Verinäytteiden otto 1 (5) Hyvä dialyysihoidon asiantuntija! Suomessa dialyysikeskusten välillä on aika vähän kanssakäymistä. Aherramme omissa nurkissamme uskoen oman käytännön olevan ainoa oikea. Keskustelun virittämiseksi rohkenemme lähettää tämän kyselyn Suomen kaikkiin dialyysikeskuksiin ja sairaaloiden yhteydessä toimiviin hemodialyysiyksiköihin. Toivomme, että suhtaudut asiaan vakavasti ja vastaat heti tai viimeistään 31.10.2005 mennessä. Vastaa omalla nimelläsi yhteystietojen kera! Saanemme ottaa yhteyttä, jos käytäntönne vaikuttavat mielenkiintoisilta? Verinäytteiden otto hemodialyysihoidon yhteydessä Toteutunutta dialyysiannosta arvioidaan usein mittaamalla veren ureapitoisuus dialyysi-istunnon alussa ja lopussa. Varsinkin hoidon lopussa verinäyte voidaan ottaa monella eri tavalla. Eri menetelmillä voidaan saada erilaiset tulokset. Tällä vuosituhannella on julkaistu sekä eurooppalainen että amerikkalainen suositus näytteenotosta. Suositusten noudattaminen on osoittautunut käytännössä vaikeaksi, koska nykyaikaiset dialyysikoneet ovat liian viisaita, hälyttävät herkästi ja pysäyttävät veripumpun kesken näytteenoton. Koska ureapitoisuuksia ei yleensä mitata joka hoidon yhteydessä, verinäytteisiin perustuvat menetelmät ovat pistokokeen luontoisia eivätkä tulokset välttämättä edusta potilaan tavanomaista hoitoa. Ne kuitenkin kertovat omalla tavallaan, mitä yhdessä dialyysi-istunnossa on saatu aikaan. Ionidialysanssiin perustuvilla dialyysikoneen lisälaitteilla voidaan helposti, ilman verinäytteitä mitata hetkellistä dialyysitehoa (pistokokeen luontoisesti) useita kertoja joka hoidon aikana. Ovatko ne ratkaisu dialyysiannoksen mittaamiseen? Heikkokin oma munuaistoiminta on arvokasta dialyysipotilaalle. Miten jäljellä oleva munuaistoiminta (RRF) huomioidaan dialyysiannoksen suunnittelussa ja mittaamisessa? Jos käytännöt osoittautuvat kovin kirjaviksi, olisi ehkä paikallaan järjestää tilaisuus, jossa kukin saisi puolustaa omiaan. Tampereen hemodialyysipäivillä helmikuussa 2004 esitettiin mielenkiintoisia tuloksia monista hoitokäytännöistä, mutta ei näistä. Helsingin tämän syksyn dialyysipäivillä oli toinen teema. Ehtiikö seuraavaksi Turku, Oulu vai Kuopio? Savonlinnassa 1.10.2005 Eija Korhonen ja Tiina Laamanen teho- ja dialyysisairaanhoitajia Aarne Vartia erikoislääkäri SAVONLINNAN KESKUSSAIRAALA 57120 SAVONLINNA puh (015)581 3216, fax (015)581 3476
Verinäytteiden otto 2 (5) Verinäytteiden otto hemodialyysihoidon yhteydessä Kysymys 1. (valitse vain yksi vaihtoehto) Veren ureapitoisuuden lasku dialyysin aikana kuvaa omalla tavallaan hoidon tehoa. Määritämme kunkin potilaamme veren, seerumin tai plasman ureapitoisuuden saman dialyysiistunnon alkaessa ja päättyessä ( ed ja jd ) yleensä 1. kerran vuodessa tai harvemmin 2... kuukauden välein 3... viikon välein 4. tarvittaessa Kysymys 2. (valitse vain yksi vaihtoehto) Hoidon päättyessä verinäyte voidaan ottaa eri vaiheissa. Kohdissa 4 ja 5 kysytään väliaikaa minuutteina. Otamme jd-näytteen (dialyysi-istunnon lopulla) 1. dialyysin aikana noin 30 min ennen hoidon päättymistä 2. välittömästi ennen hoidon päättymistä (arterialetkun irrottamista) 3. välittömästi arterialetkun irrottamisen jälkeen 4. min arterialetkun irrottamisen jälkeen, ennen veren palauttamista 5.... min sen jälkeen kun veri on palautettu (koneen verentunnistin ei enää huomaa verta veenaletkussa) Kysymys 3. (valitse vain yksi vaihtoehto) Jos verinäyte otetaan dialyysin aikana (ennen arterialetkun irrottamista), se on kätevintä ottaa arterialetkun näytteenottoportista. Hoidon päätyttyä, arterialetkun irrottamisen jälkeen, näyte voidaan ottaa arteria- tai veenakanyylista. Otamme jd-näytteen yleensä 1. arterialetkun näytteenottoportista 2. arteriakanyylista 3. veenakanyylista
Verinäytteiden otto 3 (5) Kysymys 4. (valitse vain yksi vaihtoehto) Slow flow- ja stop pump-tekniikoissa veripumppu hidastetaan tai pysäytetään 15-60 sek ennen näytteenottoa. Nämä menetelmät tulevat kysymykseen vain, jos näyte otetaan ennen kuin arterialetku on irrotettu, siis dialyysin aikana. Veripumpun nopeuden pienentäminen saattaa aiheuttaa hälytyksiä, jotka pysäyttävät veripumpun hankalalla hetkellä. Kohdassa 2 kysytään, mikä on veripumpun nopeus näytteenottohetkellä ja kuinka monta minuuttia ja sekuntia nopeus on ollut se. Kohdassa 3 kysytään, kuinka monta minuuttia ja sekuntia veripumppu on ollut pysäytettynä välittömästi ennen näytteenottoa. Jd-näytettä ottaessamme veripumpun nopeus on yleensä 1. normaali (sama kuin hoidon aikana) 2. ml/min.. :.. min:sek ajan ennen näytteen ottoa 3. veripumppu on ollut pysäytettynä.. :.. min:sek ajan ennen näytteen ottoa Kysymys 5. (valitse vain yksi vaihtoehto) Kun suunniteltu hoitoaika on täyttynyt, dialyysikone voi automaattisesti lopettaa ultrafiltraation, mutta dialyysi jatkuu. UF voidaan keskeyttää myös manuaalisesti. Jd-näytettä ottaessamme ultrafiltraatio yleensä 1. on käynnissä 2. ei ole käynnissä Kysymys 6. (valitse vain yksi vaihtoehto) Ulkonestekierron pysäyttäminen dialyysin aikana saattaa aiheuttaa hälytyksiä, jotka haittaavat näytteenotossa. Jd-näytettä ottaessamme dialyysiliuos (ulkoneste) yleensä 1. kiertää 2. ei kierrä Kysymys 7. (voit valita useita vaihtoehtoja, ellet vastaa 4.) Veren ureapitoisuuden lasku dialyysin aikana kuvaa hoidon tehoa. Se voidaan ilmoittaa erilaisilla tunnusluvuilla. Ed- ja jd- verinäytteistä laskemme tunnusluvut 1. URR (Urea Reduction Ratio) 2. Kt/V urea 3. ekt/v urea (ekvilibroitu Kt/V) 4. emme käytä urealaskelmia
Verinäytteiden otto 4 (5) Kysymys 8. (valitse vain yksi vaihtoehto) Veren ureapitoisuuksien lisäksi laskennassa voidaan tarvita muita suureita, esim paino, ultrafiltraatio(tai painon lasku hoidon aikana) ja hoitoaika. Jos laboratorio tekee laskelmat, laboratorioon on toimitettava verinäytteen lisäksi nämä tiedot. Urealaskutoimitukset tekee yleensä 1. lääkäri 2. hoitaja 3. sihteeri 4. laboratorio 5. muu, kuka? 6. tietojen syöttö ja laskenta on automatisoitu 7. emme käytä urealaskelmia Kysysmys 9. (valitse vain yksi vaihtoehto) Kt/V urea :n laskennassa käytämme klassista ureakineettista mallia (single pool variable volume urea kinetic model) 1. kyllä 2. ei Kysymys 10. (valitse vain yksi vaihtoehto) Dialyysiveritien resirkulaatio johtuu yleensä huonosti toimivasta fistelistä. Resirkulaatio heikentää dialyysitehoa. Fistelin kunnon arviointiin on muitakin menetelmiä kuin resirkulaation mittaus. Mittaamme veritien resirkulaatiota yleensä 1. tarvittaessa 2. potilaskohtaisesti säännöllisesti.. kuukauden välein 3. potilaskohtaisesti säännöllisesti.. viikon välein 4. emme mittaa Kysymys 11. (valitse vain yksi vaihtoehto) Resirkulaatiota voidaan mitata tai arvioida monella tavalla. Verinäytteetkin voidaan ottaa eri tavoin, mutta tässä emme kiinnitä huomiota siihen. Resirkulaation mittaamisessa käytämme useimmiten 1. kolmen verinäytteen menetelmää 2. lämpötilamenetelmää (BTM tai vastaava) 3. NaCl-injektiomenetelmää (Critline tai vastaava) 4. muuta menetelmää, mitä? Kysymys 12. Joissakin dialyysikoneissa on lisälaite tai toiminto (Gambro-Hospal Diascan, Fresenius OCM), jolla voidaan mitata dialyysitehoa hoidon aikana ionidialysanssimenetelmällä. Ionidialysanssi on lähellä ureapuhdistumaa. 1. käytössämme on dialyysikonetta (lukumäärä) 2. näistä :ssa on ionidialysanssimittari (Diascan, OCM tai vastaava)
Verinäytteiden otto 5 (5) Kysymys 13. (valitse vain yksi vaihtoehto) Ionidialysanssin mittaus tapahtuu yksinkertaisimmillaan täysin automaattisesti, käsin koskematta. Mittaus voidaan tehdä useita kertoja joka hoidossa. Jos kaikissa koneissa ei ole mittaria, potilaita voidaan kierrättää. Seuraamme dialyysitehoa ionidialysanssimenetelmällä (Diascan, OCM tai vastaava) 1. tarvittaessa 2. joka hoidossa koneilla, joissa on ko mittari 3. potilaskohtaisesti säännöllisesti.. kuukauden välein 4. potilaskohtaisesti säännöllisesti.. viikon välein Kysymys 14. (valitse vain yksi vaihtoehto) Munuaisten toiminta ei yleensä lopu yht äkkiä dialyysihoidon alkaessa, ellei munuaisia poisteta. Munuaistoiminnasta on hyötyä dialyysipotilaallekin, mutta sen mittaaminen on hankalaa. Se voidaan mitata isotooppimenetelmällä tai keräämällä virtsaa, minkä lisäksi tarvitaan verinäytteitä. Mittaamme kunkin hemodialyysipotilaan jäljellä olevaa munuaistoimintaa (RRF, Residual Renal Function) yleensä 1. kerran vuodessa tai harvemmin 2... kuukauden välein 3... viikon välein 4. tarvittaessa Jos jd-näytteenotosta on kirjallinen ohje, toivomme kopiota siitä. Ellei ole, kuvaa menetelmä omin sanoin mahdollisimman yksityiskohtaisesti. Olisimme kiitollisia myös käyttämästänne Kt/V:n laskentakaavasta, ellette käytä klassista UKM:aa (kysymys 9). Päiväys Vastaaja Yhteystiedot Kiitos vastauksistasi!