilmastointilaitteiden takuuajan huolto LV-laitteiden takuuajan huolto SÄÄTÖ JA MITTAUKSET KÄYTTÖÖNOTOT Koekäyttö Toimintakokeet LÄMMITYSLAITTEET LAITOKSEN TOIMINTA Lämpötilat Suunnittelupaineet ja - lämpötilat LÄMPÖKESKUS VARUSTEINEEN Yleistä Lämmönsiirtimet Paisunta-laitteet PUTKISTO VARUSTEINEEN Yleistä Lämpöjohtoverkostojen vesivirtojen asetus Lämpöjohdot Venttiilit Mittarit Ilmakellot ja automaattiset ilmanpoistimet Kannakkeet LÄMPÖJOHTOPUMPUT LÄMPÖPATTERIT Patterit Pattereiden asennus OVIVERHOKOJEET VERKOSTOJEN PUHDISTUS / HUUHTELU KOJEIDEN JA LAITTEIDEN MERKINNÄT HÄLYTYKSET TÄRINÄNVAIMENNUS VARAOSAT... 21

3 3/59 4 ILMANVAIHTOLAITTEET YLEISTÄ ÄÄNITEKNINEN MITOITUS Tärinänvaimennus Äänenvaimennus Sallitut melutasot KANAVISTO VARUSTEINEEN Kanavat Päätelaitteet Raitisilmasäleiköt ja jäteilmalaitteet Siirtoilmasäleiköt Palopellit, tarkastus- ja puhdistusluukut Kannakkeet Kertasäätöpellit Höyrysulun lävistyslevyt KOJEET JA NIIHIN LIITTYVÄT LAITTEET JA VARUSTEET Ilmastointi- ja lämminilmakojeet Sulkupellit Suodattimet Ilmalämmityspatteri Puhaltimet Lämmöntalteenottolaitteet ÄÄNENVAIMENTIMET HUIPPUIMURIT VÄESTÖNSUOJALAITTEET (IV-URAKASSA) KOJEIDEN JA LAITTEIDEN MERKINTÄ HÄLYTYKSET KANNATUSTERÄKSET VESIJOHDOT JA VIEMÄRIT VESIJOHDOT Yleistä Putkisto Osat ja varusteet Käyttöveden lämmönsiirrin Lämpimän käyttöveden kiertopumppu Säädöt Kannakkeet ja pitimet VIEMÄRIT Yleistä Ulkopuoliset jäte- ja sadevesiviemärit Sisäpuoliset jäte- ja sadevesiviemärit Kannakkeet KAIVOT JA EROTTIMET SANITEETTILAITTEET JA KALUSTEET KOJEIDEN JA LAITTEIDEN MERKINTÄ HÄLYTYKSET JÄÄHDYTYSLAITTEET YLEISTÄ JÄÄHDYTYSLAITTEET URAKAN LAAJUUS KYLMÄAINEPUTKISTO VARUSTEINEEN KANNAKKEET KOJEIDEN JA LAITTEIDEN MERKINTÄ HÄLYTYKSET KOEKÄYTTÖ, SÄÄTÖ JA TARKASTUS TAKUU TÄRINÄNVAIMENNUS KOJEIDEN JA LAITTEIDEN MERKINTÄ... 36

4 4/59 7 SÄÄTÖLAITTEET YLEISTÄ HANKINTARAJAT SÄÄTÖKESKUKSET JA APULAITTEET TOIMIMOOTTORIT SÄÄTÖVENTTIILIT JÄÄTYMISSUOJAT ANTURIT JA MITTAUSPAIKAT TERMOSTAATIT SUODATINVAHDIT JA PAINEMITTARIT KOJEIDEN JA LAITTEIDEN NUMEROINTI TAKUU VARAOSAT MITTAUS-, VALVONTA- JA SÄÄTÖJÄRJESTELMÄ YLEISTÄ VALVONTAJÄRJESTELMÄN LAITTEISTO Keskusyksikkö Kirjoittimet ja ohjausyksikön käyttöpääte Hälytysten jälleenantojärjestelmä OHJELMAT ALAKESKUS (VAK) RUNKOKAAPELIT TOIMINNOT Hälytysten osoitus ja valvonta Käyttötilaindikointi Mittaustoiminnat Asetusarvon asettelutoiminta Ohjaustoiminnat Käyttöajan mittaus Mittaukset Jaksottaisen käytön optimointi Sähkön huipputehon rajoitus Pakkokytkennät ENERGIANSÄÄSTÖOHJELMAT Ilmastoinnin lämmöntalteenoton hyötysuhteen säätö- ja valvontaohjelma Ilmastoinnin entalpian optimointiohjelma Käyttöaikamittausohjelma Energian kulutuksen seurantaohjelma LAAJENNUSVARA SÄHKÖLAITTEIDEN OHJAUS- JA HÄLYTYSPISTEET KOJEIDEN JA LAITTEIDEN NUMEROINTI VARAOSAT ERISTYS YLEISTÄ ERISTYSKOHTEET, ERISTEET JA PÄÄLLYSTEET Eristeet ja eristyselementit PÄÄLLYSTEET ERISTÄMÄTTÄ JÄTETÄÄN ERISTYSPAKSUUDET JA ASENNUSVÄLIT PUTKIEN JA LAITTEIDEN ERISTYS ERISTEEN PÄÄLLYSTYS Yleistä Kondenssitiivistys Metallipäällysteet Välikappaleet Päällysteiden paksuus ILMANVAIHTOKANAVA- JA LAITE-ERISTYKSET Yleistä... 56

5 5/ Eristyskohteet, -tyypit ja -paksuudet Pinnoitus Äänenvaimennus METALLIPINTOJEN SUOJAMAALAUS YLEISTÄ PINTOJEN PUHDISTUS POHJAMAALAUS PINTAMAALAUS (MAALAUSURAKASSA) PINNOITTEEN PAKSUUS ILMANVAIHTOLAITTEIDEN JÄLKIMAALAUS LIITE 1: ÄÄNITEKNISET RAKENTEET

6 6/59 1 YLEISTÄ 1.1 Esitiedot rakennuskohteesta Rakennuskohde ja sen sijainti Metsokangas II, päiväkoti Neitsytkorventie Oulu Tilaaja/rakennuttaja Liikelaitos Oulun Tilakeskus Kiilakiventie 1, 6. krs/ PL 30, OULUN KAUPUNKI p , fax projektipäällikkö Eero Keränen Puh: [email protected] 1.2 Asiantuntijat, suunnittelijat Arkkitehtisuunnittelu SIPARK Oy Puh: Kiilakiventie 1, 5. krs. Kiilakiventie Oulu Puh: Fax: Arkkitehti Saila Palviainen,gsm: [email protected] Rakennesuunnittelu Ramboll Finland Oy Kiviharjuntie Oulu Puh: Fax: Ismo Kovalainen, gsm: [email protected]

7 7/ LVIA-suunnittelu Arkins Suunnittelu Oy puh fax: Sammonkatu Oulu Kari Sarkkinen puh Sähkösuunnittelu Sähköinsinööritoimisto Ratex Ky Hietikkotie Rahja Puh: projektipäällikkö Olga Siermala Puh: ,gsm: [email protected] 1.3 Urakoitsijat Urakoitsijalla tarkoitetaan tässä työselityksessä, ellei erikseen muuta mainita, putkiurakoitsijaa (PU), ilmanvaihtourakoitsijaa (IU) tai rakennusautomaatiourakoitsijaa (AU). Rakennusurakoitsija = pääurakoitsija.

8 8/59 2 YLEISET OHJEET JA MÄÄRITYKSET 2.1 Tarvikkeiden laatutaso LVI-tarvikkeiden laatutason määrittämiseksi on käytetty esimerkkityyppejä. Tarvikkeiden tulee olla niitä koskevien määräysten, normien ja laskenta-asiakirjojen mukaisia. Kauppanimellä mainitut tarvikkeet voidaan korvata käyttökohteen kannalta ominaisuuksiltaan ja laadultaan vastaavilla tarvikkeilla. Urakoitsijan on tällaisessa tapauksessa hankittava haluamalleen vaihdolle rakennuttajan suostumus. Vastaavuuden todistamisvelvollisuus, samoin kuin vastuu vaihdosta jää sen esittäjälle. LVI-tarvikkeiden numeroina on käytetty LVI-tarvikeluettelon numerointia. Urakoitsijan käyttäessä alaurakoitsijoita ja hankkijoita on nämä esitettävä rakennuttajan hyväksyttäväksi ennen ko. erikoistyön aloittamista ja urakoitsijan on varmistauduttava ja valvottava, että alaurakoitsijat ja - hankkijat noudattavat LVI-tarvikkeista annettuja ohjeita. 2.2 Laitteiden tilanvaraukset Piirustuksissa on esitetty tilojen jakaminen eri urakoitsijoiden laitesijoituksia varten. Mikäli urakoitsijan laitteiden tilantarve muuttuu suunnitelmassa esitetystä, tulee hänen saada muutokselle sekä toisten urakoitsijoiden että rakennuttajan ja käyttäjän hyväksyminen. Samoin on meneteltävä, jos laitesijoitusta aiotaan muuttaa. Urakoitsija on velvollinen tarkistamaan kuljetusreitit yksityiskohtaisesti ja varaamaan tarvittavat työnaikaiset asennus- ja kuljetusaukot. Kaikkien laitteiden tulee olla siten rakennettuja, että ne voidaan myöhemmin tarvittaessa osina tai kokonaisina kuljettaa ulos tilanteen vaatiessa niiden vaihtamista. 2.3 Sallitut sähkötehot Toimintakaavioissa on ilmoitettu ne laitteiden sähkömoottorien nimellistehot, joita moottorien on suunniteltu tarvitsevan. Sähkösuunnitelma on laadittu ilmoitettujen sähkötehojen perusteella. Rakennuksessa käytetään 5-johdinjärjestelmää. Teholtaan > 5.0 kw moottorien tulee soveltua tähti/kolmio käynnistykseen.

9 9/ Laitteiden merkinnät Putkien merkitseminen Putket: Suuntaa ja virtaavan aineen laatua osoittavat rengasteipit säätöryhmiin, haaroituksiin, seinämien lävistyksiin kummallekin puolelle ja putkiin niin tiheään, että putkia pystytään vaivatta seuraamaan. Teipissä oltava verkoston nimi ja vaikutusalue. Putkijohtoventtiilit: Venttiilikilpi: kuulaketjulla venttiilin karaan kiinnitetty, muovikotelolla suojattu monikerrosteippiin kohokirjoitettu teksti (esim. Rotex venttiilikilpi, kilvessä tulee olla venttiilin nimi, virtaava aine ja venttiilin vaikutusalue) Kanavien merkitseminen Kanavat merkitään itseliimautuvilla, virtaussuuntanuolella ja teksteillä varustetuilla teipeillä, joita liimataan kanaviin kojeiden, lämpömittareiden, puhdistusluukkujen ja palopeltien viereen yms. tarpeellisiin paikkoihin Laitemerkinnät Kukin LVI-urakoitsija asentaa konekilvet koneille ja laitteille. Tekstinä käytetään laitteen nimeä ja piirustuksien mukaisia kirjain- ja numeromerkintöjä. Kilvestä tulee näkyä koneen numero ja maininta, mitä tilaa tai tarkoitusta kone palvelee. Kilvet toimitetaan monikerrosmuovilaattoina, joissa on kaiverrettuna valkoinen teksti mustalla pohjalla. Päänimikkeen on oltava vähintään 10 mm ja alanimikkeen vähintään 7 mm korkea, säätölaitteissa kuitenkin 7 tai 5 mm. Kilpien mallikappale, kilpien kiinnitystapa ja merkintäluettelo on esitettävä rakennuttajalle ennen kilpien valmistamisen aloittamista. Kaikissa laitteissa tulee lisäksi olla ko. laitteen kaikkia teknisiä arvoja osoittavat, laitteen valmistajan toimittamat metallikilvet. Puhaltimien kilvistä tulee näkyä ilmamäärät (pattereilla varustetuissa koneissa ilman lämpötilan muutos, esim astetta), paine, säätöpaine (Pa) sekä pyörimisnopeus. Säätölaitekaapit varustetaan kilvillä, joista selviää, mitä koneita ko. kaapista ohjataan. Keskukset ja niissä olevat nupit merkitään (esim. lämpötilan säätö, minimirajoitus jne.).

10 10/ Painekokeet Ilmanvaihtokanavien tiiviys tutkitaan paine- ja savukokeilla (savukoe vain vuodon selvittämiseksi). IV-kanavien koepaine mitataan D2:n mukaisesti. Kanavat luokka B 300 Pa, kammiot luokka C 1000 Pa, kojeet luokka A. Kojeiden mukana toimitettava koestustodistus. Kaikki uudet kanavat koepainetaan. Paine- ja savukokeet suoritetaan siten, että kanavat ovat jaettuina sopiviin osiin ja että kanavat ovat peittämättä ja ilman palosuojausta. Savukoe suoritetaan vain poikkeuksellisten vuotojen toteamiseksi. Ilmanvaihtourakoitsijan on ilmanvaihtokoneita mitoittaessaan huomioitava sallittu kanavavuoto. Putkijohtojen ja -laitteiden painekokeet suoritetaan seuraavasti: Lämpöjohdot kaikkine laitteineen: kylmävesipaine 8,4 bar, 30 min; putkisto 8,4 bar. Kylmä-, lämminvesi- ja kiertojohdot kylmävesipaine 10 bar, 60 min. Viemärit D1:n mukaisesti. Suoritetuista painekokeista on tehtävä merkinnät työmaapäiväkirjaan. 2.6 Suunnittelupaineet ja lämpötilat Lämmitysputkistot 0,6 Mpa ja 100 C Kaukolämpöputkistot 1,6 Mpa ja 120 C Lämmityslaitteet 0,6 MPa ja 100 C Vesijohdot 1,0 MPa ja C 2.7 Laitteiden huolto takuuaikana Yleistä Kuhunkin urakkaan sisällytetään varsinaisen laitteiden rakenne- ja asennustyön lisäksi laitteiden määräaikaishuolto takuuaikana. Kustakin huoltokäynnistä on sovittava tilaajan nimeämän henkilön kanssa. Huoltoon sisältyvät kaikki kustannukset, jotka aiheutuvat matkoista ja lähetyksistä huoltomatkojen yhteydessä. Huollon edellytetään tapahtuvaksi normaalina työaikana. Kaksi kertaa vuodessa tapahtuvien huoltokäyntien väli on vähintään 4 ja enintään 8 kuukautta. Huoltokäynnin yhteydessä takuun puitteissa uusittavat osat ja tarveaineet sisältyvät huoltoon, mutta eivät kulutustarvikkeet ja -aineet (vesijohtokalusteiden tiivisteet). Tilaajan edellytetään mahdollisimman pikaisesti ilmoittavan havaitsemistaan toimintahäiriöistä sekä suuremman vian tai toimintahäiriön sattuessa myötävaikuttavan toimenpiteillään vahinkojen rajoittamiseksi mahdollisimman pieneksi.

11 11/59 Mikäli laitoksessa ilmenee huollon tai asennuksen piiriin luettavia vikoja, jotka edellyttävät käyntiä huoltokäyntien välillä, kuuluvat välikäynnit takuuseen. Jokaisesta huoltokäynnistä on saatava laitoksen vastuunalaisen hoitajan kuittaus sekä osoitettava toimenpiteet, jotka on tehty ja lähetettävä kirjallinen selostus rakennuttajalle. Huoltokäynnin yhteydessä on suoritettava kaikkien laitteiden toiminnan yleistarkastus ja toiminnan kokeilu sekä tutkittava, että laitteita käytetään tarkoituksenmukaisesti ja oikaistava mahdolliset virheet. Viimeinen huoltokäynti takuuaikana on suoritettava korkeintaan kuusi (6) viikkoa ennen takuuajan päättymistä. Tarvittava voitelu-, ym. täyttöjen lisääminen pyörivien koneiden akselitiivisteiden korjaus yms. kuuluu urakkaan. Toisen takuuvuoden lopulla suoritetaan laitoksen takuuajan koekäyttö. Koekäytön tulokset taltioidaan piirturilla ja toimitetaan tilaajalle, mikäli koekäytössä havaitaan puutteita kukin urakoitsija korjaa toimialaansa kuuluvat puutteet Ilmastointilaitteiden takuuajan huolto Automaattisten säätölaitteiden huolto on suoritettava laitteiden valmistajan tai kotimaisen edustajan toimesta ja saman aikaisesti ilmastointilaitteiden huollon kanssa (yhteistyönä) kertaa vuodessa suoritettavat toimenpiteet Suodattimen tarkistus. Invertterien toiminnan tarkastus. Kiilahihnakäyttöjen tarkastus ja kiristys sekä tarvittaessa hihnojen vaihto. Kaikkien puhaltimien, moottorien ja muiden pyörivien laitteiden laakeriäänien, tärinän ja lämpenemisen tarkistus ja tarvittaessa korjaustoimenpiteet. Huoltoon ei sisälly suodattimien puhdistus ja suodatinmattojen ja massojen vaihto. Nämä toimenpiteet suorittaa laitoksen hoitohenkilökunta, ilmastointiurakoitsija tarkistaa kuitenkin, että nämä toimenpiteet on suoritettu asiallisesti Kerran vuodessa suoritettavat toimenpiteet Säätöpeltien säleiden puhdistus. Poistoilmapuhaltimien puhdistus liasta ja rasvasta, mikäli poisto tulee kohdepoistosta, keittiön poistosta jne. Lämmöntalteenottolaitteiden puhdistus. Hälytyspisteiden kokeilu. Tarvittava, valmistajan suositukseen mukaan tehtävät laitteiden laakerien ja liikkuvien osien voitelu silloin, kun se edellyttää laitteen purkamista.

12 12/ Kerran takuuaikana suoritettavat toimenpiteet Puhaltimien laakerien puhdistus (laakerit irrotettava ja pestävä), rasvaus ja tarvittaessa vaihto, mikäli käytetään suojaamattomia laakereita (suoritetaan ensimmäisen takuuvuoden aikana). Ilmanvaihtokojeiden kokonaisilmamäärien mittaus Toisen takuuvuoden lopulla suoritettavat toimenpiteet Laitteiden syöpymissuojaukset siten, ettei ruostumista tai muuta syöpymää esiinny. Korjaukset tarvikkeineen kuuluvat urakkaan LV-laitteiden takuuajan huolto Kerran vuodessa suoritettavat toimenpiteet Kaikkien pumppujen, moottorien ja muiden laitteiden toiminnan kokeilu, laakeriäänien, tärinän ja lämpenemisen tarkistus ja tarvittavat korjaustoimenpiteet. Putkiurakkaan kuuluvien pumppujen ym. laitteiden käynnistys ja hälytyslaitteiden toiminta-arvojen tarkastus (esim. pinnan ylä- ja alarajahälyttimet, hälytyslämpömittarit). Putkisto-, pumppu- ja venttiilitiivistysten korjaus, mikäli korjaus edellyttää tiivisteiden vaihtoa tai uudelleen pakkausta. Tarvittava voiteluaine- ym. täyttöjen tarkistus ja tarvittaessa lisääminen. Tarvittavat valmistajan suosituksen mukaan tehtävä laitteiden laakerien ja liikkuvien osien voitelu silloin, kun se edellyttää laitteen purkamista. Korroosiosuojauksen vesianalyysien ottaminen ja raportointi Kerran takuuaikana suoritettavat toimenpiteet Mudanerottajien tyhjennys ja puhdistus putkistossa. Takuuajan lopulla tehtävä laitteiden syöpymissuojausten tarkistus siten, ettei ruostumista tai muuta syöpymää esiinny Säätölaitteiden takuuajan huolto Automaattisten säätölaitteiden huolto on suoritettava laitteiden valmistajan tai huollon toimesta samanaikaisesti IV-laitteiden huollon kanssa.

13 13/ kertaa vuodessa suoritettavat toimenpiteet Kojeiden säätölaitteiden säädön ja toiminnan tarkastus sekä tarvittaessa vikojen etsintä ja korjaus suoritetaan samanaikaisesti IV-laitteiden huollon kanssa kertaa takuuaikana suoritettavat toimenpiteet Lämmitys- ja LTO-verkostojen vesianalyysit (luovutuksen yhteydessä ja kuukausi ennen toisen takuuvuoden päättymistä) Toisen takuuvuoden lopulla Suoritetaan huollon yhteydessä, tarkistetaan antureiden ja mittareiden kalibrointi, tulokset kirjataan. Tarkistetaan, että kytkennöissä ei esiinny hapettumista, korjataan tarvittaessa. Kojeiden säätölaitteiden säädön ja toiminnan tarkistus sekä tarvittaessa vikojen etsintä ja korjaus. Hälytyspisteiden tarkistus ja kokeilutulosten taulukointi. 2.8 Säätö ja mittaukset Laitoksen säädön ja mittauksen alkaessa tulee kokeiltavissa tiloissa muiden rakennustöiden olla niin suoritetut, että tarvittavat toimenpiteet voidaan asianmukaisesti suorittaa ja tulostaa. Laitoksen säätö ja mittaukset voidaan aloitta kun toimintakokeet on hyväksytysti suoritettu. Urakoitsijat suorittavat säädöt ja mittaukset yhteistyössä rakennuttajan kanssa, joka tarvittaessa suorittaa myös tarkistusmittauksia. Laitoksen säädössä ja mittauksissa suoritetaan mm. seuraavia toimenpiteitä: verkostojen ja vesivirtojen asetus lähinnä kertasäätöventtiileillä, jolloin ohjelman mukaiset virtausmäärät todetaan venttiilien paine-eromittausten ja valmistajan laatimien painehäviökäyrien avulla ilmavirrat asetetaan ja mitataan, jolloin myös tarkoituksenmukaiset painesuhteet eri tilojen välillä todetaan ja mittauksesta tehdään pöytäkirja sähkövirrat ja -jännitteet säädetään ja mitataan ja mittauksesta tehdään pöytäkirja toiminta-ajat ja lämpötilat sekä kosteudet mitataan ja mittauksesta tehdään pöytäkirja laitteille järjestetään tarpeellisessa määrin kuormituskokeet ja tehot mitataan ja mittauksesta tehdään pöytäkirja automaattisten säätölaitteiden toiminnat viritetään ja mittauksesta tehdään pöytäkirja laitoksen äänitasot mitataan ja mittauksesta tehdään pöytäkirja

14 14/ Käyttöönotot Koekäyttö Urakoitsija pyytää koekäyttöä saatuaan laitteiden asennustyöt valmiiksi sekä toimintakokeen jälkeiset säätöja viritystoimenpiteet suoritetuiksi. Koekäyttöohjelmasta sovitaan rakennuttajan kanssa mm. osapuolten velvoitteet, tekninen suoritustapa, aikataulu (kesä/talvikäyttö). Koekäyttämättömien laitteiden osalta urakoitsijoiden suorittama säätö tarkastetaan pistokokein. Kukin urakoitsija suorittaa laitteittensa säätöä ja mittauksia sekä mahdollisia korjauksia. Takuuajan koekäytön kustantaa rakennuttaja, elleivät ne aiheudu todetusta urakkaan kuuluvan laitteen virheellisyydestä tai säätämättömyydestä, jolloin kustannukset kuuluvat laitteen toimittaneelle urakoitsijalle. Mikäli vastaanottokatselmuksessa tai toimintakokeessa todetaan niin paljon puutteita, ettei rakennuttaja ota vastaan laitosta, suoritetaan urakoitsijan kustannuksella tarkastus uudelleen sovittavana ajankohtana Toimintakokeet Kojeiden ja laitteiden rakennetarkastuksen jälkeen tai yhteydessä urakoitsijoiden ilmoitettua kaikkien laitteiden olevan toimintakuntoisia, suorittaa urakoitsija toimintakokeen rakennuttajan valvonnassa. Siinä todetaan, että laitteet on asennettu oikein paikoilleen ja että sähköllä toimivat laitteet saavat virtansa lopullisia virtayhteyksiä pitkin. Lisäksi tulee varmistautua siitä, että moottoreiden, peltien automatiikkalaitteiden yms. liikesuunnat ovat oikeita. Samoin tulee pakkokytkentöjen ja käynnistyshidastusten ohjausten ja hälytysten olla oikein kytketyt, sekä liitetyt kiinteistövalvontajärjestelmään.

15 15/59 3 LÄMMITYSLAITTEET 3.1 Laitoksen toiminta Lämmityslaitteet kytketään lämmönsiirtimien välityksellä kaupungin kaukolämpöverkostoon Lämpötilat Mitoitusulkolämpötila -32 C. Lämmitettävien huoneiden lämpötila yleensä +21 º C. Pesuhuoneet +23 º C. Varastot +20 ºC Suunnittelupaineet ja - lämpötilat Lämmitysputkistot 0,6 MPa ja +100 C. 3.2 Lämpökeskus varusteineen Yleistä Siirtimien ja asennusten tulee olla lämpölaitosyhdistyksen määräysten mukaisia Lämmönsiirtimet Lämmönsiirtimien tulee olla juotettuja teräslevysiirtimiä. Siirtimien esimerkkityypit esitetty toimintakaaviossa LVI Kaikkien ruuvien ja muttereiden tulee olla ruostumatonta ainetta. Siirrin tehdään paineastia-asetuksen mukaiseksi. Rakennepaine 16,0 bar. Rakennelämpötila 120 C.

16 16/ Paisunta-laitteet Paisunta-astiat ovat suljettuja kalvopaisuntasäiliöitä, esimerkkityypit toimintakaaviossa LVI Paisuntasäiliöt varustetaan hälytyksin ja varoventtiilein (2 kpl/astia). 3.3 Putkisto varusteineen Yleistä Näkyviin asennettavien putkiosuuksien siisteyteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Piirustuksiin merkityt putkikoot tarkoittavat nimellissuuruutta. Johdot asennetaan siten, että ne pääsevät vapaasti laajenemaan ääniä synnyttämättä. Valussa mutkiin ja haaroihin asennetaan riittävä eriste liikkumisen mahdollistamiseksi. Ryhmille asennetaan tyhjennyshanat siten, että ryhmät johtoineen ja pattereineen voidaan kokonaan tyhjentää. Putket on ennen asentamista huolellisesti puhdistettava sekä sisältä että ulkoa. Asennustöiden yhteydessä on estettävä epäpuhtauksien pääseminen putkistoihin. Putkiurakoitsijan on ennen käyttöönottoa huuhdeltava kaikki putkijohtoverkot laitteineen. Huuhtelu- ja puhdistustyöt on suoritettava valvojan läsnä ollessa ja niistä on tehtävä merkinnät työmaapäiväkirjaan. Tarpeellisiin kohtiin asennetaan ilmanpoisto 10 mm:n teräsputkesta, joissa on letkuliittimin varustetut venttiilit. Ilmalämmityspatterille asennetaan automaattiset ilmanpoistimet sulkuineen (esim. Samson). Putkeen tehdään laajennus ilman erottumisen parantamiseksi sekä asennetaan tyhjennysventtiilit letkuliittimiin. Alaslaskettuhin kattorakenteisiin asennetaan riittävän kokoiset tarkastusluukut venttiileiden kohdalle Lämpöjohtoverkostojen vesivirtojen asetus Eri verkostojen ja ilmanvaihtokojeiden vesivirrat asetetaan kertasäätöventtiileiden avulla paine-eromittausta apuna käyttäen. Asetuksen aikana tulee verkoston kaikkien moottori- ym. venttiileiden olla täysin auki. Kertasäätöventtiilit lukitaan asetuksen jälkeen sekä asetusarvot taulukoidaan ja merkitään myös venttiilikilpiin. Esisäätöarvot on suunnitelmissa ilmoitettu Oras 4100 venttiileille. Taulukot toimitetaan rakennuttajalle ja suunnittelijalle. Termostaattiset patteriventtiilit kalibroidaan huonelämpötilamittauksin, jotka suoritetaan takuuaikana heti, kun ulkolämpötila alittaa päiväsaikaan -5 C. Kalibroinnin jälkeen huonelämpötilat ja patteriventtiileiden asetusarvot taulukoidaan sekä venttiilit lukitaan. Pöytäkirjat on toimitettava rakennuttajalle

17 17/ Lämpöjohdot Teräsputkistot mm lämpöputket tehdään ensiluokkaisesta kierreputkesta (LVI-nro ) (DIN 2441). Katkaisussa syntynyt kuroutuma on poistettava kalvaimella. NS LVI-nro hitsaus- ja laippaliitoksin. Osina on käytettävä tehdasvalmisteisia osia Lattialämmitysputkisto Lattialämmityksellä varustetut alueet ja jakotukkikaappien paikat on esitetty piirustuksissa. Lattialämmitysputkena käytetään Wirsbo pepex 20x2 putkea. Kiinnitykset lattiavalun teräsverkkoon valmistajan ohjeiden mukaan. Jakotukit asennetaan jakotukkikaappeihin. Jakotukeissa tulee olla lenkkikohtainen säätömahdollisuus ja lämpötilanäyttö. Järjestelmätoimittajan vaihtuessa LVI-, sähkömitoitus- ja suunnitelmapäivitysten muutoskustannuksista sekä sähköurakkaan aiheutuvista muutoskustannuksista vastaa putkiurakoitsija Venttiilit Kierteellisille venttiileille asennetaan yhdistäjät. Yhdistäjiä ei saa asentaa rakenteiden sisään Lämpöjohtoverkoston sulkuventtiilit NS 40 LVI-nro NS 50 LVI-nro Kertasäätöventtiilit NS 40 LVI-nro NS 50 LVI-nro Tyhjennysventtiilit

18 18/59 LVI-nro letkuliittimin Takaiskuventtiilit...NS 40 LVI-nro NS LVI-nro Mudanerottimet Mudanerottimet ovat yhtä kokoa suurempi kuin putki, johon erotin liitetään....ns 50 LVI-nro NS LVI-nro , suluin Mittarit Mittareiden ja tuntoelimien asennus putkeen on suoritettava putkea laajentaen siten, ettei putken poikkipinta pienene. Mittarit on asennettava niin, että ne antavat oikean lukeman ja ovat helposti luettavissa. Lämpömittaritaskut täytetään kontaktipastalla. Pintalämpömittareiden kohdalta putki puhdistetaan metallin kiiltoon. Mittarin ja putken väliin asennetaan kontaktipasta Lämpömittarit Lämpömittarit LVI-nro / / Lämpömittarien tulee olla messinkisuojuksellisia, jaotus 1 aste, osoitus C ja virhe kork. 1 aste. Mittarin pituus 300 mm (tarkistettu). LTO-johdoissa osoitus C. Putkissa...NS 25 käytetään tarkistettuja pintalämpömittareita (LVI nro ), asteikon halkaisija 65 mm. Kaukolämpöputkissa mittaritaskun materiaali HSt Painemittarit Painemittarit LVI-nro Painemittarien tulee olla alueeltaan kpa. Mittarit vaimennettuja Asteikon halkaisija vähintään 65 mm.

19 19/59 Tarkkuus ± 5 % mittausalueesta. Veden korkeutta osoittavat painemittarit LVI-nro Mittarit varustetaan sulkuventtiilein (3 kpl/mittari) Ilmakellot ja automaattiset ilmanpoistimet Tuloilmakoneen patteriosaan ja putkistoihin asennetaan piirustuksiin merkittyihin ja muihin tarpeellisiin kohtiin ilmanpoistimet siten, että vesi virtaa niiden läpi. Koko on oltava kaksi nimelliskokoa putkea isompi. Ilmakellot varustetaan ilmanpoistimilla (LVI-nro ) sekä palloventtiileillä (LVI-nro ) Kannakkeet Putkien kannakkeet kiinnitetään kaikki pulttaamalla. Kannakkeet ripustetaan kattokiskoihin (LVI-nro ). Kannakevälit teräsputkille: DN10...DN40 2,5 m DN50 3,0 m DN65...DN80 4,0 m DN100...DN125 5,0 m DN150 5,5 m Kannakkeiden tulee olla sellaisia, että ne sallivat putkistojen lämpöliikkeet (heiluri- tai liukuripustus). Kannakkeiden kiinnityksessä käytettävissä kiilapultteja valittaessa on kiinnitettävä huomiota lämpöliikkeen aiheuttamaan rasitukseen. Rinnakkain kulkevien putkien kannakkeet on kiinnitettävä samalta kohdalta. Vaakatasossa kulkevat putket ripustetaan asetettavilla riippuraudoilla ja avattavilla pidikkeillä (LVI-nro / ). Seinillä päällekkäin kulkevat putket Nousujohdot kiinnitetään riittävän tiheään sijoitetuilla avattavilla putkipidikkeillä (LVI-nro / ). Lämmönjako- ja IV-konehuoneessa asennetaan kannakkeen ja putkipitimen/kattokiskon ja heilurin väliin vaimennuskumit. 3.4 Lämpöjohtopumput Pumput kertavoideltuja (öljy) keskipakoispumppuja ns. kuivalla moottorilla. Juoksupyörät ovat muovia, pesät valurautaa ja akselit haponkestävää terästä. Pumput tulee valita siten, että toimintapiste on hyötysuhteen huipun kohdalla.

20 20/59 Pumppu toimitetaan riittävän suurilla sähkömoottoreilla varustettuina. Pumppujen vesivirran tulee olla+10 % tarkkuudella suunnitelmissa esitetty. Sähkömoottorien (400 V) on oltava täysin suljettuja oikosulkumoottoreita. Kelasuojakytkimien apukoskettimilta otetaan hälytykset. Pumppujen venttiilien tulee olla pumppujen laippakokoa. Kullekin pumpulle asennetaan sulkuventtiileillä varustettu painemittari, joka yhdistetään imu- ja painejohtoon. Pumpuille toimitetaan varasarjat toimintakaavioissa olevien kojeluetteloiden mukaan. Kussakin pumpussa tulee olla kilpi, josta ilmenevät vesimäärä, vastapaine, kierrosluku ja tehontarve. Suuret pumput tuetaan siten, että pumppu ei rasita putkistoa. 3.5 Lämpöpatterit Patterit Radiaattorit ja konvektorit ovat esim. Rettigin valmistamia tai vastaavia. Patterien tyypit on merkitty piirustuksiin. Mikäli patteriin on erikseen määritetty muu valmistaja ja tavallisesta poikkeava ulkonäkö, tulee tällaisen patterin vaihtaminen muunlaiseksi varmistaa ensin suunnittelijalta ja arkkitehdilta. Patterien mittatekstissä on ilmoitettu malli/korkeus/pituus sekä tarvittava lämpöteho ja termostaattiventtiilin esisäätöarvo. Patteriventtiilit ovat kiinto- tai irtoanturilla varustettuja esim. Danfoss-merkkisiä termostaattisia patteriventtiilejä esisäädöin. Esisäätöarvot on ilmoitettu Danfoss RA-N -venttiileille Pattereiden asennus Patterit asennetaan kannakkeiden ja pidikkeiden varaan seinälle. Patterit varustetaan ilmahanoilla. Paluupuolen yhdistäjät varustetaan sulkutulpalla. Ilmaruuvin avaimia toimitetaan 5 kpl. Ennen laitoksen valmistumista on kaikki patterikannakkeet kiristettävä.

21 21/ Oviverhokojeet Pohjapiirustuksissa osoitettuihin paikkoihin asennetaan oviverhokoje (KF). Laitteiden esimerkkityypit ja toiminta on esitetty toimintakaaviossa LVI Oviverhokojeiden toimitus magneettiventtiileineen ja ohjaustermostaatteineen, sekä asennus kuuluvat putkiurakkaan. Kojeiden suodattimet EU Verkostojen puhdistus / huuhtelu Uudessa patteriverkostossa olevien suojarasvojen, hitsauksesta jääneiden kuona-aineiden, korroosiotuotteiden ym. epäpuhtauksien poisto tehdään painehuuhtelulla. Kun verkosto on puhdistettu mekaanisesti ja koeponnistettu, varmistetaan veden vapaa kierto järjestelmässä ja huolehditaan, että termostaatit ovat irti. Mikäli verkostossa on sivuvirtasuodatin, vaihdetaan suodatinpussi ennen painehuuhtelun aloitusta. Verkosto huuhdellaan vedellä osa-alueittain/piireittäin. Huuhtelu suoritetaan huuhtelukompressorilla tai sykepumpulla käyttäen lämmintä vettä, suositus ºC. Painehuuhteluaika riippuu käytetyistä materiaaleista ja epäpuhtauksien määrästä (väh. 2 min / huuhtelualueen juoksumetri) 3.8 Kojeiden ja laitteiden merkinnät Ks. luku Hälytykset Ks. toimintakaaviot Tärinänvaimennus Ks. äänitekniset rakenteet (liite 1) Varaosat Pumppujen varasarjat. Kullekin pumpputyypille toimitetaan varasarja. Juoksupyörän koko maksimi ja moottoriteho maksimi.

22 22/59 4 ILMANVAIHTOLAITTEET 4.1 Yleistä Urakoitsija on velvollinen tarjouksessaan ilmoittamaan IV-kojeisiinsa sekä muihin puhaltimiinsa kuuluvien moottorien lukumäärät ja sähkötehot, mikäli ne poikkeavat laskenta-asiakirjoista. Laitoksen sisäilmaluokka on S Äänitekninen mitoitus Ks. äänitekniset rakenteet (liite 1) Tärinänvaimennus Rakenteisiin kiinnitettävät tai tuettavat puhaltimet varustetaan urakoitsijan toimesta tärinänvaimentimin. Tärinänvaimentimina käytetään sellaisia malleja, jotka vaimentavat tärinän kaikkiin suuntiin ja jotka toimivat samalla runkoäänieristäjinä. Tärinänvaimentimen pysyvä kokoonpuristuminen (elastisuuden menetys) saa olla korkeintaan 5 %. Vaimentimia valittaessa on otettava huomioon niiden sijoituspaikan asettamat vaatimukset. Kaikki värähtelevään koneeseen kiinteästi yhteenkuuluvat laitteet asennetaan samalle alustalle. Tärinävaimennetuissa järjestelmissä ei saa olla jäykkää yhteyttä rakenteisiin eikä muihin laitteisiin. Kanaviin liittyvät puhaltimet eristetään kanavista joustavin liitoksin (raskas kumi) Äänenvaimennus Piirustuksissa esitetyt äänenvaimennukset ovat ohjearvoja. Urakoitsijan suorittamasta suunnitelmista poikkeavasta puhallinvalinnasta johtuva lisävaimennustarve hankintoineen kuuluu ilmanvaihtourakkaan. Kaikki puhaltimet tulee valita ottaen huomioon että niiden äänen tehotaso on riittävän alhainen.

23 23/ Sallitut melutasot Suurimmat sallitut melutasot ilmanvaihtolaitteiden toimiessa täydellä teholla: ks. äänitekniset rakenteet (liite 1). Ohjearvona tiloissa, joille ei ole asennettu suoranaisia melurajoja, voidaan käyttää luettelossa mainittuja vastaavanlaisten tilojen arvoja. Kun ilmanvaihtolaitos on säädetty, tulee ilmanvaihtourakoitsijan suorittaa äänentoistomittaukset huonekohtaisesti ja laatia siitä pöytäkirja. Kussakin mittauskohteessa mitataan erikseen taustamelu ja ilmanvaihtolaitteiden melu. Suoritetuista mittauksista tehdään pöytäkirjat. Pöytäkirjat luovutetaan lopputarkastuksessa rakennuttajalle. 4.3 Kanavisto varusteineen Kanavat Suorakaiteen muotoiset peltikanavat tehdään sinkitystä teräslevystä SFS-standardin 3281 mukaisesti. Pyöreät peltikanavat tehdään kierresaumattuina sinkitystä teräslevystä SFS-standardin 3282 mukaisesti. Pellin paksuus standardin TES 1501 mukaisesti. Pyöreät kanavat liitetään termoplastisin pantaliittimin tai Veloduct-liittimin, tarvittavin kohdin laippaliitoksin. Suorakaidekanat liitetään muotolistoin tai UMS-liittimin, tarvittavin kohdin laippaliitoksin. Suorakaidekanavien jäykistys standardin TES 1500 mukaan. Pyöreissä kanavissa on käytettävä tehdasvalmisteisia liitos-, haara- ja muita osia. Kanavahaarat yms. ovat pyöristettyjä tai viistottuja. Tuloilma- ja poistokanavissa tulee olla laitteet ilmamäärien kertakaikkista säätöä varten. Itseporautuvia peltiruuveja käytettäessä on huomioitava, että ruuvin kärki ei saa tulla sisäkanavaan näkyviin. Yksinkertaisen kanavan liitoksissa ei saa käyttää itseporautuvia ruuveja. Raitisilma- ja jäteilmakanavien ja -kammioiden pohjat tehdään vesitiiviiksi. Urakoitsija esittää toteutustavan hyväksyttäväksi. Raitisilmakanaviin ja -kammioihin asentaa IV-urakoitsija DN32-viemärille sopiva yhde ja kanavan/kammion pohja tehdään laskulle yhteeseen päin. Kammioiden ja niihin liittyvien kanavien väliin asennetaan kartio-osa. Keittiön poistokanavan seinämän paksuus on 1,2 mm. Kanavat tulee suojata kuljetuksen ja varastoinnin aikana niin, että ne eivät likaannu sisäpuolelta. Asennettujen kanavien päät tulpataan välittömästi.

24 24/ Päätelaitteet Esimerkkityypit ja alustava mitoitus on esitetty piirustuksissa. Päätelaitteet varustetaan säätöelimin ja paineenalennuslaatikoin.. Päätelaitteiden väri arkkitehdin ohjeiden mukaisesti. Ennen päätelaitteiden tilausta urakoitsija on velvollinen antamaan niiden ominaisuuksista täyden selvityksen sekä esittämään mallikappaleen hyväksyttäväksi. Tuloilmalaitteiden muoto ja koko valitaan sellaiseksi, että sisäänpuhallusnopeus on oleskelualueella korkeintaan 0,15 m/s Raitisilmasäleiköt ja jäteilmalaitteet Raitisilmasäleiköt kuuluvat IV-urakkaan. Raitisilmasäleiköt Fläkt Woods/Lapinleimu LSJ tai ominaisuuksiltaan vastaavia. Säleikön yhteyteen asennetaan muovitettu teräslankaverkko. Verkon silmäkoko 20 mm, lanka pyöreä. Ulospuhallushajottimien ja säleiköiden esimerkkityypit on esitetty piirustuksissa. Pienemmät ilmasäleiköt ovat tyyppiä Fläkt Woods RISV tai RISJV. Säleiköt toimitetaan kiinnityskehyksin. Säleikköjen väri arkkitehdin ohjeiden mukaisesti Siirtoilmasäleiköt Ovisäleiköt Fläkt Woods OSK tai vastaavia. Seinään sijoitettavat siirtoilmasäleiköt merkitty pohjakuviin Palopellit, tarkastus- ja puhdistusluukut Piirustuksiin merkittyihin kohtiin asennetaan maininnan mukaisesti EI60-luokan palopelti tai E60-luokan palopelti sulakkeineen, laukaisulaitteineen ja tarkastusluukkuineen. Palopeltien tarkastusluukuissa on oltava kehykset ja lukot. Jousikuormitetut palopellit varustetaan asetuksen mukaisin kilvin. Puhdistusluukkujen paikat on esitetty piirustuksissa. Niitä sijoitetaan kuitenkin D2:n ohjeiden mukaisesti riippumatta siitä, onko niitä merkitty piirustuksiin vai ei. Puhdistusluukkujen tulee olla kehyksellisiä ja lukollisia sekä vastata palo- ja ääniteknisesti sitä kanavaa, jossa ne ovat. Luukkujen saumauksen tulee olla ilmatiivis. Luukut varustetaan pikasalvoin ja siipimutterikiinnityksellä. Ruuveilla kiinnittäminen on kielletty.

25 25/59 Puhdistusluukkujen pituus min. 500 mm, leveys 500 mm tai kanavan leveys-20 mm. (Tyypit esim. Jyväskylän IVK-tuotteen NUOHO-sarjaa, LVI-nro ). Urakoitsijan tulee sovittaa puhdistusluukut siten, että niitä voidaan käyttää rakenteita purkamatta. Alaslaskettuihin kattoihin asennetaan riittävän kokoiset tarkastusluukut aina kanavan puhdistusluukun tai säätöpellin kohdalle Kannakkeet Kaikkien ko. rakennuskohteen eri urakoitsijoiden tarvitsemat seinä- ja kattokannatukset tehdään yhtenäisen järjestelmän mukaan ( / / ). Vaakasuorat kanavat ripustetaan 2,0-2,5 m välein, joiden tulee olla linjassa kohtisuorassa kattoa vastaan sekä siistejä. Rakennelävistyksissä asennetaan pehmuste kanavan ja rakenteen väliin. Konehuoneissa kanavan ja kannakenauhan välissä pitää olla vaimennuskumilevy. Pystykanavat kiinnitetään 2,5 m välein. Kannakkeiden kiinnitys kiinteästi kanaviin ei ole sallittua. Paloeristetyn kanavan kannakkeen tulee lujuudeltaan ja paloneristävyydeltään vastata eristettyä kanavaa Kertasäätöpellit Kertasäätöpellit suorakaidekanavissa ovat joko säle-, sektori- tai siepparipeltejä. Kertasäätöpellit pyöreissä kanavissa ovat PRA-säätimiä. Säätöpellit varustetaan tarvittavin paikoin äänenvaimentimin, riippumatta siitä onko niitä pohjakuviin merkitty. Venttiilien yhteydessä säätöpellit ovat vaimennuslaatikossa Höyrysulun lävistyslevyt Yläpohjan ja seinien höyrysulun lävistykseen tehdään laipallinen lävistys, joka asennetaan lävistyskohtaan. Lävistyslevyn kiinnittää ja tiivistää höyrysulkuun rakennusurakoitsija. Kanavalävistyksen tiivistää ilmanvaihtourakoitsija. Lävistyslevy tehdään esim. vastakkain asennetut tiivisteelliset sivuliittimet tasopinnalle ja väliin laippa, joka on 200mm leveämpi (puoleltaan). Pintojen väliin laitetaan tiivistyskitti.

26 26/ Kojeet ja niihin liittyvät laitteet ja varusteet Ilmastointi- ja lämminilmakojeet Koteloitujen tuloilmakojeiden toiminta ja varustus on esitetty toimintakaavioissa. Kojekotelot eristettyjä, paksuus min. 28 mm. Kylmän ilman kanssa kosketuksiin joutuvien osien muotoprofiilien pitää olla eristettyjä. Pattereiden jälkeen tulee olla ilmanpitävät mittausyhteet. Laiteosien jälkeen tulee olla saranalliset, huolto-osat. Moottoreiden tulee olla 3-vaiheoikosulkumoottoreita, virtalaji 400/230 V, 50 Hz. Jos puhaltimessa on useampia moottoreita kuin suunnitelmissa on esitetty, urakoitsija kustantaa lisämoottorien sähköiset kytkentälisäykset. Puhallinmoottorin suojausluokan tulee vastata sijoituspaikkaa. Puhallinosa varustetaan tarkastusikkunoin 300 sekä huoltovaloin. Valo syttyy kun IV-konehuoneen valot kytketään päälle. Kojeiden kätisyys varmistetaan pohjakuvista Sulkupellit Raitis- ja poistoilmapellit ovat sälesulkupeltejä tiivistein (esim. Swegon, Halton UTT). Peltien tiiveysluokka Suodattimet Suodattimet ovat kehyksellisiä, irrotettavia ja puhdistettavia kuivasuodattimia. Kehykset sinkittyä terästä. Tuloilmasuodatin EU3+EU7 syväpoimuinen suodatin. EU3 esisuodatin metallikudossuodatin. Syvyys piirustusten mukaan. Varalle toimitetaan jokaiselle kojeelle yksi täydellinen vaihtosarja peltilaatikoihin pakattuina nimikilpineen. Varasuodattimet varustetaan kojetunnuksin. Poistoilmasuodattimet EU5. Teknisten tilojen ylilämpöpuhaltimien poistosuodattimet EU Ilmalämmityspatteri Patterin putket valmistetaan kuparista, lamellit alumiinista. Vesipuolen lämpötilat 60/40 C. Patterit toimitetaan eristysvaipalla, joka on pellitetty.

27 27/59 Patterien ilmapuolen painehäviöt maksimi-ilmavirralla eivät saa ylittää annettuja arvoja. Lämmityspatterissa tulee olla yhde jäätymissuojatermostaattia varten. Ilmalämmityspatterien on oltava rakenteeltaan sellaisia, että putkiurakoitsija suorittaa liitännän vain yhteen meno- ja paluuputkeen. Kahden peräkkäisen patterin väliin asennetaan huolto-osa Puhaltimet Puhaltimien ilmamäärät ovat nimellisilmamääriä eli ilmanjakolaitteiden ilmamäärien summia, joten kojeen on teholtaan oltava nimellisilmamäärä + vuotoilmamäärä. Puhaltimet ovat sekavirtauspuhaltimia suoralla vedolla. Kojeiden ja puhaltimien liitäntä kanaviin suoritetaan kumitettujen tai muovitettujen lujien ja tiiviiden kangasliittimien avulla (raskaskumi). Puhaltimien tyypit ja tehot on esitetty toimintakaavioissa. Puhaltimien moottorit on mitoitettava siten, että ilmavirtaa voidaan nostaa 10 % ja painetta 20 % Lämmöntalteenottolaitteet Laitteiden tekniset arvot on esitetty säätökaavioissa. Laitteet varustetaan pyörimisnopeuden säädöllä, säätölaitteet täydellisinä laitetoimituksessa. Laitteissa tulee olla puhtaaksipuhallussektori. Talteenotto varustetaan ajastimella, joka kääntää talteenottolaitetta siihen asetetuin aikavälein, kun talteenottoa ei tarvita (laitetoimituksessa). 4.5 Äänenvaimentimet Koteloitujen kojeiden yhteydessä vaimentimien tulee olla kuivapuhdistettavia ja irrotettavia. Säätöpeltien yhteydessä käytetään KLV-vaimentimia tarvittaessa. Kanavaäänenvaimentimet on esitetty piirustuksissa, tyyppi esim. Fläkt Woods BDER-30-xxx ( 250) tai BDER-60-xxx ( 315). Pituus yleensä 1200 mm (mainittu mittatekstissä). 4.6 Huippuimurit Huippuimurien esimerkkityypit sekä moottorien ja puhaltimien rakennevaatimukset on esitetty toimintakaavioissa. Huippuimurit varustetaan huoltokytkimillä.

28 28/59 Läpivienneissä käytetään tehdasvalmisteisia osia (esim. Fläkt Woods BOGA). Imureiden väri varmistetaan arkkitehdilta. Huippuimureiden kytkentäkanaviin on asennettava perhospellit kylmän ilman takaisinvirtauksen estämiseksi kun imuri ei ole päällä. 4.7 Väestönsuojalaitteet (IV-urakassa) Laitteet ja asennukset tehdään voimassa olevien määräysten mukaisesti. Väestönsuojan ilmanvaihtokojeen tyyppi esim. TEMET IVL 1/ Kojeiden ja laitteiden merkintä Ks. luku Hälytykset Tehotaulukoiden ja toimintakaavioiden mukaisesti Kannatusteräkset Kannatusteräkset toimitetaan sinkittynä tai valmiiksi ruostesuojamaalattuna. Ainoastaan paikkamaalaukset suoritetaan työmaalla.

29 29/59 5 VESIJOHDOT JA VIEMÄRIT 5.1 Vesijohdot Yleistä Vesijohdot tehdään noudattaen Suomen rakentamismääräyskokoelman osaa "Kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistot", paikallisten viranomaisten määräyksiä ja ohjeita sekä tätä työselitystä Putkisto Vesijohdot urakkarajasta alkaen kuuluvat putkiurakkaan. Vesijohdot laitteineen tehdään siten, että niiden rakennepaine on vähintään 1 MPa. Lämminvesi- ja kiertojohtojen sekä näihin liittyvien laitteiden rakennelämpötilan tulee olla vähintään 100 C. Näkyviin jäävien putkiasennusten siisteyteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Eristysten tilantarve on huomioitava. Sekoittajille ja hanoille menevät kuparista valmistetut kylmä- ja lämminvesijohdot asennetaan pintatyönä. Näkyvät kalusteiden ja kalusteryhmien kytkentäjohdot ovat kromattua kuparia. Vesijohdot tehdään saumattomista kupariputkista (LVI-nro ) kovajuotos-, kartio- ja kapillaariliitoksin. Messinkijuotteita ei saa käyttää. Suorien putkien jatkokset tehdään joko kapillaarimuhveilla tai mankeloimalla kapillaarimuhvia vastaavaksi. Kupariputkien käyristykset tehdään tehdasvalmisteisista putkenosista tai taivuttaen. Kulmia saa käyttää vain hanaliitoksissa. Jos käyristykset tehdään taivuttaen, on putken keskiviivan säteen oltava vähintään kaksi kertaa putken sisähalkaisija. Piirustuksissa osoitetuissa kohdin vesijohdot tehdään Uponor PEX-putkista, jotka asennetaan suojaputkeen. Tällöin sekoittajille ja hanoille menevät kytkentäjohdot varustetaan hanakulmarasioin. Mahdolliset kiinnitykset lattiavalun teräsverkkoon tehdään nippusiteillä. Alaslaskettuihin kattorakenteisiin asennetaan riittävän kokoiset tarkastusluukut aina venttiileiden yms. tarkastusta ja huoltoa vaativiin kohtiin.

30 30/ Osat ja varusteet Sulkuventtiilit toimitetaan kokoon NS 32 asti H-metallisina Oras-palloventtiileinä (LVI-nro ). NS 40 ja suuremmat toimitetaan messinkisinä vapaavirtausmallisina istukkaventtiileinä (LVI-nro ). Venttiilien irrottamista varten putkiin asennetaan kartioliittimet. Kartioliittimiä (tai laippaliitosta) on käytettävä myös liitettäessä muita venttiileitä ja laitteita putkistoihin. Lämminvesijohtojen säätöventtiilit ovat messinkisiä linjasäätöventtiileitä (LVI-nro ) mittausyhtein. Tyhjennysventtiilit ovat mallia LVI-nro letkuliittimin karat irrotettuna. Vesijohtojen takaiskuventtiilit ovat mallia LVI-nro Lämpömittarit kuten lämpöjohdoissa ( C). Painemittarit kuten lämpöjohdoissa ( bar) Käyttöveden lämmönsiirrin Siirtimen tulee olla lämpölaitosyhdityksen määräysten mukainen juotettu levylämmönsiirrin. Kaikkien ruuvien ja muttereiden tulee olla ruostumatonta materiaalia. Rakennepaine 16 bar. Rakennelämpötila 120 C. Lämmönsiirtimen toimintakaavio, tehot ja esimerkkityypit on esitetty piirustuksessa LVI Lämpimän käyttöveden kiertopumppu Tyyppi esitetty säätökaaviossa. Kertavoideltu kuivamoottoripumppu, juoksupyörä pronssia, akseli ruostumatonta terästä Säädöt Piirustuksissa esitettyihin paikkoihin asennetaan linjasäätöventtiilit (LVI-nro ) mittausyhtein. Urakoitsija säätää venttiilien vesivirrat piirustuksissa ilmoitettuun arvoon. Säädön tapahtuessa ei saa olla käyttöveden kulutusta. Esisäätöarvot on ilmoitettu Oras 4120 venttiilille.

31 31/ Kannakkeet ja pitimet Vesijohdot on kiinnitetään avattavilla pidikkeillä ja säädettävillä riippuraudoilla. Kannakevälit kupariputkille: ,6 m ,8 m 22 1,2 m ,5 m ,0 m Pidikkeet ovat sinkittyä terästä tai kuparia (Cu-putkissa kuparia) (LVI-nro / / ). Putken ja pidikkeen väliin asennetaan kumilevy. Näkyvät pystyjohdot kiinnitetään seinään kerrosvälillä kahdesta kohden putken ja pidikkeen väliin asennetaan kumilevy, LVI-nro Lämminvesijohdoille on varattava riittävästi liikkumatilaa. Kalustejohtojen kannakkeina tulee käyttää erikoisesti pinta-asennukseen soveltuvia kannakkeita (esim. Jirwa RYW). Päällekkäisten putkien kannatus kuten lämpöjohdoilla (seinille). Ks. liite 1; Äänitekniset rakenteet, joka koskee myös vesijohtojen kannatusta. 5.2 Viemärit Yleistä Jätevesiviemärit ja sadevesiviemärit urakkarajasta alkaen kuuluvat putkiurakkaan. Putket asennetaan valmistajan ohjeita, Suomen Rakennusinsinöörien Liiton standardeja RIL "Maahan ja veteen asennettavat muoviputket, asennusohjeet" (SFS 3111) sekä D1 määräyksiä noudattaen. Jäte- ja sadevesiviemärit asennetaan "Kunnallisten töiden yleinen työselitys KT02" mukaan. Piirustuksiin merkityissä kohdissa viemärit varustetaan puhdistusluukuilla. Luukut varustetaan saranoin (luukun palonkestävyys EI60). Asennuksessa on huolehdittava siitä, että piirustuksissa olevat putkikaltevuudet saavutetaan. Kannatukset tehdään siten, että viemäreiden liitoskohdat eivät jää rasituksen alaisiksi.

32 32/ Ulkopuoliset jäte- ja sadevesiviemärit Ulkoalueiden viemärit PVC-muovia kumirengasliitoksin, lujuusluokka SN8. Kuormitusluokka asennussyvyyden mukaan Sisäpuoliset jäte- ja sadevesiviemärit PP-muovia kumirengasliitoksin. NS 50 ja pienemmät vesitykset tehdään Cu-putkista tai PVC-muoviputkista Kannakkeet Viemärien kannakkeet pystyputket LVI-nro Vaakaputket näkyvissä LVI-nro / / / Vaakaputkien kannatukset alaslaskuissa LVI- nro / / / Alapohjan alapuolella sijaitsevat viemärit kannakoidaan kiinni alapohjan laattaan. Kannakkeet valmistetaan HSt-materiaaleista LVI-nro / / Kannakkeita asennetaan viemärilinjaan alle metrin välein ja osien molemmin puolin. 5.3 Kaivot ja erottimet Keittiön jätevedet johdetaan rasvanerottimen kautta jätevesiviemäriin. Tyyppi on esitetty suunnitelmissa. Siivouskomeroiden lattiakaivot varustetaan tyhjennettävällä sakkakupilla. 5.4 Saniteettilaitteet ja kalusteet Kaikkien kalusteiden on oltava A-laatua ja kestävästi kromioituja. Kalusteisiin liittyvät johdot heloitetaan, mikäli se tulevat seinästä tai lattiasta. Sekoittajat varustetaan poresuuttimin. Laitteiden ja kalusteiden asennuskorkeudet on sovittava rakennuttajan kanssa ennen työn suorittamista. Lattiakaivojen mallit on tarkistettava ennen toimitusta, jotta kaivot tulevat lattiapäällysteeseen sopivaa mallia (vesieristys oikea).

33 33/59 Kaikkiin yksittäisiin kalusteisiin tai niiden yhdysjohtoihin asennetaan Ballofix-tyyppiset sulkuventtiilit. Kaikki käsisuihkukalusteet varustetaan takaisinimusuojin. Kaikki letkuliitinkalusteet varustetaan takaiskuventtiilein ja imusuojin. Pinta-asenteisiin sekoittimiin toimitetaan vastaavat kulmaliittimet suluin. Laitteiden ja kalusteiden esimerkkityypit, -mallit ja sijainnit on esitetty piirustuksissa. Kaikki vesijohtoverkostoihin liitettävät kojeet varustetaan suluin, takaiskuventtiilein ja imusuojin sekä liitosletkuin. Asiakirjassa LVI on määritetty vesi- ja viemärikalusteet. Numeroinnissa käytetään LVI-tarvikkeluettelon numerointia tai (erikoislaitteissa) valmistajan numerointia. 5.5 Kojeiden ja laitteiden merkintä Ks. luku Hälytykset Toimintakaavioiden mukaisesti.

34 34/59 6 JÄÄHDYTYSLAITTEET 6.1 Yleistä Keittiön kylmiöiden kompressori-/lauhdutinyksiköt JK01 ja JK02 hankintoineen ja asennuksineen kuuluvat putkiurakkaan. Putkiurakoitsija on velvollinen teettämään ko. urakan hyväksytyn jäähdytyslaiteurakoitsijan toimesta. Asennustyö on suoritettava huolellisesti, viranomaisten, tämän työselityksen sekä rakennuttajan tai hänen edustajansa antamien ohjeiden ja määräysten mukaan käyttäen hyviä, viranomaisten hyväksymiä tarveaineita, hyväksi tunnettuja työtapoja ja ammattitaitoista työväkeä. Vastaanottotilaisuudessa jäähdytyslaiteurakoitsija toimittaa tilaajalle koottuna kansioon lopullisen tarkistetun putki- ja sähkökaavion. Putkikaaviosta tulee ilmetä kaikki putkien koot, kompressorien ja pattereiden valmistajat ja tyypit sekä sähkömoottorien tehot. Koneistot ja jäähdytettävät kohteet numeroidaan ja vastaavat numerot ilmenevät kaavioista. Jäähdytyslaiteurakoitsija toimittaa suomenkieliset käyttö- ja huolto-ohjeet sekä viranomaisten suorittamien tarkastusten pöytäkirjat kahtena kappaleena. Tarjouksessa on huomioitava kaikki sellaiset laitteet, jotka kuuluvat hyvin rakennettuun laitokseen, vaikka niitä ei työselityksessä olisi mainittukaan. 6.2 Jäähdytyslaitteet Jäähdytyslaitteiden esimerkkityypit ja mitoitus on esitetty säätökaaviossa ja sijainnit on esitetty suunnitelmissa. 6.3 Urakan laajuus Urakkaan kuuluu: Jäähdytyskompressorit ja lauhduttimet täydellisenä Jäähdytyskompressori-/lauhdutinpaketti valmiiksi kytkettynä niin, että sähköurakoitsija voi kytkeä vahvavirtajohdot riviliittimille sekä ohjaus- ja valvontajohdot suoraan riviliittimille Putkitus varusteineen, kannakkeineen ja eristyksineen Automatiikka ja varolaitteet Mittarivarustus Kylmäainetäytös Asennus, säätö ja koeajo Koneikkojen muototerästelineet Laitteiden ruosteensuojaus "Metallipintojen suojamaalausohjeiden" mukaan Kojealusta Kytkennät höyrystimille

35 35/ Kylmäaineputkisto varusteineen Putkistot tehdään hyvin puhdistetuista ja kuivatetuista vedetyistä kupariputkista. Putkien tulee olla puhtaita ja hapettumattomia. Yhdistäminen suoritetaan erikoisliittimin ja kovajuotoksin käyttämällä kapillaariosia. Putket liitetään kompressoreihin värinänvaimennusputkien välityksellä. Putket asennetaan seinä- ja kattopinnoille. Seinien ja vastaavien lävistyskohdissa asennetaan putket suojaputkeen. Suojaputken ja putken väliseinän tasossa tiivistetään diffusiotiiviillä pastalla. Putket kiinnitetään n. 2 m:n välein pidikkeillä ja kannakkeilla siten, että putken ja kannakkeen tai pidikkeen välissä on eristys. Lämpömittarit kuten lämpöjohdoissa, mittausalue C. Niillä osin, missä jäähdykehöyryt joutuvat kulkemaan pystysuoraan ylöspäin, on öljyn palautumisesta huolehdittava putkitoimituksen avulla ja vähintään nousun ala- ja yläpäähän asennetaan ns. öljymutkat. Putket asennetaan siten, että häiritsevää tärinää ja ääntä ei pääse rakenteisiin. Putket, joissa voi esiintyä kondensoitumista, eristetään Armeflex-putkieristeellä. Putket on ennen asentamista puhdistettava huolellisesti sisältä ja päältä. Epäpuhtauksia ei saa päästä putkistoon asennustöiden yhteydessä. Jäähdytyslaiteurakoitsijan on ennen lopputarkastusta huuhdeltava kaikki putkijohtoverkot laitteineen. Tarpeellisiin kohtiin asennetaan 10 mm:n putkesta ilmanpoistot, joissa on letkuliittimin varustetut venttiilit. 6.5 Kannakkeet Kuten lämpöjohdoilla. 6.6 Kojeiden ja laitteiden merkintä Ks. luku Hälytykset Valvontakeskukseen järjestetään hälytykset säätökaavioiden mukaisesti. 6.8 Koekäyttö, säätö ja tarkastus Putkituksen suorittamisen jälkeen tarkistetaan tiiveys sekä suoritetaan laitoksen ilmanpoisto ja kuivaus. Ilmanpoistoon ja kuivaukseen käytetään asianmukaista tyhjiöpumppua, jolla saavutetaan putkistoon 40 Pa (0,3 mm Hg) tyhjiö. Tyhjiöitä ylläpidetään vuorokausi, minkä jälkeen putkisto huuhdellaan kuivalla typpikaasulla.

36 36/59 Tyhjiöidään uudelleen ja suoritetaan jäähdyketäyttö. Täytön jälkeen laitteet säädetään ja suoritetaan koekäyttö tilaajan edustajan läsnäollessa. 6.9 Takuu Urakkaohjelman mukaisesti Tärinänvaimennus Ks. Liite 1; Äänitekniset rakenteet Kojeiden ja laitteiden merkintä Ks. luku 2.8.

37 37/59 7 SÄÄTÖLAITTEET 7.1 Yleistä LVI-laitteiden säätö- ja valvontalaitteet toteutetaan säätökaavioiden mukaisesti DDC-säätönä. Säätölaitteet ovat toiminnaltaan elektronisia ja niiden toiminta on esitetty kaavioiden avulla. Kaavioissa on mainittu säätöön tarvittavat pääosat. Mahdolliset lisälaitteet esitetyn ohjelman toteuttamiseksi kuuluvat hankintaan. Säätölaitteiden keskusten paikat on säätölaiteurakoitsijan tarkastettava yhteistyössä suunnittelijan kanssa. Säätöurakoitsijaa varten on muiden urakoitsijoiden varattava niin paljon tilaa, että kyseiset laitteet voidaan helposti asentaa, johdottaa, kytkeä ja että vastaisuudessa huoltotoimenpiteet voidaan suorittaa. Kaikkien laitteiden tulee olla sijoituspaikkaansa sopivia. Tuloilmakojeiden paluuvesisäätimet varustetaan käynninaikaisella paluuveden minimisäädöllä. Säätöön ja valvontaan voidaan käyttää samaa anturia. 7.2 Hankintarajat Säätö- ja valvontalaiteurakkaan kuuluvat tässä työselityksessä, ilmastoinnin ja putkipuolen tasokuvissa, säätökaavioissa sekä koje- ja pisteluetteloissa esitetyt säätö- ja valvontalaitteet asennuksineen, kytkentöineen täysin valmiiseen käyttökuntoon. 7.3 Säätökeskukset ja apulaitteet Kaikki säätölaitejärjestelmiin kuuluvat instrumentit tulee sijoittaa säätölaitekaappeihin ja varustaa nimikilvellä, joista ilmenee, minkä kojeen ja mikä instrumentti on kyseessä. Säätölaitekaapit ovat lukittavia ja pölytiiviitä kaappeja. Niiden oviin tulee kiinnittää nimikilvet, joista ilmenee sen sisältämien säätäjien kojeiden numerot. Säätökeskusten ja apulaitteiden sijoittelussa kaappiin sekä kytkennöissä on huomioitava laitteiden huoltotilantarpeet. Kaappi johdotetaan niin, että kentältä tulevat johtimet kytketään kaapin riviliittimiin, jossa on sähköurakkaan kuuluvien kaapeleiden urakkaraja. Riviliittimet numeroidaan. Sisäiset kytkennät tulee suorittaa muovikouruissa. Säätölaitekoteloiden eteen on varattava samanlainen vapaa etäisyys sama kuin sähköryhmäkeskuksille. Säätölaitekotelo tulee varustaa maadoitusruuvilla ja sen merkillä.

38 38/59 Jokainen säätölaitekotelo tulee varustaa syöttöjännitteen kytkimellä. Säätölaitekoteloiden ovien sisäpuolelle on kiinnitettävä sellaiset taskut, joihin urakoitsija sijoittaa ko. kotelon sisällä olevien säätölaitteiden kytkentäkaaviot. Säätölaitekaaviot on hyväksytettävä suunnittelijalla. Kaikki asettelut on voitava suorittaa säätökeskuksesta käsin. Ilmastointikoneissa sarjasäädöt toteutetaan elektronisesti niin, että jokaista sarjasäädön toimilaitetta varten säätökeskuksessa on oma elektroniikkaosa, johon kyseisen toimilaitteen toiminta-alue asetetaan. Säätöjärjestelmän valinnassa on huomioitava prosessin asettamat vaatimukset. P- ja PI-säätimien säätöpoikkeama saa olla enintään ±1,5 o C. Säätöpoikkeamat tarkoittavat sen heilahduksen sallittua maksimiarvoa, joka häiriön johdosta syntyy päätermostaatin kohdalla. Muita heilahduksia ei P- tai PI-säädössä sallita. 7.4 Toimimoottorit Toimimoottorit varustetaan asennon osoittimilla. Säätömoottoreissa on oltava käsisäätömahdollisuus. Peltien toimimoottorit on varustettava riittävän suurella vääntömomentilla. Raitis- ja jäteilmapeltien toimimoottorit varustetaan jousipalautuksella, jotka sulkevat pellit virtakatkoksen sattuessa. Ilmastointikojeissa jokainen pelti varustetaan omalla toimimoottorilla. Toimimoottorit asennetaan toimintakaavioissa esitettyihin tiloihin. Toimimoottorien nopeus on valittava siten, että vesitermostaatti ei aiheuta häiriötä käynnistyshetkellä. Raitisilmapeltien toimimoottorien vääntömomentin on oltava vähintään 3 Nm sälepellin pinta-alan yhtä neliömetriä kohden. Toimilaitteiden käyttöjännite AC 24 V. 7.5 Säätöventtiilit Venttiilit pronssi- tai valurautapesäisiä varustettuna ruostumattomilla sisäosilla, paineluokka NP 10. Venttiilit NS50... laipallisia. Venttiilit...NS50 kierteellisiä. Moottoriventtiileiden tulee olla lämpötehoon nähden säätökäyrältään lineaarisia. Venttiilit varustetaan asennonosoittimin. Säätöventtiilien asennukset putkistoihin suorittaa putkiurakoitsija. Toimitettaessa venttiiliurakoitsijalle ne tulee varustaa väliaikaisella kojekilvellä. Venttiilien säätösuhteen tulee olla 1:100 tai parempi, muutoin toimitetaan kullekin kojeelle kaksi säätöventtiiliä.

39 39/ Jäätymissuojat Jäätymissuojatermostaatit ovat elektronisia, veteen asennettavaa mallia. Termostaateissa käynnin aikainen paluuvesisäätö, joka on 5 astetta korkeampi kuin hälytysraja. Termostaattien tulee olla varustettuja erillisellä hälytyskoskettimella sekä käsipalautuksella. Termostaatit tulee varustaa merkkilampuilla toiminnan osoittamiseksi. 7.7 Anturit ja mittauspaikat Anturien tulee olla rakenteeltaan sellaisia, että ne antavat mahdollisimman oikean tuloksen. Anturien rakenteen tulee olla mekaanisesti vahva ja suojattu korroosiota vastaan. Anturien mittaustarkkuus ±1 % mitta-alueesta, ellei toisin sanota. Kanavissa käytetään lämpötilamittaukseen keskiarvoantureita. Kapillaarien, kaapelien yms. läpiviennit kojeen runkorakenteessa on suojattava ja tiivistettävä. Antureiden sijainnin tulee olla sellainen, että huolto voidaan vaivatta suorittaa. Erikoisesti on kiinnitettävä huomiota poistokanavaan asennettavien lämpötila-antureiden läpivientien tiivistämiseen. Jokaiseen kanavaan tehtävän anturin läpivientireiän viereen on tehtävä samankokoinen ylimääräinen reikä ja varustettava se tiiviillä tulpalla. Kunkin huonetermostaatin viereen asennetaan ruuvein kiinnitetty tarkistettu elohopeatäytteinen huonelämpömittari. Huonetermostaatin asennuskorkeus 150 cm. Kojeissa tulee olla ulkopuolelta luettavat suojukselliset kalibroitavat bi-metallilämpömittarit jokaiseen lämpötilaa muuttavan käsittelyvaiheen jälkeen. Lämpömittarien osoitus on C. (raitisilmakanavissa C.) jaotus 1 C ja virhe alle 1 C. Anturien pituus vähintään 200 mm ja mittarin halkaisija 100 mm. Hiilidioksidipitoisuuden mittausanturien kalibrointilaitteet kuuluvat automaatiourakkaan. 7.8 Termostaatit Asetellut lämpötilat tulee olla nähtävissä termostaateissa. Sähköisissä termostaateissa kytkinelimenä tulee olla vaihtokosketin 230 V jännitteellä sekä termostaatin eroalueen tulee olla säädettävissä. Käynnistävät termostaatit 230 V automatiikkaurakassa. Termostaatit ovat rakenteeltaan elektronisia. Termostaatin asetusarvoyksikkö sijoitetaan VAK:iin tai ryhmäkeskukseen.

40 40/ Suodatinvahdit ja painemittarit Säätökaavioissa osoitetuille suodattimille asennetaan paine-eromittaus. Mittaukselle ohjelmoidaan rajaarvohälytykset. Ylärajahälytys toimii suodatinvahtihälytyksenä ja alarajahälytys virtausvahtina Kojeiden ja laitteiden numerointi Ks. luku Takuu Takuun aikana (2 vuotta) urakoitsija poistaa korvauksetta hankinnassa esiintyneet viat ja puutteellisuudet, jotka aiheutuvat virheellisistä tarpeista tai asennuksesta Varaosat 5 kpl kutakin sulaketyyppiä säätölaitekoteloihin asennettuna. 1 kpl kutakin säätökortti- tai moduulityyppiä.

41 41/59 8 MITTAUS-, VALVONTA- JA SÄÄTÖJÄRJESTELMÄ 8.1 Yleistä LVIS-laitteiden ohjaus-, indikointi -, säätö-, (DDC) ja hälytystoiminnat sekä mittaus suoritetaan keskitetyn valvontajärjestelmän avulla oheisen pisteluettelon ja/tai toimintakaavioiden laajuudessa. Järjestelmän tulee toimia aktiivisesti suorittaen jatkuvasti valvontatietojen tarkkailua ja vertailemalla niitä syötettyihin tietoihin. Järjestelmällä tulee voida joko käsin tai automaattisesti suorittaa eri toimintoja kuten käynnistys/pysäytys toiminnat sekä saada kirjoittimella raportit eri tiedoista. Valvontatiedot kootaan kenttälaitteilta alakeskukseen, josta ohjauskäskyt välittyvät ohjattaville kojeille ja laitteille. 8.2 Valvontajärjestelmän laitteisto Keskusyksikkö Kaikki tässä työselityksessä vaaditut toiminnot toteutetaan keskusyksikön muistissa olevien ohjelmien avulla. Ohjelmistot voivat sijaita myös VAKien yhteydessä, mutta tällöinkin keskusyksikköä tulee voida käyttää valvontaan ja asetusarvojen syöttämiseen. Käyttöjärjestelmän tulee olla suojattu käyttäjän virhetoimintojen varalta. Käyttöohjelmatietojen syötön tulee tapahtua VAK:in käyttöpäätteellä ja syötetyt tiedot tallentuvat välittömästi pysyväismuistiin. Järjestelmän keskusyksikkönä käytetään mikrotietokonetta. Keskusyksikkö sisältää massamuistina kiintolevy-yksikön sekä tietojen syöttö- ja tallennelaitteina levykeaseman, CD-RW aseman ja varmuustallenninlaitteena massamuistiaseman (esim. Iomega ZIP-asema tai vastaava). Toimitukseen kuuluvat kaikki ne laitteet ja ohjelmat, jotka tarvitaan, että käyttöhenkilökunta pystyy itsenäisesti suorittamaan kyseiset toimenpiteet. Keskusyksikkö varustetaan UPS-laitteella, joka takaa mahdollisissa sähkökatkostilanteissa katkeamattoman syöttöjännitteen keskusyksikön lisäksi myös muille valvomolaitteille vähintään 15 minuutin ajaksi. Lisäksi em. järjestelmän tulee sisältää ohjelmiston automaattinen alasajo UPS-laitteelta saatavan tiedon perusteella. Kaikki keskusyksikköön liittyvät ulkopuoliset tiedonsiirtoyhteydet on varustettava ylijännitesuojilla. Mikäli järjestelmän toimintakyky ei kokonaisuudessaan säily sähkökatkoksen ajan, on järjestelmässä oltava automaattinen restart-ohjelma, joka ajaa keskusyksikön reaaliaikaiseen käyttötilaan jännitteen palattua. PC-käyttöpäätteen tulee perustua standardi PC-laitteistoon. Näppäimistön tulee olla suomalaisin merkkivalikoimin varustettu. Käyttöpäätteen näyttöputken minimikoko on 21. Kaavioiden mukaiset pisteet liitetään ala-asemaan moduulirakenteisten toimilohkojen kautta.

42 42/59 Mahdolliset pistelisäykset toteutetaan lisäämällä ala-asemaan tarvittava toimintalohko. Valvontalaitteilla on aikaansaatava vähintään seuraavat toiminnot: käynnistys/pysäytys -käskyt käsin, aikaohjelmien ja tapahtumaohjelmien avulla hälytykset sekä analogisista että digitaalisista pisteistä käynti-indikointi analogiasuureiden mittaus asetusarvojen ohjaustoiminta käyttöaikamittaus jaksottaisen käytön optimointi sähkön huipputehon rajoitus raportoinnit em. toiminnoista energianseuranta/astepäiväluku Kirjoittimet ja ohjausyksikön käyttöpääte Järjestelmään liitetään värilaser-kirjoitin raportointia ja hälytyksien kirjaamista varten. Järjestelmän kommunikoinnin on oltava selväkielinen ja se on suoritettava alfanumeerisella näppäimistöllä. Tulevat ja poistuvat hälytykset tulee voida ohjelmoida joko kirjoittimelle tai näyttöpäätteelle tuleviksi esim. tärkeysluokan perusteella. Pyydettäessä tulee kirjoittimen tulostaa: voimassa olevat hälytykset kaikkien pisteiden käyttötilat käyttäjän ohjelmoimat tiedot automaattisen tulevien ja poistuvien hälytysten tulostus yhden järjestelmän/laitososan pisteiden käyntitilan tulostus aikaohjelmien aikojen tulostus mittauspisteiden määrävälein toistuva tulostus kaikkien mittauspisteiden tulostus määrätyn laitososan mittauspisteiden tulostus asetusarvojen tulostus määrätyn laitososan asetusarvojen tulostus käynti-indikointien tulostus energian seurantaraportit käyttöaikamittausten tulostus

43 43/59 piirturille ohjelmoitujen pisteiden tulostus joko piirturilla tai kirjoittimella pisteinä käyrän muotoon. Käyttönäppäimistöllä tulee voida suorittaa seuraavat toimenpiteet: keskustelu ala-aseman kanssa käyttäjäohjelmien syöttö ja muutokset ohjauspisteiden tilamuutokset raportointipyynnöt prosessorin kellonajan tulostus ja korjaaminen tarvittaessa käyntiin/seis - ohjaukset mittausarvojen luku raja-arvojen asettelu ja luku mittauksille indikointien luku hälytysten kuittaus hälytysten haku asetusarvojen asettelu ja luku vaadituille antureille tulostuspyynnöt aikaohjelmien aikojen asetus ja luku aikaohjelmien tilojen luku ajan ja päivämäärän asettelu ja luku viikko-ohjelman asettelu ja luku pisteiden valinta piirturikanaville määräaikaistulostuksen pisteiden ja väliajan asetukset käyttöaikamittausten nollaus käyttöaikamittausten luku energian seurantaraportit vikatiheysraportit Hälytystulostuksessa pitää olla kellonaika ja pistetunnus sekä raportointitulostuksessa kellonaika ja portin nimi. Kiireelliset hälytykset tulee kirjata välittömästi ja niiden tulee olla selvästi muusta raportoinnista erottuvia. Kirjoittimen tulee olla irrotettavissa korjausta ja huoltoa varten muun toiminnan siitä häiriintymättä (lukuun ottamatta tulostusta) Hälytysten jälleenantojärjestelmä Hälytysten tulee siirtyä kiinteistönhoitohenkilökunnan matkapuhelimiin.

44 44/ Ohjelmat Valvontajärjestelmän toimitukseen kuuluvat seuraavat ohjelmat: alakeskus, muutokset ja lisäykset/poistot pisteiden lisäys, muutos ja poisto selväkieli-ilmoitukset optimoitu käynnistys ja pysäytys kuvagenerointi lukitustoiminnot raja-arvot kojeistojen jälleenkäynnistys sähkökatkon jälkeen kullekin tapahtumalle oma aikaohjelma, jonka tulee sisältää kaikkien viikonpäivien tarpeelliset pysäytys- ja käynnistysajat vähintään vuodeksi eteenpäin. erikoispäivien ohjelmat samalla tavalla tapahtumaperusteiset ohjelmat, esim. hälytyksien jälleenanto - ohjelma koneiden käynnin lukitus verkostopaineeseen (IV - verkosto) raportointiohjelmat käyttötilat aikaohjaukset hälytystilat huoltoraportit energiankulutus raportit lämpö/sähköenergia energian kulutuksen seurantaohjelma lämpö-/sähkö LTO:n hyötysuhteen valvontaohjelma huipputehon rajoitusohjelma (LV-/sähkö) optimointiohjelmat yöjäähdytysohjelma vikaraporttiohjelma

45 45/ Alakeskus (VAK) Alakeskukset muodostavat järjestelmän tiedonkeruu- ja tiedonkäsittelytason ja yhdistävät valvonnan kohteina oleviin kenttälaitteistoihin. Alakeskusten sijainnit on esitetty sähkösuunnitelmien pohjakuvissa. Kaikki tietopisteet liitetään alakeskukseen, joka toimii täysin itsenäisesti. Alakeskus muodostaa omasta alueestaan prosessikuvan, joka jatkuvasti päivittyy. Toimintakaavioiden mukaiset pisteet liitetään alakeskuksiin pistoyksiköiden kautta. Mahdolliset pistelisäykset toteutetaan lisäämällä alakeskuksiin tarvittava pistoyksikkö. Alakeskukset ovat mekaanisesti ja toiminnallisesti täysin moduulirakenteisia. Kaikkien alakeskuksen komponenttien tulee olla pistokerakenteisia, joten johdotustyö rajoittuu kentältä tuleviin liitäntöihin. Alakeskus on varustettava tarpeellisella määrällä asennuskiskoihin kiinnitettyjä pistokekantoja, joiden välityksellä sisäiset johdotukset tapahtuvat. Alakeskuksen prosessorilla on määrätty paikkansa, muut toimintamoduulit pitää voida asettaa mielivaltaiseen paikkaan ja järjestykseen. Moduulien irtoaminen on estettävä esim. ruuvikiinnityksellä. Alakeskuksen on oltava teräsrakenteinen ja saranoiduilla ovella varustettu. Oven on oltava avaimella lukittava. Keskuksissa on oltava tilaa 20 % pistelisäystä varten. Tiedonkäsittelyn tulee tapahtua kahdella tasolla niin, että esim. häiriön sattuessa keskusprosessorissa jäävät ala-asemat toimimaan viimeisen käskyn mukaan. Alakeskus tulee olla varustettu nestekidenäytöllä, josta voidaan seurata alakeskuksen tilaa ja toimintoja. Alakeskuksen eteen jätetään sähköturvallisuus määräysten mukainen turvatila. Alakeskukset varustetaan nestekidenäytöin ja käyttöpaneelein. Vahva- ja heikkovirtajohdot asennetaan eri kouruihin. 8.5 Runkokaapelit Alakeskukset liittävä runkokaapeli sisältää kaikki edellä esitettyjen toimintojen viestijohdot. Laajennuksissa uuden alakeskuksen liittäminen järjestelmään suoritetaan kytkemällä se kaapelijärjestelmään missä kohdassa runkokaapelia tahansa. Tyyppi varmistetaan laitetoimittajalta.

46 46/ Toiminnot Hälytysten osoitus ja valvonta Hälytykset on voitava jakaa vähintään neljään prioriteettiluokkaan. Tuleva hälytys tulostuu automaattisesti kirjoittimelle ja summeri soi. Hälytyksen kuittaus sulkee summerin ja kytkee hälytyslampun jatkuvalle valolle. Hälytyksen poistuessa sammuu merkkivalo ja poistuva hälytys tulostuu automaattisesti kirjoittimelle. Tulevien ja poistuvien hälytyksien tulostuksien on erotuttava selvästi toisistaan. Hälytystulostukseen tulee sisältyä vähintään päivämäärä, kelloaika, pisteet, osoite, prioriteettiluokka ja selväkielinen hälytystunnus suomeksi. Hälytystulostukseen on lisäksi voitava ohjelmoida toimintaohje. Tuleva hälytys valitsee automaattisesti siihen kuuluvan prosessikuvan ja kytkee toiminnallisesti hälytyspisteeseen kuuluvat pisteet. Kaikille järjestelmän analogisille pisteille on voitava ohjelmoida raja-arvot, joista saadaan ns. analogiahälytykset. Raja-arvoja on voitava ohjelmoida vähintään kaksi ylä- ja kaksi alarajaa. Useampikertaisille raja-arvoille on voitava antaa eri prioriteetti. Järjestelmässä on oltava menetelmä, jolla hälytykset estetään, jos ne aiheutuvat tarkoituksellisista ohjaustoiminnasta. Analogiset hälytykset on voitava estää vapaasti valittavaksi ajaksi ohjaustoiminnan jälkeen, jotta muutostilanteessa ei saataisi turhia hälytyksiä. Digitaaliset hälytykset on voitava saada joko avautuvalta tai sulkeutuvalta koskettimelta ja kosketintoiminnan on tultava valvottavalta kojeelta Käyttötilaindikointi Käyttötilaindikointi tulee ottaa valvottavan kojeen koskettimelta, esim. puhaltimen kelakytkimeltä, peltimoottorin akselilta. Valvontajärjestelmän käynnistys-/pysäytystoiminnasta tulevaa käyttöindikointia ei hyväksytä. Käyttötilanteesta on saatava indikointi pöytäkojeen näyttöön ja prosessikuvaan sekä pyydettäessä kirjoittimelle. Indikointiottojen on kestettävä lyhytaikaisesti 230 V:n jännite ja virheellisen jännitteen leviäminen muuhun järjestelmään on estettävä.

47 47/ Mittaustoiminnat Järjestelmällä tulee voida suorittaa vähintään 16 erilaatuisen suureen mittauksia. Mittaus on voitava tulostaa alakeskuksen näyttöosaan, kirjoittimelle ja piirturille ja laaduiksi on voitava valita myöhemmin määriteltävät, vähintään 7 merkkiset lyhenteet Asetusarvon asettelutoiminta Järjestelmällä suoritetaan sekä elektronisten säätäjien asetusarvojen muutoksia että ohjauksia. Säätötoiminnan on oltava portaaton. Asetusarvoja on voitava muuttaa portaattomasti säätöalueella Ohjaustoiminnat Järjestelmän avulla suorittaa päälle/seis -ohjauksia manuaalisesti, aikaohjelmien avulla ja ns. tapahtumaohjelmien avulla. Käsin suoritettavat ohjaukset tehdään alakeskuksen käyttöpäätteen välityksellä. Järjestelmässä on oltava vähintään 60 aikaohjelmaa/päivä ja jokaiseen aikaohjelmaan tulee kuulua kaksi käyntiin/seis -toimintoa. Järjestelmä tuntee arkipäivän (työpäivän), lauantain ja sunnuntain. Päiväjärjestys on voitava ohjelmoida kaksi viikkoa etukäteen ja jakson tulee voida sisältää mielivaltaisen kombinaation erityyppisiä päiviä, jotta kaikki mahdolliset tilanteet voidaan huomioida. Kytkentäajat on voitava valita 1 minuutin tarkkuudella ja ne on voitava tulostaa kirjoittimelle Käyttöajan mittaus Jokainen järjestelmään liitetty indikointipiste on voitava liittää käyttöaikamittaukseen. Käyttöajoille on voitava ohjelmoida raja-arvot, jotka tulostavat huoltohälytyksen, kun ohjelmoitu käyttöaika on kulunut Mittaukset Mielivaltainen määrä pisteitä on voitava liittää vapaasti valittavin aikavälein toistuvaan määräaikaistulostukseen. Lämpötila-antureina käytetään NI-100, NI-1000 tai muita vastaavia vanhentumattomia antureita sekä vakiovirta generaattorimenetelmää, joka poistaa kalibroinnin tarpeen.

48 48/59 Käytetyn kaapelin on oltava normaali valmisteista kaapelia ja mittauspiirin on oltava niin hyvin suodatettu, että kaapelointi voidaan vetää edullisinta reittiä muiden sähkökaapelien rinnalla mittaustarkkuuden kärsimättä. Mikäli käytetään muuta kuin edellä mainittua mittausmenetelmää, on tarjouksen yhteydessä annettava siitä selvitys ja osoitettava puolueettoman tutkimuslaitoksen mittaustuloksin, että tarkkuus ja pitkäaikainen stabiilisuus on yhtä hyvä kuin Pt-100 anturilla (toleranssit DIN mukaan, siirtotarkkuus ±0,3 %. Kentällä kalibrointia vaativia mittausmenetelmiä ei hyväksytä. Mittausarvot muutetaan digitaalisiksi alakeskuksissa pääkeskuksessa. Muunnokseen käytetään tavanomaista A/D-muunninta, joka voidaan sovittaa vastaanottamaan tavallisimmat standardisignaalit. Ainakin seuraavia signaaleja on voitava käyttää: 0-20 ma, 4-20 ma, mv. Muita kuin yleiskäyttöisiä A/D-muuntimia ei hyväksytä. Toimitukseen kuuluvien kokonaismäärien mittausten tulee toimia myös sähkökatkoksen aikana. Mittaustulokset tulostetaan kolmen numeron tarkkuudella desimaalipilkkuineen. Painemittausten vaatimus kuten säätölaitteiden osalla, osoitus Pa. Koestus mittausten vaatimus kuten säätölaitteilla osoitus % RH. Lämpötilaosoitus astetta. CO2E-mittaus ppm. Tarkkuus 1 % mitta-alueesta Jaksottaisen käytön optimointi Järjestelmä määrää laitteistolle optimaalisen käynnistyshetken yön ja viikonlopun jälkeen. Käynnistyshetki määräytyy sisä- ja ulkolämpötilojen erosta sekä rakennuksen k-arvoista ja lämmityslaitteistojen tehosta. Optimointiohjelmiin on voitava liittää mitkä tahansa järjestelmään liitetyt käynnistys-/pysäytyspisteet Sähkön huipputehon rajoitus Toimitukseen kuuluu ohjelma, joka kytkee pois kuormia määrätyssä prioriteettijärjestyksessä, kun ohjelmoitu huipputeho uhkaa ylittyä Pakkokytkennät Kaikki pakkokytkennät suoritetaan valvontajärjestelmässä lukuun ottamatta lämpöjohtopumpun hätäpysäytystä sekä jäätymissuojan pakkokytkentöjä, jotka suoritetaan ryhmäkeskuksessa. Sähköurakoitsija varaa ryhmäkeskukseen kullekin kojeelle apureleet (2 kpl) kaksinopeuksisia kojeita varten.

49 49/ Energiansäästöohjelmat Ilmastoinnin lämmöntalteenoton hyötysuhteen säätö- ja valvontaohjelma Ohjelma mittaa lämpötilat talteenottolaitteen molemmin puolin sekä tulo- että poistoilman puolelta. Mittaustulosten perusteella ohjelma toimii integroidusti kenttäsäätimien kanssa pyrkien ajamaan lämmöntaiteenottolaitteiston max hyötysuhteelle. Tietokoneeseen on ajettu seuraava kaava: hyötysuhde = (Tj - Tu) / (Te - Tu). Tj = lämpötila tuloilmassa talteenoton jälkeen, Te = lämpötila poistoilmassa ennen talteenottoa, Tu = ulkolämpötila Ilmastoinnin entalpian optimointiohjelma Ohjelma ohjaa ilmastointilaitoksen energiankäytön kannalta optimaaliselle käytölle mittaamalla ulko-, sisäänpuhallus- ja poistoilman lämpötiloja ja ohjaamalla raitis-, kierto- ja poistoilmapeltejä Käyttöaikamittausohjelma Ohjelmaan voidaan liittää mitkä tahansa indikointi- eli käynnistysosoituspisteet. Ohjelma ilmoittaa valvottavan kohteen käyntiajan ja määräaikaishuoltoajan täyttymisen. Huoltoaikamittaus tapahtuu kumulatiivisena. Ohjelma antaa hälytyksen huoltoväliksi asetetun aikavälin jälkeen Energian kulutuksen seurantaohjelma Seurantaohjelma vertaa kulloiseenkin astetuntilukuun nähden todellista energian kulutusta: lämmitysenergian kulutus kylmän ja lämpimän veden kulutus sähkötehon kulutus. 8.8 Laajennusvara Laitteiston kaikkien pisteiden määrää tulee voida lisätä 50% lisäämällä lisäkortteja keskuskojeistoon. 8.9 Sähkölaitteiden ohjaus- ja hälytyspisteet Sähköurakasta valvontaan liitettävät sähköurakan valvontapisteet on esitetty piirustuksissa. Ohjaukset 230 V ja valvonnat potentiaalivapailta koskettimilta.

50 50/ Kojeiden ja laitteiden numerointi Ks. luku Varaosat Kutakin sulaketyyppiä 5 kpl. Kutakin valvontakortti- ja moduulityyppiä 1 kpl.

51 51/59 9 ERISTYS 9.1 Yleistä Työselityksen muissakin osissa mainitut ohjeet ja määräykset kuuluvat myös eristysurakoitsijalle. Venttiileille ja laippakoteloille ym. avattaville kohteille tehdään pikasalvoilla varustetut kotelot. Eristettyjen putkien mennessä palovyöhykkeitä erottavan rakenteen läpi, on palava pintamateriaali seinän kohdalla poistettava ja eristys suojattava pellillä. Valuun tulevissa johdoissa tulee asentaa haara- ja kulmakohtiin riittävän paksu eristys, jotta putkiston vapaa liike on turvattu. Kylmävesi-, LTO- ja sadevesijohdoissa tehdään myös kannakelävistykset diffuusiotiiviiksi. 9.2 Eristyskohteet, eristeet ja päällysteet Lämpö-, lämminvesi- ja kylmävesijohdot sekä -laitteet eristetään seuraavan taulukon mukaisesti. Putkisto, osa Eriste Sarja/paksuus Päällyste Huom. Ulkopuoliset putket Tuuletusjohdot Ba 60 mm 11K (5) Viemärit Finnfoam 2x50 mm (4) Lämpökeskus ja IV-konehuoneet Lämpö- ja lämminvesijohdot Aa 23 6 (1)(2) Lattialämmitys Aa 22 6 Runkolinjat (1) Lämpö- ja lämminvesiventtiilit Aa 60 mm 6 (3) Kylmävesijohdot Aa 23 6K LTO-johdot Aa 23 6 (1) LTO-johtoventtiilit Aa 60 mm 6 Sadevesiviemärit Aa 21 6K Putkikanavat, pystykuilut, alaslasketut katot, koteloinnit (tiiviit) Lämpö- ja lämminvesijohdot Ac 23 (1)(2) Lattialämmitys Aa 22 6 Runkolinjat (1) Kylmävesijohdot Aa 21 6K Sadevesiviemärit Aa 21 6K Keittiön viemärit Aa (4) Näkyvissä

52 52/59 Lämpö- ja lämminvesijohdot Aa 23 6 (1)(2) Lattialämmitys Aa 22 6 Runkolinjat (1) Lämpö- ja lämminvesiventtiilit Aa 60 mm 6 (3) Kylmävesijohdot Aa 21 6K Sadevesiviemärit Aa 21 11K Keittiön viemärit Aa (4) Vesikattorakenteissa Tuuletusjohdot Ac 21 Kattorakenteessa (1) Pienemmät kuin NS 25 putket eristetään sarjan 23 sijasta sarjalla 21. (2) Pienemmät kuin 15 lämminvesikiertojohdot eristetään yhteen lämminvesijohdon kanssa. (3) NS 50 ja isommat venttiilit eristetään. (4) Kuvissa osoitetuissa paikoissa. (5) Päällyste vain näkyvillä oleviin putkiin Eristeet ja eristyselementit Aa Ac Ba Cc Mineraalivillakouru PV-E. Käyrät tehdään käyräkappaleista, kouruista leikatuista välikappaleista tai DN 32:een asti irtovillasta sullomalla. Alumiinipaperilla päällystetty mineraalivillakouru PV-(A) E tai kuorituista leikatuista välikappaleista. Kiinnitys kuumasaumaamalla. Mineraalivillalamellimatto PV-LAAM, kiinnitys kuumasaumaamalla tai PV-100 VM. Kaksinkertainen bitumilamellimatto kreppipaperi. Paperi kiedotaan putken ympäri siten, että limitys on 50 mm. 9.3 Päällysteet 6 Paloluokiteltu PVC-muovilevy, joka kiinnitetään muoviniiteillä. Käyrät, T-haarat, mansetit ym. päällystetään tarkoitukseen tehdyillä osilla. Päällysteen paksuus 0,35 mm, kun ulkoläpimitta on alle 300 mm ja 0,50, kun ulkoläpimitta yli 300 mm. 6K Kuten 6, päällysteen saumat tiivistetään 30 mm:n levyisellä värittömällä PVC-teipillä, tyyppi nitto 21. Kannakkeiden reiät ym. tiivistetään värittömällä silikonitikillä siten, että päällyste kokonaisuutena muodostaa kosteussulun. 10 Alumiinilevy 200. Paksuus 0,5 mm kun ulkoläpimitta on alle 300 mm ja 0,70 mm, kun ulkoläpimitta on yli 300 mm. 10K Kuten 10, saumat ja kannakereiät tiivistetään silikonitikillä. 11 Sinkitty pelti, paksuus 0,5 mm. 11K Kuten 11, saumat ja kannakereiät tiivistetään silikonitikillä

53 53/ Eristämättä jätetään painemittareiden kytkentäjohdot jalkalista-asennukset patterikytkennät, tyhjennys- ja ilmanpoistojohdot laitteiden arvokilvet patteriverkoston nousulinjat huoneissa tippavesijohdot LV- ja KV-johtojen kytkentäjohdot näkyvissä LV- ja KV-jako- ja kytkentäjohdot päällekkäisasennuksena kalusteryhmien yhteydessä KV-johtojen venttiilit ja varusteet pumput säätöventtiilit näkyvissä olevat lämpöjohdot...ns Eristyspaksuudet ja asennusvälit Kourujen nimelliset eristyspaksuudet millimetreinä. Kourun sisäläpimitta Eristyspaksuussarja Sarja 21 Sarja 22 Sarja 23 Sarja 24 Sarja 25 Sarja Eristyksen vaatima tila millimetreinä. Kourun sisäläpimitta Eristyspaksuussarja Sarja 21 Sarja 22 Sarja 23 Sarja 24 Sarja 25 Sarja 26 a b a b a b a b a b a b a) Putkien pintojen välinen etäisyys b) Putken pinnan ja seinän välinen etäisyys

54 54/ Putkien ja laitteiden eristys Eristetyn putken lävistäessä rakenteen, viedään eristys katkaisematta myös rakenteen läpi. Paloseinien kohdalla on palavat päällysteet poistettava. Jos seinien jälkipakkaus tehdään ennen varsinaisen putkieristystyön suorittamista, lävistyskohdat on eristettävä erillisinä. Eristeenä käytetään putken ympärille tiiviisti sidottua mineraalivillakourua, sidoksia vähintään kaksi kappaletta/läpimeno. Jos putken eristykseen on määrätty kondenssisuojaus, läpimenon eristys on suojattava vastaavasti. Paloseinän kohdalla tehdään suojaus palamattomasta aineesta (esim. ohut metallivaippa, jonka sauma tiivistetään alumiiniteipillä). Kondenssisuojauksen tulee olla niin pitkä, että putkieristyksen kondenssisuojaus voidaan liittää siihen tiiviisti. 9.7 Eristeen päällystys Yleistä Pitkiä putkia eristettäessä on huomattava putken vaatima liikevara haaroituksessa ja kulmissa Kondenssitiivistys Mikäli kylmä putki asennetaan tilaan, jossa ilman kosteuden eristykseen tiivistymisen (kondensoitumisen) vaara on ilmeinen, päällyste tulee tiivistää sen ehkäisemiseksi. On huomattava, että työ on vaativaa ja putken asennuksessa tulee varata riittävä tila niin, että työ voidaan käytännössä suorittaa. Kosteussulku määrätään eristykseen liittämällä eristystapayhditelmään viimeiseksi kirjain K, esim. Aa K Metallipäällysteet Putkieristyksessä päätetään eristys avattavasti liitoksesta niin etäällä, että liitos voidaan avata eristystä rikkomatta. Eristysläpimitan muutokset tehdään jatkuvassa putkessa kartiolla. Mittari- ym. upotuksiin tehdään kartiot (mittaritasku). Venttiilikoteloihin avattavat pikasalvat.

55 55/ Välikappaleet Jos käyrät eristetään välikappaleita käyttäen, lukumäärä on riippuvainen putken käyristyssäteestä ja läpimitasta. Seuraava määrä on ohjeellinen, silloin kun käyristyssäde on n. 2,5 kertaa putken ulkoläpimitta: DN DN DN kpl 3 kpl 4 kpl. Käyristyssäteen kasvaessa tulee välikappaleiden määrää lisätä niin, että lopputulos on tyydyttävä ulkonäöltään. Päällystys suoritetaan käyttäen riittävän syviä sikkauksia. Pituussaumojen sikkaukset pyritään sijoittamaan näkymättömälle puolelle. Säiliöihin kiinnitettyjä arvokilpiä ei saa irrottaa, vaan ne tulee jättää esiin loveamalla eristys. Niittien ja ruuvien on oltava vähintään yhtä korroosion kestäviä kuin päällysteen. Eristysmatto kiinnitetään mekaanisesti venttiili- ym. koteloon Päällysteiden paksuus SFS 3976 mukaan Eristyskohde Päällysteiden paksuus Huom. Eristyksen ulkohalkaisija (mm) Alumiinilevy PVC-levy Putket Du 150 0,50 0,35 150<Du 500 0,80 0,35 Du>500 1,00 0,35 Venttiili- ja laippakotelot 1,00 0,35 Päällysteet voidaan tehdä aallottamalla levy mankeloinnin yhteydessä. Aallon korkeus 4 mm ja pituus 20 mm.

56 56/ Ilmanvaihtokanava- ja laite-eristykset Yleistä Ilmanvaihtourakkaan kuuluvat kaikki mineraalivillalla tehtävät palo-, lämpö- ja äänenvaimennuseristykset piirustuksissa osoitetuin eristyspaksuuksin. Rakenneaineiset paloeristykset sekä kanavien, jäteilmakatosten, kojealustojen ja raitisilmakanavien lisälämmön eristykset kuuluvat rakennusurakkaan. Eristysurakoitsija tulee nimetä ennen kanavatöiden aloitusta, mikäli IV-urakoitsija ei itse töitä suorita. Kunnollisen eristyksen aikaansaamiseksi edellytetään kanavat ja laitteet asennetuksi niin, että kahden eristetyn kanavan tai eristyksen ja kiinteän rakenteen väli on vähintään 40 mm. Eristysmateriaaleihin ja asennuksiin nähden noudatetaan voimassa olevia palomääräyksiä ja niiden sovellutuksia. Tarkastuksessa todetaan ennen päällystystä eristysmateriaalit ja -paksuudet, kiinnitys, saumojen tiiviys yms. Päällysteen tarkastuksessa huomioidaan materiaali ja ulkonäkö sekä kondenssieristyksissä pintojen höyrytiiviys. Tarkastus ei saa kohtuuttomasti hidastaa tai vaikeuttaa eristystyön suoritusta. Näkyvällä tilalla tarkoitetaan eristyksen paikkaa, joka on rakennuksen valmistuttua siellä toimivien henkilöiden nähtävissä. Tilat, joissa kanavia ei ole peitetty rakenteilla. Ei-näkyvällä tilalla tarkoitetaan eristyksen paikkaa, jossa tapahtuu käyntejä vain poikkeuksellisesti tai jossa kanavat on rakenteilla peitetty. Esim. käyttämätön ullakko, hormi, nousukuilu ja alaslasketun katon yläpuolinen tila. Muissa käsitteissä noudatetaan standardeja SFS Eristyskohteet, -tyypit ja -paksuudet Eristettävät kanavat ja eristyspaksuudet on esitetty piirustuksissa. Lämpöeristys esim. Paroc Hvac VentMat AluCoat-verkkomattoa tiheydeltään 35 kg/m 3. Ilmanvaihtokanavien eristyspaksuudet kylmissä ullakkotiloissa (EI60+LE yhteensä): mm mm mm Merkinnät: LE = lämpöeristys EI = paloeristys ÄE = äänieristys ÄV = tehdasvalmisteinen äänenvaimennin

57 57/ Pinnoitus Näkyviin kanaviin pellitys. Jäähdytettyä ilmaa sisältäviin kanaviin alumiinifolio Äänenvaimennus Ks. äänitekniset rakenteet (liite 3).

58 58/59 10 METALLIPINTOJEN SUOJAMAALAUS 10.1 Yleistä Putki- ja ilmanvaihtourakoitsijoiden tulee suojata kaikki toimitukseensa kuuluvat teräsosat putkia ja kanavia lukuun ottamatta korroosiolta tämän selityksen mukaisesti. Patterit toimitetaan valmiiksi maalattuna. Kaikki laitteet on pyrittävä sijoittamaan siten, että ne tulevat olemaan niin vähän kuin mahdollista alttiina korroosiolle Pintojen puhdistus Maalattavan pinnan tulee olla puhdas ruosteesta, liasta, rasvoista ja öljystä. Puhdistus suoritetaan liuotinpesulla kaapien tai hikkapuhalluksella. Kaavituilla ja teräsharjatuilla pinnoilla tulee olla metallinen kiilto (St 2). Hiekkapuhallettujen pintojen tulee olla väriltään metallin harmaa (aa 2) Pohjamaalaus Teräspintojen pohjamaalaus suoritetaan esim. Ferrex-maalilla. Ulkoilmassa tai kosteissa sisätiloissa olevat osat maalataan kahteen kertaan. Edellisen lisäksi voidaan suorittaa tartuntamaalaus. Maalattavien putkien pohjamaalaus maalaustyöselityksen mukana (maalausurakassa) Pintamaalaus (maalausurakassa) Ilmanvaihtolaitteiden näkyvät osat ja ulkoilman tai kostean sisäilman kanssa kosketuksiin joutuvat osat maalataan lisäksi kahteen kertaan pintamaalilla (Alkydimaali), lukuun ottamatta tuloilmakojeita ja polttomaalattuja pintoja. Kanavien ja putkien pintamaalaus maalaustyöselityksen mukaan (maalausurakassa). Ulkoilmasäleikköjen pintamaalaus maalaustyöselityksen mukaan.

59 59/ Pinnoitteen paksuus Ulkoilmassa ja kosteissa sisätiloissa tulee maalikerroksen paksuuden olla vähintään 120 µm, kuivissa sisätiloissa vähintään 75 µm. Kuumagalvanoidut levyt (ei varsinaiset kanavat) maalataan ulkoilmassa tai kosteissa sisätiloissa seuraavasti: 2 x alkydimaali Ilmanvaihtolaitteiden jälkimaalaus Rakennusurakoitsija suorittaa LVI-laitteiden jälkipuhdistuksen. Jos tämän jälkeen todetaan valmiiksi maalattujen pintojen vioittuneen, rakennusurakoitsija suorittaa jälkimaalauksen em. ohjeita noudattaen.

60 ARKINS SUUNNITTELU OY Osoite Sammonkatu 16 Pitkänsillankatu 1-3 Teknologiapuisto PL OULU KOKKOLA KAJAANI Puhelin Telefax

61 2/7 1 YLEISTÄ LAITTEIDEN VALINTA TÄRINÄN JA RUNKOÄÄNEN ERISTYS ILMANVAIHTOLAITTEIDEN KANAVARAKENTEET ÄÄNENVAIMENTIMET KANAVIEN MUUT OSAT ILMANVAIHTOLAITTEIDEN POISTO- JA TULOILMALAITTEET ILMANVAIHTOLAITOKSEN SÄÄTÖ SEINIEN JA VÄLIPOHJIEN LÄVISTYS MELUN SUURIMMAT SALLITUT ARVOT HUONEET, JOIDEN SEINIEN JA VÄLIPOHJIEN LÄVISTYKSET ON TEHTÄVÄ KOHDAN 7 MUKAAN: ILMAN TÄRINÄERISTYSTÄ TEHTÄVÄT KOJEET:... 7

62 3/7 1 Yleistä Tämä liite on LVI-laitteiden työselityksen täydennys siten, että se määrittelee ääniteknisesti merkittävien kohteiden akustiset vaatimukset, kun taas varsinainen työselitys määrittelee laitteiden muut vaatimukset. Näin ollen noudatetaan laitteiden ja tarvikkeiden laatuun ja käytettyihin työtapoihin nähden varsinaisen työselityksen määräyksiä, ellei tämä liite edellytä niille suurempia vaatimuksia. Urakoitsijan tulee kiinnittää huomiota työn huolelliseen suorittamiseen ja tarkkaan työn valvontaan. Koska suunnittelijan tehtäviin ei kuulu jatkuva läsnäolo työmaalla, urakoitsija vastaa tarkistuksista huolimatta kaikista laiminlyönneistä ja vastoin ohjeita tehdystä työstä. Tarkastuksissa havaitut virheet on heti perusteellisesti korjattava. Urakoitsijan tulee hyvissä ajoin ennen työhön ryhtymistä toimittaa kaikki tekemänsä suunnitelmat ja asennuspiirustukset suunnittelijan hyväksyttäväksi. Kaikista epäselvistä kohdista tulee neuvotella suunnittelijan kanssa. Tässä liitteessä lueteltujen lisäksi on laitteissa suuri joukko kohteita, joilla on ääniteknistä merkitystä, mutta joille ei aseteta erikoisvaatimuksia. Näidenkin tulee olla varsinaisen työselityksen asettamien vaatimusten puitteissa kunnollisesti tehtyjä ja virheettömiä. Tämän liitteen antamien yleisohjeiden lisäksi tulee ilman eri korvausta noudattaa työn aikana annettavia yksityiskohtaisia selventäviä ohjeita. 2 Laitteiden valinta Laitevalinnassa on kiinnitettävä huomiota myös niiden ääniteknisiin ominaisuuksiin. Laitteiden tulee olla tukevia ja kaikkien peltirakenteiden lujasti jäykistettyjä. Laakerit on sovitettava huolellisesti ja kaikki pyörivät osat tasapainotettava. Puhaltimien siipipyörät on tasapainotettava dynaamisesti. Ilmanvaihtopuhaltimet on valittava siten, että ne toimivat lähellä suurinta hyötysuhdetta. Puhallinta ei saa korvata toisella eri tyyppisellä puhaltimella, esim. potkuripuhallinta keskipakoispuhaltimella ilman rakennuttajan ja suunnittelijan lupaa. Jos puhallintyyppiä muutetaan urakoitsijan pyynnöstä, hänen tulee samalla kustantaa mahdolliset äänenvaimentimien muutokset.

63 4/7 3 Tärinän ja runkoäänen eristys Ellei kohdassa 10 toisin mainita, urakoitsijan tulee asentaa kaikki hankkimansa koneet ja laitteet, joissa on pyöriviä, jaksoittain toimivia tai muuten runkoääniä synnyttäviä osia, tärinäneristimien varaan. Rakennusurakoitsija tekee laitteiden tarvitsemat teräsbetoniset konealustat, pulttien kolot ja betoniteräksiset tartuntateräkset sekä suorittaa kiinnivalamiset. Laitteen toimittaja hankkii ja asentaa tärinäneristimet pultteineen ja muine teräsosineen. Tärinäneristiminä käytetään kumi- ja teräsjousia. Eristimet on mitoitettava siten, että koneen alimman häiriötaajuuden f ja eristinjousien sekä niiden varassa olevan massan muodostelman ominaistaajuuden f suhde f/f on suurempi kuin 2,5. Kuitenkin f tulee olla enintään 8 Hz. Erikoistapauksissa voidaan rakennuttajan ja suunnittelijan suostumuksella käyttää muunkinlaista mitoitusta, jos tärinäneristimistä on tarkat, mittauksiin perustuvat tiedot. Tärinäneristimille sijoitettujen koneiden sähkö-, putki- yms. johdot on kytkettävä koneisiin joustavilla väliosilla, jotka valmiina rakenteena muodostavat vapaasti riippuvan silmukan. Paksuissa putkijohdoissa käytetään suoria, noin 200 mm mittaisia, joustavia liittimiä, joita tulee olla kaksi peräkkäin siten, että ne muodostavat keskenään 90 asteen kulman. Kaksi peräkkäistä liitintä voidaan korvata myös yhdellä joustavalla kulmaliittimellä. Putkien joustavat liittimet tulee valita siten, että ne vastaavat viereistä putkiverkostoa kokoon sekä paineen, lämpötilan ja kemialliseen kestävyyteen nähden. Alle 90 asteessa voidaan käyttää kumisia liittimiä, esim. LHR, LHS (Oy Nokia AB), Viking (Machinery Oy), Turboflex (Troili Oy). Metalliletkujen tulee olla päällyspunoksella varustettuja, esim. Anaconda Pump Connectors (Cronvall), Turboflex Stahlsschlauch (Troili Oy). Ilmanvaihtopuhaltimissa käytetään laipallisia, muovitettuja purjekangasliittimiä, aksiaalipuhaltimissa kuitenkin muoviliittimiä. Erityisesti huomautetaan, että rakennuksen kaikki koneet kohdan 10 poikkeuksia lukuunottamatta asennetaan tärinäneristimille. Koneiden ja rakennusrungon välillä ei saa olla mitään suoraa tai jäykän väliaineen kautta tapahtuvaa kosketusta.

64 5/7 4 Ilmanvaihtolaitteiden kanavarakenteet 4.1 Äänenvaimentimet Äänenvaimentimina käytetään vaimennettuja kanavia, vaimennettuja mutkia, lamellivaimentimia tai sylinterivaimentimia. Vaimennetulla kanavalla tarkoitetaan kanavaa, jonka kaikki seinämät on sisäpuolelta verhottu vaimennusverhouksella. Vaimennetulla mutkalla tarkoitetaan kanavan mutkaa, jonka kaikki seinämät on sisäpuolelta verhottu vaimennusverhouksella kanavan suuremman sivumitan (tai halkaisijan) etäisyydelle sisäkulmasta molempiin suuntiin ja kanava muodostaa 90 asteen kulman. Vaimennusverhouksena käytetään Dacron-levyä, jonka paksuus valitaan seuraavasti: Kanavan pienempi sivumitta tai pyöreän kanavan halkaisija enintään 250 mm enintään 500 mm yli 500 mm vaimennuskammiossa paksuus vähintään 30 mm vähintään 50 mm vähintään 70 mm vähintään 100 mm Äänenvaimentimet on merkitty piirustuksiin. Niissä olevat mutkat on aina pyrittävä tekemään em. vaimennetun mutkan määritelmän mukaisiksi. 4.2 Kanavien muut osat Kanavien muut osat varsinkin äänenvaimentimien ja melulle arkojen tilojen välillä on rakennettava ja tuettava siten, että ne eivät ilmavirran vaikutuksesta joudu voimakkaaseen värähdysliikkeeseen ja siten aiheuta ääntä. Kanaviin ei saa tehdä teräviä mutkia eikä niissä saa olla teräviä ja irrallisia levyn reunoja. Kanaviin liittyvät luukut, säätöpellit ja palopellit on tehtävä riittävän jäykästä aineesta ja muotoiltava joustaviksi ja pinnoiltaan sileiksi.

65 6/7 5 Ilmanvaihtolaitteiden poisto- ja tuloilmalaitteet Meno- ja tuloelimet on mitoitettava siten, että ilman nopeus ja paine-ero niissä pysyvät riittävän pieninä. Laitteina on käytettävä piirustuksissa ja työselityksessä nimettyjä laitteita. Jos urakoitsija haluaa käyttää muita laitteita ja työselitys antaa siihen mahdollisuuden, tulee laitteille saada myös suunnittelijan hyväksyminen. 6 Ilmanvaihtolaitoksen säätö Ilmanvaihtolaitos on säädettävä siten, että ensin tarkistetaan oikeat ilmamäärät pääkanavissa meno- ja tuloelinten ollessa normaaliasennossa. Kun kanavamittauksilla on todettu oikeat ilmamäärät, suoritetaan laitekohtainen säätö. Erityisesti huomautetaan, että venttiilien synnyttämät äänitehot muuttuvat nopeasti paine-eron ja virtausnopeuden muuttuessa. Siksi niitä voidaan vain rajoitetusti käyttää säätöön. Säätöelimet tulee siksi sijoittaa kanavaan. 7 Seinien ja välipohjien lävistys Kun putki tai vastaava rakenne lävistää kohdassa 9 mainittujen huoneiden seinän tai välipohjan, tehdään lävistys seuraavasti: LVI-urakoitsija toimittaa putken tai kanavan ympärille hylsyn, jonka pääurakoitsija kiinnittää ja tiivistää rakennetta vastaan rakennustyön yhteydessä. Hylsyn tulee olla rakennepaksuuden pituinen. LVI-urakoitsija tiivistää putken ja hylsyn välin mineraalivillalla ja molemmin puolin joustavalla tiivistemassalla. Viemäriputkien lävistyskohta suljetaan betoni- tai kipsivalulla. Kun ilmanvaihtokanava lävistää rakenteen, tulee kanavassa olla sellainen jäykistys, että läpimenoaukko voidaan sulkea samalla materiaalilla kuin lävistettävä seinä tai välipohja on. Kun nelikulmaisen kanavan sivumitta on yli 300 mm, tulee jäykistyksen olla muototerästä kiviaineisten seinien tai välipohjien lävistyksissä. Läpimenokohdissa ilmanvaihtokanavat päällystetään solukumieristeellä.

66 7/7 8 Melun suurimmat sallitut arvot Ääniteknisen suunnittelun lähtökohtana on ollut, että laitteiden toimiessa suurimmalla tehollaan seuraavassa lueteltuja äänitasoja ei ylitettäisi. Toimisto-/neuvottelutilat 35 Keittiö 43 Sos.tilat (pesu-/pukuhuoneet) 40 Lepohuoneet 33 Leikki- ja ryhmähuoneet 38 WC-tilat 40 Käytävät / aula 40 Varastotilat 45 db (A) Urakoitsijan tulee valita laitteet, joihin nähden hänellä on valintamahdollisuus siten, että mainittuja tasoja ei ylitetä. Mittaus suoritetaan ihmisten oleskelualueella korvan keskimääräisellä korkeudella. Mittareiden tulee täyttää IEC:n mittareille asettamat vaatimukset. Äänitasoja ei tarvitse saavuttaa hetkellisesti käyvien kojeiden käydessä (esim. kiertoilmakojeet). 9 Huoneet, joiden seinien ja välipohjien lävistykset on tehtävä kohdan 7 mukaan: Kaikki huonetilat varastoja yms. toisarvoisia tiloja lukuun ottamatta. 10 Ilman tärinäeristystä tehtävät kojeet: Lämpöjohtopumput