1 Vaasan hallinto-oikeudelle Päätös, johon haetaan muutosta: Lounais-Suomen ympäristökeskus ympäristölupapäätös 15.11.2006 nro 95 YLO dnro LOS-2006-Y-172-111 Asia: Valitus Lounais-Suomen ympäristökeskuksen ympäristölupapäätöksestä koskien Turku Energia - Åbo Energi Ab:n ympäristönsuojelulain 35 mukaista hakemusta, joka koskee Orikedon kattilalaitoksen toimintaa Turun kaupungissa. Kyseessä on olemassa oleva toiminta ja sitä koskeva olennainen muutos. Ympäristöluvan hakija: Oy Turku Energia - Åbo Energi Ab Valittajat: Käräjätuomari Marja Ulfstedt, Erik Tanner, Hanna Nurmi ja muut valtakirjoista ilmenevät asianosaiset Vaatimukset asiassa: Vaadimme, että näissä olosuhteissa laitokselle ei myönnetä lainkaan ympäristölupaa ja toiminta tulee lopettaa. Vaadimme, että valituksenalaiseen lupapäätökseen liitetään tarkentavat ja rajoittavat määräykset sen mukaan kuin jäljempänä esitetään 1. sallituista meluarvoista ja meluntorjunnasta edellytetyistä toimenpiteistä, 2. laitoksen piipusta tulevan veden säännöllisestä kemiallisesta, toksikologisesta ja mikrobiologisesta tutkimisesta terveyshaittojen toteamiseksi,
3. laitoksen jätevesien koostumuksen seurannasta ja jätevesissä oleville myrkyllisille aineille asetettavista enimmäisraja-arvoista 4. laitoksen savupiipun puhdistusmekanismin aiheuttamien päästöjen seurannasta ja niille asetettavista raja-arvoista. 2 Toistamme lisäksi hallinto-oikeudessa vireillä olevassa, Lounais-Suomen ympäristökeskuksen ympäristölupapäätöstä (päätös 28.3.2006 Nro 22 YLO Dnro LOS- 2004Y-148-111) (liite 1) koskevassa valituksessa esittämämme vaatimukset. Vaadimme lisäksi, että ympäristöluvan tulee astua heti voimaan siitä huolimatta, että hakija mahdollisesti valittaa ympäristöluvasta, koska hallintolainkäyttölain 31 2 momentin mukaan päätös on pantava täytäntöön heti, sillä päätöksen täytäntöönpanoa ei yleisen edun vuoksi voida lykätä. Laitoksen nykyinen, alkuperäinen ympäristölupa on auttamattoman vanhentunut, ja laitoksen toimiminen sen varassa muodostaa ympäristöja terveysriskin. Yleiset ja ympäristöterveydelliset näkökohdat edellyttävät välttämättä sitä, että Turku Energia noudattaa nyt myönnetyn valituksenalaisen luvan ehtoja jo valitusprosessin kestäessä. Perustelut valituksellemme Yleistä Ympäristönsuojelulain 42 mukaan ympäristöluvan myöntämisen edellytyksenä on, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Tämän vuoksi pyydämme, että Vaasan hallinto-oikeus ottaa yhdessä käsiteltäväkseen tätä ympäristölupapäätöstä koskevan valituksen ja siellä jo vireillä olevan Lounais-Suomen ympäristökeskuksen ympäristölupapäätöstä (päätös 28.3.2006 Nro 22 YLO Dnro LOS- 2004Y-148-111) koskevan valituksen ja ottaisi huomioon näiden molempien laitosten ja niiden viereen suunnitellun jätteenpolttolaitoksen (jolle Lounais-Suomen
ympäristökeskus ei myöntänyt ympäristölupaa ja josta luvan hakija ilmeisesti valittaa) toiminnasta aiheutuvat ympäristönsuojelulain 42 :ssä luetellut yhteiset haittatekijät. 3 Toimintaa ei tuon pykälän mukaan saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Ympäristöluvan mukaan lämpökeskuksella on sellainen ympäristönsuojelulain 35 :n tarkoittama tekninen ja toiminnallinen yhteys viereisen jätteenpolttolaitoksen ja viereen suunnitellun uuden jätteenpolttolaitoksen kanssa, että niiden ympäristövaikutuksia on tarpeen käsitellä yhdessä. Laitosten ilma- ja melupäästöillä on yhteisiä ympäristövaikutuksia. Laitosten luvat on ympäristönsuojelulain 40 :n mukaan tällöin käsiteltävä ja ratkaistava samanaikaisesti. Kaava Viittaamme myös kaavoituksen osalta siihen, mitä olemme esittäneet muistutuksessamme Lounais-Suomen ympäristökeskukselle. Kaavoituksesta todetaan ympäristölupapäätöksessä (sivu 1/33), että polttolaitos on toiminnaltaan valmiiksi tutkittu kokonaisuus. Tämä tarkoittaa Turun kaupungin vanhaa jätteenpolttolaitosta, jonka rakennuslupa on myönnetty kompaktille kokonaisuudelle vuonna 1974. Laitos on saanut ympäristöluvan 28.3.2006 tiukin kriteerein korkeintaan 30.6.2010 saakka. Ei pidemmälle. Hakija on kuitenkin valittanut ympäristöluvasta, joten Turun jätteenpolttolaitos ei tällä hetkellä noudata tiukennettuja määräyksiä. Tässä yhteydessä kompaktin kokonaisuuden käsite on harhaanjohtavasti otettu kuvaamaan kattilalaitosta, jonka kohdalla tällaista määritelmää ei ole koskaan aikaisemmin käytetty. Kaavoitusosiossa puhutaan vain jätteenpolttolaitoksen kaavoituksesta, ei kattilalaitoksesta. Teksti on siis täysin harhaanjohtavaa. Kyseisen tontin kaavasta on tehty 13.6.2006 esitys ympäristöministeriölle Turun kaupungin velvoittamiseksi saattamaan Turun jätteenpolttolaitoksen tontin 3-41, Turku Energian biopolttolaitoksen tontin 2-41 ja suunnitteilla olevan uuden jätteenpolttolaitoksen tontin 3-41 asemakaava 15/1973 ajan tasalle. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kyseisen asemakaavan 17.12.1973 ja sisäasiainministeriö on sen vahvistanut 3.6.1974. Tuo asemakaava on selkeästi vanhentunut. Olemme esittäneet perusteluinamme seuraavaa: maankäyttö- ja rakennuslain 177 mukaan, jollei kunta
4 huolehdi tarpeellisten yleiskaavojen ja asemakaavojen pitämisestä ajan tasalla ja on ilmeistä, että se vaikeuttaa alueiden suunnittelulle ja rakentamisen ohjaukselle asetettujen tavoitteiden toteuttamista, ympäristöministeriö voi esittää määräajan, jonka kuluessa sitä koskeva päätös on tehtävä. Kun ministeriö on antanut määräyksen asema- tai yleiskaavan laatimisesta tai muuttamisesta, on määräyksen tarkoittamalla alueella voimassa rakennuskielto ja maankäyttö- ja rakennuslain 128 tarkoitettu toimenpiderajoitus. Ympäristöministeriö antanee asiassa päätöksen tammi-helmikuussa 2007. Saatuamme päätöksen, tulemme toimittamaan sen valituksemme liitteeksi Vaasan hallinto-oikeuteen. IPPC-direktiivi Laitosta perustettaessa on käytetty hyväksi vieressä sijaitsevan jätteenpolttolaitoksen ympäristölupaa. IPPC-direktiivin 96/61/EY mukaan tarkoitetaan luvalla yhden tai useamman kirjallisen päätöksen osaa tai kokonaisuutta, jolla myönnetään lupa käyttää laitoksen osaa tai koko laitosta tietyillä ehdoilla, joilla varmistetaan se, että laitos täyttää tämän direktiivin vaatimukset. Lupa voi koskea yhtä tai useampaa laitosta tai laitoksen osaa, jotka sijaitsevat samalla paikalla ja jotka ovat saman käyttäjän käytössä. Tässä tapauksessa ympäristölupa on anottu ja myönnetty erikseen kummallekin laitokselle. Kyseisen direktiivin kohdassa 18 määrätään, että jäsenvaltioiden on määritettävä, miten voidaan tarvittaessa ottaa huomioon kyseessä olevan laitoksen tekniset ominaisuudet, sen maantieteellinen sijainti ja paikalliset ympäristöolot. Orikedon kattilalaitoksen, jota mainostetaan Suomen suurimmaksi biolämpökeskukseksi (ympäristölupahakemuksen liite: OPET Finland), sijoittaminen keskelle asutusta ei täytä direktiivin ehtoa paikallisten ympäristöolojen huomioon ottamisesta. Vaatimuksen kohta 1: Melu Ympäristöluvassa puhutaan sivulla 9/33 nykyisen lämpökeskuksen ja jätteenpolttolaitoksen melupäästöistä ja niiden vaikutuksista ympäristöön sekä vedotaan 30.11.2005 päivättyyn meluselvitykseen. Ympäristölupahakemuksen liitteenä (lupahakemuksen liite 6, sivu 1/4) olevassa kyseisessä meluselvityksessä todetaan
5 kuitenkin, että tuulen suunta ei täytä melun mittausolojen vaatimuksia, joten tuloksia ei voi käyttää keskiäänitasojen määritykseen (valituksemme liite 2). Käytännössä tuulen suunnalla on suuri merkitys melun kulkeutumiselle, varsinkin jatkuvan, korkeataajuisen melun kohdalla. Ympäristöluvassa vedotaan kuitenkin tähän kyseiseen melumittaukseen, vaikka melumittaus ei täytä niitä vaatimuksia, joita asianmukaiselta melumittaukselta edellytetään. Ympäristölupahakemuksessa todetaan, että molempien laitoksien kaikkien melulähteiden osalta ovat suurimmat lasketut keskiäänitasot lähimmän asuinalueen kohdalla n. 52 db(a). Tähän laskenta-arvoon tulee lisätä 5 db:n korjaus, jolloin lopullinen melutaso on 57 db(a). Edellä esitetyn ohjearvojen tulkintaohjeen mukaan laskentatulos on yhtä suuri kuin ohjearvo. Hakemuksen mukaan keskiäänitaso ylittää yöajan keskiäänitasolle annetun ohjearvon. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että lähellä asuvat ihmiset eivät voi pitää ikkunoitaan auki kesällä, koska melu on niin häiritsevää. Tämä on asumisviihtyvyyden kannalta erittäin olennainen asia. Ympäristölupapäätöksessä on lausuttu, että meluselvityksen mukaan laitoksien aiheuttama kokonaismelutaso LAeq ylittää melulle annetut ohjearvot ja melu sisältää elementtejä, jotka lisäävät melun häiritsevyyttä. Lisäksi lähialueen asukkaat ovat valittaneet laitoksien aiheuttamasta melusta ja sen vaikutuksesta alueen viihtyisyyteen. Melupäästöjen rajoittamisessa on otettava huomioon parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) näkökohdat. Lisäksi tulisi järjestää seurantaa meluntorjuntatoimenpiteiden vaikutuksesta alueen keskiääni- ja enimmäistasoihin ja alueen viihtyisyyteen. Olemme sitä mieltä, että yllä oleva lausuma on liian epämääräinen ja meluntorjunnasta tulee olla selkeämmät ohjeet ja velvoitteet. Olemme itse mitanneet Rikattulankujan loppupäästä 23.8.2005 klo 17.25 17.37 korkeita melutasoja (54,7 db, 55,6 db ja 56,8 db), kun tuulen suunta on ollut poispäin asutuksesta (länsituuli). Mittalaitteena oli TES 1352 Sound level meter. Siitä huolimatta, että kauhakuormaaja toimii laitoksen takapihalla, sen aiheuttama melu on erittäin häiritsevää, koska takapiha on asutuksen puolella.
6 Ympäristöluvan hakijan vastineessa, jota on siteerattu ympäristöluvassa sivulla 10/33, todetaan, että jäteautojen purusta aiheutuvia kolahduksista aiheutuvia haittoja on vaikea erottaa siitä syystä, että purkupaikalta ei ole näköyhteyttä asutukseen. Tässä oletettavasti epäillään, etteivät lähiasukkaat tiedä mistä melu johtuu. Tässä tapauksessa on täysin irrelevanttia mistä syystä lämpökeskuksesta tuleva melu johtuu, koska se on ylittänyt raja-arvot. Turun kaupungin ympäristö- ja kaavoituslautakunnan esityslistalla on Lounais-Suomen ympäristökeskuksen ympäristölupapäätöksen LOS-2006-Y-172-111 selvitys, jossa todetaan seuraavaa: Ympäristömeluselvityksen mukaan nykyisen jätteenpolttolaitoksen ja Turku Energian nykyisen lämpökeskuksen toiminnoista aiheutuu meluhaittaa, joka ilmenee terveydellisenä vaarana ja merkittävänä viihtyisyyden vähenemisenä lähiasukkaille sekä virkistys- ja ulkoilualueiden käyttäjille. Toiminnoista aiheutuu valtioneuvoston päätöksessä annettujen meluohjearvojen ylityksiä lähialueilla. Maastoolosuhteista, toimintojen sijainnista, laitosalueen koosta ja liikennejärjestelyistä johtuen on vaikea löytää keinoja, joiden avulla nykyisetkään melupäästöt eivät ylittäisi valtioneuvoston ohjearvoja. Ympäristökeskuskin toteaa, että lämpökeskuksen toimintojen laajentamiselle virkistys- ja asuinalueiden välittömässä läheisyydessä sijaitsevalla tontilla ei ole nykyisessä tilanteessa ympäristönsuojelulain mukaisia edellytyksiä. Harkinta koskee tilannetta, jossa lämpökeskuksen vieressä toimii vanha tai uusi jätteenpolttolaitos ja lämpökeskuksen vieressä sijaitsee virkistysalueeksi kaavoitettuja alueita. Mikäli laitoksen kapasiteetti kaksinkertaistettaisiin lisäämällä toinen kattila, olisi sen vaikutus lähialueen melutasoon kohtuuton. Vaatimuksen kohta 2: Pisarointi Vastineessa sanotaan, että piipusta tuleva vesi putoaa maahan 30 metrin päähän. Tästä ei kuitenkaan esitetä minkäänlaisia riippumattomia tutkimustuloksia. Käytännössä vesi pisaroi/sataa huomattavasti pidemmälle eli vähintään 100 metriä savupiipusta
tuuliolosuhteista riippuen. Vesi tippuu viereisellä tiellä ohiajavien autojen päälle sekä tien takana olevan viheralueen kuntoiluradan yli pitkälle metsän puolelle. 7 Suojatien kohdalla Polttolaitoksenkadulla on tien ylittäminen kyseisen polttolaitoksen kohdalla äärimmäisen vaikeaa, koska tie on pisaroinnin vuoksi jatkuvasti talvella jäässä. Vieressä sijaitsevalla kuntoradalla, jossa on Turun kaupungin ylläpitämä latu, on lumi paikoitellen pisaroinnin vuoksi jatkuvasti sula ja se vaikeuttaa kuntoradan asianmukaista käyttöä. Pisaroiva vesi sisältää myös rikkiä ja suoloja, jotka laskevat veden jäätymispistettä, jolloin latu on sula kovemmallakin pakkasella. Kuntoradalla liikkuvat ihmiset joutuvat myös jatkuvasti hengittämään kyseisen laitoksen savua ja vesihöyryä. Tämänkin vuoksi vesihöyryn koostumus on tutkittava ja pisarointi saatava loppumaan. Orikedon kattilalaitoksen/biopolttolaitoksen savu ei yleensä jaksa nousta kovin ylös, koska se on niin vesipitoista ja raskasta. Tutkimusten mukaan suurimmat pitoisuudet kulkeutuvat 250 metrin päähän ja lähimmät asuintalot ovat tämän kantaman sisällä, samoin viher- ja virkistysalue sekä kuntoreitti. Kun savukaasujen laatua tutkitaan Turun kaupungin toimesta 350 metrin päässä olevalla pellolla olevalla ilmanlaadun mittarilla, ovat pisarat tippuneet maahan ja savu laimentunut niin, että sen koostumuksesta ei saa selkeää kuvaa. Savu voi sisältää jopa dioksiinia ja furaaneja. Kattilalaitoksella/biopolttolaitoksella ei ole minkäänlaista savukaasujen puhdistusjärjestelmää. Savukaasupesurin ensisijainen tarkoitus on lämmön talteenotto savukaasuista ja se edeltää lämmönvaihdinta. Sen tarkoitus ei ole puhdistaa. Epäpuhtaudet sitoutuvat pitkälti siihen veteen, joka menee osittain sadevesiviemäriin (100 000 m3/a) ja osittain sitoutuvat savukaasuissa olevaan vesihöyryyn, joka tiivistyy piipusta ulos tullessaan ja sataa pisaroina alas. Siksi edellytämme, että piipusta tuleva, pisaroiksi muuttava vesi on tutkittava niin kemiallisesti, toksikologisesti kuin mikrobiologisestikin. Kotitalouksien puunpolton aiheuttamasta savukaasujen terveysriskistä ollaan tällä hetkellä erittäin huolissaan. Koska laitoksella poltetaan puuhaketta, savukaasujen tutkiminen on tästäkin syystä aiheellista.
Ilmanlaadun tutkiminen 8 On hyvä, että Turku Energia on mukana Turun seudun ilmanlaadun seurannassa ja että yksi siirrettävistä mittauspisteistä on sijoitettu Räntämäkeen 350 metrin päähän biopolttolaitoksen läheisyyteen. Tämä ei kuitenkaan anna kuvaa siitä, mitä piipusta tuleva savukaasu sisältää, etenkin kun ilmanlaadun mittauksessa mitataan vain typen oksideja ja hiukkasia. Ympäristölupapäätöksessä on Turun kaupunginhallituksen lausuntoja 22.8.2006 lausuttu seuraavaa koskien päästöistä ilmaan: vaikka biolämpölaitoksen toiminta kokonaisuutena vähentää päästöjä Turun seudulla, lisää se päästöjä jo ennestään kuormitetulla laitoksen lähialueella. Biolämpölaitoksen päästöjen leviämistä ympäristöön ei ole arvioitu yhdessä nykyisen tai uuden jätteenpolttolaitoksen päästöjen kanssa. Koska päästölähteet ovat lähellä toisiaan ja sekä lämpölaitoksen että jätteenpolttolaitoksen päästömääriin on tulossa muutoksia, olisi näiden kahden toisiaan lähellä sijaitsevan laitoksen päästöjen leviämistä tarkastella leviämismallilaskelmin tulevassa tilanteessa yhdessä. Viittaamme valituksemme liitteenä oleviin Turun kaupunkiseudun ilmanlaatu vuonna 2005 -julkaisun liitteeseen, jossa on alueen suurimpien päästölähteiden (mm. Orikedon lämpökeskuksen) SO 2 -, NO x -, hiukkas- ja CO 2 -päästöt taulukoituna (liite 3). Orikedon lämpökeskuksen päästöt ovat huomattavan suuret. Legionella Johtuen savukaasupesurista ja lämmön talteenotosta piipussa on savukaasujen lämpötila alhainen eli noin 35 o C. Myös piippua edeltävässä pesurissa on jatkuvasti alhainen lämpötila. Ulos tulevasta vedestä pitää näin ollen ottaa vesinäytteet, jotta saadaan selville sen koostumus. Se, että kaikki siellä oleva on joskus käynyt kattilassa (800 o C) on epäolennaista. Kuten alkuperäisessä muistutuksessa seikkaperäisesti selostettiin, olemme erittäin huolissamme mahdollisesta legionella-bakteerin aiheuttamasta keuhkokuumeriskistä. Ympäristön yleisenä bakteerina legionella kolonisoi tehokkaasti myös kosteita piippuja ja siksi sen tutkiminen on välttämätöntä. Viimeisten tutkimusten mukaan legionella elää luonnossa amebojen sisällä, mikä on otettava huomioon mikrobiologisia tutkimuksia tehtäessä.
Vaatimuksen kohta 3: Jätevedet 9 Jätevesiä tulee laitoksesta 100 000 m 3 vuodessa, ja ne johdetaan pihalämmitysjärjestelmän jälkeen sadevesiviemärin kautta Vähäjokeen. Nämä lauhdevedet sisältävät rikkiä 210 mg/litra. Vuodessa tämä tekee yhteensä 21 tonnia rikkiä Vähäjokeen, joka laskee Aurajokeen, joka kulkee Turun kaupungin halki. Laitoksella ei ole lupaa näiden päästöjen aiheuttamiseen. Tästä tulee ehdottomasti esittää asianomaiset dokumentit ja myös näille päästöille on asetettava asetusten mukaiset rajat. Ympäristöluvan hakijan tulee esittää selvitykset siitä, missä muodossa rikki on niissä lauhdevesissä, jotka lasketaan vesistöön (liite 4). Toistamme vielä, että savukaasupesuri ja lämmönvaihdin ovat ensisijaisesti lämmön talteenottojärjestelmä, eikä niiden tarkoitus ole puhdistaa savukaasuja (liite 5). Epäpuhtaudet sitoutuvat siihen veteen, joka menee osittain sadevesiviemäriin (100 000 m 3 /a) ja osittain sitoutuvat savukaasuun ja tiivistyvät vesihöyryyn. Ympäristöluvan hakija on vastineessaan muistutukseen todennut, että lauhdevesien sisältö olisi analysoitu. Tämä on kuitenkin tehty vasta muistutuksen jättämisen jälkeen. Muistutus on jätetty 3.5.2006 ja tulokset lähetetty ympäristöviranomaisille 22.5.2006. Ympäristölupahakemuksen yhteydessä ei näitä tuloksia ole ollut, vaikka hakija niin esittääkin (s 21/33). Vaatimuksen kohta 4: Savupiipun itsepuhdistuvuus Kattilalaitoksen savupiippu ei voi mitenkään olla itsepuhdistuva. Tarkoittaako se mahdollisesti sitä, että kaikki piipussa olevat epäpuhtaudet puhalletaan paineaallon mukana ympäristöön? Valituksemme liitteenä on silminnäkijän lausunto mahdollisesta häiriötilanteesta sekä kuvia (liite 6), joissa näkyy, miten hiutaleita lentää piipusta 5.10.2005. Kattilan noet puhdistetaan kaksi kertaa vuorokaudessa paineilmalla, jolloin ne lentävät piipun kautta ulos. Riittääkö sähkösuodattimen teho näiden epäpuhtauksien suodattamiseen? Mitä nämä puhdistusjätteet sisältävät, miten ne vaikuttavat ohi kulkevien lenkkeilijöiden terveyteen ja miten ympäristö reagoi näihin epäpuhtauksiin? Kaikki tämä on täysin selvittämättä!
10 Vaadimme, että Turku Energia velvoitetaan selvittämään, miten kattilalaitoksen savupiippu puhdistetaan ja miten se vaikuttaa ympäristöön ja laitoksen päästöihin. Ympäristölupapäätöksessä velvoitetaan tekemään laitoksen päästöille jotain. Määräysten pitää olla yksiselitteisiä ja niihin tulee liittää asianmukaiset velvoitemittaukset. Katsomme, että ympäristölupapäätöksessä ei ole annettu riittävän tarkkoja ja yksityiskohtaisia määräyksiä meluntorjunnasta, ilmansuojelusta, jätehuollosta, ympäristöriskien hallinnasta ja päästöistä vesiin. Turussa, joulukuun 12. päivänä 2006 Laati: Marja Ulfstedt käräjätuomari Erik Tanner tekninen johtaja Hanna Nurmi FM, lehtori (Sekä omasta puolesta asianosaisena että muiden valtakirjoista ilmenevien asianosaisten (346 henkeä) valtuuttamana) (Liite 7) Pyydämme ilmoittamaan päätöksestä alla olevaan osoitteeseen. Marja Ulfstedt
Liitteet 11 Liite 1 Ympäristölupapäätös Liite 2 Melumittauksen tulokset (ollut liitteenä ympäristölupahakemuksessa) Liite 3 Turun kaupunkiseudun ilmanlaatu vuonna 2005 -julkaisun liite, jossa on alueen suurimpien päästölähteiden (mm. Orikedon lämpökeskuksen) SO 2 -, NO x -, hiukkas- ja CO 2 -päästöt taulukoituna http://www05.turku.fi/ympto/ympto/julkaisut/ilmanlaatu2005.pdf Liite 4 Rikkivedyn OVA-ohje: http://www.occuphealth.fi/internet/ova/rikkivet.html Liite 5 Biopolttolaitoksen yksinkertaistettu prosessikaavio Tekesin esitteessä Liite 6 Liite 7 lausunto sekä valokuvia, joissa Orikedon lämpövoimalan (biopolttolaitoksen) piipusta lentää hiutaleita sekä CD, jossa on lisää valokuvia Valtakirjat (346 valtakirjan antanutta henkilöä)
Liite 6 valokuvia 5.10.2005 12