Kerimäen, Punkaharjun ja Puumalan kuntien liittyminen Savonlinnan kaupunkiin Savonlinnan ja Puumalan kunnat ovat neuvotelleet kuntaliitossopimuksen, jonka luottamushenkilöistä koostuva neuvotteluryhmä on yksimielisesti hyväksynyt. Sopimuksessa lähtökohtana on palveluiden saatavuuden turvaaminen edelleen Puumalan nykyisen kunnan alueella. Selkeä tasonparannus palveluissa on kirjattu perusterveydenhuollon palveluiden osalta. Kuntaliitos tuottaa toteutuessaan lähes miljoonan euron säästöt toimintakuluissa. Kuntaliitoksen avulla on mahdollista saada aikaan merkittävä matkailun kehityssykäys Puumalan kunnan alueella. Työssäkäyntialueluokituksessa Puumala ei kuulu mihinkään työssäkäyntialueeseen. Savonlinnan ja Puumalan välillä jo valmiiksi neuvotellun kuntaliitoksen nähtiin vahvistavan erityisesti alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia. Puumala on luonteva osa Savonlinnan seudun matkailukokonaisuutta. Elinkeino- ja matkailuyhteistyön alalla Puumala on jo rohkeasti profiloitunut saaristomatkailun keskuksena Saimaalla, jonka vahvuus on kehittyvissä yksilöllisissä palveluissa ja vetovoimaisissa kohteissa sekä innovatiivisessa elinkeinopolitiikassa. Tavoitteena on aktiivisella elinkeinopolitiikalla turvata työpaikkojen määrän kasvu Puumalassa. Keskeinen menestystekijä on erilaistuminen ja oman profiilin löytäminen Saimaan muiden kohteiden joukossa sekä matkailun yrityskentän vahvistaminen. Punkaharjun kunnanvaltuusto päätti 6.9.2011 käynnistää kuntaliitokseen tähtäävät neuvottelut Savonlinnan kaupungin kanssa. Näin ollen neuvottelutilanne muuttui monikuntaliitoksen neuvotteluksi. Kerimäen kunnanvaltuusto päätti käynnistää kuntaliitokseen tähtäävät neuvottelut 3.10.2011. Punkaharju ja Kerimäki kuuluvat selkeästi Savonlinnan työssäkäyntialueeseen. Kuvassa 1 on esitetty työssäkäyntialueet sekä pendelöintitiedot Etelä-Savon, Pohjois- Savon ja Pohjois-Karjalan maakunnissa. 1
Kuva 1: työssäkäyntialueet ja pendelöinti (Lähde: Tilastokeskus) 2
Kuntajakolain mukaisten edellytysten täyttyminen Kuntajakolain 4 :ssä säädetään neljästä edellytyksestä, joista ainakin yhden tulee täyttyä kaikissa kuntajaon muutostilanteissa. Lain 4 :n mukaan kuntajakoa voidaan muuttaa, jos muutos parantaa: 1) kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä tai muuten edistää kunnan toimintakykyä; 2) alueen asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita; 3) alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia; tai 4) alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta Savonlinnan, Punkaharjun ja Kerimäen sekä Savonrannan kuntaliitoksesta tehtiin selvitys vuonna 2007. Savonranta liittyi Savonlinnaan vuoden 2009 alusta lukien. Vuonna 2007 tehdyn selvityksen pohjalta voidaan todeta, että Punkaharjun ja Kerimäen osalta täyttyvät kaikki kuntajakolain kriteerit. Kerimäki, Punkaharju ja Savonlinna ovat yhdyskuntarakenteellisesti samaa työssäkäyntialuetta, kuten myös Kuvasta 1 ilmenee. Seuraavaksi arvioidaan kuntajakolain edellytysten täyttymistä kokonaisuudessa, jossa vuoden 2007 selvitykseen nähden mukana on lisäksi myös Puumala. Näin ollen arviointi perustuu erityisesti siihen, kuinka edellytykset täyttyvät Puumalan osalta. Savonlinnan ja Puumalan kuntien yhdistyminen parantaa muodostuvan kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen, erityisesti Puumalan kunnan sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä. Lääkäri- ja hammaslääkäripalvelut parantuvat sekä määrällisesti että laadullisesti, sosiaalihuollon palvelujen asiantuntijuus paranee etenkin lastensuojelussa ja lastenvalvonnassa. Kehitysvammahuollon ja kuntouttavan työtoiminnan asiakkaat sekä päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivät saavat ammattitaitoisempaa, tarkoituksenmukaisempaa ja monipuolisempaa palvelua. Vanhustyön palvelutarjonta laajenee ja vanhushuollon sosiaalityö saa tukea Sosterin järjestäessä nämä palvelut. Kuntien yhdistyminen myös turvaa kaikkien muiden palveluiden kuten sivistys- ja teknisten palveluiden tason säilymisen vähintään ennallaan tai parantamisen. Punkaharjun ja Kerimäen mukaan tuleminen kuntaliitokseen vahvistaa palveluiden järjestämismahdollisuuksia ja säästöjen toteuttamista. Yhdistyminen myös parantaa huomattavasti alueen matkailuelinkeinon toimintamahdollisuuksia, kun Saimaan ympärille rakentuu vahvoja matkailukohteita kuntaliitoksen vauhdittamana. Kokonaisuutena yhdistyvät kunnat muodostavat hyvän toiminnallisen kokonaisuuden, jossa erityisesti matkailun kehittämisen edellytykset paranevat olennaisesti. Savonlinnan seudun matkailubrändi on eräs Suomen tunnetuimmista. Alueen matkailuivestointiaiekanta on lähes 200 miljoonaa euroa. Matkailualueen kehittymisnäkymät ovat siis erittäin myönteiset ja yhdistyvän kunnan edellytykset tukea kokonaisuutta ovat nykytilannetta selvästi paremmat. Erityi- 3
sesti Venäjälle suuntautuva kohdemarkkinointi tuottaa huomattavia aluetaloudellisia vaikutuksia. Osana yhdistymissuunnitelmaa on tehty matkailun kehittämissuunnitelma, jonka avulla liittyvien kuntien matkailun kehittäminen integroidaan osaksi Savonlinnan kaupungin matkailun kehittämistä. Kaupungin kaavoitusyksiköllä on vahva osaaminen matkailualueiden suunnittelussa ja kaavoituksessa sekä matkailuinvestointien neuvottelussa. Samoin Savonlinnassa on vahva matkailualan koulutuksen ja markkinoinnin osaaminen. Lisäresursseja voidaan luoda esim. oppilaitosyhteistyöllä (AMK) sekä alueellisella yhteistyöllä (Savonlinnan matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskusohjelma, Matkailun verkostoylipisto; Itä-Suomen yliopisto). Savonlinnan vahva ja valtakunnallisesti merkittävä matkailualan osaamiskeskittymä eli matkailualan verkostoyliopisto ja Mikkelin ammattikorkeakoulu, jonka opetustarjontaan kuuluu ainoana ammattikorkeakouluna ylempi AMK-tutkinto matkailussa Itä-Suomessa, mahdollistaa tutkimuksellisen osaamisen muuntamisen käytännön tasolle elinkeinotoimintaan. Näiden avulla voidaan matkailun kehittämiseen alueella saada entistä vahvempi kehitysote, jonka avulla saadaan investointeja ja verotuloja vahvistamaan hyvinvointi- ja yksityisten palveluiden kokonaisuutta. Matkailun ohella muodostuvan kunnan alueella yhtenäisenä vahvuutena ovat metsät ja metsiin liittyvä teollisuus, erityisesti mekaaninen metsäteollisuus. Alueella on eräs Suomen vahvimmista mekaanisen metsäteollisuuden keskittymistä. Mekaaninen metsäteollisuus on kehittynyt ja vahvistunut seudulla uusien investointien myötä. Tämä luo metsävarannoiltaan erittäin merkittävälle alueelle uusia työpaikkoja koko metsäklusterin osalta. Myös erilaiset uudet metsiä hyödyntävät teollisuuden alat, kuten bioöljyn valmistus ovat seudulla kehittymässä. Kokonaisuutena muodostuvat kunnan osalta merkittävänä kehityksen vauhdittajana myös matkailun ulkopuolella voidaan nähdä Venäjän läheisyys. Rajanylityspaikan kehittyminen Parikkalassa on tulevaisuudessa merkittävä mahdollisuus koko muodostuvalle kunnalle. Yhdistymisen myötä kuntien talous kokonaisuutena säilyy vahvana. Omavaraisuusaste on 60 prosenttia ja suhteellinen velkaantuminen 38,7 %. Lainakanta on 1581 euroa/asukas. Yhdistetylle kunnalle ei kerry alijäämää, sillä muodostuvan kunnan talous on terveellä pohjalla. Yhdistymissuunnitelman mukaan yhdistymisen avulla saadaan noin??? euron pysyvä vuotuinen säästö. Näin ollen muodostuvalla kunnalla on toiminnalliset ja taloudelliset edellytykset vastata palvelujen järjestämisestä. TALOUSTIEDOT TÄYDENNETÄÄN Edellä esitetyin perustein kuntajakolain 4 :n edellytyksistä 1-3 kohtien edellytykset kuntajaon muutokselle täyttyvät myös Puumalan osalta. Kuntajaon muutoksella turvataan koko muodostuvan kunnan alueella yhdenvertaiset edellytykset asukkaiden itsehallinnolle, palvelujen järjestämiselle sekä yleiselle hallinnolle. 4
Puumala on historiassa kuulunut samaan kuntakokonaisuuteen Sääminkiin, johon Savonlinnakin kuului. Sääminki yhdisti aikoinaan saariston ja Saimaan rikkomat alueet toisiinsa. Nytkin olennaista on katsoa vesistöpohjaista karttaa kun tekee tarkastelun kuntarakenteesta. Savonlinnan seudun kuntavisio Savonlinnan seudun kuntarakennevisio tulevaisuudessa on muodostaa vahva Saimaan saaristokaupunki, joka kokoaa saaristomaisen aluekokonaisuuden osin kaupunkiin ja osin kaupungin kanssa tiivistä yhteistyötä tekevään itsenäisten kuntien alueeseen. Tällöin alue muodostaa palveluiden järjestämisen sekä matkailu- ja muiden elinkeinojen kehittämisen osalta vahvan strategisen kokonaisuuden, jossa on n. 62 000 asukasta. Lisäksi tämän kokonaisuuden sisään tulisi myös oma rajanylityspaikka Parikkala-Syväoron kautta. Saaristokaupungin muodostaisivat saaristokunnat Savonlinna, Kerimäki, Punkaharju ja Puumala ja niiden ympärillä olevan yhteistyöalueen Enonkoski, Sulkava, Rantasalmi, Heinävesi, ja Parikkala. Saaristokaupunkikokonaisuudessa, johon kuuluisivat Puumala ja Punkaharju voidaan kyseisten osien palveluiden järjestämisessä saavuttaa merkittäviä hyötyjä. Savonlinnan eteläiset osat ja Punkaharjun läntiset osat muodostavat yhdessä Puumalan ja Sulkavan kuntien kanssa n. 6000 asukkaan lounaisen aluekokonaisuuden, jossa palveluiden järjestäminen voidaan toteuttaa järkevästi. Tällä hetkellä esimerkiksi vesistöjen rikkomassa Savonlinnassa kaupungin eteläisimpiin osiin on n. 90 kilometrin matka kaupungin keskustasta. Kun otetaan huomioon yhteistyöalueena Sulkavan Lohikosken alue, muodostuu toimiva alue, jossa palveluiden järjestämiskokonaisuus on jo tällä hetkellä osin muodostunut yli kuntarajojen. Sekä Savonlinnasta (Kiviapaja) että Puumalasta (Lieviskä) käytetään Lohikosken palveluita laajasti. Kyseisistä kylistä käydään mm. koulussa Lohikoskella. Kuntaliitoksessa Savonlinnan itäpuolelle muodostuu samalla tavalla selkeä ja vahva palvelutuotannon alue. Kerimäki, Punkaharju ja Savonlinnan itäiset osat muodostavat alueen, jolla palveluiden järjestäminen on luontevaa tarkastella kokonaisuutena. Karttaliitteet: Alueen kokonaiskuntavisio 5