Erittäminen. Nestetasapaino, pahoinvointi, nenämahaletku, dialyysi

Transkriptio

1 Erittäminen Nestetasapaino, pahoinvointi, nenämahaletku, dialyysi

2 Ihmisen massasta n. 60 % vettä Vettä elimistö menettää nesteitä/ vrk virtsa n. 1,5-2 litraa/ vrk haihtuminen n. 1 litra/ vrk Nestetasapaino Arviointi Esitiedot Sisään menevät nesteet Poistuneet nesteet ja niiden laatu Janon tunne Status Laboratorio kokeet

3 Nestevajaus SYYT haihtuminen, hikoilu, menetykset ruoansulatuskanavasta vuoto, kudosturvotukset, palovamma OIREET kuiva iho ja limakalvot, jano, takykardia, raajojen ääreisosien viileys, virtsanerityksen väheneminen, palelu, verenpaineen lasku HOITO nopea veden vajauksen korjaus verenvuodossa verivolyymin korjaus

4 SYYT sydämen vajaatoiminta munuaisten vajaatoiminta Vaikea nestevajaus OIREET painon lisääntyminen Turvotukset Keuhkoödeema ascitesneste HOITO aiheuttavan taudin ja syyn hoito (esim. sydämen vajaatoiminnan hoito, diureetit jne. )

5 Sairaudet Jotkin lääkkeet Leikkauksen jälkitila Raskauden alkuvaihe Pahoinvointi Keinuva liike Seuranta Määrä ja laatu Kokonaisnestetasapaino Aspiraation vaara

6 Pahoinvoinnin hoito Asentohoito Ravitsemus Nesteytys Lääkitys Muut keinot

7 Nenämahaletku NML Määrän arviointi vähintään 2 kertaa/ vrk Eritteen tarkkailu (samoin kuin oksennuksesta)

8 Normaali haihtuminen n. 1 litra/ vrk Hikoilu ja kuume Hikoilu aktiviteetit, ilmasto runsas hikoilu voi kaksinkertaistaa haihtumisen määrän/ vrk Kuume kuume nostaa haihtumisen määrää ml/ aste/ vrk

9 Asetetaan kudokseen tai onteloon Dreeni eli laskuputki Dreenin avulla poistetaan ylimääräinen neste, märkä, ilma tai kaasu Dreenieritteen tarkkailu: määrä väri viskositeetti haju

10 Dialyysi

11 Dialyysi eli keinomunuaishoito Munuaisten vajaatoiminta on etenevä sairaus. Jos munuaisten toiminta heikkenee niin paljon, että kehon nestetasapaino ja puhdistustoiminta ovat vaarassa, potilas tarvitsee dialyysia eli keinomunuaishoitoa. Dialyysille ei ole muuta vaihtoehtoa kuin munuaisensiirto. Dialyysi puhdistaa elimistöä kuonaaineista ja korjaa nestetasapainoa poistamalla ylimääräistä nestettä.

12 Dialyysissa korjataan myös kehon kalsiumja fosforitasapainoa, kaliumtasapainoa ja happo-emäs -tasapainoa. Dialyysi korjaa näitä kaikkia vain osittain, ja siksi tarvitaan lisäksi lääkehoitoa sekä tarkka ruokavalio. Dialyysi auttaa munuaisten vajaatoiminnan aiheuttamiin oireisiin, kuten väsymykseen, pahoinvointiin ja ihon kutinaan. Lisäksi tavoitteena on ehkäistä lisäsairauksien syntymistä sekä parantaa potilaan elämänlaatua ja auttaa häntä elämään mahdollisimman normaalia elämää dialyysiajan ulkopuolella.

13 Dialyysihoidon turvin voi elää kymmeniä vuosia. Munuaisten vajaatoimintaan ei kuole, jos sitä hoidetaan asianmukaisesti. Vaarana ovat liitännäissairaudet, kuten sydän- ja verisuonitaudit. Vakavan munuaistaudin kanssa selviytymiseen vaikuttavat potilaan ikä taudin luonne muut sairaudet

14 Vatsakalvo eli peritoneaalidialyysi Vatsakalvo- eli peritoneaalidialyysi (PD-dialyysi) on hoitomuoto, jossa käytetään hyväksi potilaan omaa vatsakalvoa Dialyysineste valutetaan vatsaonteloon katetrin kautta, jossa se pidetään joitakin tunteja Vatsakalvo toimii puoliläpäisevänä kalvona, jolloin kuona-aineet ja neste siirtyvät verestä dialyysinesteeseen ja poistuvat elimistöstä, kun dialyysineste valutetaan ulos. Vatsakalvodialyysiä varten asetetaan pienessä leikkauksessa katetri vatsaonteloon, jota kautta dialyysineste valutetaan sisään ja ulos Dialyysissä oleva voi elää ja liikkua normaalisti, vaikka dialyysineste on vatsaontelossa. Vatsakalvodialyysiä voidaan tehdä yksilöllisesti potilaan tarpeiden mukaisesti käsivaihdoin tai koneellisesti yön aikana.

15 Jatkuva vatsakalvodialyysi Jatkuvassa peritoneaalidialyysissä (CAPD eli Continuous Ambulatory Peritoneal Dialysis) eli "käsivaihdoissa" dialyysinesteet vaihdetaan 4 5 kertaa vuorokaudessa Dialyysineste valutetaan vatsaonteloon ja annetaan vaikuttaa joitakin tunteja Sen jälkeen vatsaontelossa ollut neste valutetaan ulos ja puhdas dialyysineste laitetaan tilalle Näin dialyysi toimii jatkuvasti ja vastaa eniten omien munuaisten toimintaa Nesteen vaihdon voi sovittaa omaan päiväohjelmaansa ja sen voi tehdä missä tahansa puhtaassa paikassa Dialyysinesteet on pakattu 1,5 3 litran pusseihin.

16 Vatsakalvodialyysia varten tarvitaan pysyvä tie vatsaonteloon. Pienessä leikkauksessa asennetaan katetri vatsanpeitteiden läpi vatsaonteloon. Katetrista noin 15 senttimetriä on vatsanpeitteiden ulkopuolella ja noin senttimetriä vatsaontelossa. Katetri on ohut, pehmeä letku, joka laitetaan joko paikallispuudutuksessa tai selkäydinpuudutuksessa. Operaatio vaatii 1 3 päivän sairaalahoidon. Leikkaushaava ja katetrin ulostulokohta eli exit-site peitetään steriilillä taitoksella 5 7 päivän ajaksi. Haavat paranevat ja katetri kasvaa kiinni 2 3 viikossa.

17 Dialyysihoitaja opettaa taitoksien vaihdon ja haavan ja katetrin ulostulokohdan hoidon. Ompeleet poistetaan vuorokauden kuluttua leikkauksesta. Saunominen on yleensä sallittu 4 6 viikon kuluttua. On tärkeää, että katetri ei liiku ulostuloaukossa. Siksi katetri opetellaan ankkuroimaan hyvin teipeillä ihoon.

18 Hoidon toteutus Vatsakalvodialyysi toteutetaan siten, että dialyysineste valutetaan vatsaonteloon katetrin kautta, ja neste pidetään vatsaontelossa useita tunteja. Tänä aikana kuona-aineita, suoloja ja nestettä siirtyy verestä dialyysinesteeseen. Dialyysineste valutetaan ulos vatsaontelosta, ja uutta, puhdasta dialyysinestettä vaihdetaan vatsaonteloon, ja prosessi alkaa taas alusta. Dialyysinesteen vaihto pitää tehdä steriilisti, jotta bakteereita ei pääse vatsaonteloon.

19 Vatsakalvodialyysi Vatsakalvodialyysia voidaan tehdä joko käsin tai koneen avulla. Lääkäri tai hoitaja suunnittelee yhdessä potilaan kanssa, millainen dialyysihoitomuoto sopii parhaiten. Elämäntavat ja erilaiset lääketieteelliset asiat vaikuttavat hoitomuodon valintaan. Hoito voidaan aloittaa toisella hoitomuodolla ja vaihtaa myöhemmin toiseen. Molemmat hoitomuodot ovat jatkuvia eli tapahtuvat 24 tuntia seitsemänä päivänä viikossa, mikä muistuttaa terveiden munuaisten toimintaa.

20 Hemodialyysi

21 Hemodialyysi Elimistön kuona-aineet ja ylimääräinen neste poistetaan verestä dialyysikoneen avulla Sairaalassa n. 3 kertaa viikossa (n. 4 tunnin ajan) tai jatkuva esim. tehohoidossa Suoniyhteys: valtimosta ja laskimosta muodostettu sentraalinen dialyysikatetri Veri kierrätetään dialyysikoneen kautta - > kuona-aineet poistuu ja puhdistettu veri palautetaan takaisin elimistöön

22 Hemodialyysi Dialyysikoneen pumppu kierrättää potilaan verta filtterin, dialysaattorin, läpi. Dialysaattori on jaettu kahteen erilliseen tilaan, joiden välissä on puoliläpäisevä kalvo. Kalvon toisella puolella kulkee veri ja toisella puolella ulkoneste. Potilaan verestä siirtyy kuona-aineita ulkonestepuolelle. Tätä kutsutaan dialyysiksi.

23 Hemodialyysin aikana kehosta poistetaan myös ylimääräistä nestettä. Tätä kutsutaan ultrafiltraatioksi Ultrafiltraatio määritellään yksilöllisesti jokaisen hoitokerran alussa riippuen siitä, kuinka paljon painoa on tullut hoitojen välillä. Jokaiselle potilaalle määritellään kuivapainotavoite eli dialyysin jälkeinen paino, jolloin elimistössä ei ole ylimääräistä nestettä.

24 Hemodialyysien suorittamiseen tarvitaan veritie. Hyvissä ajoin ennen hoitojen aloitusta tehdään toiseen käteen puudutuksessa verisuonileikkaus, jossa tavallisimmin ranteen alueen valtimo ja laskimo yhdistetään niin sanotuksi AV-fisteliksi Valtimopaine kuljettaa verta kyynärvarren laskimoihin, jotka laajenevat ja joihin voidaan pistää dialyysissä tarvittavat kaksi neulaa.

25 Fistelikädessä tuntuu verenvirtauksen aiheuttama sirinä, jota potilas ohjataan tunnustelemaan kotona säännöllisesti. Kun leikkaushaava on parantunut, voi tehdä normaaleja päivittäisiä toimintoja, kuten kevyttä työtä ja kotiaskareita, voi harrastaa liikuntaa ja saunoa. Sen sijaan kiristäviä sidoksia, tiukkoja resoreita, kelloa tai rannerengasta ei suositella pidettäväksi leikatussa kädessä.

26 Fistelikädestä ei saa ottaa verenpainetta tai verikokeita eikä siihen saa laittaa kanyyleita. Jos haavassa tuntuu tulehduksen oireita kuten kuumotusta, punoitusta, turvotusta tai särkyä tai jos normaalisti fistelistä tuntuva sirinä loppuu, on otettava yhteyttä hoitopaikkaan mahdollisimman pikaisesti. Jos toimivaa AV-fisteliä ei onnistuta rakentamaan, voidaan kyynärtaipeeseen laittaa keinosuoni eli grafti tai asentaa keskuslaskimoon dialyysikatetri.

27 Hoidon toteutus Yleensä dialyysipotilaan hoitoaika on 4 5 tuntia kolme kertaa viikossa. Hoitojen alkuvaiheessa dialyysia voidaan antaa myös päivittäin kahdesta ja puolesta kolmeen tuntiin kerrallaan. Hoitoa voidaan antaa myös yödialyysina kahdeksan tuntia kerrallaan.

28 Dialyysi Hoidon aikana potilaan vointia ja hoidon teknistä toteutumista seurataan. Dialyysin aikana voi ilmetä verenpaineen laskua, lihaskramppeja eli suonenvetoa, pahoinvointia tai päänsärkyä. Ongelmat pyritään ennakoimaan ja ehkäisemään sekä hoitamaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Hoidon aikana voi muun muassa syödä, lukea, katsella televisiota tai levätä

29 Munuaisensiirto

30 Munuaisen siirto Suomessa tehdään vuosittain vajaa 200 munuaisen siirtoa. Munuaisensiirtoa jonottaa tällä hetkellä noin 350 dialyysihoidossa olevaa potilasta. Sopivista siirrännäisistä on siis pulaa. Munuaissiirrännäisistä yli puolet toimii vielä 10 vuoden jälkeen. Keskimääräinen odotusaika ensimmäiseen siirtoon on noin vuosi, ja odotusaika on viime vuosina ollut pitenemässä, koska siirtojen määrää ei ole pystytty lisäämään, vaikka tarvitsijoiden määrä on lisääntynyt

31 Noin 95 prosenttia munuaisensiirroista tehdään Suomessa aivokuolleilta luovuttajilta. Muihin maihin verrattuna elinten saatavuus on Suomessa melko hyvä, vaikka niitä ei saadakaan riittävästi. Elinluovutustoimintaa ovat edistäneet tehohoitoyksiköiden aktiiviset ponnistelut ja tiedottaminen esimerkiksi elintestamentista.

32 Munuaisen siirto Munuaisensiirron edellytyksenä pidetään sopivaa veriryhmää ja kudostyypitystä vastaanottajan ja luovuttajan välillä. Koska sopivista siirrännäisistä on pulaa, elävien omaisluovuttajien määrää pitäisi pyrkiä lisäämään. Ennen munuaisen luovuttamista mahdollinen luovuttaja tutkitaan huolellisesti. Selvittelyihin kuuluu sekä fyysinen että henkinen kartoitus.

33 Munuaisen luovutus Munuaisen luovutukseen liittyy normaali nukutuksen ja leikkauksen riski. Pitkällä tähtäimellä verenpainetaudin riski saattaa hiukan lisääntyä. Munuaisen vastaanottajan kannalta on etuna munuaisensiirron odotusajan lyheneminen, operaation optimaalinen ajoitus sekä munuaisen hyvä kunto. Suomessa munuaisensiirtotoiminnan tulokset ovat maailman huippuluokkaa. Siirtoja on tehty HYKS:issä vuodesta 1964 lähtien yli zech9kpw

34 Video dialyysistä

35 Lähteet Lähihoitajan käsikirja Sairaanhoito ja huolenpito, kirja