Välinehuoltotoimintojen uudelleen organisointi Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä

Välinehuoltotoimintojen uudelleen organisointi Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä Päivi Aro Anne-Marie Haapa-Alho Pirjo Haapakoski Henna-Maija Ihander Hanna Jääskeläinen Outi Kalske Hanna-Sisko Kaukkila Ritva Kosklin Pirjo-Riitta Liuksila Marketta Löf Ritva Mattila Seija Paatero Reijo Peltonen Heljä Perho Marianne Routamaa Eija Tuominen Sanna Vahala Sarja Serie A nro 3, 2007

Välinehuoltotoimintojen uudelleen organisointi Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä Työryhmän loppuraportti Välinehuoltotoimintojen uudelleen organisointityöryhmä Päivi Aro Anne-Marie Haapa-Alho Pirjo Haapakoski Henna-Maija Ihander Hanna Jääskeläinen Outi Kalske Hanna-Sisko Kaukkila Ritva Kosklin Pirjo-Riitta Liuksila Marketta Löf Ritva Mattila Seija Paatero Reijo Peltonen Heljä Perho Marianne Routamaa Eija Tuominen Sanna Vahala Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin julkaisuja, sarja A nro 3, 2007

Julkaisija Kielenkääntäjä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Kiinamyllynkatu 4 8 PL 52, 20521 Turku Puh. 02-313 0000 Fax 02-313 3613 www.vsshp.fi Per-Mikael Jansson ISSN 1797-1772 ISBN 978-952-5142-22-8

KUVAILULOMAKE VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN JULKAISUJA, sarja/nro A3 Teoksen nimi: Välinehuoltotoimintojen uudelleen organisointi Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä. Työryhmän loppuraportti. Laajuus: 38 sivua 30 liitesivua Tekijä(t): Päivi Aro, Anne-Marie Haapa-Alho, Pirjo Haapakoski, Henna-Maija Ihander, Hanna Jääskeläinen, Outi Kalske, Hanna-Sisko Kaukkila, Ritva Kosklin, Pirjo-Riitta Liuksila, Marketta Löf, Ritva Mattila, Seija Paatero, Reijo Peltonen, Heljä Perho, Marianne Routamaa, Eija Tuominen, Sanna Vahala Tiivistelmä: Välinehuoltotoimintojen uudelleenorganisointityöryhmä asetettiin Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtajan Aki Lindenin päätöksellä 16.1.2006 ( 1 /2006). Työryhmän tehtäväksi määriteltiin ehdotuksen tekeminen välinehuollon uudeksi organisaatiomalliksi. Tähän liittyen työryhmä velvoitettiin laatimaan käytännön toteutussuunnitelma keskitetyn Turun yliopistollisen keskussairaalan (TYKS) toimintamallin pohjalta ottaen huomioon T-sairaalan jatkorakentamisen suunnittelussa huomioitavat asiat. Lisäksi työryhmän tuli ottaa kantaa siihen, miten välinehuolto tulisi järjestää koko VSSHP:n alueella. Tässä raportissa työryhmä esittää näkemyksensä sekä ratkaisuehdotuksensa esitettyihin kysymyksiin. Välinehuoltotoiminnat muodostavat Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä laajan kokonai- suuden. Välinehuoltajia toimii Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä yhteensä 32:ssa eri yksikössä. Yhteensä välinehuollon henkilöstöä on 102. Työskentelyn edetessä työryhmä on koonnut systemaattisesti tietoa välinehuollon toiminnasta sekä TYKS:stä että alue- sairaaloista. Kerätyt tiedot koostuvat erilaista henkilöstöä, tiloja, laitteita, prosesseja ja suoritteita koskevista tiedoista ja ne esitetään loppuraportissa erillisinä liitteinä. Työryhmä esittää, että jatkossa välinehuollon toimintaa kehitetään keskitetyn organisaatio- mallin pohjalta koko VSSHP:n kattavana toimintana edeten vaiheittain vuosina 2007 ja 2008. Näille vaiheille on esitetty raportissa yksityiskohtaiset tavoitteet. Edelleen työryhmä ottaa kantaa organisaatiomalliin ja esittää ehdotuksen keskitetyn välinehuollon organisaation tavoitemallista. Organisaatiouudistus on prosessi ja se tulee toteuttaa yhteistyössä eri yksiköiden ja ammattiryhmien kanssa. Tavoitteena tulevaisuudessa on liittää välinehuollon toiminta kiinteämpään yhteyteen muiden palveluyksiköiden kanssa. Onnistuessaan välinehuollon keskitetty organisaatiomalli tukee Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin strategian mukaisen toiminnan toteutumista. Tavoitteena on laatujärjestelmän mukainen organisaatio, jossa on huomioitu henkilökunnan riittävyys, työhyvinvointi ja osaamisen kehittäminen. Toimintaprosessit rakennetaan yhdessä asiakkaiden kanssa ja yhteistyötä kehitetään koko ajan. Tarkoituksena on rakentaa järjestelmä, jossa on huomioitu VSSHP:n välinehuollon mahdollisuudet tuottaa välinehuoltopalveluja laajemmin sekä perusterveydenhuoltoon että sosiaalitoimeen. Välinehuollon tarvitsemien tarvikkeiden ja lopputuotteiden varastoinnissa sekä jakeluissa hyödynnetään tulevaisuudessa VSSHP:n muiden logistiikkapalvelujen tarjoamia mahdollisuuksia. Asiasanat: Välinehuolto, hallinnollisesti keskitetty välinehuolto, organisaatiomalli. ISSN: 1797-1772 ISBN: 978-952-5142-22-8 Hinta: 10 Tilausosoite: Sairaalatutkija Satu Heinonen, VSSHP Hallintokeskus, rakennus 11 A 5. krs, PL 52, 20521 Turku. Puh. 02-313 1108.

PRESENTATIONSBLAD EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKTS PUBLIKATIONER, serie/nr A3 Publikation: Omorganiseringen av instrumentvården i Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikt. Arbetsgruppens slutrapport. Omfattning: 38 sidor 30 sidor bilagor Författare: Päivi Aro, Anne-Marie Haapa-Alho, Pirjo Haapakoski, Henna-Maija Ihander, Hanna Jääskeläinen, Outi Kalske, Hanna-Sisko Kaukkila, Ritva Kosklin, Pirjo-Riitta Liuksila, Marketta Löf, Ritva Mattila, Seija Paatero, Reijo Peltonen, Heljä Perho, Marianne Routamaa, Eija Tuominen, Sanna Vahala Sammandrag: Arbetsgruppen för omorganisering av instrumentvården tillsattes genom direktören för Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikt Aki Lindéns beslut 16.1.2006 ( 1/2006). Som arbetsgruppens uppgift fastställdes att göra upp ett förslag till en ny organisationsmodell för instrumentvården. I samband med detta förpliktades arbetsgruppen att utgående från Åbo universitetscentralsjukhus (ÅUCS) koncentrerade verksamhetsmodell göra upp en förverkligandeplan för praktiken, i den skulle man ta hänsyn till de faktorer som beaktats vid den fortsatta utbyggnaden av T-sjukhuset. Arbetsgruppen skulle dessutom ta ställning till hur instrumentvården borde ordnas i hela sjukvårdsdistriktet. I den här rapporten presenterar arbetsgruppen sin åsikt samt sitt förslag till lösning av de frågor som framställts. I Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikt utgör instrumentvården en omfattande helhet. Instrumentvårdarna verkar i Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikt på sammanlagt 32 skilda enheter. Personalen för instrumentvård utgör sammanlagt 102 personer. I och med att arbetet har framskridit har arbetsgruppen systematiskt samlat information om instrumentvårdsverksamheten både på ÅUCS och på kretssjukhusen. Den information som samlats in består av olika uppgifter om personal, utrymmen, apparater, processer och prestationer och de presenteras i slutrapporten som en separat bilaga. Arbetsgruppen föreslår, att instrumentvården utgående från modellen för en centraliserad organisation i fortsättningen stegvis under åren 2007 och 2008 utvecklas till en verksamhet som täcker hela Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikt. För de här skedena har man i rapporten angivit detaljerade mål. Arbetsgruppen tar vidare ställning till organisationsmodellen och framlägger ett förslag till ett eftersträvat mål i form av en centraliserad instrumentvård. Förnyelsen av organisationen är en process och den bör förverkligas som ett samarbete mellan olika enheter och yrkesgrupper. Målet är att i framtiden ansluta instrumentvården fastare till de övriga serviceenheterna. Om den lyckas stöder den centraliserade organisationsmodellen för instrumentvården förverkligandet av en verksamhet i enlighet med Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikts strategi. Målet är en organisation i enlighet med kvalitetssystemet, där man beaktat välbefinnandet hos en tillräcklig personal och utvecklandet av kompetensen. Verksamhetsprocesserna byggs upp tillsammans med klienterna och man utvecklar hela tiden samarbetet. Avsikten är att bygga upp ett system där man beaktat möjligheterna för instrumentvård i Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikts att mera omfattande producera instrumentvårdstjänster både för primärhälsovården och för socialväsendet. Vid lagringen av de tillbehör som instrumentvården behöver och slutprodukterna samt vid distributionen använder man sig i fortsättningen av de möjligheter som Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikts övriga logistiktjänster erbjuder. Nyckelord: Instrumentvård, administrativt centraliserad instrumentvård, organisationsmodell. ISSN: 1797-1772 ISBN: 978-952-5142-22-8 Pris: 10 Distribution: Sjukhusforskare Satu Heinonen, Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikt, administrativa centralen, byggnad 11 A 5 vån., PB 52, 20521 Åbo. Tfn 02-313 1108.

DOCUMENTATION PAGE PUBLICATIONS OF THE HOSPITAL DISTRICT OF SOUTHWEST FINLAND, series/no A3 Title: Reorganizing instrument maintenance at the Hospital District of Southwest Finland. Final report by project team. No. of pages: 38 Appendeces, no. of pages: 30 Author(s): Päivi Aro, Anne-Marie Haapa-Alho, Pirjo Haapakoski, Henna-Maija Ihander, Hanna Jääskeläinen, Outi Kalske, Hanna-Sisko Kaukkila, Ritva Kosklin, Pirjo-Riitta Liuksila, Marketta Löf, Ritva Mattila, Seija Paatero, Reijo Peltonen, Heljä Perho, Marianne Routamaa, Eija Tuominen, Sanna Vahala Abstract: The reorganization team for instrument maintenance was set up based on a decision by the Chief Executive Officer of the Hospital District of Southwest Finland Aki Linden, dated 16.1.2006 ( 1 / 2006). The project team s goal was specified as drafting a new organization model. Based on this the project team had to draft a practical implementation plan based on the centralized functional model of the Turku University Hospital, taking into consideration matters pertaining to the planning of the continued building of the T Hospital. The project team also had to take a standpoint as to how instrument maintenance should be arranged within the Hospital District of Southwest Finland. In this report the project team presents its views and proposed solutions to the questions. Instrument maintenance makes up an extensive entity at the Hospital District of Southwest Finland. All in all, instrument maintenance specialists work in 32 units at the Hospital District of Southwest Finland. The instrument maintenance personnel amount to 102 persons. As the work progressed, the project team systematically collected information as to the instrument maintenance activities at both the Turku University Hospital and the regional hospitals. The data consists of various information on personnel, premises, equipment, processes and services produced and they will be presented as separate appendices in the final report. The project team proposes that the instrument maintenance activities are to be developed according to a centralized organization model to cover the entire Hospital District of Southwest Finland in stages during the years 2007 and 2008. The report states specific aims for these stages. Moreover, the project team presents an opinion on the organization model and gives a proposal for an objectives model for an organization of centralized instrument maintenance. The organization reform is a process and it should be implemented in cooperation with different units and professional groups. The aim in the future is to incorporate instrument maintenance more intimately with other service units. If successful, the centralized organization model for instrument maintenance supports functional implementation as described in the strategy of the Hospital District of Southwest Finland. The aim is an organization corresponding with the quality system, where sufficient personnel, well-being at work and development of know-how are taken into consideration. The functional processes are constructed together with the clients and cooperation is continuously developed. The aim is to build a system, where the potential of the instrument maintenance at the Hospital District of Southwest Finland is considered in more extensively producing instrument maintenance services for both the primary health care and social services. Opportunities presented by the Hospital District of Southwest Finland s other logistics services are utilized both in storage and distribution of equipment and end products required by instrument maintenance in the future. Key words: Instrument maintenance, administratively centralized instrument maintenance, organization model. ISSN: 1797-1772 ISBN: 978-952-5142-22-8 Price: 10 Orders: Hospital researcher Satu Heinonen, Hospital District Of Southwest Finland, Admin. Centre, Build. 11 A 5 th floor, PO Box 52, 20521 Turku. Tel. 02-313 1108.

SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 JOHDANTO 4 2 VÄLINEHUOLLON JÄRJESTÄMISTAVAT 5 2.1 Keskitetty välinehuolto 6 2.2 Osittain keskitetty välinehuolto ja hajautettu 7 välinehuolto 2.3 Välinehuoltotoimintojen järjestäminen muissa sairaaloissa 7 3 VÄLINEHUOLLON NYKYINEN TOTEUTTAMISTAPA 9 VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ 3.1 Välinehuoltokeskustyyppiset yksiköt Varsinais-Suomen 10 sairaanhoitopiirissä 3.2 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin TYKS:n osastoilla ja 12 TYKSLAB:ssa tapahtuva välinehuoltotyö 3.3 Instrumentaatio 15 3.4 Koneet ja laitteet 18 3.5 Logistiikka 19 3.6 Kustannukset 19 3.7 SWOT-analyysi välinehuollon nykyisestä toiminnasta 20 3.7.1 Vahvuudet 20 3.7.2 Heikkoudet 21 3.7.3 Mahdollisuudet 22 3.7.4 Uhkat 22 4 TULEVAISUUDEN TOIMINTA - HALLINNOLLISESTI KESKITETTY 23 VÄLINEHUOLLON TOIMINTAMALLI VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ 4.1 Henkilökunta 24 4.2 Instrumentaatio 24 4.3 Tilat ja laitteet 25 4.4 Varastointi ja jakelulogistiikka 26

2 4.5 Välinehuollon tuotteistus ja kustannuslaskenta 26 4.6 Toimintatavoitteet vuosille 2007 ja 2008 27 4.6.1 Vuosi 2007 27 4.6.2 Vuosi 2008 27 4.7 SWOT-analyysi hallinnollisesti keskitetystä välinehuollon yksiköstä 28 4.7.1 Vahvuudet 28 4.7.2 Heikkoudet 29 4.7.3 Mahdollisuudet 29 4.7.4 Uhkat 31 4.8 Tulevaisuuden tahtotila ja tavoitteet 31 5 LOPUKSI 32 6 LÄHTEET 35 7 LIITTEET 36

3 LIITTEET Liite 1 Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiirin johtaja Aki Linden 16.1.2006 1/2006 Välinehuoltotoimintojen uudelleen organisointityöryhmän asettaminen Liite 2 Välinehuoltotoimintojen uudelleen organisointityöryhmän alaryhmien kokoonpanot ja kokoukset Liite 3 Välinehuollon henkilökunta Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiirissä Liite 4 Prosessikuvaus: Hankintaprosessi välinehuollossa Liite 5 Turun yliopistollisen keskussairaalan leikkausosastojen instrumenttikorien ja muun instrumentaation määrä, laatu ja hinta Liite 6 Aluesairaaloiden leikkausosastojen instrumenttikorien ja muun instrumentaation määrä, laatu ja hinta Liite 7 Välinehuoltajan tehtävät Turun yliopistollisen keskussairaalan osastolla 350 (naistentautien klinikan leikkausosasto) Liite 8 TYKS: Välinehuollon laitteet / käyttöomaisuuden inventointi (sivu 1.) TYKS: Välinehuollon laitteet 31.12.2005 (sivu 2.) VSSHP Aluesairaalat: Välinehuollon laitteet/käyttöomaisuuden inventointi 2006 (sivu3.) VSSHP Aluesairaalat: Välinehuollon laitteet 31.12.2005 (sivu 4.) VSSHP TYKSLAB: Välinehuollon laitteet 31.12.2005 (sivu 5.) VSSHP TYKSLAB: Välinehuollon laitteet / käyttöomaisuuden inventointi 2006 (sivu 6.) TYKS, Aluesairaalat, TYKSLAB: Välinehuollon laitteet 31.12.2005 (sivu 7.) Liite 9 Välinehuollon toiminta; selvitys kustannuksista (sivu 1 ja 2) Liite 10 Hallinnollisesti keskitetyn välinehuollon organisaation tavoitemalli 2008 Liite 11 Välinehuollon yksikön toimintaprosessikuvaus; TYKS os 990 ja 993 (sivu 1.) Välinehuollon kuvaus; Välinehuolto TYKS leikkausosastolla 251 (sivu 2.) Välinehuollon kuvaus; Turunmaan sairaalan välinehuolto (sivu 3.) Välinehuollon toimintaprosessikuvaus; Välineistön huoltokierto Loimaan aluesairaalan välinehuoltokeskuksessa (sivu 4.) Välinehuollon toimintaprosessikuvaus; Välineiden huoltoreitit Salon aluesairaalan välinehuoltokeskuksessa (sivu 5.) Välinehuollon toimintaprosessikuvaus; Välineiden huoltoreitit Vakka-Suomen sairaalan välinehuoltokeskuksessa (sivu 6.)

4 1 JOHDANTO Välinehuoltotoimintojen uudelleenorganisointityöryhmä (jatkossa työryhmä) asetettiin Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin (VSSHP) johtajan Aki Lindenin päätöksellä 16.1.2006 ( 1 / 2006). Työryhmän aloittaessa puheenjohtajana toimi välinehuollon yksikön osastonhoitaja Eija Tuominen. Osastolta 250 työryhmään nimetyn välinehuoltaja Rauha Pullisen tilalla työryhmässä oli välinehuoltaja Päivi Aro. Työryhmää täydennettiin huhtikuussa 2006 ja työryhmän puheenjohtajaksi tuli hallintoylihoitaja Seija Paatero. Lisäksi työryhmään nimettiin yhteishankintapäällikkö Outi Kalske ja Turun terveystoimen edustajina aluejohtaja Pirjo-Riitta Liuksila sekä ylihoitaja Pirjo Haapakoski. Työryhmän jäsenet on esitetty tarkemmin liitteessä yksi (1). Työryhmän tehtäväksi määriteltiin ehdotuksen tekeminen välinehuollon uudeksi organisaatiomalliksi. Tähän liittyen työryhmä velvoitettiin laatimaan käytännön toteutussuunnitelma keskitetyn Turun yliopistollisen keskussairaalan (TYKS) toimintamallin pohjalta ottaen huomioon T-sairaalan jatkorakentamisen suunnittelussa huomioitavat asiat. Lisäksi työryhmä tuli ottaa kantaa siihen, miten välinehuolto tulisi järjestää koko VSSHP:n alueella. Tässä raportissa työryhmä esittää näkemyksensä sekä ratkaisuehdotuksensa esitettyihin kysymyksiin. Työskentelyn tehostamiseksi ensimmäisessä työryhmän kokouksessa 6.2.2006 perustettiin kolme alatyöryhmää ja esitettiin edustajat näihin työryhmiin. Nämä työryhmät ovat: 1) Välinehuolto T2-sairaalassa, 2) Välinehuolto kantasairaalassa ja 3)Välinehuolto Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirissä. Liitteessä kaksi (2) esitetään tarkemmin pientyöryhmien kokoonpanot ja pidetyt kokoukset. Välinehuoltotoimintojen uudelleen organisointityöryhmä teki työskentelynsä pohjalta väliraportin esitetyn aikataulun mukaisesti. Väliraportti hyväksyttiin johtoryhmän kokouksessa 10.4.2006. Työryhmä sai työlleen jatkoaikaa syyskuun 2006 loppuun, jolloin keskitetyn välinehuollon organisointia koskevan konkreettisen esityksen tulee olla valmis. Ajatuksena oli, että 1.1.2007 välinehuolto aloittaa toimintansa hallinnollisesti VSSHP:n laajuisena keskitettynä yksikkönä. Tällä tarkoitetaan sitä, että sairaanhoitopiirin organisaatiossa työskentelevät välinehuollon työntekijät, joilla tarkoitetaan välinehuoltokeskuksissa työskenteleviä välinehuoltajan ammattinimikkeellä tai jollakin muulla

5 ammattinimikkeellä toimivia henkilöitä sekä eri yksiköissä ja osastoilla työskentelevät välinehuoltajat, tulevat jatkossa kuulumaan hallinnollisesti samaan välinehuollon yksikköön. VSSHP:n hallitus päätti 28.3.2006, että sairaanhoitopiirin välinehuollon toiminnoista ja Muu sairaanhoitotoiminta -tulosyksikköön kuuluvasta sairaalahygieniatoiminnoista muodostetaan oma tulosyksikkönsä, joka vastaa koko VSSHP:n välinehuollosta ja sairaalahygieniasta. Tehty päätös on luonteeltaan valmisteleva. Varsinainen päätöksenteko tulosyksikkörakenteesta tapahtuu vuoden 2007 talousarviokäsittelyn yhteydessä hallituksessa, jolloin tehdään tarvittavat muutokset toimintasääntöön. Sairaalahygieniatoiminnasta vastaavat henkilöt ovat olleet työryhmässä asiantuntijoina välinehuollon hygieniakysymysten osalta. Työryhmä ei ole käsitellyt tai tehnyt ehdotusta sairaalahygieniatoiminnan organisoinnista. Raportissa esitetyt luvut perustuvat niihin tietoihin, joita käytössä olevista eri tietojärjestelmistä on ollut mahdollista saada työryhmän työskentelyn eri vaiheissa. Lisäksi eri yksiköistä ja osastoilta on pyydetty täydentäviä tietoja. Kaikkia tarvittavia välinehuollon toimintaa koskevia tietoja ei ole pystytty erottamaan eri osastojen tai yksiköiden omista tiedoista. Nämä näkyvät esitetyissä liitteissä yksiköiden ja osastojen arvioina. 2 VÄLINEHUOLLON JÄRJESTÄMISTAVAT Välinehuolto omana erikoistumisalueenaan on osa terveydenhuoltojärjestelmää. Se tuottaa organisaation ydinprosesseille välttämättömät tukipalvelut. Välinehuolto on vastuullista, tartuntojen leviämistä ehkäisevää työtä. Se on osa potilaan tai asiakkaan hyvinvoinnista huolehtimista, tulosvastuullista ja asiakaskeskeistä. Välinehuollon toimintaympäristöt ovat erilaisia ja teknologialtaan monimutkaisia. Sairaaloissa välinehuoltotiloja on leikkausosastoilla, toimenpideyksiköissä, poliklinikoilla ja vuodeosastoilla (Karhumäki 2006). Eri organisaatioissa välinehuollon mallit ovat muotoutuneet aikojen kuluessa erilaisiksi. Välinehuolto toteutetaan organisaatiossa keskitetyn, hajautetun ja osittain keskitetyn mallin mukaisesti.

6 2.1 Keskitetty välinehuolto Keskitetyssä välinehuollon toimintamallissa koko huoltoprosessi tapahtuu välinehuoltokeskuksessa, jossa henkilökuntamäärä ja rakenne ovat optimaaliset. Laitteisto (laitteiston määrä, laatu ja kapasiteetti) ja muut resurssit kuten tilat mahdollistavat korkeatasoisen ja monipuolisen palvelun. Välinehuoltokeskuksen palveluaika tukee eri yksiköiden perustehtävän suorittamista. Osa välineistä voidaan huoltaa ja desinfioida osastokohtaisesti. Kysymykseen tulevat esimerkiksi endoskopiayksiköiden taipuisten skooppien huoltaminen endoskopiayksikössä. Yhteen välinehuoltokeskukseen voidaan keskittää useampien sairaaloiden, terveyskeskusten ja hammaslääkärikeskusten tutkimus- ja hoitovälineiden huolto. Tällaisesta välinehuoltokeskuksesta esimerkkinä on Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) Meilahden sairaalan välinehuoltokeskus, jossa on Suomessa suurin fyysisesti keskitetty välinehuolto. Puhuttaessa hallinnollisesti keskitetystä välinehuollon toimintamallista tarkoitetaan sitä, että organisaatiossa kaikki välinehuoltotyötä välinehuoltokeskuksessa tekevät sekä eri osastoilla ja yksiköissä välinehuoltajan nimikkeellä työskentelevät kuuluvat hallinnollisesti välinehuollon organisaatioon. Välinehuolto voi olla järjestetty joko keskitetysti tai osittain keskitetysti. Hallinnollisesti keskitetty välinehuolto voi toimia myös toiminnallisesti hajautettuna. Puhuttaessa fyysisesti keskitetystä välinehuollon toimintamallista tarkoitetaan sitä, että on taloudellisesti kannattavaa keskittää potilaan hoidossa ja tutkimuksessa käytetyn välineistön huolto ja siinä käytettävät kalliit erikoislaitteet sekä välinehuollon asiantuntijuus sitä tarkoitusta varten perustettuihin sairaalan välinehuoltokeskuksiin. Näin vältetään päällekkäistä huoltotoimintaa osastoilla ja eri yksiköissä. Keskitetyssä välinehuollossa laitteiden käyttö pystytään maksimoimaan. Fyysisesti keskitetyssä välinehuollon toimintamallissa logistiset asiat (kuljetuskalusto ja sen huolto, kuljetusreitit ja aikataulut) sekä instrumenttien määrä ovat keskeisiä asioita. Fyysisesti keskitetyssä välinehuollon toimintamallissa tärkeää on se, että välineet ovat oikeassa paikassa, oikeaan aikaan ja oikein pakattuina. Siirtyminen kohti fyysisesti keskitettyä välinehuollon toimintamallia edellyttää moniammatillista yhteistyötä. Välinehuollon palvelut tulee sisäistää tärkeäksi osaksi potilaan palveluketjua. Tätä toimintatapaa tarkasteltaessa ja integroitaessa tulee huomioida potilaiden, henkilöstön ja kustannusten välinen tasapainotila.

7 2.2 Osittain keskitetty välinehuolto ja hajautettu välinehuolto Välineistön huolto hoidetaan keskitetyssä välinehuoltokeskuksessa lukuun ottamatta leikkausosastoja. Laitteiston taso ja kapasiteetti ovat siinä määrin edustavia, että välinehuoltokeskus pystyy ottamaan vastaan useiden erilaatuisten toimintayksiköiden tutkimus- ja hoitovälineistön huollon. Tällaisesta välinehuoltokeskuksesta esimerkki on TYKS kantasairaalan välinehuoltokeskus osasto 990. Välineistö huolletaan eri puolella sairaalan vuode- ja toimenpideosastojen yksiköiden omissa huoltohuoneissa. Henkilökunnan palkkakustannukset, laite- ja instrumenttihankinnat sekä välinehuoltotyöhön käytettävät tarvikkeet kuten pakkausmateriaalit ovat eri tulosyksiköiden budjeteissa. Välineistön huollossa käytettävät laitteet on sijoitettu eri yksiköiden huoltotiloihin. Välinehuoltokeskuksessa steriloidaan vain joidenkin yksiköiden välineitä ja valmistetaan räätälöityjä välinepakkauksia. Erikoisvälineet huolletaan osastokohtaisesti. Systemaattista tutkimusta erilaisista välinehuollon järjestelyjen vaikutuksista on suhteellisen vähän. Tehtäessä välinehuollon kartoitusta TYKS:ssa tarkasteltiin välinehuoltotoimintoihin liittyviä järjestelyjä myös muissa sairaanhoitopiireissä, joista seuraavassa esitetään lyhyet yhteenvedot. Työryhmän jäsenet Tuominen ja Kosklin kävivät tutustumassa kevään aikana välinehuollon järjestelyihin HUS:ssa Meilahden sairaalassa ja Oulun yliopistollisessa sairaalassa (OYS) sekä syksyllä Pohjois-Karjalan sairaanhoidon ja sosiaalitoimen kuntayhtymässä Joensuun keskussairaalassa. 2.3 Välinehuoltotoimintojen järjestäminen muissa sairaaloissa HUS kuntayhtymässä välinehuoltotoiminnot on keskitetty Palvelukeskuksen tulosalueelle, johon kuuluu muun muassa huoltopalvelukeskus. Sekä välinehuolto että laitoshuolto ovat huoltopalvelukeskuksen alaista toimintaa. Huoltopalvelukeskusta johtaa huoltopalvelujohtaja. Hänen alaisuudessaan välinehuoltokeskuksella on välinehuoltopäällikkö ja kaikilla välinehuoltokeskuksilla on lähityönjohtajana esimiestyön hoitamiseen ja työn organisointiin osastonhoitaja, sairaanhoitaja ja työnohjaaja. Työnohjaajalla HUS:n välinehuollon organisaatiossa tarkoitetaan välinehuoltajakoulutuksen omaavaa henkilöä, joka on saanut lisäkoulutuksen lähityön ohjaamiseen. Välinehuolto toimii viidessä välinehuoltokeskuksessa,

8 joista Meilahden sairaalan välinehuoltokeskus on suurin. Siellä työskentelee 54 henkilöä. Tuotantotilojen koko on yhteensä 1000 m 2. Keskitettyyn toimintamalliin siirtyminen on HUS Meilahden sairaalassa tapahtunut asteittain ja siinä on huomioitu henkilöstöhallintoon, työaikajärjestelyihin, logistiikkaan ja asiakkaiden tarpeisiin liittyvät näkökulmat. Meilahden sairaalan välinehuoltokeskuksessa otettiin vuonna 1999 käyttöön tietokoneperusteinen tuotannonohjausjärjestelmä, johon on tänä vuonna yhdistetty kirurgisten instrumenttien yksilöllinen seurantajärjestelmä. Välinehuoltokeskuksen suoritteiden määrä on yhteensä 1,5 miljoonaa kappaletta vuodessa. Näistä suoritteista 60 % tehdään Meilahden sairaalan välinehuoltokeskuksessa. Välinehuollon palvelut on tuotteistettu ja hinnoiteltu. Kustannuslaskenta on suoritettu IC-ecomed tietokoneohjelmaa apuna käyttäen ja se päivitetään määräajoin. Meilahden sairaalan välinehuoltokeskuksella on nimikkeitä yhteensä 1780. Tuotteen läpimenoaika Meilahden sairaalan välinehuoltokeskuksessa on 3,5 tuntia. OYS välinehuoltokeskus kuuluu leikkaus- ja tehohoidon tulosyksikköön, anestesia- ja tehohoidon alaisuuteen. Tulosyksikön johtaja on lääkäri ja välinehuoltokeskuksesta vastaa ylihoitaja. Välinehuoltajia on yhteensä 73. Välinehuollon yksikköön kuuluu välinehuoltokeskus, jossa työskentelee 17,5 välinehuoltajaa. Välinehuollon yksikön alaisuuteen kuuluvat lisäksi välinehuoltajat keskusleikkaussalissa (18 välinehuoltajaa), päiväkirurgiassa (4 välinehuoltajaa), anestesiatoiminnassa (1 välinehuoltaja) ja ulkopuolisissa palveluissa (1 välinehuoltaja). Välinehuoltoyksikössä on osastonhoitajan ja sairaanhoitajan lisäksi kolme välinehuoltajaa, jotka toimivat ns. sisäisinä sijaisina. Välinehuoltokeskuksen toimitila on noin 1200 m 2. Välinehuollon suoritteita ei lasketa. Keskusleikkausosastolla välinehuoltajat tekevät kolmivuorotyötä ja muissa yksiköissä yksi- tai kaksivuorotyötä. Ortopediset välineet (esimerkiksi ortopediset leikkauskorit, porat ja sahat) huolletaan keskusleikkausosastolla. Muu välineistö huolletaan välinehuoltokeskuksessa. OYSissä ei ole hallinnollisesti keskitettyä välinehuollon organisaatiota. Välinehuollon tuotteet on tuotteistettu ja tilausjärjestelmä toimii tietokoneavusteisesti. Järjestelmä ei mahdollista tuotteiden jäljitettävyyttä. Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymässä välinehuoltokeskus kuuluu sairaanhoidon palveluyksikössä anestesia- ja leikkaustoiminnan alaisuuteen. Tulosyksiköstä vastaa lääkäri. Välinehuoltokeskuksessa toimii 1 osastonhoitaja, 1 sairaanhoitaja, 26 välinehuoltajaa ja 1 osastosihteeri. Sairaalan välinehuoltajat kuuluvat välinehuoltokeskuksen organisaatioon. Keskitetyssä välinehuollossa työskentelee 20 välinehuoltajaa.

9 Lisäksi välinehuoltajia työskentelee kuudessa muussa yksikössä. Välinehuollolla on 38 sisäistä asiakasta. Välinehuoltokeskuksen uudet tilat otettiin käyttöön v. 2004. Suunnittelussa on huomioitu leikkausoston tarpeet. Välinehuoltokeskus sijaitsee liukuoven takana leikkausosastosta. Välinehuollon palveluista 80 % menee leikkausosastolle, joten yhteistyö leikkausosaston ja välinehuoltokeskuksen välillä on tiivistä. Toiminta- ja huoltoprosessit on suunniteltu moniammatillisesti. Välinehuoltokeskus varastoi leikkausosaston steriilit välineet ja valmistaa toimenpidepöytiä valmiiksi leikkausosastolle erilaisia toimenpiteitä varten. Ulkomaisista välinehuollon järjestelyistä mainittakoon Hollannissa sijaitseva Combi-Ster välinehuoltokeskus. Ulkoistettu välinehuoltokeskus rakennettiin 7-30 kilometrin etäisyydelle asiakaskohteista ns. teollisuusalueelle. Paikallinen sairaanhoitoalue omistaa ja hallinnoi itsenäisenä toimivaa säätiöpohjaista yritystä, joka toimii liikalaitosmallin mukaisesti. Alueella asuu 1,5 miljoonaa asukasta. Yrityksen avainsana on laatu ja organisoitu toimintatapa. Yrityksellä on sertifioitu laatujärjestelmä (ISO 9002). Välinehuollossa on käytössä tietojärjestelmä toiminnan/tuotannon ohjaukseen sekä asiakasja suoritetilastojen dokumentointiin. Välinehuollossa valmistetaan vain standardipakkauksia ja leikkauskoreja. Omaa tuotevalmistustoimintaa, kuten pesupakkausten tai vastaavien tuotteiden valmistaminen, ei ole. 3 VÄLINEHUOLLON NYKYINEN TOTEUTTAMISTAPA VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ Länsi-Suomen läänihallituksen hanke- ja kehittämisrahan avulla vuonna 2004 2005 selvitettiin välinehuoltotoimintojen nykytila TYKS:in kantasairaalassa (leikkausosastot, poliklinikat, päiväkirurgiset yksiköt, synnytysosasto, dialyysiosasto, ensiapupolikikka, tehoosastot sekä laboratorioliikelaitoksen tietyt osastot ja TY Patologian laitos). Edellä mainittujen yksikköjen lisäksi selvitykseen sisällytettiin välinehuoltotoiminnat TYKS Paimion sairaalassa, TYKS Raision sairaalassa, TYKS Kirurgisessa sairaalassa ja Suusairauksien klinikassa. Raportti Välinehuoltotoimintojen kartoitus TYKS:ssä julkaistiin syyskuussa 2005.

10 TYKS:in välinehuoltotoimintojen selvityksessä huomioitujen yksiköiden ja osastojen lisäksi sairaanhoitopiirin alaisissa sairaaloissa välinehuoltoa tehdään Salon aluesairaalassa, Vakka- Suomen sairaalassa, Loimaan aluesairaalassa ja Turunmaan sairaalassa. Välinehuoltajia toimii VSSHP:ssä yhteensä 32:ssa eri työpisteessä. Yhteensä välinehuollon henkilöstöä on 102, joista 89 välinehuoltajaa, 3 välinehuoltaja varahenkilöä, 3 osastonhoitajaa, 1 apulaisosastonhoitaja, 2 sairaanhoitajaa, 1 perushoitaja, 2 laitoshuoltajaa ja 1 lähetti. Liitteessä kolme (3) on kerrottu tarkemmin henkilökuntamäärä sekä rakenne. Välinehuollon osastonhoitaja Salon aluesairaalassa ja välinehuollon sairaanhoitaja (50%) Vakka-Suomen sairaalassa hoitavat oman toimensa ohella sairaalan hygieniahoitajan tehtävät. Salon aluesairaalan välinehuoltokeskuksen osastonhoitajalle kuuluvat lisäksi hankintoihin liittyvät tehtävät. Myös Loimaan aluesairaalan välinehuoltokeskuksen osastonhoitaja on hoitanut hankintoihin liittyviä tehtäviä. 3. 1 Välinehuoltokeskustyyppiset yksiköt Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä Piirin alueella on yhdeksän välinehuoltokeskustyyppistä yksikköä, jotka toimivat joko keskitetysti tai osittain keskitetysti. Välinehuoltokeskustyyppisellä yksiköllä tarkoitetaan välinehuoltokeskusta tai välinehuoltopistettä, joka palvelee koko sairaalaa tai useita sisäisiä ja/tai ulkoisia asiakkaita. Nämä yksiköt ovat seuraavat: TYKS kantasairaalan välinehuoltokeskus osasto 990 (sisäisiä asiakkaita 95 ja ulkoisia asiakkaita 26), TYKS kirurgisen sairaalan välinehuoltokeskus osasto 993 (sisäisiä asiakkaita 10 ja ulkoisia asiakkaita 110), TYKS Raision sairaalan välinehuoltokeskus osasto 992 (sisäisiä asiakkaita 15 ja ulkoisia asiakkaita 7), TYKS Paimion sairaalan välinehuoltokeskus osasto 121 (sisäisia asiakkaita 11), TYKS Suusairauksien klinikan välinehuolto osasto 527 (70 % välinehuoltotyöstä menee TYKS:ille ja 30 % Turun Yliopistolle), Loimaan aluesairaalan välinehuoltokeskus (sisäisiä asiakkaita 33 ja ulkoisia asiakkaita 2), Salon aluesairaalan välinehuoltokeskus (sisäisiä asiakkaita 50 ja ulkoisia asiakkaita 18), Vakka-Suomen sairaalan välinehuoltokeskus (sisäisiä asiakkaita 17 ja ulkoisia asiakkaita 4) ja Turunmaan sairaalan välinehuolto (sisäisiä asiakkaita 13). Nämä välinehuoltokeskustyyppiset välinehuollon yksiköt tarjoavat välinehuoltopalveluita vuodeosastoille, leikkausosastoille, poliklinikoille, toimenpideyksiköille, psykiatrian yksiköille, TYKSLAB liikelaitoksen yksiköille, kuvantamiskeskuksen yksiköille, sairaala-

11 apteekin yksiköille ja lähellä sijaitsevalle terveyskeskuksen yksiköille. Aluesairaaloiden välinehuoltokeskukset palvelevat edellä mainittuja yksiköitä heidän alueellaan sekä lähellä sijaitsevia sairaaloita (esimerkiksi Salon aluesairaala tarjoaa välinehuoltopalvelut Halikon sairaalalle). Lisäksi Vakka-Suomen sairaalan välinehuoltokeskuksessa huolletaan hammashuollossa käytettävät välineet. Välinehuoltopalveluiden tuottamisen lisäksi kaikki välinehuoltokeskustyyppiset yksiköt, edustavat välinehuoltoon liittyvissä asioissa asiantuntijuutta ja tarjoavat välinehuoltotyön ohjeistusta omassa sairaalassa ja omalla alueellaan. TYKS Raision sairaalan välinehuoltokeskus osasto 992 tarjoaa etyleenioksidisterilointipalvelut koko VSSHP:n. Alla Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin välinehuoltokeskustyyppisten yksiköiden suoritemäärät vuodelta 2005. Suorite on tehty välinehuollon tuote, joka voi olla yksittäispakattu ja steriloitu instrumentti tai yksi huollettu instrumenttikori. Taulukossa yksi (1) on kerrottu asiakkaiden määrät sekä tieto siitä ovatko välinehuollon palvelut tuotteistettu. Taulukko1. Välinehuollon suoritteet ja asiakasmäärät välinehuoltokeskustyyppisissä yksiköissä 2005. Paikka Suoritteet 2005 Sisäiset Ulkoiset Tuotteistus (kpl) asiakkaat asiakkaat TYKS Os 990 264148 95 26 on, Hansa TYKS Os. 993 85753 10 110 on, Hansa Os. 992, Raisio 31174 15 7 ei Os. 121, Paimio 28052 11 0 ei Turunmaan sair. 25197 (arvio) 13 0 ei Vakka-Suomen sair. 55660 17 4 ei Salon alues. 172268 50 18 ei Loimaan alues. 78430 33 2 ei TYKS Os. 527 (ei arviota) (TYKS 70%) (30% TY) ei Yhteensä 740682 244 167 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueella toimii yhdeksän välinehuoltokeskustyyppistä yksikköä, jotka palvelevat yhteensä 411 asiakasta. Näiden yksiköiden yhteenlasketut suoritemäärät osasto 527 tietoja lukuun ottamatta olivat vuonna 2005 yhteensä 740 682. Tuotteistus ja tietokonepohjainen välinehuollon tilausjärjestelmä on kahdella välinehuoltokeskuksella. Suoritemäärät eivät ole verrattavissa henkilökuntamääriin (vrt. liite 3.) eri välinehuoltokeskustyyppisissä yksiköissä. Tämä johtuu siitä, että suoritteilla tarkoitetaan hyvin eri tyyppisiä kokonaisuuksia. Yksi suorite voi olla joko yksittäispakattu ja steriloitu

12 instrumentti tai instrumenttikori, jossa on useita erilaisia instrumentteja. Tästä syystä ei ole mahdollista verrata esimerkiksi eri yksiköiden toiminnan tehokkuutta toisiinsa pelkkien suorite- ja henkilökuntamäärien avulla. Vertailu edellyttää kattavan yhtenäisen tuotteistuksen laatimista ja eri tuotteiden välinehuoltoprosessien työaikaseurantaa. 3.2 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin TYKS:n osastoilla ja TYKSLAB:ssa tapahtuva välinehuoltotyö TYKS:n kantasairaalan eri klinikoiden 16 eri osastolla työskentelee yhteensä 29 välinehuoltajaa. Seitsemällä eri osastolla on käytössään höyryautoklaavi, joten näillä osastoilla tapahtuu koko välinehuollon prosessi eli välineiden pesu ja desinfektio, tarkastaminen, pakkaaminen, sterilointi ja varastointi. Esimerkiksi U-sairaalassa tehdään vuosittain noin 26 000 (kts. Anestesiologian ja tehohoidon yksikön U-osastoryhmän toimintakertomus 2005) toimenpidettä, joihin tarvitaan steriloituja välineitä ja/tai välinekoreja. Tällä hetkellä A-, U- sekä T-sairaalan leikkausosastoilla työskentelevät välinehuoltajat huoltavat leikkausosastoilla olevissa välinehuoltotiloissa huomattavan määrän instrumentteja. Huolto tapahtuu sen mukaan, kun välineitä on käytetty ja huoltotarvetta ilmenee. Välinehuollon palveluiden tuottamista ei seurata leikkausosastoilla, eikä käytössä ole tuotteistusta. Välinehuoltokeskus osasto 990 tarjoaa kaikille TYKS:n klinikoiden osastoille välinehuoltopalveluina niin sanottuja omavalmisteita. Lisäksi osasto 990 tarjoaa desinfektio- ja sterilointipalveluja. Ne kantasairaalan leikkausosastot, joilla on höyryautoklaavi, tarvitsevat matalalämpöplasma- (Sterrad) sterilointipalveluita ja muita tuotteita välinehuoltokeskuksen osastolta 990. TYKSLAB liikelaitoksessa työskentelee viidessä eri yksikössä yhteensä 10 välinehuoltajaa. He hoitavat laboratorioiden välinehuoltotyön eri yksiköissä ja valmistavat mm. viljelymaljoja koko sairaanhoitopiiriä varten. TYKSLAB liikelaitoksessa tapahtuva välinehuoltotyö sisältyy heidän laatujärjestelmäänsä. Välineiden ja muiden tuotteiden sterilointipalvelut toimittaa kantasairaalassa sijaitseville TYKSLABin osastoille välinehuoltokeskus osasto 990 ja Loimaan aluesairaalassa sijaitsevalle TYKSLABin osastolle Loimaan aluesairaalan välinehuoltokeskus. Kaaviossa yksi (1) sivulla 16 on kuvattu välinehuoltotoimintojen kokonaisuutta Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirissä. Kaaviossa nuolet välinehuoltokeskuksen osastolta 990 eri klinikoiden eri osastoille kuvastavat asiakassuhteita. Kaavio antaa myös käsityksen

13 sairaanhoitopiirissä toteutettavien välinehuoltotoimintojen laajasta kokonaisuudesta sekä välinehuoltohenkilökunnan sijoittumisesta useisiin erilaisiin työpisteisiin. Kaaviota luettaessa on vielä huomioitava eri työpisteiden fyysinen etäisyys toisistaan. Kaaviossa olevat tähdet kuvaavat yksiköitä, joissa on höyryautoklaavi. TYKS:n leikkausosastoilla, teho-osastolla, poliklinikoilla ja vuodeosastoilla sekä TYKSLAB:ssa tapahtuva välinehuoltotyö on kuvattu syksyllä 2005 ilmestyneessä selvityksessä. Välinehuoltotoimintojen kartoitus TYKS:issä (Mäkilä Hanna & Tuominen Eija). Kymmenessä Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiiriin kuuluvassa yksikössä on vuosittain välinehuoltajaopiskelijoita joko työssäoppimisjaksoilla tai ammattitutkinnon näyttötutkintoja suorittamassa. Vuoden 2005 aikana näissä edellä mainituissa kymmenessä yksikössä oli yhteensä 63 opiskelijaa ja opiskelupäiviä kertyi vuonna 2005 yhteensä 900.

14 Kaavio 1. Välinehuollon yksiköt ja niissä toimiva henkilökunta sekä eri klinikoiden osastoilla ja yksiköissä työskentelevät välinehuoltajat Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä. Välinehuoltokeskustyyppiset yksiköt Osasto 990 (U-sair. K-krs.) - oh, ph, 10 vh - asiakkaita n.120 - yli 1000 tuotetta Hansassa Osasto 993 (Kir.sairaala) - aoh, 12 vh + 1 vh vara - asiakkaita n.120 - yli 1000 tuotetta Hansassa Osasto 992 (Raision sair.) - 3 vh - asiakkaana myös Raision kaupunki Osasto 527 Suusair. klin. - 3 vh pistettä, 5 vh + 2 vh - asiakkaana koko talo + TY+ Turun terv. toimen hamm. päiv. Turunmaan sairaala - 2 vh - palvelee Turunmaan sair. leikkaus- ja vuodeosastoja Paimion sairaala (keuhkosair. klinikka), os 121-4 vh - palv. Paimion sair. eri osast. Vakka-Suomen sairaala - 1 sh (hyg.hoit.) (50 % ) - 3 vh, 1 laitoshuolt. - palv. koko sair. + terv.kesk. Salon aluesairaala - 1 oh (hyg.hoit.), 1 sh (hankinnat) - 5 vh +1 los:lla, 1 lähetti Loimaan aluesairaala -1 oh - 4 vh + 1 vh pkl:lla+ 1 vh lab - 1 laitoshuoltaja Osastoilla työskentelevät välinehuoltajat * =höyryautoklaavi Naistenklinikka - os. 360, 1 vh * - os. 350, 1 vh * Ensiapupoliklinikka - os. 220, 1 vh Kirurgian klinikka - os. 253, 2 vh - os. 250, 7 vh * + 1 vh-varahlö - os. 251, 1 vh -* - os. 227, 1 vh Anestesia- ja tehohoidon yksikkö -os. 950, 4 vh Lastenklinikka - os. 413, 1 vh - os. 414, 1 vh - os. 450, 1 vh * Silmäklinikka - os. 550, 1 vh * - os. 522/550, 1 vh Korvaklinikka - os. 525, 1 vh - os. 555, 2 vh * - yhteensä 1 vh varahenkilö Sisätautien ja neurologian klinikka os. 026, 1 vh TYKSLAB - os. 938, 3 vh - os. 931, 2 vh - os. 131, 2,5 vh - os. 930, 1,5 vh

15 3.3 Instrumentaatio Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä eri yksiköt ja osastot omistavat ja hankkivat heidän tarvitsemansa yksittäiset instrumentit sekä leikkauksissa tarvittavat instrumentaatiot (edellä mainitulla tarkoitetaan instrumentteja, instrumentaatioita, leikkauskoreja ja containereita). Kukin yksikkö tekee hankintasuunnitelman, budjetoi ja toteuttaa välineiden hankinnat itsenäisesti yhdessä materiaalitoimiston kanssa. Instrumenttien hankinta ja huolto nousevat varsinkin leikkausosastoilla suoritettavan työn kulmakiveksi. Taulukossa kaksi (2) on kuvattu instrumenttien hankintamääriä sekä kustannuksia vuosina 2003 2005 TYKS:in kantasairaalan leikkausosastoilla A-, U- ja T-sairaalassa. Kustannukset taulukossa on ilmoitettu euroina. Instrumenteissa kiinni olevan omaisuuden arvoa on vaikeaa saada selville, koska instrumentit ovat käyttötavarana eri laatuisia. Hyvänlaatuisia ja kestäviä instrumentteja voidaan käyttää yli kaksikymmentä vuotta. Taulukko 2. Leikkausosastojen instrumenttihankintakustannukset euroissa ja määrät vuosina 2003 2005 TYKS:n kantasairaalan A, U ja T-sairaalassa. Vuosi 2003 2004 2005 yhteensä osasto klinikka kpl kustannus kpl kustannus kpl kustannus kpl kustannus 250 kir.kl 1122 176 248 944 11 4754 * * 2 066 291002 251 kir.kl 61 14 952 53 22 133 70 29 439 184 66524 253 kir.kl * * * * 119 31 462 119 31462 350 naistenkl 76 24 413 233 21 995 118 26 305 427 72713 360 naistenkl 37 1 569 0 0 3 36 40 1605 450 lastenkl 94 9 480 79 6 494 129 8 680 302 24654 550 silmäkl 215 26 391 205 24 976 194 23 912 614 75279 555 korvakl 126 15 149 120 22 276 103 16 225 349 53650 Yhteensä 1731 268 202 1634 97 874 736 250 813 4 101 616889 * = tieto puuttuu TYKS kirurgisen sairaalan leikkausosaston 254 uusien instrumenttien hankintamenot olivat vuonna 2004 yhteensä 111 007 euroa ja vuonna 2005 yhteensä 110 000 euroa. Edellä mainittu leikkausosasto käyttää lisäksi leasing-instrumentaatioita, joiden kustannukset eivät sisälly edellä mainittuihin hankintakuluihin. TYKS Raision sairaala hankki vuonna 2005 uusia instrumentteja 30 000 eurolla. TYKS Paimion sairaalan uusien instrumenttien hankintakulut olivat vuonna 2005 yhteensä 10 000 euroa. Myös TYKS Paimion sairaala

16 käyttää leasing-instrumentteja, joiden kulut eivät sisälly edelliseen laskelmaan (ylihoitaja Kirsi Kiviniemen tiedonanto). Seuraavassa taulukossa on esitetty aluesairaaloiden leikkausosastojen instrumenttien hankinnoista aiheutuneet kustannukset. Tiedot perustuvat aluesairaaloiden ilmoittamiin arvioihin. Aluesairaaloiden osalta ei ole saatavissa instrumenttien määriin liittyviä tietoja. Taulukko 3. Aluesairaaloiden leikkausosastojen instrumenttien hankintakustannukset euroissa vuosina 2003 2005. Vuosi 2003 2004 2005 Yhteensä Sairaala kustannus kustannus kustannus kustannus Salo 27 051 56 713 51 223 134 987 Loimaa 59 354 17 998 92 770 170 122 Vakka- puuttuva puuttuva 12 987 12 987 Suomi tieto tieto Turunmaa 47 482 23 476 21 357 92 315 Yhteensä 133 887 98 187 178 337 410 411 TYKS:n instrumenttihankinnat vuosittain ovat yhteensä noin 600 000. Taulukossa neljä (4) on kuvattu koko VSSHP:n instrumenttiostot vuosina 2003 2005 Fina- seurannan mukaisesti. Taulukko 4. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin instrumenttiostot euroissa vuosina 2003 2005 Fina- seurannan mukaisesti Paikka 2002 2003 2004 2005 TYKS 629702,30 521687,10 1158043,00 689215,60 Salon aluesairaala 33109,30 34787,36 67036,06 58416,16 Vakka-Suomen sair. 4763,86 4779,75 11249,79 6790,87 Loimaan aluesairaala tieto puuttuu tieto puuttuu 54400,46 110248,10 Turunmaan sairaala 19509,61 63983,06 48000,89 60536,70 YHT 687085,10 625237,30 1338730,00 925207,50 Kaaviossa kaksi (2) nähdään Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin instrumenttiostot vuosina 2002 2005. Kirurgisen sairaalan fuusioituminen Turun Yliopistollisen keskussairaalan toiminnaksi 1.1.2004 ja T-sairaalan ensimmäisen osuuden varustamisen tuomat lisät näkyvät

17 selkeänä piikkinä vuonna 2004. T-sairaalan ensimmäinen osa otettiin käyttöön marraskuussa 2003. Kaavio 2. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin instrumenttiostot 2002 2005. VSSHP Instrumenttiostot 2002-2005 1600000 1400000 1200000 1000000 800000 600000 400000 200000 0 2002 2003 2004 2005 Tyks Salo Vakka-Suomi Loimaa Turunmaa YHT Instrumenttien hankinta vaatii asiantuntijuutta erikoisaloittain ja tarkkaa seurantaa tarvittavien instrumenttien määristä sekä hinta-laatusuhteen tuntemusta. Onnistunut instrumenttien hankintaprosessi on hyvän moniammatillisen yhteistyön lopputulos. Liitteessä neljä (4) on kaavio käyttötarvikkeiden ja irtaimistoon kuuluvien tarvikkeiden hankintaprosessista. Instrumentit voidaan pakata monella eri tavalla käyttötarkoituksen ja huoltotarpeen mukaan. Tästä johtuen eri osastoilla samakin instrumentaatio voidaan pakata eri tavoin. Näin kuitenkin mahdollistetaan osaston toiminnan kannalta järkevin ja taloudellisin käyttö. Yleisimmin instrumentit ovat pakattu instrumenttikoreihin, containereihin tai setteinä sterilointipusseihin. Esimerkiksi pelkästään TYKS:n leikkausosastoilla (kts. liite 5) on käytössä lähes 670 instrumenttikoria, jotka sisältävät instrumentteja n. 27 700. Containereita on yhteensä 320, joiden instrumenttimäärä on n. 17 000 ja instrumenttisettejä on noin 870, joissa instrumentteja noin 7000. Liitteeseen viisi (5) on koottu TYKS:n leikkausosastojen instrumenttikorien ja muun instrumentaation määrät, tiedot instrumenttien hinnoista sekä laadusta.

18 Aluesairaaloiden leikkausosastoilla on käytössä noin 360 instrumenttikoria, jotka sisältävät instrumentteja 8960. Aluesairaaloissa containereita on noin 60 ja niissä oleva instrumenttimäärä on 1740. Lisäksi aluesairaaloissa on instrumenttisettejä noin 430, joissa instrumentteja noin 1400. Liitteessä kuusi (6) on esitetty aluesairaaloiden leikkausosastojen instrumenttikorien ja muun instrumentaation määrät, niiden hinnat sekä tiedot laadusta. Leikkausosastoilla instrumenttien huollosta vastaavat välinehuoltajat suorittavat instrumenttien huollon lisäksi lukuisia muita tehtäviä. Välinehuoltajien työaika vaihtelee leikkausosastoittain kello 7.00 22.00 välillä. Yövuoroissa leikkausosastoilla ei ole välinehuoltajia. Välinehuoltajan tehtävät osastolla 350 ovat esimerkkinä välinehuoltajan työn monimuotoisuudesta ja ne on kuvattu liitteessä seitsemän (7). Useilla eri leikkausosastoilla U-sairaalassa sekä osastolla 250 on höyryautoklaavit. Näissä yksiköissä välinehuollon prosessi (pesu, desinfektio, tarkastus, pakkaus, sterilointi ja varastointi) tapahtuvat kokonaisuudessaan. 3.4 Koneet ja laitteet TYKS:n välinehuollon, TYKSLAB:n välinehuollon ja aluesairaaloiden välinehuollon laitteet yksiköittäin on kuvattu liitteessä kahdeksan (8, sivut 1-7). Liitteestä käy ilmi mikä laite on kyseessä, laitteen sijoituspaikka sekä laitteen hankintameno. Liitteestä ilmenevät lisäksi poistokertymätiedot 31.12.2005 tilanteen mukaan. Välinehuollon laitteiden yhteenlaskettu hankintameno TYKS:ssä käyttöomaisuuden vuoden 2006 inventointitietojen mukaan on 1 850 374 euroa. Aluesairaaloiden välinehuollon laitteiden yhteenlaskettu hankintameno on vastaavasti 723 385 euroa käyttöomaisuuden vuoden 2006 inventointitietojen mukaan. TYKSLAB:n välinehuollon laitteiden hankintamenot 31.12.2005 tietojen mukaan ovat 68 870 euroa. Koneiden ja laitteiden määrät ovat todellisuudessa kuitenkin liitteessä esitettyjä lukumääriä suuremmat. Tämä johtuu siitä, että käytössä on vanhoja laitteita, joilla ei ole enää kirjanpidollisia poistokertymiä. Näitä laitteita löytyy esimerkiksi TYKS:n kantasairaalan leikkausosastolta 250. Välinehuollon laitekanta kirjanpidollisten tietojen valossa näyttää siltä, että lähitulevaisuudessa TYKS:ssä on tarvetta joidenkin toiminnan kannalta välttämättömien laitteiden uusimiseen. Aluesairaaloissa laitteet ovat jonkin verran uudempia.

19 3.5 Logistiikka TYKS:ssä huollon alaisuuteen kuuluvat lähetit tuovat osastoilta käytetyt ja esidesinfioidut välineet välinehuoltokeskukseen osastolle 990 huollettavaksi. Lähetit ottavat välinehuoltokeskuksesta puhtaisiin kuljetuslaatikoihin pakatut steriloidut välineet ja toimittavat ne tietyn ohjelman mukaisesti A-, U- ja T-sairaalaan. TYKS:n kuljetusyksikkö kuljettaa välinehuollon toimitukset TYKS kirurgiseen sairaalaan, TYKS Raision sairaalaan ja muualle. Ulkopuolisten asiakkaiden (esimerkiksi Korvacenter ja Pulssin leikkausosasto) huoltoon toimittamisesta vastaa ulkopuolinen toimija. TYKS kirurgisessa sairaalassa Turun Terveystoimen kuljetus vastaa käytettyjen ja esidesinfioitujen välineiden toimittamisesta välinehuoltokeskuksen osastolle 993. TYKS kirurgisen sairaalan leikkausosastolta käytetyt välineet toimitetaan käsittelemättömänä välinehuoltokeskukseen osastolle 993 leikkausosastolla työskentelevien välinehuoltajien toimesta. TYKS kirurgisen sairaalan välinehuoltokeskuksessa osastolla 993 huolletut välineet pakataan puhtaisiin kuljetuslaatikoihin ja edelleen osastokuljetuksia varten kuljetuskonsoleihin. Turun Terveystoimen kuljetus huolehtii huolletut välineet välinehuoltokeskuksesta osastolta 993 asiakkaille. TYKS kirurgisen sairaalan leikkausosaston huolletut välineet toimitetaan välinehuollon steriilistä varastosta suoraan leikkausosaston steriiliin varastoon välinehuoltajien toimesta. TYKS:in välinehuoltokeskuksen osasto 990 ja TYKS kirurgisen sairaalan välinehuoltokeskuksen osasto 993 asiakkaat tekevät tilauksen Oberon - ohjelmalla tai paperilomakkeella. 3.6 Kustannukset Välinehuoltotilojen yhteenlaskettu suuruus Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä on 3269m2. Välinehuollon henkilökuntamäärä on 102. Heidän arvioidut yhteenlasketut palkkakustannuksensa sosiaalikuluineen ovat 2 928 877 euroa. Liitteessä yhdeksän (9) on selvitys välinehuoltotoiminnan kustannuksista Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä. Kustannuksia arvioitaessa on otettu huomioon materiaalikustannukset, hoitotarvikekustannukset ja huoltotarvikekustannukset tileittäin. Kustannuksia tarkasteltaessa vaikeutena on se, että useissa yksiköissä välinehuollon kustannukset sisältyvät yksikön kustannuksiin, eikä niitä pystytä erottamaan tällä hetkellä ilman seurantaa riittävällä tarkkuudella yksiköiden muista kustannuksista (kts. liite 9, sivu 3).

20 3.7. SWOT-analyysi välinehuollon nykyisestä toiminnasta Välinehuoltotoimintojen uudelleenorganisointityöryhmä teki SWOT-analyysin välinehuollon nykyisestä toteuttamisesta Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiirissä. Seuraavassa esitetään yhteenveto työryhmän näkemyksistä liittyen välinehuollon nykytoiminnan vahvuuksiin, heikkouksiin, mahdollisuuksiin ja uhkiin. 3.7.1 Vahvuudet Nykytoiminnan vahvuutena nähdään se, että palvelut osaston/oman yksikön sisällä on räätälöity. Palvelujen saanti on nopeaa ja palveluiden tuottamisessa muun toiminnan ja yhteistyökumppaneiden huomioon ottaminen on erittäin hyvää. Palvelu on joustavaa ja laadukasta. Palvelu vastaa asiakkaiden tarpeita. Leikkausosastolle pystytään antamaan yksilöllistä palvelua. Välinehuoltajat toimivat osastolla hyvässä yhteistyössä hoitohenkilökunnan kanssa. Tämä mahdollistaa tieto-taidon lisäämisen ja laajentamisen. Instrumenttikierto on nopea, kun välimatka leikkaussalista välinehuoltopisteeseen nykyisessä toimintamallissa on lyhyt (välinehuoltopiste sijaitsee leikkausosastolla). Tällä voidaan vähentää instrumenttien määrän tarvetta. Ammattitaitoiset pysyvät välinehuoltajat ovat toiminnan laadun ja tehokkuuden tärkein lenkki. Nämä pysyvät työntekijät kouluttautuvat ja kehittävät työtään jatkuvasti. Henkilökunta omaa asiantuntijuuden osaston/oman sairaalan välineiden huollossa sekä hallitsee erikoisvälineiden huollon. Välinehuoltajan työ on monipuolista. Pitkään välinehuoltotyötä tehneet välinehuoltajat tuntevat laajasti erilaisia instrumentteja ja heidän kokemuksensa erityisinstrumentaatioista ja laitteista on hyvä. Johdon ja osastoilla työskentelevien henkilöiden vastuut ja valtuudet on määritelty. Välinehuollon näkökulmasta asiakkaiden olosuhteet ja tarpeet tunnistetaan hyvin ja ne huomioidaan kun välinehuoltopalveluja kehitetään. TYKS Välinehuollon yksikössä toimitaan laatujärjestelmän mukaisesti. Laatujärjestelmää ylläpidetään ja kehitetään ISO9001:2000 laatujärjestelmän mukaisesti.