Asumisen turvaaminen jälkihuollon näkökulmasta Riitta Mansner, sosiaalityöntekijä, Espoon jälkihuolto
Espoon jälkihuolto keväällä 2011 N. 270 nuorta tällä hetkellä 1 Johtava sosiaalityöntekijä 4 sosiaalityöntekijää 4 sosiaaliohjaajaa 1.5 etuuskäsittelijää
Jälkihuollosta lyhyesti 18-20 vuotiaille nuorille, jotka ovat ennen täysi-ikäisyyttä olleet sijaishuollossa huostaan otettuina tai ovat olleet sijoitettuna avohuollon tukitoimena vähintään puoli vuotta Jälkihuolto on vapaaehtoista
Espoon Jälkihuolto tarjoaa Jokaiselle nuorelle oman sosiaalityöntekijän ja tarvittaessa ohjaajan Ohjaaja tapaa tarvittaessa 1-3 kertaa kuukaudessa Nuoren muuttaessa asuntoon tapaamisia on usein alussa enemmän.
Jälkihuoltonuorten asumisen tuen tarve yleisesti Nuorilla tietämättömyyttä asumiseen liittyen Monet pärjäävät pienellä tuella, esim. neuvonnalla virastoasioissa ja tsemppaamisella ja ohjauksella asumiseen liittyen Suurella osalla myös omasta takaa tukijoukkoja
Haasteelliset nuoret Yksinkertaisesti sanottuna nuoret, joilla on useita erilaisia vaikeita ongelmia Esim. persoonallisuushäiriöt, heikkolahjaisuus, vakava mielenterveysongelma, päihdeongelma jne. Tarvitsevat paljon apua
Jälkihuollon tukiasunnot Kuusi (6) omaa asuntoa Espoonkruunun naapuritukiperheen tukemia asuntoja (12) Espoon kaupungin naapuriperheen tukemia asuntoja (8) Espoonkruunun tukiasuntoja (7) Yksi (1) Y-säätiön suoravuokrausasunto Yhteensä 34 asuntoa
Jälkihuollon tukiasuminen Nuorille, jotka sitoutuvat ohjaukseen, on mahdollisuus saada jälkihuollon tuki- tai naapuritukiperheasunto Ohjaaja ja sosiaalityöntekijä neuvovat ja auttavat itsenäistymiseen liittyvissä asioissa
Jälkihuollon omat tukiasunnot Hyviä puolia: Tukea saa koko kolmen vuoden ajan Asumisen ongelmakohtiin pystyy puuttumaan nopeammin Nuoret sitoutuvat paremmin tukeen, koska se on yhteydessä asumiseen
Nuoret kaupungin vuokra-asunnoissa Samat tukipalvelut kuin omissa tukiasunnoissa Haaste: Kaikki nuoret eivät halua kotikäyntejä, vaikka sitoutuvat muuhun yhteistyöhön jälkihuollon kanssa
Lisätukea asumiseen Ostopalvelut esim. NAL ja S-asunnot/Kalliola, yhteistyö vielä uutta Suhteellisen monella on kontakti esim. nuorisoasemaan tai psykiatrian poliklinikalle Joillakin nuorilla on avohoitokontakti esim. A- klinikalle tai Emppuun (Espoon mielenterveys- ja päihdepalvelukeskus)
Jälkihuollon ja ostettavan asumisen tuen yhteistyö Hyvä käytäntö olisi: Jos ostetaan ulkopuolelta asumiseen tukea, on parasta jos tuki räätälöidään yhdessä jälkihuollon, palveluntuottajan ja asiakkaan kanssa Yksilöllisyys Ns. valmiit paketit eivät välttämättä vastaa tarvetta Sosiaalityöntekijä on prosessinomistaja Toimija toimittaa säännöllisesti raportit Säännölliset tapaamiset osapuolten välillä
Haasteita asumisessa jälkihuollon näkökulmasta: Asuntoja ei ole riittävästi Mielenterveysongelmaisille nuorille on vaikea saada järjestettyä riittävää tukea. Päihdeongelma ja siitä aiheutuvat häiriöt on suurin syy asunnon menettämiseen
Asumispohdintaa: Asumisvaihtoehtoja heikommin pärjääville nuorille. Nuoret, jotka pystyvät asumaan itsenäisesti tuen avulla Oma asunto, jossa normaalit säännöt asumiselle Henkilökunta, joka tarjoaa tukea Mikäli on lääkitystä, tarvitaan sairaanhoidon ammattilainen, joka tsekkaa lääkkeet Aluksi seuranta vaikka joka päivä
Nuoret jotka eivät pärjää itsenäisesti: Yhteisöllinen keskitetty vaihtoehto Mahdollisimman kodinomainen Kaikille omat asunnot ja tukea Virka-ajan tuki ei riitä, ainakin ilta aikaan klo 21.00 asti. Henkilökunta jo aamulla paikalla Päihteiden käyttö ei saa olla asumisen esteenä Häiriöihin puututaan nopeasti Samat säännöt kuin muussakin asumisessa Kaverit saa käydä Normaalia asumista henkilökuntaa ja tukea saatavilla Asuminen alkaisi jo jälkihuollon aikana Asuminen voisi jatkua jälkihuollon jälkeenkin
Yhteisöasumisesta Yhteisöasuminen, jossa oma huone mutta muuten yhteiset keittiö- ja muut tilat - sopivat vain harvoille Jälkihuoltonuoret eivät halua laitosmaiseen asumiseen