KANSALLINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖAINEISTO

KANSALLINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖAINEISTO PUUALAN PERUSTUTKINTO Kansallinen ammattiosaamisen näyttöaineisto on laadittu voimassa olevien vaatetusalan perustutkinnon opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteiden pohjalta (17.2.2000, dnro 32/011/2000). Aineisto on kyseisen määräyksen liiteosa 2, ei normi. OPETUSHALLITUS 2006

PUUALAN PERUSTUTKINTO SISÄLLYS 1 AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ JA KANSALLINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖAINEISTO PUUALAN PERUSTUTKINTOON 1 2 OHJEET AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖAINEISTON KÄYTTÖÖN 1 2.1 Ammattiosaamisen näytön suunnittelu ja toteutus eri osapuolten yhteistyönä 1 2.2 Ammattiosaamisen näytön arviointi 3 2.3 Ammattiosaamisen näytön arvosanan antaminen ja arviointitiedon tallentaminen 3 3 AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖAINEISTO OPINTOKOKONAISUUKSITTAIN 5 3.1.A Tutkinnon yhteiset ammatilliset opinnot 5 3.1.1 Puualan perustaidot, 30 ov 5 3.1B Koulutusohjelmittain eriytyvät ammatilliset opinnot 10 Levyteollisuuden koulutusohjelma 10 3.1.2 Perusvanerin valmistus 20 ov 10 3.1.3 Lastu- ja muiden levyjen valmistus 5 ov 17 3.1.4 Levytuotteiden jalostus 25 ov 22 Puusepän koulutusohjelma 25 3.1.5 Puusepänalan tuotantotoiminta 30 ov 25 3.1.6 Huonekaluteollisuus 20 ov 30 3.1.7 Rakennuspuusepänteollisuus 20 ov 33 3.1.8 Terähuolto 20 ov 36 3.1.9 Puurakentaminen 20 ov 40 Sahateollisuuden koulutusohjelma 44 3.1.10 Sahaprosessin hallinta 35 ov 44 3.1.11 Jalostuksen prosessinhallinta 15 ov 53 3.1.12 Puutuotteiden markkinointi, 5 ov 56 3.1.13 Saha- ja levyteollisuuden tuotanto ja tuotteet, 15 ov 59 3.1.14 Puualan yritystoiminta 10 ov 62

1 1 AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ JA KANSALLINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYT- TÖAINEISTO PUUALAN PERUSTUTKINTOON Ammattiosaamisen näytöistä on säädetty laissa ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta 601/2005 ja valtioneuvoston asetuksessa ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen muuttamisesta 603/2005. Ammattiosaamisen näytössä opiskelija osoittaa käytännön työtehtäviä tekemällä, miten hyvin hän on saavuttanut opetussuunnitelman perusteiden tavoitteiden mukaisen, työelämän edellyttämän ammattitaidon. Ammattiosaamisen näytöt suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä työelämän edustajien kanssa. Näytöt järjestetään mahdollisuuksien mukaan työssäoppimisen yhteydessä. Näyttöjä voidaan toteuttaa myös muilla työpaikoilla tai oppilaitosten työtiloissa. Kansallinen ammattiosaamisen näyttöaineisto on laadittu voimassa olevan opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteiden pohjalta. Aineisto ei ole normi, vaan tukimateriaali, jota koulutuksen järjestäjät voivat käyttää ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelun ja toteuttamisen apuna. Aineisto ohjaa ammattiosaamisen näyttöjen paikallista toteuttamista ja yhdenmukaistaa opiskelijan arviointia. Näyttöaineistossa on ohjeet sen käyttäjille ja opintokokonaisuuksittain laaditut osiot, jotka sisältävät näytön kuvauksen, näyttöympäristön kuvauksen ja näytön arvioinnin sekä esimerkkejä näyttöjen toteuttamisvaihtoehdoista. Ammattiosaamisen näytön arvioinnin tallentamisen ohjeet ovat kansallisen näyttöaineiston kohdassa 2.3. Aineisto on Opetushallituksen Internet-sivuilla osoitteessa www.oph.fi. Näytön kuvaus -kohdassa on määritelty sen opintokokonaisuuden keskeinen osaaminen, joka ammattiosaamisen näytöllä osoitetaan. Osaaminen kuvataan työelämän toimintaa vastaavana tekemisenä ja työprosessina. Näyttöympäristö -kohdassa on kuvattu osaamisen näyttämisen kannalta olennaiset vaatimukset. Kansallisessa ammattiosaamisen näyttöaineistossa annetaan ohjeet siitä, millaisissa olosuhteissa ja millaisessa ympäristössä tai työyhteisössä ammattiosaamisen näyttö on hyvä toteuttaa. Lisäksi annetaan ohjeita siitä, millaisia materiaaleja, välineitä ja laitteita tarvitaan, jotta opiskelija pystyy osoittamaan osaamisensa ja osaaminen voidaan luotettavasti arvioida. Näytön arviointi -kohdassa on määritelty arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit. Arvioinnin kohteet ohjaavat arvioijaa kiinnittämään huomiota asioihin, jotka arvioinnissa ovat keskeisiä. Arviointikriteerit auttavat arvioijaa määrittelemään opiskelijan osaamisen tason suhteessa ennalta asetettuihin tavoitteisiin. Arviointikriteerit on laadittu opetussuunnitelman perusteiden pohjalta kolmiportaisesti. Arvosanat ovat tyydyttävä T1, hyvä H3 ja kiitettävä K5. 2 OHJEET AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖAINEISTON KÄYTTÖÖN 2.1 Ammattiosaamisen näytön suunnittelu ja toteutus eri osapuolten yhteistyönä Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa ovat mukana koulutuksen järjestäjä, koulutuksen järjestäjän nimeämä toimielin, opettajat, työelämän edustajat ja opiskelijat. Eri osapuolet voivat hyödyntää kansallista näyttöaineistoa seuraavissa tilanteissa. Koulutuksen järjestäjä voi hyödyntää aineistoa suunnitellessaan ja toteuttaessaan ammattiosaamisen näyttöjä tiedottaessaan ammattiosaamisen näytöistä kouluttaessaan asettamansa toimielimen jäseniä, opetushenkilöstöä ja työelämän edustajia näyttöä varten

2 tarkistaessaan opetussuunnitelmaa niin, että se vastaa voimassa olevia säädöksiä ja määräyksiä. Toimielin voi hyödyntää aineistoa hyväksyessään suunnitelmat ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta ja arvioimisesta osaksi koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelmaa valvoessaan näyttötoimintaa ja ammattiosaamisen näyttöjen periaatteiden toteutumista käsitellessään ammattiosaamisen näyttöjen arviointia koskevia oikaisuvaatimuksia. Opettaja voi hyödyntää aineistoa suunnitellessaan ja toteuttaessaan ammattiosaamisen näyttöjä käytännössä yhdessä työelämän edustajan ja opiskelijan kanssa tiedottaessaan ammattiosaamisen näytöistä ja niiden arvioinnista opiskelijoille ja työelämän edustajille ja perehdyttäessään heitä niihin havainnoidessaan opiskelijan työskentelyä sekä kannustaessaan ja antaessaan tarvittaessa ohjausta osallistuessaan arviointikeskusteluun päättäessään ammattiosaamisen näyttöjen arvioinnista. Työelämän edustaja voi hyödyntää aineistoa perehtyessään ammattiosaamisen näyttöjen tavoitteisiin sekä arvioinnin kohteisiin ja arviointikriteereihin osallistuessaan ammattiosaamisen näytön suunnitteluun yhdessä opiskelijan ja opettajan kanssa huolehtiessaan siitä, että opiskelijalla on työssäoppimisjakson aikana mahdollisuus harjaantua näytössä vaadittavaan osaamiseen perehdyttäessään opiskelijan toimipaikan niihin toimintatapoihin, työtiloihin, koneisiin ja laitteisiin, jotka ovat ammattiosaamisen näyttöjen kannalta merkittäviä, sekä toimipaikan työsuojelu- ja työturvallisuusohjeisiin havainnoidessaan opiskelijan työskentelyä, kannustaessaan ja antaessaan tarvittaessa ohjausta kertoessaan muille työyhteisön jäsenille näytöistä osallistuessaan arviointikeskusteluun päättäessään ammattiosaamisen näyttöjen arvioinnista. Opiskelija voi hyödyntää aineistoa perehtyessään ammattiosaamisen näytön tavoitteisiin sekä arvioinnin kohteisiin ja arviointikriteereihin suunnitellessaan ammattiosaamisen näyttöä ja sopiessaan siitä ja sen ajankohdasta opettajan ja työelämän edustajan kanssa arvioidessaan omaa osaamistaan. Opettajan vastuulla on selvittää opiskelijan mahdolliset oppimisvaikeudet ja muut osaamisen osoittamisen esteet. Ne otetaan huomioon näytön suunnittelussa niin, että opiskelijan on mahdollista näyttää todellinen osaamisensa. Arviointikriteerit on näyttöaineistoissa ilmaistu selkeästi työhön liittyvänä toimintana ja tekemisenä, joten ne soveltuvat hyvin myös erityisopiskelijoiden ammattiosaamisen näyttöjen arvioinnin pohjaksi.

3 2.2 Ammattiosaamisen näytön arviointi Ammattiosaamisen näytössä arvioija seuraa opiskelijan työskentelyä ja tekee siitä huomioita. Työpaikan edustajan osallistuminen oppilaitoksessa toteutettaviin ammattiosaamisen näyttöihin ei ole aina mahdollista, eikä opettaja voi osallistua kaikkiin työpaikalla toteutettaviin ammattiosaamisen näyttöihin. Koulutuksen järjestäjän hyväksymään opetussuunnitelmaan on kirjattu suunnitelma siitä, miten opintokokonaisuuden ammattiosaamisen näyttö tai näytöt arvioidaan ja mitkä osapuolet näyttöä ohjaavat, seuraavat ja arvioivat. Koulutuksen järjestäjän asettama toimielin hyväksyy ammattiosaamisen näyttöjen arviointisuunnitelmat. Koulutuksen järjestäjä ja opettaja huolehtivat siitä, että ammattiosaamisen näytön arviointi toteutetaan toimielimen hyväksymällä tavalla. Ammattiosaamisen näytön jälkeen käydään arviointikeskustelu, johon osallistuvat tavallisesti opettaja, työelämän edustaja ja opiskelija. Arviointikeskustelussa hyödynnetään työssäoppimisen ohjauksessa ja arvioinnissa saatuja kokemuksia. Joissakin tapauksissa arviointikeskustelu voidaan toteuttaa esimerkiksi sähköisellä keskustelufoorumilla. Opiskelijan itsearviointi on olennainen osa näyttöjen arviointia. Arviointikeskustelussa kukin arvioija tuo esille arviointinsa perusteluineen. Näiden arviointien sekä mahdollisesti asiakkailta ja muilta työntekijöiltä saadun palautteen pohjalta muodostetaan yhteinen näkemys opiskelijan osaamisesta. Ammattiosaamisen näyttöä arvioivien opettajien ja työelämän edustajien tulee olla kyseisen ammattialan asiantuntijoita, jotka toimielin on määrännyt tehtävään. Opiskelijaa arvioidaan suhteessa ennalta asetettuihin tavoitteisiin ja hänen osoittamaansa osaamista verrataan ennalta määriteltyihin arvioinnin kohteisiin ja arviointikriteereihin. Arvioinnin kohteet ammattiosaamisen näytöissä ovat työprosessin hallinta työtehtävän hallinta (työmenetelmien, välineiden ja materiaalin hallinta) työn perustana olevan tiedon hallinta työturvallisuuden hallinta kaikille aloille yhteinen ydinosaaminen yhteiset painotukset. Kansallisen ammattiosaamisen näyttöaineiston luvussa 3 on konkretisoitu arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit opintokokonaisuuksittain. Arviointikriteerit on määritelty kohteittain tasoille T1, H3 ja K5. Ammattiosaamisen näytöt arvioidaan käyttäen samaa arviointiasteikkoa kuin muussakin opiskelijan arvioinnissa: T1, T2, H3, H4 ja K5 (A 603/2005). Työn perustana olevan tietopohjan hallinnasta tehdään huomioita työsuorituksen aikana. Mikäli tietopohja ei tule työskentelystä selkeästi esille, se selvitetään tarkentavilla kysymyksillä työn lomassa tai arviointikeskustelussa. 2.3 Ammattiosaamisen näytön arvosanan antaminen ja arviointitiedon tallentaminen Ammattiosaamisen näyttötilanteen jälkeen käytävässä arviointikeskustelussa tehdään ammattiosaamisen näytön arvioinnit, jotka tallennetaan opintokokonaisuuksittain ja arvioinnin kohteittain. Nämä arvioinnit toimivat perustana opintokokonaisuuden ammattiosaamisen näytön arvosanalle. Jokaisesta ammatillisten opintojen opintokokonaisuudesta annetaan arvosana. Ammattiosaamisen näytön arvosanan päättävät toimielimen määräämät opettajat ja työelämän edustajat yhdessä tai erikseen, pääsääntöisesti kuitenkin yhdessä. Opintokokonaisuuden ammattiosaamisen näytön arvosana perusteluineen on tallennettava ja merkittävä näyttötodistukseen. Oppilaitokset suunnittelevat ammattiosaamisen näytön arviointitietojen tallentamista varten selkeät lomakkeet. Niitä on helppo käyttää myös työpaikoilla työelämän edustajien kanssa yhteisissä arviointitilanteissa. Kun arviointitiedot tallennetaan, arviota voi tarvittaessa perustella myös jälkikäteen. Erityisen tärkeää arviointiin

4 palaaminen on silloin, kun opintokokonaisuuden keskeinen osaaminen osoitetaan useammassa ammattiosaamisen näyttötilanteessa (ammattiosaamisen osanäyttöinä). Näyttöjen arviointi on haasteellista myös silloin, kun yhden ammattiosaamisen näyttötilanteen aikana osoitetaan kahden tai useamman opintokokonaisuuden osaamista (yhdistetty näyttö). Näissä tilanteissa arvioinnin kohteet on pystyttävä erottelemaan ja tallentamaan opintokokonaisuuksittain. Arviointitiedon tallentamisesta vastaa yleensä opettaja. Arviointiin tulee tallentaa ainakin seuraavat arviointikeskustelussa esille tulevat asiat: ammattiosaamisen näytön antaja näytettävä opintokokonaisuus tai opintokokonaisuuden osa ammattiosaamisen näytön toteuttamispaikka kuvaus ammattiosaamisen näytön sisällöstä arvioijien yhteisnäkemyksen pohjalta annetut arvosanat arviointikohteittain perustelut ammattiosaamisen näytön arvosanan muodostumiselle opintokokonaisuuksittain perustelut ammattiosaamisen näytön arvosanan muodostumiselle silloin, kun näyttö muodostuu osanäytöistä näytön täydentäminen tai uusiminen sellaisessa tapauksessa, jossa ei vielä ole saavutettu vähintään tyydyttävän tason osaamista opiskelijan kehitettävät osaamisalueet arviointiin osallistuneiden allekirjoitukset. Tulevaisuudessa kansallinen oppimistulosten arviointi tullaan tekemään ammattiosaamisen näytöistä saatujen oppimistulosten pohjalta. Kun siirrytään ammattiosaamisen näyttöihin perustuvaan kansalliseen oppimistulosten arviointiin, ammattiosaamisen näytön arvosanan tallentamiseen tullaan liittämään arvioinnin taustatietoja ja tallentamisesta annetaan erilliset ohjeet.

5 3 AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖAINEISTO OPINTOKOKONAISUUKSITTAIN Tutkinnon yhteisten ammatillisten opintojen opintokokonaisuuksien näytöt ovat pakollisia kaikille opiskelijoille. Koulutusohjelmittain eriytyvien opintokokonaisuuksien näytöt ovat pakollisia kyseisen koulutusohjelman valinneelle. Opiskelijan on osoitettava osaamisensa näytöillä myös valitsemissaan valinnaisissa ammatillisissa opinnoissa. Koulutuksen järjestäjä päättää näyttöjen lukumäärän siten, että kaikkien ammatillisten opintokokonaisuuksien osaaminen tulee näytettyä. PUUALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET OPINNOT, 90 OV Tutkinnon yhteiset ammatilliset opinnot, 30 ov Puualan perustaidot, 30 ov Koulutusohjelmittain eriytyvät ammatilliset opinnot, 50 ov Levyteollisuuden koulutusohjelma, 50 ov Perusvanerinvalmistus, 20 ov Lastu- ja muiden levyjen valmistus, 5ov Levytuotteiden jalostus, 25 ov Muut valinnaiset opinnot, 10 ov Yksi valinnainen seuraavista: Puualan yritystoiminta, 10 ov Muut valinnaiset opinnot, 10 ov Puusepän koulutusohjelma, 50 ov Puusepänalan tuotantotoiminta, 30 ov Yksi valinnainen seuraavista: Huonekaluteollisuus, 20 ov Rakennuspuusepänteollisuus, 20 ov Terähuolto, 20 ov Puurakentaminen, 20 ov Sahateollisuuden koulutusohjelma, 50 ov Sahaprosessin hallinta, 5 ov Jalostuksen prosessinhallinta, 15 ov 3.1.A Tutkinnon yhteiset ammatilliset opinnot 3.1.1 Puualan perustaidot, 30 ov Näytöissä esille tuleva keskeinen osaaminen puuosaaminen, puun kuivaus, liimaus ja muu käsittely työstötekniikka ja siihen vaikuttavat asiat automaatio puuteteollisuuden rakenne asiakkaan merkitys tuotannossa ja yritystoiminnassa tuotannon ja tuotteiden suunnittelu

6 Näytön kuvaus Ammattiosaamisen näytössä opiskelija analysoi puun solurakennetta ja mittaa erilaisten puukappaleiden lujuuksia. Hän osaa merkitä puurungon mäntyrungon poikkileikkauksesta ytimen, sydänpuun, pintapuun, nilan, kaarnan ja jällen. Hän osaa merkitä mäntyrungosta latvatukin, välitukin ja tyvitukin. Hän mittaa sekä kuivan että kostean puun lujuuksia eri puulajeilla. Hän laskee puun kosteuspitoisuuden kosteusmittarilla ja laskee kosteuden vaikutuksen eri puulajien laajenemiseen. Hän määrittelee puukappaleen paksuuden ja leveyden annetussa kosteudessa. Hän laskee puukappaleen mittapoikkeaman annetuilla mittavälineillä. Hän merkitsee puutavarakappaleeseen seuraavat kohdat: lape, pintalape, sisälape, halkaisupinta, syrjä ja särmä. Hän käyttää ohjattuna pyörösahaa ja sen lisäksi tunnistaa sekä luettelee kehäsahan, vannesahan ja pelkkahakkurin periaatteet. Opiskelija tietää koneen kunnon merkityksen työstön laatuun. Hän laskee huollon kustannukset ja säästöt tuotannossa. Hän osaa tehdä yksinkertaisen CNC- ohjelman ja ymmärtää ohjelman rakenteen ja CADpiirtämisen merkityksen CN- työstöön. Hän myös käyttää esimerkiksi työntö- ja rullamittaa oikein. Hän lajittelee sahatavaran dimensiot toisistaan ja latoo käsin kuivauskuorman. Hän osaa käyttää eri kuivausmenetelmiä kuten lautatarhakuivausta, kamarikuivausta ja kanavakuivausta. Opiskelija tunnistaa erilaiset kuivausviat kuten pintakovuuden, halkeamat, muodonmuutosviat, väriviat ja pihkan sulamisen. Hän osaa purkaa kuivaamokuorman ja lajitella sahatavarakappaleet. Opiskelija paketoi sahatavaran ja suojaa sekä trukki- että pituuspaketin. Hän myös varastoi sahatavarapaketit. Opiskelija selostaa koneiden huollon merkityksen tuotannolle. Hän osaa voidella koneiden laakerit. Opiskelija teroittaa tavanomaiset käsityökalut, kuten taltat ja puukot. Hän osaa käyttää tavallisimpia puusepänteollisuuden liimoja ja osaa niiden työturvallisuusseikat. Hän valitsee oikean liiman käyttökohteen mukaan. Opiskelija osaa valita oikean puulajin, dimension ja laadun sekä tuotteen käyttökohteen mukaisen kosteuden omaavan raaka-aineen. Opiskelija osaa valita oikean puulajin, dimension ja laadun sekä tuotteen käyttökohteen mukaisen kosteuden omaavan raaka-aineen kuten levymateriaalin. Hän osaa selostaa palo- ja työsuojelun perusteet sekä toimittava sähköturvallisuusmääräysten mukaisesti. Hän tuntee palomääräykset ja toimii niiden mukaisesti. Hän tuntee konekohtaiset työturvallisuusohjeet ja toimii niiden mukaisesti. Opiskelija toimii ryhmän jäsenenä henkilökohtaisen vastuun ottaen ja osaa tiimityöskentelyn idean ja sen edut työskentelyn onnistumisen kannalta. Hän osaa luetella puuteollisuuden tuotteiden valmistusvaiheet sekä osaa puuteollisuuden prosessin päävaiheet ja ymmärtää oikean työjärjestyksen tarpeellisuuden. Hän osaa lukea työpiirustuksia ja ymmärtää niiden tarpeellisuuden. Hän osaa piirtää ja mitoittaa yksinkertaisia työpiirustuksia ja laskea ylimääräisen työvaiheen synnyttämiä kustannuksia. Opiskelija osaa käyttää hydrauliikkaa, pneumatiikkaa ja ohjelmoitavia logiikkoja niin, että pystyy käyttämään tavanomaisia koneita ja laitteita. Hän toimii asiakaslähtöisesti siten, että opiskelijan ymmärtää, että asiakas on maksaja. Opiskelija neuvoo ja opastaa asiakasta. Opiskelija osaa keskustella asiakkaan kanssa ja esittää tarvittaessa asiansa myös kirjallisena ottaen huomioon asiakkaan näkökannan. Hän myös huolehtii asiakaspalvelutilojen siisteydestä. Esimerkkejä näytöistä Näytöissä ammattitaito osoitetaan työtä tekemällä. Näyttöön voidaan soveltuvin osin sisällyttää joko kirjallisesti tai suullisesti annettuja osioita. Esim. piirustusten lukeminen, puun kosteuden laskeminen tai kustannuslaskenta voidaan esittää suullisesti tai kirjallisesti. Näyttönä tulisi valmistaa jokin tyypillinen puuesine tai esine perhe ja pääpaino tulisi olla peruskoneiden oikean ja työturvallisen käytön hallinnassa. Tavoitteena tulee kuitenkin olla mahdollisimman monen keskeisen toisistaan poikkeavan ammatinhallintaan liittyvän asian toteaminen näytössä. Näytön järjestäjä päättää, mitkä osiot näyttö kattaa. Koska on kyseessä ensimmäinen ammatillinen kokonaisuus, tulee myös kriittisesti tarkastella oppilaan kypsyyttä antaa näyttö työssäoppimispaikalla ja sitä, onko työpaikalla riittävä ohjaus opiskelijaa varten.

7 puun kosteuden vaikutus sen ominaisuuksiin ja liikkumisen huomiointi käsityökalujen teroitus materiaalimäärän laskeminen työpiirustusten mukaan terän vaihto johonkin alan peruskoneeseen pienimuotoinen työpiirustus puutuotteen valmistus, kuten jakkara, yöpöytä tai kukkapylväs Näyttöympäristö Kuten edellä on todettu, puualan perustaidot ovat ensimmäinen ammatillinen osa suoritettavista näytöistä. Siten tämän opintokokonaisuuden näytöt voidaan antaa, joko työelämässä työssäoppimisjaksolla tai oppilaitoksessa tutussa ilmapiirissä tuttujen koneiden kanssa. Tärkeänä näyttöympäristön valintaan vaikuttavana seikkana voidaan pitää sitä, vastaako siellä saatu oppi laajuudeltaan opintokokonaisuudessa asetettuja ammattitaitovaatimuksia, jos näin todetaan työssäoppimispaikan suhteen, on se silloin oikea paikka näytön antoon. Koska näytön pääpaino on peruskoneiden ja -asioiden hallinnassa, tulee näyttöympäristössä olla edustettuna puusepän peruskoneet ja laitteet, kuten höylät, jyrsinkoneet, porat ja sahat. Lisäksi on syytä huolehtia, että koneet ja laitteet ovat lakien ja asetusten mukaiset. Näytön arviointi Arvioinnin kohteet Työprosessin hallinta tuotteen valmistusvaiheet (työvaihekaavio) Arviointikriteerit TYYDYTTÄVÄ (T1) HYVÄ (H3) KIITETTÄVÄ (K5) Opiskelija Opiskelija Opiskelija toimii puutuoteteollisuuden tuotteiden valmistusvaiheissa. toimii itsenäisesti puutuoteteollisuuden tuotteiden valmistusvaiheissa. toimii itsenäisesti puutuoteteollisuuden tuotteiden valmistusvaiheissa ja ratkaisee perusongelmia. työtehtävän suunnittelutaidot toteuttaminen suorituksen arviointi kehittämisvalmius valitsee ohjattuna oikeat työmenetelmät. tekee opastettuna työstä työvaihekaavion. valitsee oikeat työmenetelmät, joilla työ saadaan suoritettua. tekee työstä työvaihekaavion. valitsee työhön parhaiten soveltuvat työmenetelmät ja tekee itsenäisesti tarvittavat luettelot ja työvaihekaaviot. tekee työstä työvaihekaavion, jota toteuttaa itsenäisesti. Työtehtävän hallinta työmenetelmien hallinta: puun kosteuden mittaaminen suorittaa mittasakset sähköisellä kosteusmittarilla. suorittaa mittaukset oikein sekä punnitusmenetelmällä että sähköisellä kosteusmittarilla. suorittaa itsenäisesti mittauksia, jotta voisi varmistua puun oikeasta kosteudesta. automaation perusteiden hallinta käyttää esim. puristimissa, porakoneissa jne. olevia paineilmalaitteita. etsii hydraulisissa ja pneumaattisissa laitteissa olevia vikoja. korjaa esim. paineilmalaitteessa olevan vian sekä tarvittaessa rakentaa esim. kappaleen kiinnittimen alajyrsinkoneeseen.

8 terähuolto teroittaa hiomalla esim. taltan ja käsihöylän terän. teroittaa oma-aloitteisesti käsityökalujen terät, sekä esim. oikohöylän terät. seuraa jatkuvasti terien kuntoa ja tekee oma-aloitteisesti teroituksia koneiden terille sekä käsityökaluille. suunnittelee opastettuna terähuollon työjärjestyksen. suunnittelee terähuollon työjärjestyksen. suunnittelee terähuollon työjärjestyksen ja valitsee kussakin tapauksessa eri terätyypeille parhaan huoltomenetelmän. puun kuivauksen suorittaminen ymmärtää, miten puu käyttäytyy kosteuden muuttuessa. suorittaa kuivauksen kuivausohjeen mukaisesti. suorittaa puun kuivauksen itsenäisesti ja tekee tarvittaessa muutoksia kuivausohjelmaan. kuivauskuorman teko käyttää vähäisellä opastuksella jonkin tuotantoalueen peruskoneita. tekee itsenäisesti kuivauskuorman.. tekee itsenäisesti korkealuokkaisen kuivauskuorman. työvälineiden hallinta: tuotantoalueen peruskoneiden hallinta käyttää koneita, laitteita ja välineitä tehokkaasti ohjatusti. tekee tarvittavat asetteet tuotantoalueen peruskoneilla työskennellessä. käyttää koneita, laitteita ja välineitä tehokkaasti ilman ohjausta. tekee opastettuna tarvittavan CNC-ohjelman ja työstää koneella. tekee tarvittavan CNCohjelman ja työstää koneella. tekee oikein perusasetteita ja mallineita sekä CNC-ohjelman ja työstää koneella. tekee CNC-ohjelman tekemänsä työpiirustusten pohjalta ja valitsee oikeat terät ja muuttaa työkalutiedostoa. liimauslaitteiden hallinta käyttää liimauslaitteita ohjatusti. käyttää liimauslaitteita itsenäisesti. hallitsee liimauslaitteet käyttökuntoon ja saa aikaan laitteilla halutunlaisen liimaustuloksen. mittavälineiden käyttö käyttää työssä yhtä mittalaitetta, rullamittaa. käyttää työssään joustavasti sekä rulla- että työntömittaa. käyttää työssä tarvittavia mittalaitteita (rulla- ja työntömitta, kulmien mittaimet jne.) tehokkaasti ja monipuolisesti halliten. materiaalin hallinta raaka-aineiden valinta tunnistaa yleisimmät puu- ja levymateriaalit. valittavien puu- ja levymateriaalien laatu ja dimensio ei kaikilta osin ole oikea (vähäisiä puutteita) mutta muiden tarvikkeiden valinta onnistuu pääpiirteissään oikein. selvittää olosuhteita vastaavan puun tasapainokosteuden psykrometriä ja graafista käyrästöä apuna käyttäen. Työn perustana olevan tiedon hallinta ohjattuna valitsee työssään tarvittavat puu- ja levymateriaalit valitsee työssään tarvittavat puu- ja levymateriaalit niin, että niiden laatu ja dimensio ovat pääosin oikeita valitsee työssään tarvittavat puu- ja levymateriaalit niin, että niiden laatu ja dimensio ovat oikeita sekä oikeat kiinnitystarvikkeet. puun kasvutapahtuman vaikutus sen rakenteeseen osaa selostaa puun kasvutapahtuman vaikutuksen rakenteeseen. puun tärkeimpien ominaisuuksien merkityksen sen käyttäjälle. arvioi eri kohteissa käytetyn puun ominaisuuksien merkityksen käyttökelpoisuuden kannalta

9 puun kosteus ja kuivaustavat osaa selostaa miten puu käyttäytyy puun muuttuessa. tietää kerta- ja jatkuvatoimisten kuivaamojen toimintaperiaatteet ja ohjeet. selostaa kuivaamotyyppien ominaisuudet ja käyttökohteet. osaa ohjattuna puun kosteuden mittaamiset punnitusmenetelmällä ja sähköisellä kosteusmittarilla. osaa luetella puun kosteuden mittaamiset punnitusmenetelmällä ja sähköisellä kosteusmittarilla. mittaa puun tasapainokosteuden psykrometriä ja graafista käyrästöä apuna käyttäen. luettelee pääpiirteissään kuivausvaiheet ja. selostaa kuivausvaiheet ja kuivaamossa vallitsevien olosuhteiden merkityksen sahatavaran kuivausnopeuteen ja laatuun. selostaa kuivausvaiheet sekä kuivaamossa vallitsevat olosuhteet, jotka vaikuttavat sahatavaran kuivausnopeuteen ja laatuun. osaa ohjattuna käyttää kuivausohjelmaa. osaa pääpiirteissään käyttää kuivausohjelmaa. osaa käyttää kuivausohjelmaa. raaka-ainemäärien laskeminen laskee työssään tarvittavan raaka-ainemäärän opastettuna. laskee työssään tarvittavan raaka-ainemäärän, työstövarat eivät ole huomioitu. laskee työssään tarvittavan raaka-ainemäärän virheettömästi huomioiden työstövarat ja ylimääräiset kappaleet. työpiirustukset täydentää lähes valmiita työpiirustuksia ja lisää niihin mittatietoja. täydentää osittain valmiita työpiirustuksia ja lisää niihin mittatietoja. tuottaa itsenäisesti työssä tarvittavia työpiirustuksia. puuntyöstöterien teräaineiden ja kulmien tunteminen tunnistaa terän tylsymisen. selostaa eri teräaineet merkintöineen sekä teräaineen vaikutuksen leikkuukulmien suuruuteen. selostaa eri teräaineet ominaisuuksineen ja käyttökohteineen sekä teräaineen vaikutuksen leikkuukulmien suuruuteen. liimat osaa selostaa erilaisiin käyttökohteisiin käytettävistä liimoista ja tekniikoista. valitsee käyttökohteen mukaisen liiman. valitsee sopivan liiman ja osaa perustella käyttämiensä liimojen valintaperusteet. Työturvallisuuden hallinta työturvallisuus suojavälineet ergonomia selostaa palo- ja työsuojelun perusteet, sekä toimii sähköturvallisuus-määräyksien mukaisesti. noudattaa yleisiä sähköturvallisuusmääräyksiä. noudattaa yleisiä sähköturvallisuusmääräyksiä. käyttää koneita ja laitteita turvallisesti sekä huolehtii opastettuna henkilökohtaisten suojainten käytöstä. käyttää koneita ja laitteita turvallisesti sekä huolehtii henkilökohtaisten suojainten käytöstä. huomioi jatkuvasti työturvallisuuden ja soveltaa määräyksiä vaihtuvissa tilanteissa. ottaa huomioon muut työntekijät työskentelytilanteissa. yhteistyötaidot toimii ryhmän jäsenenä. tekee tarvittaessa yhteistyötä työyhteisön muiden jäsenten kanssa. toimii joustavasti työryhmän jäsenenä ja tulee hyvin toimeen työyhteisön kanssa.

10 Yhteiset painotukset asiakaslähtöisyys toimii asiakaslähtöisesti. pystyy keskustelemaan asiakkaan kanssa työstä ja ottaa samalla huomioon asiakkaan toiveet. noudattaa oman työnsä kannalta työpaikan ympäristömääräyksiä, esim. lajittelee jätteet. saavuttaa asetetut laatu- ja tarkkuusvaatimukset. työn suorittaja kykenee keskustelemaan asiakkaan kanssa työstä, tuoden esiin erilaisia vaihtoehtoja, mutta ottaa huomioon asiakkaan tarpeet. tuote täyttää pieniä yksityiskohtia myöten asiakkaan asettamat laadulliset toiveet. kestävä kehitys ottaa huomioon työhönsä liittyvät ympäristöriskit. noudattaa työpaikan ympäristömääräyksiä ja osaa oman alansa ympäristöriskit. pyrkii aktiivisesti edistämään ympäristökuormitusta vähentävää tuotekehittelyä. toimii niin, että jätteitä syntyy mahdollisimman vähän. osaa alansa ympäristöriskit ja osaa käyttää ympäristösuojelun keinoja niiden minimoimiseksi. 3.1B Koulutusohjelmittain eriytyvät ammatilliset opinnot Levyteollisuuden koulutusohjelma 3.1.2 Perusvanerin valmistus 20 ov Näytön kuvaus Perusvanerin valmistuksen keskeiset tavoitteet ovat seuraavat: Opiskelija osaa: Alkukäsittely: hoitaa vaneritukkien vastaanottoon ja varastointiin liittyvät tehtävät. hoitaa hautomoa ja viilun valmistusprosessia. säätää kuorimakonelinjoja. tukkien katkaisun ja siihen liittyvät optimointimenetelmät. hoitaa katkaisuosaston laitteita. viilun ja vanerin valmistus: sorvata viilua sekä hahmottaa sorvauksen vaiheet niin, että viilun laatu ja määrä ovat mahdollisimman optimaaliset. säätää viilunkuivauskoneita niin, että pystyy tarvittaessa poistamaan kuivausvirheiden aiheuttajat. luettelee viilujen laadut ja lajittelukäytännön. selostaa viilujen jatkamiseen, saumaamiseen ja paikkaamiseen käytettyjen koneiden ja laitteiden rakenteet säätöineen. latoo viilut vaneriaihioiksi ja selostaa esi- ja kuumapuristimen toimintaperiaatteen. selostaa puristinlinjan käyttöön liittyvät tehtävät. valmistaa perusliimoja levitysvalmiiksi sekä tehdä tarvittavat säädöt liimanlevityslaitteistoille.

11 Lopputyöt: osaa työskennellä reunasahauslinjalla. osaa selostaa vanerin hionnassa käytettyjen hiomakoneiden toiminnan pystyy vaihtamaan koneisiin oikean karkeuden mukaiset nauhat. luettelee vanerilaadut sekä pystyy tunnistamaan levyissä olevat virheet. osaa valita tarkoituksen ja ohjeiden mukaiset jälkikorjaustoimenpiteet. Tarkoitus on, että opiskelijan näyttö koostuu yhden tai useamman vanerialan työntekijän tehtäväkokonaisuuteen kuuluvista työtehtävistä. Opintokokonaisuuden keskeinen sisältö prosessikuvauksena 1. Työn suunnittelu työmääräyksiin tutustuminen 2. Ennakoivat työt koneiden asennus käyttökuntoon terien tarkastus ja huolto tarvittavan materiaalimäärän saannin varmistus 3. Työn suoritus tukkien käsittely ja haudonta tukkien kuorinta tukkien katkaisu sorvipölleiksi viilun sorvaus viilun kuivaus ja lajittelu vanerin liimaus, ladonta ja puristus reunasahaus, hionta, lajittelu ja jälkikorjaus 4. Työn viimeistely mittojen tarkastus koneiden puhdistus ja huolto Esimerkki näytöstä Seuraavassa on kohdat, jotka tulevat arvioitaviksi näytössä, joka annetaan leikkaaja/lajittelijan työtehtävistä. Esimerkissä on ainoastaan kiitettävä taso. Opiskelija osaa suorittaa kuivaajien käynnistämisen, pysäyttämisen ja tarvittaessa hän pystyy säätämään kuivaajia niin, että mahdolliset kuivausvirheet ja häiriöt saadaan poistettua. Lisäksi hän hallitsee kuivaajien työturvallisuus- ja hälytysjärjestelmät. Leikkaus-lajittelulinjojen asetusarvoihin hän osaa tehdä tarvittavat säädöt. Hän hallitsee viilujen laadut ja lajittelukäytännön sekä tunnistaa kuivausvirheet ja osaa toimia oikein häiriön sattuessa. Lisäksi hän osaa viilujen jatkamiseen ja saumaamiseen liittyvät työvaiheet. Opiskelija osaa toimia vastuullisesti ja yhteistyökykyisesti erilaisten työryhmien jäsenenä mahdollistaen omalta osaltaan tuotannon jatkuvan ja virheettömän etenemisen.

12 Näyttöympäristö Tavoitteena on, että tämän opintokokonaisuuden näytöt annetaan työssäoppimisjaksoilla teollisuuden työpaikoilla. Näyttöympäristön on oltava sellainen, että siinä pystytään antamaan näyttö yhden tai useamman vanerialan työntekijän työtehtäviin kuuluvista sisällöistä. Opiskelija voi suorittaa näytön yksilöllisesti tai näyttö voidaan antaa usean oppilaan yhteisnäyttönä. Ennen näytön aloittamista on syytä huolehtia, että koneet ja laitteet täyttävät lainsäädännön asettamat työturvallisuusmääräykset. Näytön arviointi Arviointikohteissa ovat mukana kaikkien vanerialan työntekijöiden tehtäväkokonaisuudet. Näytössä arvioitsijoiden on valittava arviointikohteista sellaiset, jotka liittyvät juuri kyseiseen yhden työntekijän tehtäväkokonaisuuteen. Arvioinnin kohteet Työprosessin hallinta konelinjojen yleinen hallinta koneiden säädöt Arviointikriteerit TYYDYTTÄVÄ (T1) HYVÄ (H3) KIITETTÄVÄ (K5) Opiskelija Opiskelija Opiskelija osaa selostaa vaneritukkien käsittely- ja haudontamenetelmiä. osaa selostaa vaneritukkien käsittelyn, haudontamenetelmät ja paikallistason tekniikat. osaa selostaa vaneritukkien käsittelyn, haudontamenetelmät ja paikallistason tekniikat niin, että valmistusprosessissa syntyvää viilua tulisi mahdollisimman paljon ja se olisi laadultaan mahdollisimman hyvää. osaa muuttaa kuorimakonelinjojen ja katkaisulinjojen säätöjä. osaa luetella sorvausvaiheet. osaa luetella viilun kuivausvaiheet. osaa luetella viilujen lajitteluja jatkojalostusmenetelmät. osaa määritellä liiman sekoitusmenetelmiä. osaa muuttaa kuorimakonelinjojen ja katkaisulinjojen säätöjä niin, että pystyy poistamaan esille tulleita häiriöitä. osaa määritellä sorvausvaiheet niin, että viilun saanto ja laatu ovat mahdollisimman hyvät. pystyy säätämään viilunkuivaajia. osaa selostaa viilujen lajitteluja jatkojalostusmenetelmien keskeisiä vaiheita (jatkaminen, saumaaminen, paikkaaminen). osaa luetella liimoissa käytetyt aineet. osaa kuorimakonelinjojen ja katkaisulinjojen säädöt niin, että pystyy poistamaan esille tulleet häiriöt. määrittelee sorvausvaiheet niin, että viilun saanto ja laatu ovat mahdollisimman hyvät. pystyy säätämään viilunkuivaajia niin, että mahdolliset kuivausvirheet ja häiriöt saadaan poistettua. osaa selostaa viilujen lajitteluja jatkojalostusmenetelmät (jatkaminen, saumaaminen, paikkaaminen). osaa laatia liiman sekoitusmenetelmät ja liimoissa käytetyt aineet, jotta liimaseoksesta tulisi liimauksellisesti mahdollisimman hyvä ja taloudellinen.

13 osaa luetella esi- ja kuumapuristimella suoritettujen työmenetelmien päävaiheet. osaa selostaa esi- ja kuumapuristimella suoritettujen työmenetelmien päävaiheita. osaa selostaa esi- ja kuumapuristimen työmenetelmät, jotta puristusvaiheessa syntyvä vanerilevy täyttää asetetut laatuvaatimukset. osaa luetella erilaisia hionta- ja jälkikorjausmenetelmiä. pystyy valitsemaan vanerin sahaukseen sopivan menetelmän. valitsee vanerin sahausmenetelmät niin, että määrä ja laatu ovat mahdollisimman optimaalisia. osaa käyttää ohjattuna erilaisia hionta- ja jälkikorjausmenetelmiä, joilla vanerin laatua voidaan kohottaa. osaa käyttää erilaisia hionta- ja jälkikorjausmenetelmiä, joilla vanerin laatua voidaan kohottaa. osaa selostaa erilaiset hiontaja jälkikorjausmenetelmät, joilla vanerin laatua voidaan kohottaa. pitää työympäristönsä siistinä ja hyvässä järjestyksessä. Työtehtävän hallinta koneiden käyttö- ja ohjaustoimenpiteet hoitaa hautomon laitteita sekä kuorimakonelinjaa suorittaa tukkien vastaanottoja kontrollimittauksia. suorittaa tukkien vastaanottoja kontrollimittaukset. katkaisee tukkeja katkaisulinjalla hoitaa hautomoa viilun valmistusprosessin asettamien vaatimusten mukaisesti. hoitaa hautomoa viilun valmistusprosessin asettamien vaatimusten mukaisesti. tekee tavanomaisia huoltoja ja säätöjä kuorima- ja katkaisuosastolla vaihtaa kuorimakoneen terät sekä hoitaa kuorimakonelinjaa ja osaa suorittaa kuorimakonelinjoille häiriön sattuessa korjaustoimenpiteitä. vaihtaa kuorimakoneen terät sekä arvioida vaihdolle sopivan ajankohdan sekä suorittaa kuorimakonelinjoille häiriön sattuessa korjaus- ja säätötoimenpiteitä. teroittaa sorvin terät ja asentaa ne sorviin sekä sorvata viilua tekemällään asetteella hoitaa tukkien katkaisuosaston laitteita. hoitaa tukkien katkaisuosaston laitteita. hoitaa kuivaajan lämmityksen sekä hoitaa kuivaajaa normaalitilanteessa ja toimii oikein kuivauslinjalla häiriötilanteessa. tekee sorvauslinjan säädöt ja viilun sorvauksen asetteen tekoineen ja terien teroituksineen sekä on perillä linjaan liittyvistä työturvallisuus- ja tietojärjestelmistä. tekee sorvauslinjan säädöt ja viilun sorvauksen asetteen tekoineen ja terien teroituksineen sekä on perillä linjaan liittyvistä työturvallisuus- ja tietojärjestelmistä. säätää ohjeiden mukaan leikkaus-lajittelulinjan. suorittaa kuivaajien käynnistyksen, pysäytyksen ja tarvittaessa ohjausarvojen muutokset häiriön sattuessa sekä hallitsee kuivaajien työturvallisuus- ja hälytysjärjestelmät. tiedonvälitysvälineiden avulla seuraa sorvauksen lisäksi sorvausta edeltäviä ja seuraavia prosessinvaiheita. ajaa trukkia. tekee muutoksia leikkauslajittelulinjojen asetusarvoihin, tekee tarvittavia säätöjä ja asetteluja sekä toimii häiriötilanteissa ohjeiden mukaan. suorittaa kuivaajien käynnistyksen, pysäytyksen ja tarvittaessa ohjausarvojen muutokset häiriön sattuessa sekä hallitsee kuivaajien työturvallisuus- ja hälytysjärjestelmät..

14 valmistaa liimaeriä sekä säätää liimauskoneen. asettaa ladontalinjan arvot ja työskentelee linjalla. suorittaa viilujen työstöt ja yhteen liittämisen sekä osaa tehdä tarvittavat liimaseokset sekä liimanlevityslaitteistoille tarvittavat levitysmäärän säädöt. tarkistaa liimanlevitysmäärän ja tehdä tarvittavat korjaukset ja muutokset sekä latoa viilut vaneriaihioiksi. tekee muutoksia leikkauslajittelulinjojen asetusarvoihin, tehdä tarvittavia säätöjä ja asetteluja sekä toimia häiriötilanteissa ohjeiden mukaan. pystyy seuraamaan viilujen laatujen ja mittojen toteutumista sekä osaa suorittaa liian kosteiden viilujen merkitsemisen ja erottelun. käyttää esipuristinta, asettaa puristusarvot ja käyttää kuumapuristinta sekä hoitaa puristimenhoitajalle kuuluvat oheistyöt. osaa valita kullekin tuotteelle määrätyt puristusarvot (esi- ja kuumapuristus) ja ohjelmoida asetusarvot sekä puristimen käyttöön liittyvät tehtävät, kuten levyjen aseman tarkistus täyttö- ja purkulaitteessa sekä puristimessa. tekee viilujen työstöt ja yhteen liittämisen sekä osaa tehdä tarvittavat liimaseokset ja liimanlevityslaitteistoille tarvittavat levitysmäärän säädöt. poistaa yleisimmät häiriöt linjalta. osaa työskennellä särmäyslinjalla ja tekee tarkistusmittaukset sahaamilleen levyille sekä tehdä tarvittavat muutokset. tarkistaa liimanlevitysmäärän ja tekee tarvittavat korjaukset ja muutokset sekä latoa viilut vaneriaihioiksi. käyttää osaston informaatiojärjestelmiä. osaa työskennellä hiomakoneilla sekä vaihtaa tarvittavat nauhat. osaa valita kullekin tuotteelle määrätyt puristusarvot (esi- ja kuumapuristus) ja ohjelmoida asetusarvot sekä puristimen käyttöön liittyvät tehtävät, kuten levyjen aseman tarkistus täyttö- ja purkulaitteessa sekä puristimessa. asettaa ja säätää sahauslinjan uudelle levyerälle, sekä säätää ja käyttää hiomakonelinjaa ja vaihtaa nauhat. työskentelee särmäyslinjalla. työskentelee särmäyslinjalla ja tekee tarkistusmittaukset sahaamilleen levyille sekä tehdä tarvittavat muutokset. osaa jälkikorjata vanerilevyjä tarkoituksenmukaisella tavalla. työskentelee hiomakoneilla. työskentelee hiomakoneilla sekä suorittaa tarvittavat nauhojen vaihdot. suorittaa ohjattuna vanerilevyille tarkoituksenmukaiset jälkikorjaukset. suorittaa vanerilevyille tarkoituksenmukaiset jälkikorjaukset. Työn perustana olevan tiedon hallinta oikeat työmenetelmät koneiden toimintaperiaatteet laatuvaatimukset osaa puun käsittelyn ja vastaanoton periaatteet. tietää hyvän viilun laatuvaatimukset. osaa määritellä vaneritukin laatuvaatimukset sekä apteerauksen merkityksen. tunnistaa tukkien varastointija käsittelyvirheet. osaa määritellä vaneritukin laatuvaatimukset sekä apteerauksen merkityksen viilun sorvattavuuteen, saantoon ja laatuun. tunnistaa tukkien varastointija käsittelyvirheet ja ymmärtää niiden taloudellisen merkityksen prosessin kannalta.

15 osaa viilunkuivausmenetelmät. osaa tunnistaa yleisimmät kuivauslinjalla esiintyvät häiriöt sekä erilaiset viilunkuivausvirheet. tietää tukkien vastaanotto- ja kontrollimittaukset. osaa selostaa haudonnan tarkoituksen ja oikein suoritetun haudonnan edut viilun saannon ja laadun kannalta. tietää tukkien vastaanotto- ja kontrollimittaukset sekä ymmärtää niiden merkityksen puun myyjille, metsä- ja kuljetusurakoitsijoille ja puunjalostuslaitokselle. osaa selostaa haudonnan tarkoituksen ja oikein suoritetun haudonnan edut viilun saannon ja laadun kannalta. osaa tunnistaa viilujen laadut sekä viilujen työstö- ja liittämismenetelmät. tietää kuorinnan tarkoituksen. tietää kuorinnan tarkoituksen sekä kuorintahäiriöiden syyt ja seuraukset. osaa tunnistaa yleisimmät liimaus- ja puristusvirheet sekä niiden syyt. osaa käyttää ohjattuna tukkien katkaisun ja siihen liittyviä optimointimenetelmiä. osaa käyttää tukkien katkaisun ja siihen liittyviä optimointimenetelmät. osaa vanerilevyjen vakio- ja erikoisvakiokoot. tietää sorvauksen vaiheet sekä viilun saantoon ja laatuun vaikuttavat tekijät. tietää sorvauksen vaiheet sekä viilun saantoon ja laatuun vaikuttavat tekijät. osaa standardilaadut ja yleisimmät asiakaslaadut. osaa käyttää viilunkuivaajia ja tuntee niiden rakenteet sekä yleisimmät linjalla esiintyvät häiriöt. osaa käyttää viilujen eri laatuja ja lajittelukäytännön sekä tunnistaa kuivausvirheet. osaa käyttää viilunkuivaajia sekä niiden ohjaus- ja säätöjärjestelmiä. ymmärtää kuivaajien energiatalouden ja siihen vaikuttavat säätötoimet. osaa viilujen jatkamiseen ja saumaamiseen liittyvät työvaiheet sekä viilujen liittämisessä käytettävien liimaerien valmistuksen sekä tavallisimmat liimanlevitysmenetelmät. osaa viilujen laadut ja lajittelukäytännön sekä tunnistaa kuivausvirheet syineen. osaa ohjattuna käyttää van eri reunasahausmenetelmiä. osaa selostaa esi- ja kuumapuristimen toimintaperiaatteen sekä puristinlinjan pääosien tehtävät ja rakenteen sekä yleisimmät liimaus- ja puristusvirheet. osaa käyttää vanerin eri reunasahausmenetelmät. osaa määritellä vanerilevyjen vakio- ja erikoiskoot sekä vakiopaksuudet ja paksuustoleranssit. osaa viilujen jatkamiseen ja saumaamiseen liittyvät työvaiheet sekä liittämisessä käytettävien liimaerien valmistuksen ja tavallisimmat liimanlevitysmenetelmät. osaa selostaa esi- ja kuumapuristimen toimintaperiaatteen sekä puristinlinjan pääosien tehtävät ja rakenteen sekä yleisimmät liimaus- ja puristusvirheet syineen. osaa puristimen lämmitysjärjestelmän ja siihen liittyvät toiminnot.

16 osaa käyttää eri hiomakonetyyppejä osaa käyttää pölynpoistojärjestelmää ja sammutusmenetelmiä. osaa käyttää vanerin eri reunasahausmenetelmiä. osaa määritellä vanerilevyjen vakio- ja erikoiskoot sekä vakiopaksuudet ja paksuustoleranssit. osaa luetella vanerilaadut sekä tunnistaa levyissä olevat virheet. osaa käyttää ohjattuna pölynpoistojärjestelmiä ja sammutusmenetelmiä. osaa käyttää eri hiomakonetyyppejä osaa käyttää pölynpoistojärjestelmiä ja sammutusmenetelmiä. Työturvallisuuden hallinta työskentelee ohjattuna koneilla ja konelinjoilla turvallisesti. hallitsee ohjattuna sorvauslinjaan liittyvät työturvallisuusjärjestelmät. osaa käyttää eri vanerilaatuja sekä tunnistaa levyissä olevat virheet. hallitsee sorvauslinjaan liittyvät työturvallisuusjärjestelmät. tietää mitä on tehtävä, jos pölynpoistojärjestelmään syntyy vaaratilanne. hallitsee ohjattuna kuivaajien työturvallisuus- ja hälytysjärjestelmät. hallitsee kuivaajien työturvallisuus- ja hälytysjärjestelmät. noudattaa yleisiä sähköturvallisuusmääräyksiä. puhdistaa käyttämänsä koneet ja laitteet. osaa käyttää ohjattuna pölynpoistojärjestelmien sammutusmenetelmiä työskentelee koneilla ja konelinjoilla on turvallisesti. osaa käyttää pölynpoistojärjestelmien sammutusmenetelmiä osaa tehdä koneille ja konelinjoille työturvallisuusnäkökohdat huomioiden oikeat asetteet ja säädöt. käyttää henkilökohtaisia suojaimia ajoittain huolehtii pyynnöstä työvälineistä sekä puhdistaa käyttämänsä koneet ja työympäristön. huolehtii pääsääntöisesti henkilökohtaisten suojainten käytöstä. noudattaa pääsääntöisesti yleisiä sähköturvallisuusmääräyksiä. huolehtii itsenäisesti työvälineistä sekä puhdistaa käyttämänsä koneet ja työympäristön. huolehtii henkilökohtaisten suojainten käytöstä. noudattaa aina yleisiä sähköturvallisuusmääräyksiä. ottaa huomioon muut työntekijät työskentelytilanteissa. puhdistaa käyttämänsä koneet laitteet ja työympäristön.

17 yhteistyö ja viestintätaidot osaa selostaa vaneriteollisuuden prosessin keskeiset vaiheet sekä suoriutuu perustöistä ohjauksessa siten, että pystyy työskentelemään työyhteisön jäsenenä. osaa selostaa vaneriteollisuuden prosessin keskeiset vaiheet sekä osaa toimia vastuullisesti ja yhteistyökykyisesti erilaisten työryhmien jäsenenä. osaa toimia vastuullisesti ja yhteistyökykyisesti erilaisten työryhmien jäsenenä mahdollistaen omalta osaltaan tuotannon jatkuvan ja virheettömän etenemisen. osaa selosta pääsääntöisesti yhteistoiminnan periaatteita osaa selostaa yhteistoiminnan periaatteita ja pystyy keskustelemaan omista työtehtävistään työyhteisössä. osaa noudattaa yhteistoiminnan periaatteita ja pystyy keskustelemaan omista työtehtävistään työyhteisössä. Yhteiset painotukset kestävä kehitys osaa huomioida vaneriteollisuuden keskeisimpien materiaalien kuten liimojen ympäristövaikutukset sekä eri aineiden kierrätys- ja hävittämismahdollisuudet tunnistaa oman työnsä ja osaamisensa merkityksen koko tuotantotoiminnan kannalta ja osaa kantaa jonkin verran vastuuta työnsä tuloksesta ja laadusta. osaa luetella yritystoiminnan periaatteet pääpiirteissään tunnistaa oman työnsä ja osaamisensa merkityksen koko tuotantotoiminnan kannalta ja kantaa vastuunsa työnsä tuloksesta ja laadusta. osaa selostaa yritystoiminnan periaatteet osatakseen toimia omassa työssään yrittäjälähtöisesti. osaa huomioida vaneriteollisuuden keskeisimpien materiaalien kuten liimojen ympäristövaikutukset sekä eri aineiden kierrätys- ja hävittämismahdollisuudet. osaa huomioida vaneriteollisuuden keskeisimpien materiaalien kuten liimojen ympäristövaikutukset sekä eri aineiden kierrätys- ja hävittämismahdollisuudet. 3.1.3 Lastu- ja muiden levyjen valmistus 5 ov Näytön kuvaus Lastu- ja muiden levyjen valmistuksen keskeiset tavoitteet ovat seuraavat: Opiskelijalla on kokonaiskäsitys levytuotteiden, erityisesti lastulevyjen valmistusprosesseista. Opiskelija osaa lastulevyn, sekä pääpiirteittäin kuitulevyn, viilupalkin ja kipsilastulevyn rakenteet ja valmistusprosessin. osaa edellä mainittujen levytuotteiden tekniset, kemialliset sekä kaupalliset ominaisuudet. osaa levyjen ominaisuuksien perusteella päätellä niiden sopivuuden eri käyttökohteisiin. tietää eri levytuotteiden valmistuksen soveltuvat puuraaka-aineet ja sideaineet, hän osaa myös niiden hankinnan, kuljetuksen ja varastoinnin. ymmärtää levyjen valmistuksen kustannustekijät ja hyvän prosessinhallinnan vaikutuksen niihin. Opiskelija osaa puuraaka-aineen esikäsittelyn ja lastun tai kuidun valmistuksen ja kuivauksen.

18 Opiskelija osaa levyjen valmistukseen soveltuvien puuraaka-aineiden laatuvaatimukset ja hankinnan. osaa puuraaka-aineen esikäsittelytavat, hakkeen seulonnan ja puhdistuksen periaatteet. osaa lastun ja kuidun valmistusmenetelmät sekä käytettävät koneet. tietää lastun ja kuidun laatuvaatimukset ja ymmärtää niiden vaikutukset lopputuotteeseen. ymmärtää lastun kuivausmenetelmät ja tarpeen. ymmärtää lastun ja kuidun seulonnan ja lajittelun tarkoituksen laadun kannalta. Opiskelija osaa levyjen varsinaisen valmistusprosessin vaiheet, kuten lastujen liimoituksen, levyn muodostumisen, sirottelun ja puristuksen. Opiskelija tietää lastujen ja kuitujen liimoituksessa käytettävät liimat, muut side- ja lisäaineet. osaa tyypilliset levyliimojen sekoitusohjeet. tietää käytettävät liimamäärät ja sen, miten annostelu tapahtuu. Hän tietää lastujen ja kuitujen liimoitusmenetelmät ja -laitteet. osaa sirottelumenetelmät ja siihen liittyvät koneet ja laitteet. tietää erilaiset puristusmenetelmät ja linjaratkaisut. Hän tietää kuumapuristuksen vaiheet ja ymmärtää niiden merkityksen. Opiskelija osaa levyjen viimeistelyn, reunojen sahauksen, hionnan ja lajittelun sekä pakkauksen ja varastoinnin. Opiskelija osaa levyjen viimeistelyvaiheet. Hän osaa reuna- ja paloittelusahauksen konelinjat ja laitteet, sekä sahauksen laatu- ja mittavaatimukset. osaa hiontalinjat ja laitteet. Hän osaa hionnan laatuvaatimukset laadun suhteen. tietää lastulevyn visuaaliset ja tekniset laatuvaatimukset. Hän ymmärtää vikojen merkityksen lopputuotteen käyttötarkoituksen kannalta. tietää levyjen pakkauksessa käytettävät laitteet ja materiaalit. Opintokokonaisuuden keskeinen sisältö prosessikuvauksena Työturvallisuuden huomioon ottaminen 1. Työn suunnittelu työmääräyksiin tutustuminen 2. Ennakoivat työt materiaalin hankinta lastun tai kuidun valmistus ja kuivaus koneiden asennus käyttökuntoon 3. Työn suoritus lastujen liimoitus sirottelu levyn muodostus ja puristus laadunvarmistus koneiden puhdistus ja huolto

19 4. Työn viimeistely levyn reunojen sahaus levyn hionta ja lajittelu levyjen pakkaus ja varastointi Esimerkki näytöstä Opiskelija työskentelee jollakin levyprosessin työkohteella. Työnjohdon opastuksella hän tekee tarvittavia säätöjä tai huoltoja kohteen koneisiin ja laitteisiin. Näyttöympäristö Näyttöympäristöltä edellytetään, että siellä on lastulevyn valmistusprosessiin liittyvät koneet ja laitteet joita voidaan käyttää tuotannossa. Opiskelijan tulisi voida helposti siirtyä työskentelemään prosessin eri vaiheisiin. Koneiden ja laitteiden on täytettävä asetetut työturvallisuusnormit. Näytön arviointi Arvioinnin kohteet Työprosessin hallinta suunnitelmallisuus Arviointikriteerit TYYDYTTÄVÄ (T1) HYVÄ (H3) KIITETTÄVÄ (K5) Opiskelija Opiskelija Opiskelija osaa käyttää valmistuksessa käytettäviä koneita ja laitteita sekä hän osaa luetella niiden säätöön liittyviä yksityiskohtia. osaa käyttää valmistuksessa käytettäviä koneita ja laitteita sekä hän osaa luetella niiden säätöön liittyviä yksityiskohtia. osaa käyttää valmistuksessa käytettäviä koneita ja laitteita sekä hän osaa niiden säätöön liittyviä yksityiskohtia. työtehtävän toteutuminen noudattaa työssään annettuja ohjeita ja suorittaa tehtävät vaadittua tarkkuutta ja huolellisuutta noudattaen. kykenee määrittämään tuotteen ominaisuuksia eri prosessivaiheissa ja tekemään tarvittavia muutoksia prosessissa. noudattaa työssään annettuja ohjeita ja suorittaa tehtävät vaadittua tarkkuutta ja huolellisuutta noudattaen. oman työsuorituksen arviointi kykenee pääsääntöisesti määrittämään tuotteen ominaisuuksia eri prosessivaiheissa ja tekemään tarvittavia muutoksia prosessissa. noudattaa työssään annettuja ohjeita ja suorittaa tehtävät vaadittua tarkkuutta ja huolellisuutta noudattaen. kykenee määrittämään tuotteen ominaisuuksia eri prosessivaiheissa ja tekemään tarvittavia muutoksia prosessissa. osaa käyttää ohjattuna hiontalinjoja ja -laitteita. osaa käyttää hiontalinjoja ja - laitteita. osaa levyjen viimeistelyvaiheet. Hän osaa reuna- ja paloittelusahauksen konelinjat ja laitteet, sekä sahauksen laatuja mittavaatimukset. osaa määrittää hionnan laatuvaatimukset laadun suhteen. osaa käyttää hiontalinjoja ja laitteita. Hän osaa määrittää hionnan laatuvaatimukset laadun suhteen.