Monikulttuurinen Kainuu 5.5.2014 kyselytunnin yhteenveto 1. Kysymys Mitkä asiat näette tärkeimpinä kehittämisenkohteina maahanmuuttajien kotouttamisessa? Vastaukset 1. kysymykseen Kielikoulutus ja suomen kieli. Suomen kielen oppiminen ja kulttuurillisten erojen ymmärtäminen. Oppia ymmärtämään, millainen on suomalainen kulttuuri ja tapa ajatella. Kaikki maahanmuuttajat saavat riittävästi kielikoulutusta. Työ on parasta kotouttamista. Kieltä oppii parhaiten työelämässä. Yhteistyön toiminen viranomaisten, maahanmuuttajien ja järjestötoimijoiden välillä (Esim. Kainuun Nuotta ry). On oltava mahdollisuuksia myös yksilöllisiin ratkaisuihin. Miten yksilöllinen polku järjestetään? Kysymys on rahasta. On kysymys kunnan ja valtion rahasta. Maahanmuuttajien määrä on huomioitu valtionosuuksissa. Kunnat eivät ole halukkaita ottamaan vastaan maahanmuuttajia. Tähän asiaan pitää kehittää ratkaisuja ja saada kuntia ottamaan vastaan. Pohjois-Suomessa on tilaa ja Etelä-Suomessa on ahtaampaa. Miksi kunnissa vastustetaan pakolaisten vastaanottamista? Erilaisia näkemyksiä. Kantasuomalaisten asenteet ja ennakkoluulot vaikuttavat. 2. Kysymys Kielikoulutuksiin ei pääse riittävän nopeasti. Kuinka kielikoulutus saadaan sujuvammaksi? Vastaukset 2. kysymykseen Kielikoulutuksiin ei pääse (kokemus vaihto-opiskelijoista). Kielitaito vaikuttaa olennaisesti siihen, että voiko hoitaa omia asioita. Työ on paras kotouttaja. 1 (2)
Ari Torvinen, TE-toimisto Kainuussa on 26 eri kansallisuutta, paljon pieniä kieliryhmiä ja suuria kustannuksia syntyy. Tulkkipalveluita on vaikeaa saada. Jo aiemmin olisi tarvittu parempaa suunnittelua. Olisi pitänyt valita isompia ryhmiä eri kielialueilta. Kotouttaminen on kaikkien haaste. Rahaa tarvitaan, mutta sitä on myös löydyttävä. Verkko-opiskelumahdollisuuksia on myös tarjolla. Kajaanissa alkaa kotoutumiskoulutuksia kaksi kertaa vuodessa. Pisimillään koulutukseen pääsyä joutuu odottamaan puoli vuotta. Pienillä paikkakunnilla, esimerkkinä Suomussalmi, ryhmät alkavat harvemmin. 3. Kysymys Maahanmuuttajat opiskelevat Kajaanissa ja muuttavat työnperässä muualle. Onko meillä varaa tähän? Vastaukset 3. kysymykseen Timo Korhonen Tarvitaan maahanmuuttajia geeniperimään. Olemme tottuneet vierastamaan muualta tulleita Kainuussa. Kantaväestökin lähtee työnperässä muualle, on aina lähtenyt, se on huono asia. Talous olisi saatava Kainuussa kuntoon. Kainuuseen pitäisi saada enemmän maahanmuuttajia ja parasta olisi, jos pystyisimme kouluttamaan ja työllistämään itse. Kaikilla on vaikeaa löytää Kainuussa työtä. Muutaman vuoden sisällä tarvitaan työntekijöitä, erityisesti sosiaali- ja terveysalalla. Ei kannattaisi kouluttaa isoille kaupungeille. Ongelmana on, että työtä Kainuussa ei ole niin paljon, kuin pitäisi olla. Koko maassa tarvitaan 100 000 työpaikkaa lisää. työtä pitää tulla myös Kainuuseen. Kainuu tarvitsee jatkossa muualta tulleita. 4. Kysymys Miten kannustetaan työelämää maahanmuuttajamyönteisyyteen? Vastaukset 4. kysymykseen Ongelmana yleisesti on nuorten sijoittuminen työelämään. Vanhaa oppipoika-kisälli-mestari mallia työnoppimiselle ei enää ole, vaan kaikilla on kiire. Nuorisotakuun piiriin on tulossa lisää työllistämisrahaa, jolla voidaan myös maahanmuuttajanuoria sijoittaa työelämään. 2 (6)
Yhteiskunta joutuu olemaan mukana alkuvaiheen työllistämisessä. Asenteista on paljon kysymys. Jatkossa asenteet ja ennakkoluulot pitää saada väistymään. Lainsäädännöllä voidaan tehdä ratkaisuja, mutta vapaaehtoisuus on aina parempi ratkaisu. Olisiko mahdollista, että valtio korvaa maahanmuuttajien opastusta työelämässä? Yrityksillä ei ole resursseja mutta nuorisotakuun ja oppisopimuksen kautta voidaan järjestää toimenpiteitä. Kyllä, esimerkiksi työllistämismäärärahasta. Yhteiskunnan on oltava mukana, jos tarvitaan tukea. Puhumme nuorisotakuusta. Mitä on tarjolla henkilöille, jotka ovat iätään esimerkiksi 30-50-vuotiaita? Kielitaitokysymys on olennaisin työnantajalle rekrytoinnissa. Työantaja valitsee tehtävää soveltuvimman hakijoiden joukosta. Palkkatuki työnantajille / työntekijälle työsuhteen alkuvaiheessa. Korvaus työnantajalle perusteellista työhön perehdyttämistä varten. Millainen korvaus ja kuinka paljon? En osaa sanoa summaa. 50/50 valtio ja julkinen sektori. Palkan pitää olla sellainen, että toimeentulo toteutuu. Ensin pitää arvioida, kuinka paljon etua tuella on. Arviolta 25 30%. Tukea tarvitaan noin vuoden ajan, jotta työhön ehtii perehtyä. 5. Kysymys Kuinka te päättäjät olette itse hankkineet omakohtaista kokemusta maahanmuuttajista? Vastaukset 5. kysymykseen Kajaanin kaupungin luottamustehtävissä, jossa on laskettu maahanmuuton kustannuksia. Taustatietoa keräämällä. Itse olen palkannut maahanmuuttajia yritykseen. Kaupunginhallituksessa ja eduskunnassa hallintovaliokuntatyöskentelyssä. Tutustumalla mm. Romanian tilanteeseen. 3 (6)
Valiokuntatyössä eduskunnassa. Omassa ystäväpiirissä on muutamia maahanmuuttajia. Tarvitsen lisää perehtymistä. Oma toive: kansanedustajien pitää päästä tutustumaan enemmän maahanmuuttajiin ja osallistua mm. kummitoimintaan. Baseka Byakunagan tarina ja keskustelua tarinan jälkeen Tarina lyhyesti: Baseka on keski-ikäinen mies, joka on muuttanut kuusi vuotta sitten perheineen Kongosta Kajaaniin sotaa pakoon. Perheeseen kuuluvat vaimo ja viisi lasta. Baseka opiskeli Kongossa lähihoitajan ja sairaanhoitajan ammatit. Välillä hän teki työtä ja välillä opiskeli. Hänellä on 15 vuoden mittainen työkokemus Kongosta hoiva-alalta. Kun perhe tuli Kajaaniin, heidät otettiin hyvin vastaan. Kotoutumisaika, kolme ensimmäistä vuotta meni hyvin, koska aina oli saatavana tukea ja apua. Suomen kielen opinnot sujuivat hyvin. Tilanne näytti muutenkin hyvältä. Oli ammatti ja pitkä työkokemus kotimaasta, jota pääsi hyödyntämään suomalaisessa koulutuksessa. Suomeen muutettuaan Baseka opiskeli kotoutumiskoulutuksissa, suoritti mava -koulutuksen (mava = maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus) ja pääsi opiskelemaan Kajaanin ammattikorkeakouluun sairaanhoitajan (AMK) tutkinnon suomen kielellä, josta valmistui. Tällä hetkellä Baseka on työtön. On hakenut töitä, mutta ei ole onnistunut niitä löytämään. 6. Kysymys Lyhyet vastaukset kansanedustajilta: miltä Basekan tarina kuulostaa? Vastaukset 6. kysymykseen Hoito-alalla pitäisi olla Kainuussa töitä. Tutkinto ja kielitaito ovat hyvät ja niiden pitäisi riittää työllistymiseen. Hankala tilanne. Omaa osaamistaan pitäisi osata myydä. Sosiaali- ja terveysalalla on avoimia työpaikkoja. Kaikki vastavalmistuneet eivät saa heti työtä. Hyvän kielitaidon ja koulutuksen pitäisi auttaa työnsaannissa. Uskon, että työpaikka löytyy. Yleisökysymyksiä Basekalle: Onko vaimo työllistynyt Suomessa? Ei ole. Hän opiskeli kokiksi suomen kielellä, mutta työtä ei ole löytynyt toistaiseksi. 4 (6)
Eroaako sairaanhoitajan työ Suomessa kongolaisesta hoitotyöstä? Työ on samankaltaista molemmissa maissa. Hoitotyö on samanlaista kulttuurista riippumatta. Millaisia kulttuurillisia eroja työssä on havaittavissa? Kongossa on tapana, että kun hoitaja tulee potilaan luo, hän kättelee potilaan ja kyselee vointia. Suomessa se ei ole tapana. Oletko hakenut aktiivisesti työtä valmistuttuasi ammattikorkeakoulusta? Kyllä, myös sijaisuuksia, mutta niitäkään ei ole löytynyt. Oletko valmis muuttamaan pois Kainuusta työn perässä? Olen kärsivällinen ja jaksan odottaa. Jos työtä ei löydy olen valmis myös muuttamaan. Näetkö sellaisen vaaran, että seuraava sukupolvi ei integroidu Suomeen yhtä hyvin kuin sinä? vastaus: Se riippuu yksilöstä itsestään. Lapsilla on aina helpompaa, koska he usein löytävät suomalaisia kavereita ja kotoutuvat helpommin. Yleisökeskustelua Kotona pitkään lasten kanssa olleiden äitien kotoutuminen on haaste, johon pitää pyrkiä löytämään toimivia ratkaisuja. Peruskoulussa usein maahanmuuttajalapset leikkivät välitunneilla keskenään. Pitää pyrkiä tilanteeseen, jossa suomalaiset ja maahanmuuttajalapset ovat keskenään kavereita. Maahanmuuttajalapset syrjäytyvät viisi kertaa todennäköisemmin, kuin kantaväestön lapset. Maahanmuuttajalapsilla ei usein ole mahdollisuuksia osallistua maksulliseen harrastetoimintaan (esim. jalkapallo) suomalaislasten rinnalla. Ennakkoluulot karisevat, kun tutustutaan paremmin. Suomalasiset ymmärtävät, kun kerrotaan taustoista, mm. kotimaasta lähdön syistä. Maahanmuuttajien pitäisi pystyä asumaan ja sekoittumaan entistä enemmän asuinalueille ympäri kaupunkia. Kutsuvatko suomalaiset järjestöt riittävän aktiivisesti maahanmuuttajia mukaan toimintaan? Millainen kielitaitovaatimus oli silloin, kun Filippiineiltä rekrytoitiin sairaanhoitajilla? 5 (6)
Kotoutuminen on kaksisuuntainen asia. Kantaväestön on avauduttava monikulttuurisuudelle. Kielitaitoa voi harjoitella kaikkien suomea puhuvien kanssa, esimerkiksi kauppojen kassoilla. 6 (6)