Vaasan satamatien pääsuuntaselvitys Lokaliseringsutredning för Vasa hamnväg

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Närings-, tra k- och miljöcentralen Vaasan satamatien pääsuuntaselvitys Lokaliseringsutredning för Vasa hamnväg 2010 Vaasan kaupunki Vasa stad Mustasaaren kunta Korsholms kommun

2 Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Närings-, tra k- och miljöcentralen

Esipuhe Förord Maantieyhteys Vaasan satamaan, Vaskiluotoon, joka siirtäisi raskaan kuorma-autoliikenteen Vaasan keskustasta, on sisältynyt Vaasan liikenneverkon kehittämisvisioihin usean vuosikymmenen ajan. Vaskiluodon alueen kehittäminen ja erityisesti Vaasan kaupungin ja Mustasaaren kunnan yhteisen logistiikkakeskuksen kehittäminen on nyt nostanut esiin uuden satamatien toteuttamismahdollisuuksien tutkimistarpeen. Vaasan satamatien pääsuuntaselvitys on laadittu vuonna 2010 Etelä-Pohjanmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen, Vaasan kaupungin ja Mustasaaren kunnan toimeksiannosta. Työtä ohjaavaan hankeryhmään ovat kuuluneet Jarmo Salo (pj), Markku Järvelä ja John Öst ELY-keskuksesta, Harri Nieminen, Pertti Hällilä ja Juha-Matti Linna Vaasan kaupungilta, Barbara Påfs Mustasaaren kunnasta, Saini Heikkuri-Alborzi Pohjanmaan liitosta sekä Tommi Tuominen VASEK:sta. Selvityksen on laatinut Klas Hytönen, Mikko Uljas ja Mauritz Knuts Oy Talentek Ab:sta Vaasasta. Liikenne-ennusteen on laatinut Matrex Oy. Ralf Wistbacka on laatinut Vikbyn alueen liito-oravaselvityksen. En landsvägsförbindelse till Vasa hamn i Vasklot, som skulle ytta den tunga lastbilstra ken från Vasa centrum har funnits i utvecklingsvisionerna för tra knätet i Vasa under era decennier. Utvecklandet av Vasklot och särskilt utvecklandet av Vasa stads och Korsholms kommuns gemensamma logistikcenter har nu aktualiserat utredningsbehovet av möjligheten att förverkliga en ny hamnväg. Lokaliseringsutredningen för Vasa hamnväg har uppgjorts år 2010 på uppdrag av Södra Österbottens Närings-, tra k- och miljöcentral, Vasa stad och Korsholms kommun. Projektgruppen, som lett arbetet har bestått av Jarmo Salo (ordf), Markku Järvelä och John Öst från ELY-centralen, Harri Nieminen, Pertti Hällilä och Juha-Matti Linna från Vasa stad, Barbara Påfs från Korsholms kommun, Saini Heikkuri-Alborzi från Österbottens förbund samt Tommi Tuominen från VASEK. För utredningsarbetet har Oy Talentek Ab med Klas Hytönen, Mikko Uljas och Mauritz Knuts svarat. Tra kprognosen har utarbetats av Matrex Oy. Ralf Wistbacka har utfört studierna av ygekorrar i Vikby-området. Vaasan satamatien pääsuuntaselvitys 3 Lokaliseringsutredning för Vasa hamnväg

Sisällysluettelo Esipuhe 3 Sisällysluettelo 4 1. Johdanto 6 1.1 Hankkeen taustaa ja tavoitteet 6 1.2.Suunnitteluprosessi ja vuorovaikutus 6 2. Suunnittelun lähtökohdat 8 2.1. Suunnittelualueen määrittely 8 2.2 Yhdyskuntarakenne, maankäyttö ja kaavoitus 8 2.2.1 Pohjanmaan maakuntakaava 8 2.2.2 Vasa 8 2.2.3 Mustasaari 9 2.3 Kehittämishankkeet Eteläisen Kaupunginselän ympäristössä 12 2.3.1 Vaasan satama ja Vaskiluoto 12 2.3.2 Vaasan seudun logistiikkakeskus 13 2.3.3 Muut alueet 13 2.4 Liikenteelliset olosuhteet 14 2.4.1 Liikenneverkko ja ennuste 14 2.4.2 Vaskiluodon yhteydet 15 2.4.3 Erikoiskuljetuksiin liittyvät ongelmat 17 2.4.4 Kehittämishankkeet 18 2.4.5 Uusien alueiden kytkeminen liikenneverkkoon 19 2.5 Ympäristö 20 2.5.1 Luonnonympäristö 20 2.5.2 Maisema 20 2.5.3 Kulttuuriperintö 22 2.5.4 Eteläinen Kaupunginselkä 24 2.5.5 Tulvasuojelu 25 2.5.6 Suvilahden kaatopaikka 26 4. Pääsuuntavaihtoehtojen vertailu ja vaikutustarkastelu 48 4.1 Liikenne ja tie 49 4.1.1 Liittyminen päätieverkkoon 49 4.1.2 Paikallinen liikenneverkko 50 4.1.3 Tien standardi ja tarpeelliset järjestelyt 51 4.1.4 Liikenne-ennusteet 52 4.2 Maaperä ja topogra a 54 4.3 Yhdyskuntarakenne ja elinkeinot 56 4.3.1 Yhdyskuntarakenne 56 4.3.2 Asuminen 56 4.3.3 Ulkoilu ja virkistys 57 4.3.4 Maanviljely 57 4.3.5 Estevaikutukset 58 4.4 Ympäristö 58 4.4.1 Luonnonsuojelu 58 4.4.2 Kulttuuriperintö, maisema ja kaupunkikuva 59 4.5 Rakentamiseen liittyvät ympäristöriskit 60 4.6 Kustannukset 61 4.7 Yhteenveto 62 5. Valtatien 8 Helsingby-Vassor kehittäminen 64 6. Rautatie satamaan 66 7. Suunnittelutyön aikainen palaute 67 8. Päätelmät ja suositukset 68 9. Lähdeluettelo 69 3. Alustavien vaihtoehtojen tarkastelua 27 3.1 Hieta-vaihtoehdot 28 3.2 Suvi-vaihtoehdot 33 3.3 Risö-vaihtoehdot 38 3.4 Vikby-vaihtoehdot 42 3.5 Näset-vaihtoehdot 46 4 Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Närings-, tra k- och miljöcentralen

Innehållsförteckning Förord 3 Innehållsförteckning 5 1. Inledning 6 1.1 Bakgrund och mål 6 1.2. Planeringsprocessen och samverkan 6 2. Förutsättningar för planeringen 8 2.1. Avgränsning av planeringsområdet 8 2.2. Samhällsstruktur, markanvändning och planläggning 8 2.2.1 Österbottens landskapsplan 8 2.2.2 Vasa 8 2.2.3 Korsholm 9 2.3. Utvecklingsprojekt i Södra Stadsfjärden omgivning 12 2.3.1 Vasa hamn och Vasklot 12 2.3.2 Vasa regionens logistikcenter 13 2.3.3 Övriga områden 13 2.4. Tra kala förhållanden 14 2.4.1 Tra knät och prognos 14 2.4.2 Förbindelserna till Vasklot 15 2.4.3 Specialtransportproblematiken 17 2.4.4 Utvecklingsprojekt 18 2.4.5 Koppling av de nya områdena till tra knätet 19 2.5 Miljö 20 2.5.1 Naturmiljö 20 2.5.2 Landskapsbild 20 2.5.3 Kulturarv 22 2.5.4 Södra Stadsfjärden 24 2.5.5 Översvämningsskydd 25 2.5.6 Sunnanvik avstjälpningsplats 26 4. Jämförelse och konsekvensbedömning av huvudalternativen 48 4.1 Tra k och väg 49 4.1.1 Koppling till huvudvägnätet 49 4.1.2 Det lokala tra knätet 50 4.1.3 Vägstandard och nödvändiga åtgärder 51 4.1.4 Tra kprognoser 52 4.2 Jordgrund och topogra 54 4.3 Samhällsstruktur och näringar 56 4.3.1 Samhällsstruktur 56 4.3.2 Boende 56 4.3.3 Friluftsliv och rekreation 57 4.3.4 Lantbruk 57 4.3.5 Barriäreffekter 58 4.4 Miljö 58 4.4.1 Naturskydd 58 4.4.2 Kulturarv, landskap och stadsbild 59 4.5 Miljörisker i anslutning till anläggningsarbetet 60 4.6 Kostnader 61 4.7 Sammanfattning 63 5. Utveckling av riksväg 8 Helsingby-Vassor 64 6. Järnväg till hamnen 66 7. Respons under planeringstiden 67 8. Konklusioner och rekommendationer 68 9. Källförteckning 69 3. Studier av preliminära alternativ 27 3.1 Hieta-alternativen 28 3.2 Suvi-alternativen 33 3.3 Risö-alternativen 38 3.4 Vikby-alternativen 42 3.5 Näset-alternativen 46 Vaasan satamatien pääsuuntaselvitys 5 Lokaliseringsutredning för Vasa hamnväg

1. Johdanto 1. Inledning 1.1 Hankkeen taustaa ja tavoitteet Pääsuuntaselvitys on esiselvitys, jolla ei ole lainvoimaa. Selvitys toimii jatkosuunnittelua ja kaavoitusta ohjaavana tarkasteluna. Vaasan sataman tieyhteyden kehittäminen on ollut ajankohtaista jo useita vuosikymmeniä. Satamatietä on haluttu toisaalta johtuen niistä häiriöistä, joita Vaasan keskustalle aiheutuu kuorma-auto liikenteen läpiajosta, ja toisaalta niistä ongelmista, joita suurille, satamaan suuntautuville kuljetuksille aiheutuu katuverkon ahtaudesta ja siltojen kantavuusrajoituksista. Vaasan Eteläisen Kaupunginselän kiertävä moottoritiehen liittyvä tieyhteys on merkitty yhteystarpeena Pohjanmaan maakuntakaavaan. Se on sisältynyt vuonna 2001 valmistuneeseen Vaasan seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaan, sekä vuonna 2007 laadittuun Vaasan ja Mustasaaren tie- ja katuverkkosuunnitelmaan. Ensisijaiset liikenteelliset tavoitteet tieyhteydelle ovat Vaskiluodon sataman logistisen aseman turvaaminen ja toimiva liittyminen valtakunnalliseen päätieverkkoon. Samalla huomioon ottaen pitkän tähtäimen tavoiteverkko, johon sisältyy mm. vt 8 Helsingby-Vassor, josta on laadittu yleissuunnitelma vuonna 1990. Satamatien tavoitteeksi on myös asetettu sataman ja Vaskiluodon raskaan liikenteen siirtyminen Vaasan keskustan katuverkolta. Vaasan satamatien kehittämistarve on noussut esiin entistä tärkeämpänä ja ajankohtaisena Vaasan ja Mustasaaren Logistiikkakeskushankkeen ja Vaskiluodon satama- ja teollisuus- ja energiatuotantotoimintojen kehittämishankkeiden myötä. Vaasan kaupunki ja Mustasaaren kunta ovat päättäneet aloittaa suuren logistiikkakeskusalueen suunnittelun kuntien rajan molemmin puolin Vaasan lentoaseman itäpuolelle. Logistiikkakeskuksen toiminta-ajatuksena on osana logistista järjestelmää palvella Länsija Sisä-Suomea, ja sen on tarkoitus toimia yhteistyössä Ruotsin Uumajaan perustetun Nordic Logistic Centerin kanssa. Vaasan Logistiikkakeskuksen tavoitteena ja mahdollisuutena on auto-, juna-, lento- ja meriliikenteen yhdistäminen. Vaasan satama Vaskiluodossa on logistiikkajärjestelmän tärkeä osa, ja toimiva yhteys satamaan on tärkeä edellytys. 6 Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Närings-, tra k- och miljöcentralen Vaasan satamatien pääsuuntaselvityksen tavoitteena on ollut tutkia tien mahdollisia vaihtoehtoja jatkosuunnittelun pohjaksi. Tien toteuttamisen mahdollistamiseksi nopeasti kehittyvässä ympäristössä on tavoitteena myös ollut ehdottaa kaavoihin tehtäviä varauksia, ja tutkia onko nykyisiä varauksia parempia vaihtoehtoja olemassa. Vaasan satamatien standarditavoitteeksi on asetettu 80 km/h nopeustaso, järjestelyt ja turvalliset liittymät, sekä suuret erikoiskuljetukset mahdollistava väylä. Tämän valtion ja kaupungin määrittelemän toimeksiannon ulkopuolelle on rajattu Vaasan keskustan järjestelyiden selvittäminen. Toimeksiantoon ei myöskään ole sisältynyt mahdollisten keskustan alitse kulkevien tunneleiden tutkiminen. Näiden mahdollisten selvitysten laatimisesta päättää Vaasan kaupunki erikseen. 1.2 Suunnitteluprosessi ja vuorovaikutus Selvitystyöhön on liittynyt laaja lähtötietojen keruu ja yhdistäminen. Vaasan kaupungin puolella on ollut laaja ja kattava kaavoituksen perusselvitysaineisto käytettävissä sisältäen mm. maastomallitiedot ja tiedot maaperästä. Mustasaaren puolella Vikbyn-Tölbyn alueella on tehty erillinen liito-oravaselvitys. Alueella on myös suoritettu maaperätutkimuksia pohjaolosuhteiden ja kustannusten suurpiirteistä määrittämistä varten. Ennen maaperätutkimusten suorittamista julkaistiin maantielain mukainen kuulutus maastotöiden suorittamisesta, ja laadittiin lehdistötiedote, joka julkaistiin paikallisissa lehdissä. Työn alussa määriteltiin suuri joukko tutkittavia tielinjausvaihtoehtoja. Linjausvaihtoehtojen alustavan tarkastelun perusteella määriteltiin ns. päävaihtoehdot, joiden kohdalla suoritettiin tarkempi vaikutusten tarkastelu ja arviointi. Työhön liittyi liikennevirtojen ennuste ja sijoittelu eri linjausvaihtoehtojen muodostamalle tieverkolle Vaasan seudun Emme-2 liikennemallia hyödyntäen. Selvitystyötä on ohjannut Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen, Vaasan kaupungin, Mustasaaren kunnan, Pohjanmaan liiton ja Vaasan seudun kehitys Oy VASEK:n edustajista muodostettu hankeryhmä. 1.1 Bakgrund och mål En lokaliseringsutredning är en förberedande utredning som inte har någon rättsverkan. Utredningen fungerar som ett riktgivande kontrolldokument för fortsatt planering och planläggning. Utvecklandet av vägförbindelsen till Vasa hamn har varit aktuellt redan under era decennier. Hamnvägen har önskat på grund av de störningar som den tunga genomfartstra ken medför i Vasa centrum, och även på grund av de problem som det trånga gatunätet och broarnas begränsade bärförmåga åsamkar stora transporter till hamnen. En vägförbindelse runt Södra Stadsfjärden i Vasa som ansluter till motorvägen har markerats i landskapsplanen för Österbotten och förbindelsen har ingått i Tra ksystemplanen för Vasaregionen från år 2001 och i Utvecklingsplanen för väg- och gatunätet i Vasa och Korsholm från år 2007. De primära målen för vägförbindelsen är att säkerställa Vasklot hamns logistiska position och koppling till det nationella huvudvägnätet med beaktande av utvecklingen av detta med bland annat riksväg 8 Helsingby-Vassor, för vilken en utredningsplan uppgjorts år 1990. Målet med hamnvägen har också varit att ytta den tunga tra ken till hamnen och Vasklot från gatunätet i centrum. Utvecklandet av Vasa hamnväg har blivit allt viktigare och aktuellare i anslutning till Vasas och Korsholms Logistikcenterprojekt och utvecklingsprojekten i Vasklot rörande hamn-, industri- och energiverksamheter. Vasa stad och Korsholms kommun har beslutit inleda planeringen av ett stort logistikcenterområde på båda sidor om kommungränsen öster om Vasa ygstation. Tanken är att logistikcentret ska utgöra en del av logistiksystemet som betjänar västra och mellersta Finland och det ska fungera i samarbete med Nordic Logistics Center som grundats i Umeå. Målet och möjligheten för Vasa logistikcenter är kopplingen mellan bil-, tåg-, yg- och fartygstransporter. Vasa hamn i Vasklot är en viktig del av logistiksystemet och en fungerande förbindelse till hamnen är en viktig förutsättning. Målet för Lokaliseringsutredningen för Vasa hamnväg har varit att studera alternativa vägdragningar som underlag för en fortsatt planering. För att säkerställa möjligheterna att förverkliga en väg i en miljö som utvecklas snabbt har målet även varit att föreslå reserveringar i markanvändningsplaner, och att studera möjligheterna att nna väglösningar som skulle vara bättre än de som redan reserverats. Standardmålet för Vasa hamnväg är 80 km/h, reglerade och trygga korsningar och en tra kled som möjliggör stora specialtransporter. I detta uppdrag, som avgränsats av staten och staden, ingår inte utredning av regleringsbehoven i Vasa centrum. I utredningen har inte heller ingått studier av eventuella tunnlar under stadskärnan. Eventuellt utförande av dessa utredningar är Vasa stads angelägenhet. 1.2 Planeringsprocessen och växelverkan I utredningsarbetet har ingått en omfattande insamling och sammanställning av utgångsmaterial. På Vasa stads sida har ett omfattande grundutredningsmaterial funnits till förfogande med bland annat terräng- och markdata. På Korsholms sidan har en skild utredning om ygekorrar utförts. I området har även utförts grundundersökningar för att utvärdera grundförhållanden och beräkna översiktliga kostnader. Innan grundundersökningarna utfördes publicerades en kungörelse enligt Landsvägslagen rörande terrängarbeten, och samtidigt ett pressmeddelande, som publicerades i de lokala tidningarna. I början av arbetet beslöts att studera ett ertal sträckningsalternativ. Efter en preliminär utvärdering av sträckningarna de nierades huvudalternativen, för vilka en noggrannare studie och bedömning av konsekvenser utfördes. I arbetet ingick prognostisering av tra kströmmar för de olika alternativen med hjälp av Vasa regionens Emme-tra kmodell. Utredningsarbetet har letts av en projektgrupp bestående av representanter för Södra Österbottens NTM-central, Vasa stad, Korsholms kommun, Österbottens förbund och Vasaregionens Utveckling AB VASEK.

Hankeryhmä on kokoontunut 4 kertaa. Hanketta on myös käsitelty ELY-keskuksen ja Vaasan kaupungin tieneuvotteluissa, joihin myös Mustasaaren kunta on kutsuttu. Projektgruppen har sammanträtt 4 gånger. Projektet har även behandlats på vägsammanträden med ELY-centralen och Vasa stad, dit även Korsholms kommun kallats. Luontoon ja tulviin liittyvistä asioista on työn aikana neuvoteltu ELY-keskuksen Ympäristö- ja luonnonvarat toimialan ja Metsähallituksen asiantuntijoiden kanssa. Pohjanmaan museon edustajien kanssa on pidetty neuvottelu muinaismuistoihin liittyvistä asioista. Samråd har under arbetet hållits med ELY-centralens Miljö- och naturresursansvariga och Forststyrelsens representanter rörande naturmiljö- och översvämningsfrågor. Angående fornlämningar har samråd hållits med Österbottens museums representanter. Yhdyskuntarakenteesta ja kaupunkikuvakysymyksistä on neuvoteltu Vaasan kaupungin kaavoittajien kanssa ja Mustasaaren Sulvan, Vikby-Tölbyn ja Tuovilan yleiskaavoihin liittyvistä Mustasaaren kaavoittajien kanssa. Lisäksi on selvitetty Suvilahden vanhan kaatopaikan järjestelyjä ja tierakenteiden mahdollisia vaikutuksia siihen Vaasan kaupungin asiantuntijoiden kanssa. Med Vasa stads planläggare har samråd hållits angående samhällsstruktur och stadsbild och i frågor rörande generalplaneringen i Solf, Vikby-Tölby och Toby med Korsholms planläggare. Dessutom har arrangemangen på Sunnanvik gamla avstjälpningsplats och konsekvenserna av en eventuell vägdragning utretts i samråd med Vasa stads sakkunniga. Hanketta esiteltiin neljässä tilaisuudessa kesäkuussa, työn siinä vaiheessa kun eri linjausvaihtoehtojen vertailut oli suoritettu. Ensimmäinen esittelytilaisuus oli suunnattu kaupungin ja kunnan päättäjille ja virkamiehille. Tilaisuuteen osallistui noin 30 henkilöä. Lehdistölle järjestettiin erillinen tiedotustilaisuus, johon osallistuivat Pohjalaisen, Vasabladetin, Radio Vaasan, YLE Pohjanmaan ja YLE Radio Vegan toimittajat. Mediat tiedottivat laajasti asiasta. Yleisöä hankkeesta informoitiin kahdessa tilaisuudessa. Helsingbyn tilaisuuteen osallistui noin 70 henkilöä ja Sundomin tilaisuuteen noin 80 henkilöä. Vaasan kaupunki, Mustasaaren kunta, ELY-keskus ja suunnittelijat ovat käyneet neuvottelua hankkeesta Österbottens svenska producentförbund ry:n perustaman tiesuunnittelun seurantaryhmän kanssa. Näihin keskusteluihin liittyen on laadittu tilusrakenneselvitys (kts kohta 4.3.4). Työn johdosta on suunnittelijoille ja hankeryhmän jäsenille annettu runsaasti palautetta. Kirjallinen palaute on koottu erilliseksi liitteeksi jatkosuunnittelua varten. Palautetta on käsitelty kohdassa 7. Kuva 1. Yleiskartta alustavasti mahdollisilla tiekäytävillä. Bild 1. Översiktskarta med preliminärt möjliga väg koridorer. Projektet presenterades på fyra informationsmöten i juni då en jämförelse mellan sträckningsalternativen hade utförts. Det första informationstillfället var riktat till stadens och kommunens beslutsfattare och tjänstemän. I tillfället deltog ca 30 personer. Ett särskilt pressinfotillfälle arrangerades, i vilket reportrar från Pohjalainen, Vasabladet, Radio Vasa, YLE Pohjanmaa och Radio Vega deltog. Mediernas intresse var stort. Allmänheten informerades om projektet vid två informationstillfällen. I tillfället i Helsingby deltog ca 70 personer och i Sundom ca 80 personer. Vasa stad, Korsholms kommun, ELY-centralen och planerarna har fört diskussioner om projektet med en uppföljningsgrupp, som Österbottens svenska producentförbund rf tillsatt. I anslutning till dessa diskussioner har en fastighetsutredning uppgjorts (se punkt 4.3.4). Utredarna och projektgruppens medlemmar har mottagit många synpunkter på planerna. Den skriftliga responsen har sammanställts i en skild bilaga för fortsatt planering. Synpunkterna om planeringen behandlas i punkt 7. Vaasan satamatien pääsuuntaselvitys 7 Lokaliseringsutredning för Vasa hamnväg

2. Suunnittelun lähtökohdat 2.1 Suunnittelualueen määrittely 2. Förutsättningar för planeringen 2.1 Avgränsning av planeringsområdet Suunnittelualue koostuu kahdesta osasta. Vaasan satamatien linjausvaihtoehtoja on selvitetty laajasti koko Eteläisen Kaupunginselän ja sen ympäristön alueella Vaasassa ja Mustasaaressa. Mustasaaren Tuovilassa on selvitetty vt 8 Helsingby-Vassor tielinjan sijoittumista suunnitteilla olevan logistiikka-alueen kohdalla. Planeringsområdet består av två delar. Sträckningsalternativ för Vasa hamnväg har studerats i ett område omfattande Södra Stadsfjärden och dess omgivningar i Vasa och Korsholm. I Toby i Korsholm har placeringen av vägsträckningen riksväg 8 Helsingby-Vassor i anslutning till det planerade logistikcentret studerats. Vaasan satamatielle määriteltiin työn alussa alustavat käytävävaihtoehdot. Käytävävaihtoehtojen lähtökohtina olivat mahdolliset liittymäkohdat päätieverkkoon. Liittymäkohtia olivat Vaasan yleiskaavaehdotukseen merkitty moottoritien päätepiste Hietalahdessa, moottoritien ja Yhdystien liittymä Suvilahdessa, Risön eritasoliittymä ja valtateiden 3 ja 8 liittymäkohta Vikbyssä. För Vasa hamnväg bestämdes möjliga korridorer i början av arbetet. Förutsättningar för korridorerna var möjlig koppling till huvudvägnätet. Kopplingsmöjligheterna var den i Vasa generalplan markerade ändpunkten för motorvägen i Sandviken, motorvägens och Förbindelsevägens korsning i Sunnanvik, Risö planskilda anslutning och riksvägarnas 3 och 8 anslutning i Vikby 2.2 Yhdyskuntarakenne, maankäyttö ja kaavoitus 2.2 Samhällsstruktur, markanvändning och planläggning 2.2.1 Pohjanmaan maakuntakaava 2.2.1 Österbottens landskapsplan Pohjanmaan makuntakaava on vahvistettavana Ympäristöministeriössä. Maakuntakaavaan on merkitty yhteystarve Vaskiluodon ja moottoritien välille. Merkintä ei määrittele yhteyden sijaintia. Österbottens landskapsplan har sänts till Miljöministeriet för godkännande. Landskapsplanen innehåller markering om förbindelsebehov mellan Vasklot och motorvägen. Markeringen de nierar inte sträckningen 2.2.2 Vaasa 2.2.2 Vasa Vaasan keskusta, ruutukaava-alue, sijaitsee Kaupunginselän itäpuolella. Rannan läheiset rakennetut asuinkorttelit sijoittuvat Koulukadun ja Rantakadun varteen. Rantakadun länsipuolella ja Eteläisen Kaupunginselän rannoilla muutenkin on vain yksittäisiä julkisia rakennuksia ja pääosa rannoista on puistoa tai luonnontilaista virkistysaluetta. Vaasan keskustassa on noin 17 000 asukasta, joista noin 2 000 asuu moottoritien ja Vaskiluodon sillan välillä Hietalahden-, Koulu- ja Rantakadun varrella. Kuva 2. Ote Pohjanmaan maakuntakaavasta. Vaskiluodon ja moottoritien yhteystarve on merkitty Myrgrundintien ja moottoritien välille Kaupunginselän eteläpuolelta katkoviivalla. Bild 2. Utdrag ur Österbottens landskapsplan. Förbindelsebehovet mellan Vasklot och motorvägen har markerats med streckad linje mellan Myrgrundsvägen och motorvägen söder om Stadsfjärden. Vasa centrum, rutplaneområdet, ligger öster om Stadsfjärden. De strandnära bostadskvarteren ligger längs Skolhusgatan och Strandgatan. Väster om Strandgatan och längs Stadsfjärden stränder nns bara enstaka offentliga byggnader och huvudparten av stränderna är parker eller friluftsområden. Centrum av Vasa har ca 17 000 invånare, av vilka ca 2000 bor mellan motorvägen och Vasklot bro längs Sandviks-, Skolhus- och Strandgatan. 8 Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Närings-, tra k- och miljöcentralen

Vaasan koko kaupungin kattava yleiskaava on ollut lausuntokierroksella. Ranta-alueisiin ei siinä ole esitetty merkittäviä periaatteellisia muutoksia nykytilanteeseen. Kaupunginselälle on kuitenkin tutkittu rakennettavaksi tekosaaria. Keskustan eteläpuolella on Suvilahden kaupunginosa. Suvilahti jakautuu 3000 asukkaan asuntoalueeksi, ja sen eteläpuolella olevaan pienteollisuusalueeseen. Suvilahden alue on Kaupunginselän rannalla. Vanhan Vaasan kanaalin eteläpuolella on Vanhan Sataman pieni asuinalue. Sundomissa, Kaupunginselän länsipuolella, asuu yhteensä noin 3 000 asukasta. Sundomin kaupunginosaan kuuluvat Sundom, Näset ja Kronvik. Sundomissa on voimassa 1980-luvulta peräisin oleva oikeusvaikutukseton osayleiskaava. Vaasan kaupungin tavoitteena on tiivistää Sundomin asutusrakennetta ja laajentaa sitä kaavoittamalla mm. Yttersundomin alue noin 4 000 asukkaalle. Generalplanen för hela Vasa har varit för utlåtanden. I generalplanen ingår inte större principiella förändringar för stränderna. Möjligheten att anlägga konstgjorda öar på Stadsfjärden har studerats. Söder om stadskärnan ligger stadsdelen Sunnanvik. Sunnanvik består av en bostadsdel med ca 3000 invånare och ett småindustriområde söder om detta. Sunnanvik ligger vid stranden av Stadsfjärden. Söder om Gamla Vasa kanal ligger det lilla bostadsområdet Gamla Hamnen. I Sundom väster om Stadsfjärden bor ca 3000 invånare. Till stadsdelen Sundom hör Sundom, Näset och Kronvik. Sundom har en delgeneralplan utan rättsverkningar från 1980-talet. Vasa stad har som mål att förtäta bosättningen i Sundom och utvidga det bland annat genom att planlägga Yttersundom för ca 4000 invånare. 2.2.3 Korsholm 2.2.3 Mustasaari Mustasaaren puolella Eteläisen Kaupunginselän eteläpäässä Sulvan, Munsmon, Tölbyn, Vikbyn, Helsingbyn ja Tuovilan kylät ovat asuin- ja maanviljelyalueita. Kylät ovat rakenteeltaan pääosin perinteisiä maalaiskyliä. Erityisesti Sulvan kylä Stundarsin museoineen on laajalti tunnettu hyvänä asuinympäristönä. Mainituilla alueilla omakotirakentaminen on erittäin vilkasta. Vikbyssä valtateiden 3 ja 8 risteyksessä on Vikbyn teollisuusalue. Mustasaari laatii useita kaavoja Eteläisen Kaupunginlahden eteläpään tuntumaan. Sulvaan, Tölby-Vikbyhyn ja Tuovilaan laaditaan asutuksen tiivistämiseksi osayleiskaavoja ja Vikbyhyn mt 673 eli Rantatien varteen kaavoitetaan Vaasan seudun hevosurheilukeskusta. Kuva 3. Vaasan kaupungin osien ja Mustasaaren kylien asukasmäärät vuonna 2010. Bild 3. Befolkningsmängder i Vasa stadsdelar och Korsholms byar 2010. I Korsholm i södra delen av Södra Stadsfjärdens omgivning nns byarna Solf, Munsmo, Tölby, Vikby, Helsingby och Toby, som är bostadsområden och jordbruksmarker. Byarna är till sin struktur i huvudsak traditionella landsbygdsbyar. Särskilt byn Solf med museiområdet Stundars är känd som en god boendemiljö. I nämnda byar är bostadsbyggandet mycket livligt. I Vikby i korsningen mellan riksvägarna 3 och 8 ligger Vikby industriområde. Korsholm planlägger era områden i södra delen av Södra Stadsfjärdens omgivningar. I Solf, Tölby-Vikby och Toby utarbetas delgeneralplaner för en förtätning av områdena och i Vikby invid landsväg 673, Strandvägen, utarbetas detaljplan för Vasa regionens hästsportcenter. Vaasan satamatien pääsuuntaselvitys 9 Lokaliseringsutredning för Vasa hamnväg

Kuva 4. Ote Vaasan kaupungin vuonna 2008 nähtävänä olleesta yleiskaavaehdotuksesta, johon satamatie on merkitty. Ehdotukseen sisältyvät mm. Kaupunginselän tekosaaret, jotka todennäköisesti tullaan poistamaan kaavasta suurten toteuttamiskustannusten takia. Logistiikkakeskusalue tullaan lisäämään lopulliseen hyväksyttävään yleiskaavaan. Bild 4. Utdrag ur förslaget till Vasa generalplan med hamnvägen markerad. I förslaget ingår bland annat konstgjorda öar på Stadsfjärden, vilka sannolikt inte kommer att ingå i den godkända generalplanen på grund av höga anläggningskostnader. Logistikcenterområdet kommer att läggas till planen som ska godkännas. 10 Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Närings-, tra k- och miljöcentralen

Kuva 5. Mustasaaren Sulvan osayleiskaavaluonnos. Kaavaehdotukseen on merkitty punaisella katkoviivalla kaksi Vaasan satamatien linjausvaihtoehtoa. Bild 5. Utkast till delgeneralplan för Solf. Två alternativ för Vasa hamnväg har markerats med röd streckad linje. Vaasan satamatien pääsuuntaselvitys 11 Lokaliseringsutredning för Vasa hamnväg

2.3 Kehittämishankkeet Eteläisen Kaupunginselän ympäristössä 2.3 Utvecklingsprojekt i Södra Stadsfjärdens omgivning 2.3.1 Vaasan satama ja Vaskiluoto 2.3.1 Vasa hamn och Vasklot Vaasan sataman käsittelemä tavaramäärä on noin 1,5 miljoonaa tonnia vuodessa. Tästä määrästä noin kolmasosa on voimalaitoksen käyttämää hiiltä, kolmannes öljysataman tuotteita ja kolmannes muita tuotteita, mm. Uumajan lauttaliikenteen kuljettamia tuotteita. Vaasan kaupungin tavoitteena on edelleen säilyttää ja kehittää satamatoimintaa Vaskiluodossa. Satamaan on juuri hankittu nosturi mm. konttien käsittelyä varten. Satamalla on myös suunnitelmissa laiturikenttäalan laajentaminen. Genom Vasa hamn skeppas ca 1,5 miljoner ton gods per år. Av detta utgör kraftverkets kol ca en tredjedel, oljehamnens produkter en tredjedel och övrigt gods, bland annat färjetra kens gods en tredjedel. Vasa stad har som mål att bevara och ytterligare utveckla hamnverksamheten i Vasklot. En ny lyftkran för bland annat hantering av containers har nyligen anskaffats. Hamnen planerar också en utvidgning av kajernas uppställningsyta. Vaasan sataman tavoitteena on toimia EU:n kuljetustavoitteiden mukaisesti. Siinä intermodal-kuljetuksilla ja lyhyillä merikuljetuksilla on tärkeä osa. Varsinkin logistiikkayhteistyö Uumajan Nordic Logistic Centerin kanssa lisännee mainittujen kuljetustoimintojen ja sataman palvelujen kysyntää. Erityisesti ns. projektikuljetusten määrää pyritään kasvattamaan. Vaasan satamaan johtavan väylän syvyys on 9 m. Nykyinen ja suunniteltu satamatoiminta ei toimijoiden mukaan edellytä nykyistä suurempaa väyläsyvyyttä. Vasa hamn har som mål att fungera i enlighet med EU:s transportmål. I detta har intermodala transporter och korta sjötransporter en viktig roll. Särskilt logistiksamarbetet med Nordic Logistic Center i Umeå torde medföra en ökning av nämnda transportformer och efterfrågan på hamntjänster. Särskilt eftersträvas en ökning av så kallade projekttransporter. Farleden till Vasa hamn är 9 m. Den nuvarande och även den planerade hamnverksamheten kräver enligt de olika parterna inte ett större farledsdjup. Sataman näkemyksen mukaan toiminnan laajentamismahdollisuudet ovat hyvät ottaen huomioon, että jo Vaasan seudun vientivoittoisen teollisuuden kuljetukset ovat noin 5 milj. tonnia vuodessa. Vaskiluodossa on noin 900 työpaikkaa ja 390 asukasta. Vaasan yleiskaava ehdotuksen perusteella Vaskiluodon työpaikat olisivat vuonna 2030 noin 1 300 kpl ja 1 600 asukasta. Logistiikkakeskuksen toteutuessa oletetaan että nykyiset terminaalit siirtyvät Vaskiluodosta. Niiden tilalle on kaavailtu teollisuutta. Nykyinen öljysatama ja jakeluvarastotoiminta jatkuu. Öljyn jakelun kannalta Vaasan seudun päätieverkko on hyvä. Voimalaitos jatkaa myös Vaskiluodossa, mutta se muutettaneen biokaasutuslaitokseksi. Kuva 6. Vaasan satama on tarkoitus säilyttää nykyisellä paikalla. Satamaa on esitetty kehitettäväksi mm. laiturialueita laajentamalla (Pöyry Infra 2010). Bild 6. Vasas hamn bibehålls på sin nuvarande plats. Hamnen har framlagts för förbättring genom att t.ex. utvidga pirerna (Pöyry Infra 2010). Enligt hamnens uppfattning är möjligheterna att utvidga verksamheten goda med beaktande av att den exportinriktade industriproduktionen i Vasaregionen transporterar ca 5 miljoner ton gods per år. I Vasklot nns ca 900 arbetsplatser och 390 invånare. Enligt general planen för Vasa har Vasklot år 2030 ca 1 300 arbetsplatser och 1 600 invånare. Då logistikcentret förverkligas antas att de be ntliga terminalerna yttar från Vasklot. I stället etableras industriverksamhet. Oljehamnens och distributionslagrets verksamhet fortsätter. Sett ur oljeprodukternas distributionsperspektiv är huvudvägnätet i Vasaregionen bra. Även kraftverket fortsätter i Vasklot, men produktionen läggs om till biogasverk. 12 Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Närings-, tra k- och miljöcentralen