nette VAASAN SÄHKÖN ASIAKASLEHTI 3/2008 Pohjoisesta tuulee energiaa Mistä asiakas maksaa sähkön siirrossa? Nette testasi pensasleikkurit
A S I A K A S PA LV E L U TIEDOTTAA Kysymyksiä ja vastauksia mittarinvaihdosta Mitä etuja saan mittarinvaihdosta? Tulet saamaan laskuja, jotka perustuvat aina todellisiin mittarilukemiin. Tämä tarkoittaa sitä, että maksat joka laskulla käyttämästäsi kulutuksesta, etkä arvioidusta kulutuksesta. Pystyt tarkkailemaan kulutustasi ja näet heti, kun sähkönkulutuksesi lisääntyy tai vähenee. Kuinka usein saan laskun? Saat laskun samalla laskutusvälillä kuin ennenkin. Mitä mittarinvaihto maksaa? Mittarinvaihdosta ei aiheudu kustannuksia asiakkaille. Mitä teen, jos en halua mittariani vaihdettavan? Kaikki mittarit vaihdetaan, koska vanhoja mittareita ei voida käyttää etäluennassa. Miksi kulutukseni lisääntyi sen jälkeen, kun sain kaukoluettavan sähkömittarin? Koska nyt saat laskut todellisten lukemien perusteella, kulutuksen muutokset huomaat mm. vuodenaikojen mukaan. Talvikuukausina pimeään ja kylmään aikaan voi sähkölasku olla huomattavasti suurempi kuin kesällä. Vuosikulutuksen määrään ei mittarinvaihto vaikuta. Pitääkö minun tehdä jotain saadakseni uuden sähkömittarin? Ei tarvitse, otamme yhteyttä kun mittarinvaihto alueellanne on ajankohtainen. SISÄLLYS 3 4 8 10 13 14 16 18 19 Pääkirjoitus Suomen suurin tuulipuisto valmistuu etuajassa Mistä asiakas maksaa sähkönsiirrossa? Eteläisimmät sähköasiakkaat viettivät kesää Kemiössä Björn, Tomas ja Lisbeth tekevät Neten ruotsiksi Poistoilmalämpöpumppu puolitti vanhan talon sähkönkulutuksen Nette testasi pensasleikkurit Lyhyesti Ristikko 4 Kemiin rakennetaan Suomen suurinta tuulipuistoa. 10 Vaasan Sähkön eteläisimmät sähköasiakkaat asuvat Hangossa. Näin siirryt e-laskuun Jos haluat saada sähkö-, kaukolämpö- tai Nette Laajakaista-laskusi sähköisessä muodossa, toimi näin: 16 Testissä pensasleikkurit. Katso laskusta asiakasnumero ja laskutussopimusnumero. Tee verkkopankissasi e-laskujen välityssopimus Vaasan Sähkö Oy:ltä. Pankki toimittaa tiedot Vaasan Sähkölle. Vaasan Sähkö lähettää e-laskun pankkiisi. Näet laskun verkkopankissasi. Kun olet hyväksynyt maksun, se välittyy automaattisesti eräpäivänä Vaasan Sähkölle. Lasku arkistoituu verkkopankkiin. Lisätietoja 2 nette 3/2008 www.vaasansahko.fi puhelin (06) 324 5750 sähköposti: asiakaspalvelu@vaasansahko.fi VAASAN SÄHKÖ -KONSERNIN ASIAKASLEHTI Numero: 3/2008 Julkaisija: Vaasan Sähkö Oy Postiosoite: PL 26, 65101 Vaasa Käyntiosoite: Kirkkopuistikko 4 65100 Vaasa Puhelinvaihde: (06) 324 5111 Asiakaspalvelu: avoinna klo 10.00-15.30 Vikailmoitukset: (06) 324 5700 (24 h) Faksi: (06) 324 5350 Internet: www.vaasansahko.fi ISSN: 1458-7297 Seuraava Nette ilmestyy joulukuussa 2008. Päätoimittaja: Toimituskunta: Toimitus: Ulkoasu: Painopaikka: Kansikuva: Hannu Rintala hannu.rintala@vaasansahko.fi Olli Arola Hannu Linna Juha Rintamäki Arja Rosing Kyösti Salo Ossi Suortti Viestintä Oy Prowomedia, Anne Kytölä Mainostoimisto Bock s Office Oy Waasa Graphics Oy Mikko Lehtimäki
PÄÄKIRJOITUS Hannu Linna toimitusjohtaja Sähkölaskutus murroksessa Sähkö on jo vuosikymmeniä laskutettu ja maksettu arviolaskutukseen perustuen. Kerran vuodessa sähkömittarin luennan jälkeen lasku on perustunut todelliseen mittarilukemaan, jolloin arvio ja todellinen kulutus on tasattu tasauslaskulla. Mittarilukemasta todetun kulutuksen perusteella on seuraavan vuoden arviota tarvittaessa tarkistettu. Parhaimmillaankaan arvio ei ole kuitenkaan voinut olla muuta kuin käytettävissä olevan tiedon perusteella tehty arvaus tulevasta kulutuksesta. Vuosikymmenien ponnisteluista huolimatta ei arviolaskun ja tasauslaskun ymmärtäminen ole koskaan tavoittanut suurta yleisöä. Sähkölaskun oikeellisuuteen liittyviä asiakkaiden yhteydenottoja on uskomattoman paljon varsinkin silloin, kun tasauslasku tipahtaa postiluukusta. Arvion osoittauduttua mitattua suuremmaksi sähköyhtiön saama tahaton laina on koettu epäoikeudenmukaiseksi. Arvion ollessa liian pieni tasauslaskun suuruus herättää epäilyn väärin mittaavasta mittarista. Arviolaskutuksen syyksi voi kuormata vielä sen, että asiakkaat ovat tulleet huonosti informoiduiksi omasta kulutuksestaan. Kulutuksen aikavaihtelun merkitys sähkölaskun suuruuteen eri vuorokauden tai vuodenaikoina on tasaantunut laskutuksen mekanismeihin. Arviolaskutus on lisäksi monimutkainen ja sähköyhtiölle kallis. Puolustukseksi voi sanoa sen kuitenkin toimineen kohtuullisesti: sähkö on saatu sekä mitattua, laskutettua että maksettua. Tulevaisuuden malli Suomessa sähköverkkoyhtiöt ovat nopeassa aikataulussa vapaaehtoisesti siirtymässä automaattiseen mittarinlukuun eli AMR:ään (Automatic Meter Reading). Ruotsin verkkoyhtiöt ovat kyseisen muutoksen tehneet lain pakottamana. AMR otetaan käyttöön kaikissa Euroopan maissa, mikäli sähkön vähittäismyynnin harmonisoituminen ns. kolmannen energiapaketin yhteydessä toteutetaan. Automaattisen mittarinluvun ansiosta sähkön laskutus tapahtuu aina mitatun kulutuksen mukaisena. Lasku yksinkertaistuu kaikkien arviolukemien jäädessä pois. Tehostavasti vaikuttaa myös sähköisen laskutuksen yleistyminen. Keskeinen säästökohde on tuolloin monessa työvaiheessa kustannuksia aiheuttavasta paperilaskusta luopuminen. AMR mahdollistaa asiakkaille aiempaa paremman informaation omasta energian kulutuksestaan. Kulutuksen luonne ja sen aikavaihtelu tulevat olemaan tulevissa ilmastotalkoissa keskeistä tietoa kunkin pohtiessa omia energiaratkaisujaan. Näiden vuosia vaativien muutosten keskellä Vaasan Sähkö tulee pitämään asiakkaistaan hyvää huolta. Toivotan kaikki lukuisat uudet energian käyttäjät tervetulleiksi Vaasan Sähkön asiakkaiksi. Yhtiön tavoitteena on olla kaikkien asiakkaiden luottamuksen arvoisia. Mukavaa syksyä! nette 3/2008 3
Suomen suurin valmistuu etuajassa Teksti Anne Kytölä Kuvat Mikko Lehtimäki Tuulivoimalan tornin korkeus on 88 metriä. Matka ylös kestää hissillä viisi minuuttia. Roottorin halkaisija on 100 metriä. Siivillä on pituutta lähes 50 metriä, ja ne pyörähtävät 15-18 kertaa minuutissa. 4 nette 3/2008
Viimeinenkin tuulivoimaloista on valmistumassa. Osat nostetaan paikoilleen 114 metrin korkuisella nosturilla, projektipäällikkö Eero Koskinen kertoo. Syyskuun ensimmäisenä päivänä Ajoksen tuulipuistossa Kemissä näyttää aurinkoiselta muunkin kuin ilman takia. Pari vuotta sitten käynnistetty projekti on pari kuukautta edellä aikataulusta. Jutun teon kannalta on harmi, että töitä on tehty vikkelästi, sillä työmaalla ei tapahdu haastattelupäivänä kovin paljon. Miehet yhtään naista ei jäänmurtaja Sammon naapurissa olevalla työmaalla ole töissä toki ahertavat, mutta työvaiheet eivät ole erityisen näyttäviä ja kuvauksellisia. Kaikki voimaloiden osien nostot on tehty ennakoitua nopeammin. Nyt joudumme odottamaan seuraavien osien saapumista, projektipäällikkö Eero Koskinen Pohjolan Voimasta kertoo. Tuulivoimalat on koottu erikokoisista paloista, joten nostot ovat kirjaimellisesti nostoja. Suomen suurin nosturi on nostanut palat paikoilleen, ja nyt enää yksi tuulipuiston voimaloista on vajaamittainen. Kun sekin on täydessä korkeudessa ja kaikki sähkötyöt, säädöt ja muut viimeistelyt on saatu tehtyä, Suomen suurimmassa tuulipuistossa on kaikkiaan 11 tuulivoimalaitosta. Yksi niistä on Haminan Energian tuulivoimalaitos, ja se oli Ajoksen saarella jo ennen kuin Pohjolan Voima vuonna 2006 aloitti oman Ajos-hankkeensa. Ensin rakennettiin saaret Pohjolan Voiman tytäryhtiö PVO-Innopower Oy on rakentanut Pohjolan Voiman kymmenen voimalan tuulipuiston kahdessa vaiheessa. Ensimmäiset 3 megawatin voimalaitokset pystytettiin syksyllä 2007, ja ne ryhtyivät tuottamaan sähköä vaiheittain vuoden 2007 lopusta lähtien. Vaasan Sähkö on saanut tuulienergiaa pohjoisesta alkukeväästä lähtien. Toinen vaihe käynnistyi kesällä, ja syyskuussa nousi siis pystyyn viimeinenkin toisen vaiheen viidestä voimalaitoksesta. Suunnitelmien mukaan 30 megawatin tuulipuiston on määrä olla valmis ensi vuoden helmikuussa. Nyt näyttää siltä, että olemme pari kuukautta edellä aikataulusta, Koskinen sanoo. Työt ovat edenneet odotettua nopeammin, koska kova tuuli ja aallokko eivät ole haitanneet töitä yhtä paljon kuin viime vuonna. Myrskytuuli ja suuret aallot saattavat estää työnteon kokonaan, sillä kahdeksan voimalaitosta sijaitsee niitä varten rakennetuilla keinosaarilla. Yhtä saarta varten on tarvittu noin 1 300 rekallista Outokummun Elijärven louhoksesta louhittua sekalouhetta. Louhe kipattiin 3-8 metrin syvyiseen veteen ja tiivistettiin junttaamalla moneen kertaan 12 tonnia painavalla rautakuutiolla. Viime vuonna jouduimme odottelemaan tuulen tyyntymistä pahimmillaan parikin viikkoa. Tänä vuonna ei ole tuullut yhtä paljon, mutta töitä on jouduttu tekemään sateessa, rakennustöitä valvova rakennusinsinööri Jari Heikkilä insinööritoimisto Miraplanista kertoo. Energiaa monelle talolle Tuulipuiston voimalaitokset tuottavat parhaiten energiaa silloin, kun tuulen voimakkuus on 11,8 metriä sekunnissa. Silloin ontot, balsapuusta, lasikuitukankaasta ja lasikuituhartsia kestävästä vaahtomuovista rakennetut roottorin siivet pyörivät tehokkaimmin. Tuulen on puhallettava vähintään 4 metriä sekunnissa, jotta voimalaitos toimii. Tuulta ei toisaalta saa olla liikaakaan. Laitos pysäytetään, jos tuuli yltyy yli 20 metrin myrskylukemiin. Tuulipuistossa odotetaan kertyvän vuodessa keskimäärin 2 700 huippukäyttötuntia. Silloin jokainen Ajoksen tuulivoimala tuottaa 8 100 megawattituntia sähköenergiaa. Sillä lämmittää 300 400 omakotitaloa. Koko alueelta riittää siis energiaa 3 000 4 000 sähkölämmitteiselle omakotitalolle tai 30 000 kerrostalokaksiolle. >> nette 3/2008 5
Vaikka voimaloiden siivet on rakennettu Puolassa, Ajoksen tuulipuiston kotimaisuusaste on korkea. Voimalat ovat suomalaisen Winwindin kehittämiä WWD-3-voimaloita, ja niissä on komponentteja yhtiön kotimaisilta alihankkijoilta. ABB on toimittanut tuulivoimaloihin generaattorit ja taajuusmuuttajat. Vaasan Sähkö saa Ajoksesta tuulisähköä Etelä-Pohjanmaan Voiman kautta. Meidän teho-osuutemme on 1,7 megawattia, joka vastaa 4 600 megawattituntia ja noin 250 sähkölämmitteisen omakotitalon energiantarvetta, sähkökauppayksikön johtaja Olli Arola kertoo. Eero Koskinen esittelee saarilla seisovia valkoisia torneja. Niillä ei ole nimiä, vaan numerot. Minusta tuntuu siltä, että voimalaitokset ovat meressä sikin sokin, sillä Koskinen viittoilee ympäriinsä ja latelee numeroita ennalta arvaamattomassa järjestyksessä. Mutta sisällä työmaaparakissa näen, että kyllä ne järjestyksessä ovat. Ulkona luonnossa voimalaitokset ovat lomittain, sisällä kartassa numerot etenevät järjestyksessä rannasta ulommas merelle. Koskisella on neljä lastenlasta, ja muun muassa heitä varten Koskinen ottaa joka kerran työmaalla käydessään ahkerasti valokuvia. Arkisto on kasvanut tuhannen kuvan kokoiseksi, kun projektipäällikkö on lentänyt pääkaupungista Kemiin kerran viikossa tarkastamaan, miten työt sujuvat. Näin hyvin ei todennäköisesti olisi edetty ilman Jaria, Koskinen sanoo ja kehuu Heikkilää oikeaksi kädekseen. Kemissä syntyneen ja asuvan rakennusinsinöörin paikallistuntemus on nopeuttanut töitä, kun Heikkilä on löytänyt oikean miehen joka työhön. Projekti on onnistunut työturvallisuudenkin kannalta. Joitakin potkureita on mennyt rikki kuljetusaluksista, mutta ihmisille ei ole sattunut tapaturmia, Heikkilä sanoo. Ajos toimii pilottina Ajoksen tuulipuiston rakentaminen on tullut maksamaan noin 50 miljoonaa euroa. Koska kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun tuulivoimalaitoksia rakennettiin Suomessa mereen, kauppa- teollisuusministeriö myönsi rakentamiseen investointitukea 28 prosenttia, yhteensä runsaat 14 miljoonaa euroa. Roottorit koottiin satamassa samaan aikaan kun kuljetuslautat veivät tornien osia keinosaarille. Koskinen kertoo, että viime vuonna ongelmia aiheutti se, että meri ei saanut pitkään aikaan kunnon jääpeitettä. Saariin ei päästy, ennen kuin Kotkasta löytyi sopiva ajopeli. Sieltä löydettiin venäläistyylinen kikkailematon ilmatyynyalus, Koskinen kertoo. Se ei ole niin arka jääpiikeille kuin modernimmat ilmatyynyalukset. Monia tuulihankkeita vireillä Ajos on tällä hetkellä Suomen suurin tuulipuisto, mutta sähköyhtiöt suunnittelevat vielä suurempia puistoja. Esimerkiksi Pohjolan Voima ja Oulun Energia suunnittelevat Oulun ja Haukiputaan edustalle 500 800 megawatin tuulipuistoa. 6 nette 3/2008
Etelä-Pohjanmaan Voiman ja Helsingin Energian suunnitelmissa on rakentaa kaksi 500 megawatin tuulipuistoa, joista toinen tulisi Helsinkiin ja toinen Korsnäsiin. Etelä-Pohjanmaan Voima selvittää parhaillaan, minkälaisia ympäristövaikutuksia olisi Mustasaaren Raippaluotoon rakennettavalla tuulivoimalalla. Vaasan Sähkö on hankkeissa mukana Etelä-Pohjanmaan Voiman kautta. Toiminnasta pitävä Eero Koskinen ei jää odottelemaan hankkeiden kehittymistä, vaan hän siirtyy Ajoksen jälkeen bioenergian pariin. Seuraavat tuulivoimahankkeet siirtyvät paperilta elämään vasta muutaman vuoden kuluttua. Hevi-hinaajan kippari on vaasalainen Henri Paavola. Vaasalainen Henrikin on tuulipuiston tekijä Yksi Ajoksen tuulipuiston tekijöistä on vaasalainen Henri Paavola. Hän on Hevi-hinaajan kippari, ja ajamme Henrin kyydissä keinosaarelle, kun Eero Koskinen päästää meidät katsomaan, miltä tuulivoimala numero 4 näyttää sisältä päin. Sivuutamme matkalla keinosaarista ainoan, jolla ei vielä ole tuulivoimalaa. Yhdeksiköstä on pystyssä vasta kaksi palaa. Jos sää pysyy hyvänä eli tuuli ei ylly myrskyksi, napakorkeudeltaan 88-metrinen torni saadaan kasvatettua täyteen pituuteensa kahdessa tiukan paikan tullen jopa yhdessä päivässä. Seuraava vaihe on vaativa, sillä kahden moduulin lisäksi paikoilleen on saatava myös konehuone, Koskinen sanoo. Ilman 120 tonnia painavaa konehuonetta tuuli pääsisi huojuttamaan korkeaa rakennelmaa liikaa. Henri oli Ajoksen tuulivoimatyömaalla töissä jo ensimmäisen vaiheen aikana kesällä 2007. Hinaajan kipparin tehtävä on hinata tai joskus myös työntää kuljetuslauttoja, joilla keinosaarille on viety betonia ja muita rakennusmateriaaleja, työkoneita ja rakentajia. Hinaajalla saa vietyä työmiehet töihin kovallakin tuulella, mutta työkoneiden kuljetus on vaikeaa, jos on kova aallokko. Arctic Towing Oy:n palveluksessa oleva Henri tekee töitä Kemissä viikon verran kerrallaan. Sitten on edessä viikon vapaa. Käytännössä töitä on kuitenkin kesällä enemmän ja vapaita pidetään talvella. Henri viettää vapaa-aikansa Kemissä yleensä kirjoja lukien, mutta tänä syksynä hän on käynyt myös sienimetsässä. Kemistä löytyy kuulemma enemmän sieniä kuin Vaasasta. Muilla hinaajilla ja kuljetuslautoilla työskentelevät työkaverit saivat vatsansa täyteen, kun Henri leipoi haapa- ja leppärouskuista Marikahinaajan keittiössä sienipiirakkaa ja kokkasi sienipihvejä. nette 3/2008 7
Tuulivoimala Ydinvoimalaitos Vesivoimalaitos Fingridin kantaverkko 400 000 V Turve- tai hiilivoimalaitos Mistä asiakas maksaa sähkön siirrossa? Kuvitus KATANN Document Factory Oy Sähkölaskusta ison osan haukkaa sähkön siirto. Mitä sähkön siirtäminen tarkoittaa, ja mistä asiakas oikeastaan maksaa? Sähkön tie esimerkiksi Olkiluodon voimalaitokselta vaasalaisen asiakkaan luokse on pitkä ja mutkikas. Voimalaitoksella esimerkiksi ydinvoimalla tehtävä sähkö on valtava energiapaukku, joka ei sellaisenaan mahdu kuluttajan pistorasiasta sisään. Siksi sähkön jännitettä pitää muuttaa matkan varrella. Matkan alkupäässä jännite on kaikkein suurin, jopa 400 tuhatta volttia. Jännite on korkea, 8 nette 3/2008 jotta sähkön siirto olisi tehokasta eikä sähkö häviäisi lämmöksi matkan varrella. Sähköverkkoa voi verrata tieverkkoon. Suurten jännitteiden kantaverkko on valtakunnallinen moottoritie, joka kuljettaa Suomessa tuotettua ja ulkomailta ostettua sähköä verkkoyhtiöille. Kantaverkkoon kuuluu yli 14 tuhatta kilometriä voimajohtoja ja sata sähköpääasemaa. Fingridin omistama Suomen kantaverkko on yhdistetty Norjan, Ruotsin ja Venäjän vastaaviin verkkoihin. Kantaverkosta sähkö sujahtaa alueverkkoon. Sitä voisi verrata vaikka 8-tiehen; ei enää moot- toritie, mutta ei ihan pieni kylätiekään. Vaasan päin matkalla olevan sähkön jännite pudotetaan alueverkon 100 tuhanteen volttiin. Alueverkossa sähkö on jo lähes perillä. Vaasassa sähkö tulee Vaasan Sähköverkon jakeluverkkoon ja sen 13 sähköpääasemalle. Koska tie käy kapeammaksi, jännite pudotetaan asemilla 20 tuhanteen volttiin. Vaasan Sähköverkolla on jakeluverkkoa lähes 6000 kilometriä. Sähkö kulkee vielä jakelumuuntajan kautta, ennen kuin se on kuluttajalla. Muuntamossa jännite alennetaan lopulliseen kodin sähkölaitteille sopivaan muotoon ja 230 volttiin.
Alueverkko 110 000 V (110 kv) Sähköasemilla tapahtuu muunto 20 000 volttiin. Sähköasema (400 kv) Muuntamoissa sähkö alennetaan pienjännitteeksi 230 V. Pylväsmuuntamo Jakokaapit ovat pienjänniteverkon haaroituspaikkoja. Hankala matka aiheuttaa kuluja Sähkö ei kulje kotiin itsekseen, vaan vaatii toimiakseen toimivan jakeluverkon. Sähkön kulkuväylien rakentaminen, käyttäminen ja kunnossa pitäminen maksavat. Osana kuluttajan laskulla näkyvää sähkön siirtomaksua ovat verkkoyhtiön maksamat sähkön maksut alueverkko- ja kantaverkkoyhtiöille, jotka verkkoyhtiö tilittää alueverkolle tai kantaverkossa Fingridille. Edullisinta jakeluverkon ylläpito on tiiviissä kaupunkimaisessa ympäristössä, jossa verkkopituutta on vähän asiakasta kohden. Vastaavasti eniten verkon ylläpito maksaa yhtiöille joiden asiakkaat asuvat harvassa pitkien matkojen päässä toisistaan. Ennen vuonna 1995 maalla asuvat maksoivat sähköstään enemmän kuin kaupunkilaiset. Nyt verkkoyhtiöt siirtävät sähköä samaan hintaan kaikille alueensa asiakkaille. Kuluttaja hyötyy investoinneista Vaasan Sähköverkko huolehtii verkon kehittämisestä ja toimivuudesta 48 työntekijän voimin. Käyttöön kuuluu muun muassa ympärivuorokautinen vikapäivystys. Verkostoa kehitetään ja vahvistetaan uudisrakentamisella ja saneerauksella. Nämä palvelut Vaasan Sähköverkko hankkii lähialueen urakoitsijoilta. Verkkoyhtiöitä valvoo Energiamarkkinavirasto, joka pitää huolta siitä, että sähkö siirtyy asiakkaille kohtuulliseen hintaan. Energiamarkkinaviraston laskelman mukaan verkkoyhtiöiden hinnoittelu on ollut valtakunnallisesti kohtuullista ja jopa keskimäärin 5 prosenttia alle kohtuullisen tason. Tämä pätee myös Vaasan Sähköverkon hinnoitteluun. Vaasan Sähköverkko pärjää vertailussa muihin verkkoyhtiöihin hyvin. Sähkökatkoksia on kohtuullisen vähän. Tämän hetken haasteena on, että yksittäinen sähkökatko aiheuttaa haittaa suurella alueella ja suurelle määrälle asiakkaita. Vaasan Sähköverkko on investoimassa mm. verkon sammutukseen ja vyöhykesuojaukseen, joilla rajataan ennen kaikkea katkosten laajuutta. Myös johtokatujen raivaukseen on satsattava jatkuvasti häiriöttömyyden takaamiseksi. Vianetsintä ja -korjaus ovat meillä jo tällä hetkellä tehokkaita, ja sähkökatkokset ovat suhteellisen lyhyitä, järjestelmäpäällikkö Stefan Ingman kertoo. nette 3/2008 9
10 nette 3/2008 Eteläisimmät sähköasiakkaat viettivät kesää Kemiössä
Teksti ja kuvat: Hannu Rintala Vaasan Sähkön eteläisimmät sähköasiakkaat asuvat Hangossa. Nette tapasi yhdet heistä, Aarne ja Regina Leppälahden pariskunnan, näiden kesämökillä Kemiön saaressa. Kun Suomen eteläisimmässä kaupungissa asuvat Leppälahdet lähtevät kesämökilleen, he suuntaavat aavistuksen pohjoiseen, noin 90 kilometrin ja runsaan tunnin ajomatkan päähän Kemiöön. Kemiö on yksi Kemiön saaren kolmesta kunnasta. Ensi vuoden alussa Kemiö ja muut kaksi kaksikielistä kuntaa, Dragsfjärd ja Västanfjärd, yhdistyvät uudeksi Kemiönsaaren kunnaksi. Kemiön kunnan markkinointia hoitava Cathina Wretdal-Lindström kertoo, että noin 790 neliökilometrin kokoisen saaren asukkaista 70 prosenttia on ruotsinkielisiä. Kemiöstä on Turkuun noin 60 ja Helsinkiin 145 kilometriä. Koulun jälkeen olin sitä mieltä, ettei Kemiötä tylsempää paikkaa olekaan. Halusin muuttaa pois ja olin varma, etten tule koskaan asumaan saarella, jossa ei tapahdu mitään. 11 vuotta meni Turussa, Tammisaaressa ja ulkomailla ja sitten vasta ymmärsin kuinka kiva ja lapsille turvallinen paikka tämä on. Nyt rakennamme uutta taloa, enkä keksi yhtään syytä miksi muuttaisin kauniilta saarelta pois, tuumailee Cathina. Kesät mummonmökillä Leppälahtien kesäpaikkaan vie vanhojen puiden reunustama, romanttinen tie. Autonavigaattori ei osaa perille, joten soitan Aarnelle, joka tulee vastaan kylän postilaatikoille. Aarne on rakentanut pariskunnan kesäpaikan 1970 -luvulla Reginan syntymäkodin viereen. Ensimmäinen vuonna 1966 rakennettu huvila rannassa on nykyjään pääasiassa lasten ja lastenlasten käytössä, Aarne selvittää asumisen historiaa. Regina ja Aarne viettävät Kemiössä lähes koko kesän. Talvellakin he käyvät huvilalla, jota Regina kutsuu mummonmökiksi. Paikka ei sovellu vakituiseen asumiseen, koska talo on merkitty piirustuksiin kesähuvilaksi. Aarnea pitelee Hangossa myös se, että hän opettaa talvisin puutöitä Hangon kansalaisopistossa. Sitä paitsi täällä on talvella niin pimeää, että kaupungin valot vievät voiton, Leppälahdet sanovat. Kemiö on yksi Kemiön saaren kolmesta kunnasta. Tuhattaiturit Eläkeläispariskunta osoittautuu varsin puuhakkaaksi. Varsinaisia tuhattaitureita molemmat! Regina kertoo Aarnen tekevän kaiken itse. Tai ainakin hän yrittää tehdä kaikki työt itse. Huviloiden ovet ja ikkunatkin ovat Aarnen tekemiä, ja ne on vieläpä tehty omasta metsästä kaadetuista puista. Puuseppänä aloittanut ja vuosikymmenet teknisen työn opettajana toiminut Aarne opiskeli aikoinaan myös sähköteknikoksi, kun halusi ymmärtää, miten sähkötöitä tehdään. Ei ole tarvinnut niitäkään teettää vierailla, Regina kehuu. Mökin ulkorakennuksessa on lastenlasten nimeämä Ukinpaja, josta löytyy rautaa, lautaa ja työkaluja kuin maalaisrautakaupan varastosta. Tällä mökillä ei luultavasti elellä tulevaisuudessakaan toimettomana. Vierailupäivänä takapihalla oli tervattavana upea puinen purjevene. Tämä on ensimmäinen tekemäni puinen perinnevene, Aarne kertoo. Veneen malli on ahvenanmaalaisen Enklinge-mallin muunneltu versio. Aarne on lisännyt alkuperäiseen niin sanottuun naisten verkkoveneeseen 20 prosenttia leveyttä ja 10 prosenttia pituutta. Aarne on värkännyt ajankuluksi veneitä myös vanerista ja lasikuidusta. Yhtäkkiä Aarnen mieleen muistuu, että liiterissä on itse tehty puinen soutuvene, joka ei tosin ole koskaan ollut vedessä. Eläkeläisellä kun ei ole kiirettä, niin veneiden vesillelaskupäiväkin voi olla sitten joskus, hymyilee Aarne. Pajutöitä yläkerrassa Ihmettelen pariskunnan energiaa, kun kipuamme yläkertaan Reginan valtakuntaan, harrasteluhuoneeseen, jossa on vanhat kangaspuut. Lattialla on kasoissa pajuja, joista tulee pajuliinoja. Nyt liikutaan miehisen tajun rajamailla, joten Regina joutuu kertaamaan ja näyttämään, miten kaitaliinojen sisään kudotaan pajuja. Touhuamista riittää, kun pesen mattoja ja pidän talon siistinä, mansikkaviljelmän ja kasvimaan kunnossa. Kalastamme kalatkin ruokapöytään verkoilla merestä. Hauki ja ahven ovat täällä yleisimmät saaliit ja keväisin tulee myös lahnaa. Vasta parina viime vuonna on tullut myös suutaria, Regina kertoo. Ihmettelen, mitä kummaa suutaria, ja Regina selvittää, että kyseessä on lahnan tapainen kala. >> nette 3/2008 11
Vähän paksumpi, paksunahkainen ja hirvittävän ruma. Mutta maistuu erinomaiselta savustettuna, varsinkin, jos syö vasta seuraava päivänä, neuvoo Regina. Kahvipöytään istahdettuani tunsin olevani oikeassa paikassa oikeaan aikaan, sillä sain maistaa Reginan tekemää suutaripiirakkaa. Otin kaksi kertaa lisää, vaikka äitini on opettanut, ettei kylässä saa santsata ja ahmia. Pisteeksi i:n päälle nautimme vielä mansikkakakkua kermavaahdolla. Kyllä kelpaa veneentekijän elellä ja eläkepäiviä viettää Reginan herkkuja maistellen. Ihan pienen anelun jälkeen Regina kertoi Neten lukijoille, miten piirakka tehdään. Kokeilkaapa! 12 nette 3/2008 Reginan Suutaripiirakka 2 dl vettä 4 rkl juoksevaa margariinia hiukan suolaa Aineet kiehautetaan ja kuumana lisätään - puulusikalla sekoittaen - 1 dl ohrajauhoja ja 2 dl vehnäjauhoja. Kun seos on vähän jäähtynyt, lisätään 2 kananmunaa vatkaimella sekoittaen, kunnes seos on tasainen. Kaadetaan piirakkavuokaan ja levitetään pinnalle kerros savustettua suutaria. Päälle puristetaan sitruunamehua, lisätään hiukan sitruunapippuria, suolaa, kevätsipulirenkaita ja tilliä. Lopuksi vielä rasvaista, raastettua juustoa ja kermaa. Suutaripiirakkaa paistetaan 225 asteessa noin 25 minuuttia uunin alimmaisella tasolla.
Teksti Anne Kytölä Kuvat Mikko Lehtimäki Ruotsinkielinen Nette syntyy Björn Håkansin, Tomas Bäckin ja Lisbeth Bäckin käsissä. Björn, Tomas ja Lisbeth tekevät Neten ruotsiksi Suurin osa Nette-lehden jutuista syntyy ensin suomeksi. Sitten ne kirjoitetaan uudelleen ruotsiksi. Ruotsinkielinen lukija lähetti päätoimittajalle palautetta. Lukija epäili jonkun suomenkielisen kääntävän tekstit ruotsiksi, koska teksti ei ollut hänen mielestään kaikin paikoin sujuvaa. Olemme kaikki ruotsinkielisiä, Tomas Bäck, Kustmedian toimitusjohtaja vakuuttaa. Mutta Bäck ymmärtää lukijaa. Ruotsinkieliset saavat aivan liian usein lukea tekstejä, jotka on käännetty mekaanisesti suomesta ruotsiksi. Lukijalle saattaa syntyä tunne, ettei työtä ole tehty kunnolla eikä siten oikein arvostettu lukijaa. Nette-lehden kanssa lukijan ei pitäisi kokea samaa, sillä äidinkieleltään ruotsinkielinen toimittaja kirjoittaa suomenkielisen alkutekstin uudelleen ruotsiksi. Mutta koska ensimmäisen kirjoittajankin kädenjäljen pitää säilyä jutussa, tekstissä saattaa paikoitellen säilyä suomenkielinen vivahde. Monen ihmisen tiimityötä Netteä tehdään Kustmediassa näin: toimittaja Björn Håkans lukee suomenkielistä juttua niin kauan, että hän ymmärtää, mistä teksti kertoo. Sitten hän panee paperit sivuun ja kirjoittaa oman versionsa ruotsiksi. Tekstiä ei siis käännetä ruotsiksi, Tomas tarkentaa. Björniltä tekstit siirtyvät Tomakselle. Luen ensin vain ruotsinkieliset tekstit, koska sillä tavoin näen helpommin, jos teksti ei ole hyvää ruotsin kieltä. Koska Tomaksella on sähköinsinöörin koulutus, hän on myös oikea mies tarkistamaan, että Vaasan Sähkön lehdessä käytetään oikeita termejä. Väittäisin, että joskus saan kerrottua asian selvemmin ruotsiksi kuin sinä suomeksi, Tomas hymyilee. Se on varmaankin totta. Ainakin Tomas on jonkun kerran auttanut minua, kun en ole selvästikään ymmärtänyt, mistä olen kirjoittanut. Tomas käyttää apunaan Eurotranslator-sanakirjan lisäksi muun muassa Vaasan Sähkön www-sivuja ja julkaisuja. Hyviksi apuvälineiksi ovat osoittautuneet myös sähkötarvikkeita myyvän yrityksen myyntiluettelot. Vaasan Sähkön sivuilla Tomas käy siksi, että asiat voidaan sanoa monella tapaa, ja jokaisella yrityksellä on oma tapansa käyttää kieltä. Tomas tarkistaa myös vanhoista Nette-lehdistä, mitä termejä he ovat aikaisemmin käyttäneet. Päästäkseen paremmin talon tavoille Björn ja Tomas pyrkivät kirjoittamaan kaikki Nettetekstit yhdellä kertaa muutamassa päivässä. Uppoudumme Neten maailmaan! Kolmannessa vaiheessa Tomas antaa ruotsinkieliset tekstit vaimolleen Lisbeth Bäckille, Kustmedian päätoimittajalle. Lisbeth oikolukee tekstit ja panee pilkut ja pisteet paikoilleen. Lisbethin jälkeen tekstit oikoluetaan vielä kerran Vaasan Sähkössä, jossa työhön tarttuu Lise-Lotte Högström. Myös talomme omat asiantuntijat tarkastavat juttujen terminologian, päätoimittaja Hannu Rintala kertoo. Murre haastaa aivosolut Jos Tomaksen tiimi törmää ongelmiin, ne liittyvät yleensä tekniikkaan. Jonkin laitteen toimintaperiaatetta ja teknisiä yksityiskohtia olisi helpompi selittää, jos olisi itsekin ollut paikalla. Näissä tapauksissa auttaa, kun näemme valokuvat. Runsaasti aivotyötä vaativat jutut, joissa haastateltava puhuu murretta. Esimerkiksi kesäkuun lehdessä tapasimme savolaisen Eijan. Savon murrettahan ei voi kääntää ruotsiksi, joten tehtävä oli hankala, Tomas muistelee. Murrelause jätettiin loppujen lopuksi tekstiin savon kielellä. Muut helpommin ruotsiksi kääntyvät murreilmaisut kirjoitetaan Kustmediassa puhekielellä. Lehti ja lasku samalla kielellä Asiakas saa Neten suomen- tai ruotsinkielisenä. Perusperiaate on, että asiakas saa laskunsa ja lehtensä samalla kielellä. Jos haluat vaihtaa Neten toisenkieliseksi, ota yhteyttä asiakaspalveluun: 324 5750 tai asiakaspalvelu@vaasansahko.fi. nette 3/2008 13
LukijaMME KIRJOITTAA Teksti ja kuvat Tapio Korhonen, Turku Tämä artikkeli on kaikille pöytälaatikkotoimittajille Neten numerossa 1/2008 esitetyn haasteen satoa. Kiitämme kirjoittajaa ja kuvaajaa asiantuntevasta panoksesta! Otamme edelleen mielellämme vastaan lukijoidemme kirjoituksia sähköpostitse osoitteessa: hannu.rintala@vaasansahko.fi. Nette-lehdessä julkaistuista artikkeleista maksamme palkkion. Poistoilmalämpöpumppu puolitti vanhan talon sähkönkulutuksen Talon kolmessa kerroksessa on lämmintä tilaa yhteensä noin 290 m 2. Etelään suuntautuvan lasikuistin ikkunat ovat kaksinkertaiset ja ne kokoavat tehokkaasti auringon energiaa kevättalven aurinkoisina päivinä. Ostimme vuonna 1981 Turusta vanhan, 1920- luvun alussa rakennetun hirsirakenteisen omakotitalon. Se oli muuten alkuperäisessä mallissaan, mutta paikoitellen alimmat hirret ja ikkunoiden alustat olivat lahonneet. Remonttia siis riitti, ja käyttökuntoon talo tuli vasta vuonna 1985. Remontti toteutettiin hartiapankkiperiaatteella. Vain sähkö- ja putkitöissä tarvittiin alan ammattilaisia. Lämmitysjärjestelmäksi valitsin ilmalämmityksen, ja sitä hoitamaan tuolloin markkinoilla vielä uuden Upovari-ilmalämmityskoneen. Se ottaa lämpöpumpun avulla lämpöenergian talteen koneellisen ilmanvaihdon poistoilmasta ja lämmittää sillä kiertoilmaa ja käyttövettä. Vaikka talossa oli remontin jälkeen lämmitettävää pinta-alaa noin 290 m 2, arvelin maksimissaan 180 neliön tiloille mitoitetun koneen riittävän, jos lämpöeristystä lisätään reippaasti ja eristäminen tehdään huolella. Lisälämmön lähteenä talossa oli ennestään kolme käyttökuntoista tulisijaa. Niitä rakennettiin kaksi kappaletta lisää, ja myös saunaan tuli puukiuas. Hirsiseiniin lisäsin eristeeksi 10 cm vuorivillaa. Talon päädyissä olevat lautarakenteiset seinät tyhjensin purueristeistä ja panin tilalle 20 cm villaa. Ullakkokerroksesta purin kattorakenteita lukuun ottamatta kaiken vanhan pois. Yläpohjaan tuli 35 cm villaa. Alkuperäiset kaksinkertaiset ikkunat kunnostettiin, ja niihin lisättiin sisäpuolelle yhtenäinen kehystetty lasiruutu parantamaan tiiveyttä ja lämpötaloutta. Koneellisen ilmanvaihdon vuoksi ei avattavia tuuletusikkunoita tarvittu. Kompressori hajoaa Kun remontin jälkeen taloon vihdoin päästiin muuttamaan, hajosi ilmalämmityskoneen kompressori jo vajaan vuoden kuluttua. Koska kone oli hankittu jo remontin alussa, ei takuu ollut enää voimassa, vaikka laitetta ei ollut käytetty remontin aikana. Koska sähkönkulutus ei talon kokoon suhteutettuna vaikuttanut kovin suurelta, jäi kallis kompressorin vaihto tekemättä, kun muutenkin tultiin hyvin toimeen. Vasta kun vuonna 1996 käyttöveden lämmitysvastus sanoi sopimuksen irti, oli pakko kutsua korjausmies. Samalla vaihdettiin myös lämpöpumpun kompressori. 14 nette 3/2008
Kompressori tuntuukin olevan Upovarin heikko lenkki, sillä kahden vuoden kuluttua se jouduttiin jälleen vaihtamaan. Myöhemmin se on vielä vaihdettu vuonna 2006, jolloin käyttöiäksi kertyi sentään kahdeksan vuotta. Sähköä säästyy On mielenkiintoista verrata sähkönkulutusta ennen lämpöpumpun korjausta ja sen jälkeen. Vuosina 1986-1995 sähkön keskimääräinen vuosikulutus oli 30 500 kwh, kun se kompressorin vaihdon jälkeen on ollut keskimäärin 16 500 kwh. Kulutus putosi 46 %, siis lähes puoleen. Sähkönkulutuksen pieneneminen on poistoilmalämpöpumpun ansiota, sillä mitään muuta oleellista muutosta ei talossa ole tapahtunut. Puunpoltto tulisijoissa on ollut verraten vähäistä. Vuosituhannen vaihteen jälkeen ei polttopuuta ole edes ostettu, vaan on käytetty eri lähteistä saatua jätepuuta. Sauna toki lämpiää tavallisesti kaksi kertaa viikossa. Energian kulutusta on viime vuosina lisännyt se, että talon eteläpäädyssä olevan kuistin alaosaa alettiin käyttää 2000-luvulla talvipuutarhana. Siellä talvehtivat 10-15-asteen lämpötilassa talon emännän pelargoniat ja isännän monivuotiset paprikat ja chilit. Valitettavasti tilan lämpöeristyksestä ei tullut kovin hyvä, ja sen lämmittäminen sähköpatterilla kuluttaa energiaa arviota 2 000 kwh vuodessa. Talossa on mahdollista hyödyntää myös aurinkoenergiaa. Erityisesti yläkuistilla lämpötila nousee pakkasellakin jo helmikuussa auringon paisteessa yli 20 asteeseen. Kun ovi kuistille avataan, virtaa lämpö sisätiloihin. Kesällä kaihtimet hillitsevät liikaa lämpenemistä. Mikä poistoilmalämpöpumppu? Poistoilmalämpöpumppu kerää lämmön talteen rakennuksesta koneellisesti poistettavasta ilmasta höyrystin- tai liuospatterin avulla. Pumppu luovuttaa lämmön käyttöveteen, lämmitysverkoston veteen, rakennukseen tulevaan ilmaan tai niihin kaikkiin. Laite sisältää ilmanvaihtolaitteiston, joten sen kokonaishankintakustannukset ovat hieman alhaisemmat kuin maalämpöpumpulla. Laitetta voidaan käyttää myös jäähdyttämiseen. Poistoilmalämpöpumppu ei riitä yksin tuottamaan riittävästi lämpöä, vaan sen rinnalle tarvitaan lisälämmönlähde. Ilmalämpöpumppu on yleisin Suomessa on noin 150 000 lämpöpumppua, joista noin 100 000 on ilmalämpöpumppuja. Suomen Lämpöpumppuyhdistyksen mukaan viime vuonna Suomessa myytiin 38 000 ilmalämpöpumppua, 5 300 maalämpöpumppua ja 2 500 poistoilmalämpöpumppua. Muualla Euroopassa yleiset ilmavesilämpöpumput tekevät tuloaan Suomeenkin. Niitä myytiin viime vuonna 450 kappaletta. Lähteet: Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry www.sulpu.fi sekä Motiva www. motiva.fi. Uusia suunnitelmia Talon lämmöneristyksessä olisi toki vielä parantamisen varaa. Eräät ikkunat ovat vielä kaksikertaisia ja lisälasi on suunnitelmissa, kunhan ehditään. Myös talvipuutarhan eristyksen parantamiseksi on suunitelmia. Silti vanhan talon energiankulutus on jo lukemissa joka on tyypillistä matalaenergiatalolle. Se on saatu aikaan tekniikalla, joka oli käytettävissä jo 30 vuotta sitten. Kiinnostaisi vielä kokeilla ilmalämpöpumpun asentamista. Turun ilmastossa se ottaa ulkoilmasta suurimman osan vuotta edullista lämmitysenergiaa. Poistoilmalämpöpumppu kyllä ottaa kovillakin pakkasilla talteen poistoilman energian. Ongelmaksi voi tulla näiden kahden järjestelmän säätäminen niin, että molemmat toimivat tehokkaasti. Kesällä ilmalämpöpumpulla saatava jäähdytys on helppo levittää koko taloon ilmalämmityksen ilmankierrolla. Talvipuutarhan lämmitys kuluttaa sähköä, mutta siellä kasvunsa aloittaneiden tomaattien, paprikoiden ja chilien sato korvaa kulut. nette 3/2008 15
Nette testasi pensasleikkurit Kaksi erilaista pensasaitaa joutui parturiin, kun Vaasan Sähköverkon Jorma Tuokko, Ove Lundström ja Marko Hakamäki ottivat mittaa pensasleikkureista. Teksti Anne Kytölä Kuvat Ann-Sofi Berg Tuotekuvat valmistajien ja maahantuojien Vaasan Starkki on lainannut testattavaksi kolme konetta: edullisin, 29 euroa maksava Park DT-HT510, on Starkin omaa maahantuontia, Bosch AHS 63-16 C ja Black & Decker GT510 maksavat kumpikin 99 euroa. Testiryhmää pyydetään antamaan pisteet pensasleikkureiden ulkonäölle, käyttöominaisuuksille ja leikkaustulokselle. Testaajat eivät tiedä testin alussa laitteiden hintoja. Miehet saavat siistittäväkseen kaksi erilaista pensasaitaa. Toinen on parikymmentä vuotta vanha hopeapajuaita. Toisen pensasaidan laji on tuntematon, mutta talon isäntä muistelee sen olevan jonkin sortin hernepensas. Sen ohuet oksat ovat pensasleikkureille helpompaa purtavaa kuin hopeapajun tanakka kasvusto. Black & Decker leikkaa parhaiten Miesten ei tarvitse kovin kauan katkoa oksia, kun parasta leikkausjälkeä tekevä laite on selvillä. Yksimielisesti miehet toteavat, että työ sujuu parhaiten Black & Deckerillä. Etenkin hopeapajuun se pureutuu tehokkaammin kuin muut. Se leikkaa melkein kuin itsestään. Boschissa on enemmän Boschin hyvänä puolena miehet pitävät pitkää terää. Sillä on mittaa peräti 63 senttimetriä. Parkin terä on 51 ja Black & Deckerin 55 senttiä. Pitkällä terällä ylettyy kauemmas, ei tarvitse kurkotella. Bosch on testin laitteista ainoa, jossa on myös lisälaite: terän päälle kiinnitettävä osa, jonne leikatut oksat ja lehdet kerääntyvät. Oksankappaleet voi kipata nätisti kottikärryihin, ja siivoamista on vähemmän. Kerääjä toimii parhaiten säännöllisessä siistimisparturoinnissa. Jos leikattavat oksat ovat kovin pitkiä, ne putoilevat kaukalosta maahan. Boschissa on vielä yksi ominaisuus, jota ei ole muissa testin leikkureissa. Pienen mustan kappaleen vedonpoistajan ansiosta jatkojohto ei irtoa kovin helposti kesken työn. Sekin on plussaa Boschille, miehet kehuvat. Park on hyvä peruskone Park ei saa miehiltä erityisiä kehuja, mutta ei kovasti moitteitakaan. Hiukan lelulta se kyllä näyttää muihin verrattuna, Marko arvostelee. Parkin terän pää on pyöristetty, muiden terät ovat suorat. Pyöreä pää haittaa työntekoa. Lehdet takertuvat kiinni, miehet kertovat. Parkin ja Boschin terien päässä on reikä, josta pensasleikkurin voi ripustaa seinälle. Blac k& Deckeristä reikä puuttuu. Jos miesten ei tarvitsisi välittää hinnasta, he valitsisivat kaikki epäröimättä omaksi työkalukseen Black & Deckerin. Mutta kun testaajille selviää, että Park-leikkureita saisi samalla rahalla kolme, Jorma muuttaa mieltään. Kyllä minä laihialaisena siinä tapauksessa ottaisin Parkin. Ei minulla niin paljon leikattavaa pensasaitaa olekaan. Kyllä siitä Parkilla selviäisi. Marko ja Ove pysyvät Black & Deckerin kannalla. Markolla on kotonaan 40 metriä pitkä orapihlaja-aita, jota hän siistii vanhalla leikkurilla, jonka on joskus ostanut halvalla. Siinä on urakkaa! Miehet päätyvät siihen tulokseen, että pensasaita lyhenee ja siistiytyy kaikilla leik- 16 nette 3/2008
Bosch saa plussaa vedonpoistajasta. kureilla. Jos leikattavaa on paljon, kalliimpi leikkuri puolustaa paikkaansa, mutta pienen pihan puutarhatöihin Park on ihan hyvä valinta. Leikkausvinkkejä käyttöohjeessa Ensikertalainenkin suoriutunee pensasaidan leikkaamisesta kunnialla, sillä laitteiden käyttöohjeissa neuvotaan oikea leikkaustapa. Pensaat kannattaa leikata kasvun mukaisesti alhaalta ylöspäin. Jos leikkaa ylhäältä alaspäin, aitaan tulee helposti koloja, sillä nuoret oksat taittuvat ulospäin ja niitä tulee helposti katkottua enemmän kuin olisi tarpeen. Black & Deckerin ja Boschin käyttöohjeissa on melko selkeät neuvot, miten konetta tulee huoltaa. Parkin ohje on ylimalkaisempi. Ohje kehottaa puhdistamaan, mutta ei neuvo yhtä tarkasti kuin muut, millä tavoin puhdistus on tehtävä. Boschin käyttöohjeessa on myös vianetsintäkaavio. Tekniset tiedot Arvosteluasteikko erittäin hyvä hyvä tyydyttävä välttävä huono Merkki ja malli Black & Decker GT510 Bosch AHS 63-16 C Park DT-HT510 Hinta 99 euroa 99 euroa 29 euroa Ottoteho 500 W 420 W 550 W Terän pituus 55 cm 63 cm 51 cm Laitteen paino 3,1 kg 2,9 kg 3,75 kg Oksan halkaisija max 20 mm 16 mm 16 mm Äänitaso tyhjäkäynnillä 102 db 96 db 105 db ulkonäkö 3,66 2,33 1,66 Laitteen käytettävyys 4 3 1,66 Leikkaustulos 4 3,66 2,33 TESTITULOS Paras leikkaustulos Pisin terä Edullisin Nette-lehti kiittää Vaasan Starkkia koneiden lainasta. nette 3/2008 17
LYHYESTI Vaasan Sähkö tarvitsee taas joulukuusen Vaasan Sähkö on vailla Vaasan torille joulunavauksen yhteydessä pystytettävää joulukuusta. Jos pihallasi kasvaa kaunis, noin 20 metrin korkuinen kuusi, josta haluaisit luopua, ota yhteyttä Hannu Rintalaan, puh. 324 5277 tai hannu.rintala@vaasansahko.fi. Vaasan Sähkö huolehtii kuusen kaatamisesta ja kuljettamisesta torille. Kaukolämpöputki Kotirannan kautta Kivihakaan Kivihaan lämpöhuollon varmistamiseksi Vaasan Sähkö on suunnittelemassa uuden kaukolämpöjohdon rakentamista. Suunniteltu reitti kulkisi Kaupunginkatua ja kääntyisi Ainonkadulla kohti Kivihakaa. Päätös asiasta tehdään syksyn 2008 aikana. Toteutuessaan suunnitelma parantaa huomattavasti Kotirannan pientalojen mahdollisuutta liittyä kaukolämmityksen piiriin. Mikäli johdot rakennetaan vuonna 2009, niin vuosien 2010 2012 aikana on mahdollista liittää suuri osa Kotirannan pientaloista kaukolämmön piiriin. Pientalojen liittyminen edellyttää kuitenkin katukohtaisesti riittävää liittymishalukkuutta. Kaikille kaduille ei voida taata kaukolämmitystä. Vaasan Sähkö informoi asiasta alueen asukkaita tarkemmin vuoden 2009 aikana, jos rakentamispäätös yhtiössä tehdään. Nimitysuutisia Eva Engblom Vaasasta on nimitetty 1.9.2008 talousassistentiksi Vaasan Sähkö Oy:n konsernipalveluihin. Ari Salo Vaasasta on nimitetty 1.9.2008 suunnittelijaksi Vaasan Sähköverkko Oy:öön. Etäluettavien sähkömittareiden asennukset jatkuvat Sähkömittareiden vaihtotyö jatkuu Laihialla, ja loka marraskuun aikana työt aloitetaan Vaasan keskustassa. Mittareita asentaa Eltel Networks Oy. Kaikki Vaasan Sähköverkko Oy:n noin 60 000 mittaria vaihdetaan vuoden 2009 loppuun mennessä. Asiakkaille tiedotetaan mittarinvaihdon ajankohdasta kirjeellä noin viikkoa ennen vaihtoa. Kirjeessä annetaan ohjeet, jos mittarin vaihto vaatii asiakkaalta toimenpiteitä. Vaihdon jälkeen asiakas saa laskunsa todelliseen kulutukseen perustuen ja arviolaskut jäävät historiaan. Mittarinvaihdosta ei aiheudu kustannuksia asiakkaille. Lisätietoa asennusaikataulusta ja aiheeseen liittyvistä kysymyksistä on Vaasan Sähkön ja Vaasan Sähköverkon internet-sivuilla, etusivun uutisissa: www.vaasansahko.fi ja www.vaasansahkoverkko.fi. Peter Söderlund Tiukasta on nimitetty 1.9.2008 johtoasentajaksi Oy RAVERA Ab:hen Martin Smith Lapväärtistä on nimitetty 4.8.2008 Oy RAVERA Ab:n Tiukan toimipisteen projektivastaavaksi. 18 nette 3/2008
Ristikko Nimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Lähetä vastaus 31.10.2008 mennessä osoitteeseen: NetteRistikko Vaasan Sähkö Oy PL 26, 65101 Vaasa Ristikon ratkaisseiden kesken arvotaan 2 sisä/ulkolämpömittaria kellolla varustettuna. Edellisen Nette-ristikon voittajat: Eine Korpela, Vaasa Ritva Haapala, Lapväärtti Edellisen ristikon ratkaisu. nette 3/2008 19