Ympäristölautakunta 41 04.03.2013 Ympäristölupa louhinnalle ja murskaukselle, Iisalmen kaupunki 92/11.01.00/2013 Ymplk 41 Valmistelija: ympäristönsuojelutarkastaja Jari Kärkkäinen, p.0400 144 453 1. ASIA Ympäristönsuojelulain 28 :n mukainen ympäristölupa kiviaineksen lou hin nal le ja murskaukselle, Iisalmi 2. HAKIJA Iisalmen kaupunki/tekninen keskus PL 10 74101 IISALMI Hakijan yhteyshenkilö: Juha Rönkkö, p. 040 588 9013 Y-tunnus: 9086071-6 3. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Lupaa haetaan kiviaineksen louhinnalle ja murskaamiselle. Toi minta paik ka sijaitsee Iisalmen kaupungin Iisalmen kylässä tilalla Kaa topaik ka (kiinteistötunnus 140-407-112-0) osoitteessa Kierrätyskatu 23. Tilan omistaa Iisalmen kaupunki. Koordinaatit: 3511449 itä, 7055990 pohjoinen 4. ASIAN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille 13.4.2012. 5. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOI- MI VAL TA Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 c ja e) kohtien mukaan kivenlouhimo ja murskaamo, joiden toiminta-aika on yhteensä vä hin tään 50 päivää, edellyttävät ympäristöluvan.
Ympäristönsuojeluasetuksen 7 :n 1 momentin 7 a ja b kohtien mukaan lupaviranomainen on kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. 6. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAA VOI TUS TI- LAN NE Iisalmen Peltomäen kallioalue on uusi kallioalue, jossa on suun ni teltu harjoitettavan kalliokiven ottoa Iisalmen kaupungin toimesta. Iisalmen kaupunki hakee alueelle ympäristölupaa louhinnalle ja murs kauk sel le sekä samanaikaisesti maa-aineslupaa Iisalmen kaupun gil ta 700 000 m 3 ktr (noin 1 960 000 t) määrälle 10 vuoden ajalle. Maa-ai nes lu pa on myönnetty 22.1.2013 (Iisalmen kaupunki, Tekla, 22.1.2013 11). Maa-aineslupa on voimassa 31.12.2022 saakka ja alu een maisemointi on tehtävä 30.6.2023 mennessä valmiiksi. Peltomäen kallioalue sijaitsee Peltomäen yrityspuiston alueella, jossa on Iisalmen kaupunginvaltuuston 18.12.2006 hyväksymä ase makaa va. Kaavassa Peltomäen kallioalue sijoittuu jät teen kä sit te ly alueel le (EJ-1) ja kallioalueen itä- ja pohjoispuolelle jää suo ja vi her aluevyö hy ke (EV-1). Peltomäen kallioalue sijoittuu Iisalmen kau pun ginval tuus ton 26.3.2007 hyväksymässä Iisalmen kaupungin kes kus taseu dun osayleiskaavassa taajamatoimintojen alueelle. Maa-ai nes ten otto on asemakaavan mukaisen tontinkäytön esityö. Maa-ai nes ten oton jälkeen alue pyritään hyödyntämään asemakaavan mu kai se na tonttina. Ympäristöministeriön 7.12.2011 hyväksymässä Pohjois-Savon maakun ta kaa vas sa 2030 kallioalue sijoittuu Peltomäen jät teen kä sit te lyalu eel le (EJ 790). 7. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Toiminta-alue sijaitsee Iisalmen kaupungin keskustasta noin 4,8 ki lomet riä koilliseen, Kainuuntien ja Sonkajärventien risteyksen koil lispuo lel la. Toiminta-alue ei sijoitu pohjavesialueelle. Lähin pohjavesialue on noin 5 kilometriä luoteeseen oleva Kuusimäen pohjavesialue (0814001). Lähimpiin vesistöihin, Ruokolampi ja Holopanlampi, on mat kaa 1200 metriä. Hakija on esittänyt, että lähin asuttu rakennus on 850 metrin päässä luo tee seen oleva Pekkala- tila (140-407-20-959). Muut kiinteistöt ovat pohjoispuolella 880 1000 metrin päässä.
Alueen puusto on pääosin hakattu ja alue on yleisilmeeltään au keaa, puutonta maastoa. Alueen etelä- ja kaakkoispuolella on Des tia Oy:n maa-ainesalue. Alueen länsipuolella on kaksi Ylä-Savon jä te kes kuksen suotovesiallasta. Pohjoispuolella on metsää. Itä puo lel la on ojitettu Tallisuo ja länsipuolella on Pitkäsuo. Lounaispuolella on Ylä-Savon Jätehuolto Oy:n kaatopaikka. Alueen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse luonnonsuojelu-, Na tura 2000- tai maisemansuojelualueita tai kulttuuriperinnön kannalta tär kei tä kohteita. Lähin luonnonsuojelualue on noin 3,6 kilometrin pääs sä lännessä olevat järvet Keskimmäinen ja Tismiö (SL 501), jotka kuuluvat Iisalmen lintuvedet- Natura-alueeseen (FI0600056,SPA). Iisalmen lintujärvet on arvokas lintukohde, jolla on huo mat ta va merkitys vesilintujen muutonaikaisena levähdysalueena se kä tutkimus- ja luontoharrastuskohteena. Kulkuyhteys toiminta-alueelle on Sonkajärventieltä Kierrätyskadulle ja edelleen murskepintaiselle tielle. 8. LAITOKSEN TOIMINTA 8.1 Yleiskuva toiminnasta Kallion louhinnan vaiheita ovat kallionporaus, kiviaineksen ir rot ta minen räjäyttämällä ja tarvittaessa räjäytetyn louheen pienentäminen (ri kot ta mi nen). Hakemuksessa on arvioitu, että louhintaa tehdään noin 2-3 kertaa vuodessa ja louhintajakso kestää kerrallaan noin 2-4 viikkoa. Louhintaa tehdään räjäyttämällä useammalla rä jäy tyk sellä yhdellä louhintajaksolla enintään 50 000 tonnia kiinteää kalliota. Kalliosta louhittu ja rikotettu kiviaines murskataan valmiiksi tuot teeksi. Hakemuksessa on arvioitu, että murskausta tehdään 2 3 kertaa vuo des sa noin 50 000 tonnia kerrallaan. Hakemuksessa on esitetty, että koska toiminnan etäisyys melulle alttii siin kohteisiin on yli 500 metriä, ei toiminnassa tarvitse nou dat taa VnA 800/2010 annettuja toiminta-aikoja. Toiminnassa nou da te taan seuraavassa esitettyjä toiminta-aikoja: kallion porausta tehdään arkisin (maanantai-perjantai) klo 6.00 22.00 välisenä aikana, räjäytykset tehdään arkisin (maanantai-perjantai) klo 8.00-18.00 vä li se nä aikana, rikotusta tehdään arkisin (maanantai-perjantai) klo 6.00 22.00 vä li se nä aikana, murskausta tehdään arkisin (maanantai-perjantai) klo 6.00 22.00 välisenä aikana ja kuormausta ja kuljetuksia tehdään arkisin (maanantai-perjantai) klo 6.00 22.00 välisenä aikana.
Tarvittaessa alueella voidaan murskata ja kuljettaa kiviainesta myös lauantaisin klo 7.00 18.00 välisenä aikana. Hakija on perus tel lut tätä sillä, että etäisyys melulle alttiisiin kohteisiin on yli 500 metriä ja olosuhteet alueella ovat suotuisat. Hakemuksessa on esitetty, että toiminta-alueelle ei sijoiteta pysyvää murs kaus lai tos ta. Kalliokiven murskauksessa käytettävä murs kainlait teis to tuodaan alueelle jokaista murskausta varten ja viedään murs kauk sen jälkeen pois alueelta. 8.2 Louhinta ja murskaus Räjäytyksessä käytetään yleisesti käytössä olevia NG- ja emul sio räjäh tei tä, esimerkiksi Kemix, Kemiitti. Räjäytysainetta käytetään noin 150 220 g/t, jolloin vuosikulutus on noin 23 33 tonnia. Räjähteitä ei varastoida alueella, vaan ne tuodaan paikalle panostuksen alkaes sa. Louhinnassa käytetään hakemuksen mukaan seuraavia raa ka-ai neita: Kalliokiviaines keskimääräinen kulutus (t/a) 100 000 t maksimikulutus (t/a) 150 000 t varastointitilavuus - Räjähdysaineet keskimääräinen kulutus (t/a) maksimikulutus (t/a) varastointitilavuus 22 t 33 t ei varastoida alueella Kevyt polttoöljy (louhinnan ja rikotuksen työkoneet) keskimääräinen kulutus (t/a) 6,7 t maksimikulutus (t/a) 10 t varastointitilavuus 6 t Voiteluaineet keskimääräinen kulutus (t/a) 0,7 t maksimikulutus (t/a) 1 t varastointitilavuus - Hakemuksen mukaan kevyt polttoöljy varastoidaan työmaakäyttöön tar koi te tuis sa siirrettävissä ja lukittavissa kaksoisvaippasäiliöissä (a 3000 l), joissa on ylitäytönestimet. Säiliöt varastoidaan suo ja-alueel la, jonka maaperä on suojattu öljynsuojamuovilla ja täytetty hie noja koi sel la maa-aineksella. Suojauksen periaatepiirros on esitetty hake muk ses sa.
Hakemuksessa on esitetty, että murskaamisen urakoitsijan kil pai lutuk ses ta johtuen murskaimen tyyppi voi vaihdella. Murskainlaitos koos tuu yleensä 2-3-vaiheisesta liikkuvasta, Lokotrack tyyp pi sestä esimurskaimesta ja aggregaattikäyttöisestä jälkimurskaimesta. Mikä li Lokotrack tyyppisiä murskauslaitteistoja ei ole saatavilla käy tetään perinteisiä siirrettäviä murskaimia. Hakemuksessa ei ole esi tetty suojauksia murskaimen ja mahdollisen aggregaatin alle. Hakemuksessa on esitetty, että vuorokausituotanto on par haim millaan 3 000 tn. Kymmenen vuoden toiminta-aikana murskataan noin 1 960 000 tn kiviainesta. Murskeet varastoidaan alueella. Lokotrack tyyppisessä murskaimessa on oma moottori ja polt to aine säi liö. Hakemuksessa on esitetty, että kevyt polttoöljy va ras toidaan työmaakäyttöön tarkoitetuissa siirrettävissä ja lukittavissa kaksois vaip pa säi liöis sä (a 3000 l), joissa on ylitäytönestimet. Kevyttä polt to öl jyä varastoidaan enimmillään 9000 l ( 3 x 3000 l). Näiden lisäk si myös työkoneissa ja on omat polttoainesäiliöt, tyypillisesti 300 l tilavuudeltaan. Hakemuksessa on esitetty, että voiteluaineet varastoidaan eril li sessä lukittavassa kontissa tai tilassa esim. aggregaattivaunun va ras toti las sa. Alueella on imeytysturvetta. Murskauksessa käytetään hakemuksen mukaan seuraavia raa ka-ainei ta: Kalliokivilouhe keskimääräinen kulutus (t/murskaus) 50 000 t maksimikulutus (t/a) 150 000 t varastointitilavuus - Kevyt polttoöljy (murska ja työkoneet) keskimääräinen kulutus (t/murskaus) maksimikulutus (t/a) varastointitilavuus 5 t 15 t 9 t Voiteluaineet keskimääräinen kulutus (t/murskaus) 0,3 t maksimikulutus (t/a) 1 t varastointitilavuus - 8.3 Toiminnassa muodostuvat jätteet Hakemuksen mukaan jätteitä voi muodostua alueella louhinnan ja murs kauk sen ajaksi tuotavissa tilapäisissä huoltotiloissa sekä mahdol li sis sa koneiden ja laitteiden pienissä huolloissa. Alueella ei tehdä koneiden suunnitelmallisia, suurempia huoltoja tai pesuja.
Hakemuksen mukaan jätehuollosta vastaa kokonaisuudessaan kulloin kin alueella toimiva urakoitsija. Toiminnassa muodostuvat jätteet voi daan selvittää kulloinkin työtä suorittavalta urakoitsijalta toi minnan alkutarkastuksen yhteydessä. Hakemuksessa on esitetty, että yhdyskuntajätteet kerätään um pi naiseen jäteastiaan ja toimitetaan loppusijoitettavaksi Ylä-Savon jä tekes kuk seen. Jäteöljyt varastoidaan 0,5 m 3 :n säiliössä lukittavassa kon tis sa tai tilassa, esim. aggregaattivaunun varastotilassa. Pie nis sä huoltotöissä syntyvät voiteluaine- ja liuotinjäte, akut, öl jy suo dat ti met ja likaantuneet trasselit varastoidaan myös lukittavassa tilassa. Kaikki ongelmajätteet toimitetaan Ekokem Oy Ab:n toimipisteeseen, jos ta ne ohjautuvat edelleen käsittelyyn. Mikäli alueelle sijoitetaan ke mialli nen käymälä, sen saniteettijätevedet tyhjennetään säi liö au tol la ja toimitetaan Iisalmen kaupungin jätevedenpuhdistamolle kä si tel tä väksi. Mahdollisesti toiminnan aikana likaantunut imeytysturve toi mi tetaan Ylä-Savon jätehuolto Oy:n Peltomäen jätekeskukseen kä si tel täväk si. Alueelle on laadittu 27.3.2012 kaivannaisjätteiden jä te huol to suun nitel ma. Hakemuksen mukaan alueelta muodostuu kaivannaisjätteeksi luo ki tel ta vis ta jätteistä pintamaita sekä jonkin verran myös kantoja ja hak kuu täh tei tä. Pintamaat ja muut alueen raivaamisessa syntyvät se ka lai set maamassat läjitetään alueen reunoille nykytilannekartan mu kai ses ti. Ottoalueelta kuorittavia pintamaita on yhteensä noin 80 000 m 3. Hakija arvioi, että kaivannaisjätteillä ei ole ym pä ris tö vaiku tuk sia. 9. PÄÄSTÖT JA NIIDEN EHKÄISEMINEN 9.1 Päästöt maaperään sekä pinta- ja pohjavesiin Toiminta-alue ei sijoitu pohjavesialueelle eikä vesistön läheisyyteen. Ha ke muk sen mukaan maa-ainesten otto tulee vaikuttamaan pai kal lises ti kallioalueen pintavalunnan muuttumisen kautta. Toi min ta-alueel ta johdettavissa pintavesissä, mikäli niitä muodostuu, voi esiintyä kiin to ai ne kuor mi tus ta sekä pieniä määriä räjähdysaineiden typ pi jäämiä. Hakija täydensi hakemusta siten, että louhokseen kertyvien vesien johtamista varten alueen luoteisreunaan tehdään tarvittaessa las keu tusal las ennen vesien johtamista alueen ulkopuolelle. Pohja- ja pintaveden tai maaperän pilaantuminen on mahdollista polt to- tai voiteluainevuotojen yhteydessä. Hakemuksen mukaan alueel la varastoidaan polttoaineita vain louhinnan ja murskaamisen aika na. Polttoaineet varastoidaan lukittavissa, ylitäytönestimillä va ruste tuis sa kaksoisvaippasäiliöissä suoja-alueella. Voiteluaineet va ras-
toi daan erillisissä lukittavissa konteissa tai tilassa esim. murs kai men aggregaattivaunun varastotilassa. Alueella on myös imey tys tur vet ta. 9.2 Päästöt ilmaan Hakija arvioi, että pölyä syntyy louhinnassa, murskauksessa, lastauk ses sa sekä liikenteestä. Suurin osa kiviainestuotannon pö lypääs töis tä on halkaisijaltaan yli 10 µm kokoluokkaa, jotka las keu tuvat lähelle päästökohdetta. Murskauslaitos ja työkoneet tuottavat myös kaasumaisia päästöjä. Louhinnan ja lastauksen pöly on suu rija kois ta eikä leviä haitallisesti ympäristöön. Räjäytyksen yhteydessä on havaittavissa hetkellinen pölypilvi joka laskeutuu räjäytyspaikalle. Hakija on esittänyt, että porauksen pöly kerätään porausvaunun pölyn ke räys lait teis tol la. Suodattimet pyritään tyhjentämään muualla kuin räjäytyspaikoilla. Murskainten kaikki kuljettimet on koteloitu ja ne on varustettu pölynerotinlaitteistoilla. Pölyämistä voidaan tar vittaes sa estää vedellä pakkaskauden ulkopuolella. Jo murskatun ki viai nek sen pölyämistä vähennetään säätämällä pudotuspään kor keutta ja kastelemalla murskekasoja. Lisäksi varastokasoja hyö dyn netään pölynleviämisen estämisessä. Hakija on esittänyt, että alueelle johtava tie Kierrätyskadulta on murs ke pin tai nen. Kierrätyskadulle ja Sonkajärventielle kantautuvaa pö lyä voidaan ehkäistä tarvittaessa kastelemalla. Hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) määrälle on annettu Val tio neu voston asetuksessa (38/2011) ilmanlaadusta raja-arvot; vuo ro kau den keskiarvo 50 µm/m 3 ja vuoden keskiarvo 40 µm/m 3. Hakija ar vioi, että kyseisiä raja-arvoja ei tulla ylittämään toiminta-alueen etäi syydes tä johtuen lähimmällä asutulla Pekkala kiinteistöllä (140-407-20-959). Pekkala sijaitsee 850 metriä luoteeseen. Maa-ainesalueella työskentelevien työkoneiden päästöt on arvioitu VTT:n Lipasto (Suomen liikenteen pakokaasupäästöjen ja ener gianku lu tuk sen laskentajärjestelmä) laskentajärjestelmästä saadun TY- KO työkoneiden päästömallin avulla. Päästöt on arvioitu suurimman mah dol li sen käyttömäärän mukaisesti, siten että alueella työs ken nellään kolme kertaa vuodessa neljän viikon ajan. Alueella työs ken te lee tarvittaessa ympärivuotisesti lastaustehtävissä pyöräkone, jon ka vuosittaiseksi työmääräksi on arvioitu noin 200 h/a. Louhinnan yhtey des sä työskentelevän poravaunun ja murskauksen yhteydessä työs ken te le vän kaivinkoneen yhteiseksi työajaksi on arvioitu 700 h/a. Kahden murskaimen käyttöajaksi on arvioitu yhteensä noin 1720 h/a. Ilmapäästöt työkoneista (t/a) on esitetty hakemuksessa seuraavasti:
Työko- Käyttö- CO NMHC NOx Part. CH4 N2O SO2 neen aika päästöt (h/a) Pyöräkone 200 0,05 0,02 0,15 0,009 0,0008 0,0004 0,0001 Poravaunu ja 700 0,16 0,05 0,51 0,002 0,0032 0,0016 0,0004 kaivinkone Diesel- 1720 0,37 0,14 1,07 0,07 0,0052 0,0026 0,0006 käyttöinen murskain (2 kpl) Yhteensä (t/a) 0,58 0,21 1,73 0,081 0,0092 0,0046 0,0011 9.3 Melu ja tärinä Hakija arvioi, että melua aiheutuu louhinnasta, murskaamisesta, lastauk ses ta ja vähäisessä määrin kiviaineskuljetuksista. Hakemuksen mukaan melun syntyä ja leviämistä pyritään eh käi semään eri tavoin. Melun syntyä voidaan vähentää laitteiston kun nossa pi dol la ja huollolla. Uusimmissa murskainmalleissa esi murs kai men syötin ja pääseula ovat kumitettuja, mikä vähentää murs kai mes ta lähtevää melua. Hakija on esittänyt, että murskaamisessa py ri tään käyttämään parasta ja uusinta tekniikkaa. Syntynyttä melua voi daan vähentää toimintojen sijoittelulla. Valtioneuvoston päätöksen (993/1992) melun ohjearvo päivällä klo 7-22) ympärivuotisesti asutuille kiinteistöille on 55 db (A) ja loma-asu mi seen käytettäville 45 db (A). Hakija arvioi, että lähimmällä ym pä ri vuo ti ses ti asutulla Pekkala -kiinteistöllä (140-407-20-959) melu ta so olisi noin 40 db, pelkästään etäisyysvaiennus huomioiden, mikä li murskausyksikön lähteväksi äänitehotasoksi oletetaan 110 db. Kallion porauksessa käytettävän porausvaunun meluarvot ovat 55 db (A) noin 600 1400 metrin etäisyydellä porausalueesta. Hakemuksessa on esitetty, että toiminta-alueen lähin häiriintyvä kiinteis tö, Pekkala, sijaitsee erillisellä kalliomuodostumalla, jonka pää aines on hienoainesmoreeni (HMr). Hakemuksessa on esitetty, että räjäytyksen aiheuttama tärinä leviää het kel li ses ti alueen lähiympäristöön havaittavasti. Noin 850 metrin pääs sä olevalla Pekkala-kiinteistöllä sallittu heilahdusnopeus on noin 5,25 mm/s. Ihmisen alttius erilaisille tärinäkokemuksille on hy vin yksilökohtainen, mutta yleisesti 5-10 mm/s heilahdusnopeus ha vaitaan, 10-20 mm/s koetaan epämiellyttävänä ja 20-35 mm/s häi ritse vä nä. Räjäytysten aiheuttamaan tärinään voidaan vaikuttaa panos tus tek ni sin keinoin. Jokaisesta louhinnasta laaditaan rä jäy tyssuun ni tel ma, joka voidaan esittää pyydettäessä ym pä ris tön suo je lu viran omai sel le. 9.4 Liikenne
Alueelle liikennöi keskimäärin 15 ajoneuvoa päivässä. Kiviaineksen pois kul jet ta mi seen tarvitaan noin 3750 kasettikuorma-autoa. Kul jetuk set keskittyvät lyhyille ajanjaksoille, jolloin alueelta kuljetetaan suu rem pia määriä kiviainesta, tällöin liikennöi korkeintaan 50 raskas ta ajoneuvoa päivässä. Liikennöintiä tapahtuu arkisin, maa nantais ta perjantaihin klo 6.00 22.00 välisenä aikana, tarvittaessa myös lauantaisin klo 7.00 18.00. Työntekijöiden hen ki lö au to lii kenne lisää liikennöintiä alueelle. 9.5 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus Toiminnassa pyritään käyttämään uusinta ja parasta mahdollista tekniik kaa mahdollisuuksien mukaan. Työkoneissa uusimpien mal lien valinnalla voidaan vähentää syntyviä ilmapäästöjä, sillä VnA 398/2005 mukaisesti tyyppihyväksynnän edellytyksenä olevat päästö jen raja-arvot kiristyvät asteittain lähivuosien aikana. Toiminnassa käy te tään aliurakoitsijoiden koneita, joiden tyyppi ja malli, eivät ole lu paa haettaessa tiedossa. Murskaimissa pyritään käyttämään alan pa ras ta käytettävissä olevaa tekniikkaa. 10. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Toiminnalla on vaikutuksia erityisesti lähimaisemakuvaan Pel to mäen ympäristöyrityspuiston alueella. On kuitenkin huomattava, että alueen maisemaa hallitsee kokonaisvaltaisemmin mm. Ylä-Savon jä tease ma. Kaukomaisemakuvaan toiminnalla ei ole vaikutusta, sillä alue ei näy lähimmille teille eikä lähimmille asutuille kiinteistöille. Toi min ta ei aiheuta kauniin maisemakuvan tai merkittävien kau neusar vo jen turmeltumista. Hakemuksessa on esitetty, että alueella ei ole erikoisia luon to esiinty miä. Länsipuolelle sijoittuvalla Pitkäsuolla on tehty havaintoja lapin lei ni kis tä, joka on luontodirektiiviin liitteiden II ja IV laji. Hakija on ar vioi nut, että toiminnalla ei ole vaikutusta kyseisen lajin elin olo suhtei siin, koska louhinta ja murskaus eivät aiheuta Pitkäsuolle hyd rogeo lo gi sia muutoksia. Alueen jälkikäyttö on esimerkiksi varastoalueena tai Ylä-Savon jä tekes kuk sen jätteenkäsittelyalueena. Aluetta ei tulla maisemoimaan ym pä röi vän metsämaan kaltaiseksi. Jyrkät kalliorintaukset aidataan kiin teäl lä aidalla. Alue tullaan maisemoinnin yhteydessä yh dis tämään Destia Oy:n maa-ainesalueen kanssa. 11. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Hakemuksen mukaan murskausjaksojen aloittamisesta ja lo pet ta mises ta ilmoitetaan tarvittaessa valvontaviranomaiselle. Urakoitsija
vas taa omasta toiminnastaan ja mahdollisesta sisäisestä toiminnan tark kai lus ta. Toiminnasta raportoidaan säännöllisesti lu pa vi ran omaisel le. Tarvittaessa valvonta-viranomaiselle raportoidaan esim. polt toai neen kulutuksesta, muodostuneista jätteistä sekä mahdollisista poik keus ti lan teis ta. 12. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VA RAU TU MI NEN Poikkeuksellisen tilanteen tai onnettomuuden voivat aiheuttaa louhin ta työt, työkoneiden vuotaminen, poltto- ja voiteluaineiden va rastoin ti sekä koneiden tulipalot. Polttoaineiden varastointiin ja työ konei den vuotoihin liittyviä riskejä pyritään ehkäisemään rakenteellisin rat kai suin; polttoainesäiliöt on varustettu lukituksella sekä yli täy tönes tol la. Polttoaineita varastoidaan alueella vain louhinnan ja murskauk sen aikana suojatulla alueella. Räjähteitä ei alueella varastoida ol len kaan. Mikäli alueella ympärivuotisesti työskentelevää pyö rä konet ta on tarvetta säilyttää alueella pidempiä aikoja, myös koneen pysä köin ti alu een maaperä suojataan. Murskainten toimintahäiriöitä ja mui ta onnettomuuksia pyritään estämään säännöllisellä huollolla ja tark kai lul la. Poikkeustilanteissa työkoneet tai murskauslaitteisto pysäytetään vian määrittämistä ja korjaamista varten. Mikäli kyseessä on jonkin nes te mäi sen aineen vuoto, aloitetaan torjuntatoimet välittömästi. Lisä vuo to estetään ja vuotanut aine imeytetään imeytysaineeseen. Mah dol li ses ti pilaantunut maa-aines poistetaan ja toimitetaan li kaantu neen imeytysaineen kanssa Ylä-Savon jätehuolto Oy:n Peltomäen jä te kes kuk seen. Peltomäen alue on vartioitu ja alue on ympäröity aidalla, minkä vuoksi ilkivallan tai väärinkäytön riski alueella on pieni. Mahdollinen ihmis ten ja eläinten tipahtaminen ottorintauksesta estetään kal lio rin tauk sen kiertävällä aidalla. HAKEMUKSEN LIITELOMAKKEET Louhinnan ja murskauksen ympäristölupahakemus Yleisölle tarkoitettu tiivistelmä Sijaintikartta (1:10 000) Lainhuutotodistus 140-407-112-0 Naapuriluettelo Nykytilannekartta 1:2000, pituusleikkaus 1:1000, poik ki leikkaus 1:1000, maisemointikartta 1:2000 maaperänsuojaus piirros Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma maa-ainesten ot tamis toi min nal le 13. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY
13.1 Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla Iisalmen kaupungin ilmoi tus tau lul la 18.5. 18.6.2012. Kuulutusta koskeva ilmoitus on julkais tu 17.5.2012 Iisalmen Sanomat - lehdessä. Kuulutuksesta on lisäk si annettu tieto erikseen niille asianosaisille, joita asia erityisesti kos kee. 13.2 Tarkastukset ja neuvottelut Ympäristönsuojelun tehtäväalue on käynyt toiminta-alueella tar kastuk sel la 27.2.2013. Tarkastusmuistio on liitetty asiakirjoihin. 13.3 Lausunnot, muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta on pyydetty lausunto Pohjois-Savon ELY-kes kuk sesta. Pohjois-Savon ELY-keskuksen ilmoituksen 11.7.2012 mukaan, se ei an na lausuntoa ja palauttaa hakemusasiakirjat. Hakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. 13.4 Hakijan vastine Hakijalta ei ollut tarpeen pyytää vastinetta. Valmistelijan päätösehdotus: 14. YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Ympäristölautakunta myöntää Iisalmen kaupungille ympäristöluvan kal lio ki ven louhinnalle ja murskaukselle kiinteistölle Kaatopaikka (140-407-112-0). Hakemuksessa esitetyn lisäksi on toiminnassa nou da tet ta va lupamääräysten ehtoja. 15. LUPAMÄÄRÄYKSET Yleiset lupamääräykset 15.1 Toiminnassa saa käyttää vain toiminta-alueelta (kiinteistö Kaato paik ka RN:o 112:0) otettuja maa-aineksia. Toiminta-ajat ovat seuraa vat: kallion poraus arkisin (maanantai-perjantai) klo 6.00 22.00 vä li se nä aikana, räjäytykset arkisin (maanantai-perjantai) klo 8.00-18.00 välisenä aikana, rikotus arkisin (maanantai-perjantai) klo 6.00 22.00 välisenä aikana, murskaus arkisin (maanantai-perjantai) klo
6.00 22.00 välisenä aikana ja kuormaus ja kuljetukset arkisin (maa nan tai-per jan tai) klo 6.00 22.00 välisenä aikana. Tarvittaessa alu eel la voidaan murskata ja kuljettaa kiviainesta myös lauantaisin klo 7.00 18.00 välisenä aikana. Perustelut: Toiminta-ajat ovat hakijan esittämiä. Toiminta sijoittuu yli 500 metrin päähän melulle alttiista kohteista, joten toiminnassa ei ole tarpeen noudattaa Valtioneuvoston asetuksen (800/2010) ai ka ra jo ja. Toiminnassa on kuitenkin aina noudatettava melutasolle ase tuk sessa asetettuja raja-arvoja. (YSL 8 ja 43, NaapL 17 ) 15.2 Räjäytysten aiheuttama tärinä ei saa aiheuttaa ympäristön raken nus ten ja rakennelmien vaurioitumista. Luvan haltijan tulee ennen toi min nan aloittamista selvittää räjäytyksistä aiheutuvan tärinän joh tuvuus ja varmistaa sopivien räjähteiden käyttö. Kenttien rä jäy tyk sis tä on ilmoitettava vähintään vuorokautta ennen lähikiinteistöjen omis tajil le ja kaatopaikan alueella oleville toimijoille. Lähiasutukselle on myös tiedotettava louhinta- ja murskaustyöstä vastuussa olevan tahon yhteystiedot. Perustelut: Määräys on tarpeen tärinästä aiheutuvien haittojen ennal ta eh käi syn varmistamiseksi ja haittojen vähentämiseksi. Toi minta-alu een etäisyys Kaatopaikka - kiinteistöllä olevista rakennuksista on alle 400 metriä. (YSL 43, NaapL 17 ) Melu 15.3 Toiminnan tulee tapahtua siten, että se aiheuttaa mah dol li simman vähän melua ympäristöön. Murskauslaitteisto on sijoitettava tek nis ten mahdollisuuksien mukaan toiminta-alueen alimmalle kohdal le. Pintamaat, varastoitava louhe ja murskeen varastokasat tulee si joit taa siten, että ne toimivat meluesteinä lähiasutuksen suuntaan. Perustelut: Määräyksen toimenpiteillä ehkäistään meluhaittaa (YsL 42 ja 43, VNa 800/2010 6 ) 15.4 Koneiden ja laitteiden kunnossapidosta on huolehdittava. Toimin ta-alu eel la siirtokuljetusmatkat on suunniteltava mahdollisimman ly hyik si. Kivenmurskaamon melua tulee torjua mahdollisuuksien mukaan myös koteloinnein, kumituksin tai muilla vastaavilla ää ni tek nisil lä parhailla meluntorjuntatoimilla. Perustelut: Määräyksen toimenpiteillä ehkäistään meluhaittaa. Laittei den kuluminen ja vanhentuminen voi lisätä niiden me lu pääs töjä.(ysl 42 ja 43, VNa 800/2010 6 )
15.5 Poraus, murskaus, räjäytykset, ja muu melua aiheuttava toi minta liikenne mukaan lukien on suunniteltava ja toteutettava siten, että sii tä aiheutuva melu ei ylitä lähimpien asuinrakennusten pihapiirissä klo 7.00 22.00 tasoa 55 db (LAeq) ja klo 22.00 7.00 tasoa 50 db (LAeq). Loma-asuntojen pihapiirissä melu ei saa ylittää klo 7.00 22.00 tasoa 45 db (LAeq) ja klo 22.00 7.00 tasoa 40 db (LAeq). Mi kä li toiminnasta epäillään aiheutuvan meluhaittaa, tulee toi minnan har joit ta jan selvittää melutaso mittauksin häiriintyvässä koh teessa. Mittausten tekijällä tulee olla riittävä kokemus ja asiantuntemus me lu mit tauk sis ta. Mittaustulokset tulee toimittaa kunnan ym pä ris tönsuo je lu vi ran omai sel le. Perustelut: Määräyksessä on annettu raja-arvot melutasolle, joka toi min nas ta saa aiheutua ilman, että se aiheuttaisi terveyshaittaa lähim mis sä häiriintyvissä asuinkohteissa. Melutasorajat perustuvat ase tuk seen 800/2010, jossa melutason ohjearvot on säädetty raja-ar voik si. Melumittaukset ovat tarpeen, jotta saadaan selville lai toksen melutaso, jos sen epäillään ylittyvän. Mittaustulosten pe rus teel la voidaan arvioida tarvetta lisätä meluntorjuntatoimia tai muut taa toimintaa muutoin. Mittaustulosten luotettavuuden kannalta on tarpeen, että mittauksista vastaa ulkopuolinen taho, jolla on riittävät edel ly tyk set mittausten tekemiseen. (YsL 5, 42, 43 ja 46, VNp 993/1992, VNa 800/2010 7 ) Pöly 15.6 Pölylähteet on teknisten mahdollisuuksien mukaan sijoitettava toi min ta-alu een alimmalle kohdalle. 15.7 Kiven porauksessa syntyvän pölyn leviämistä on estettävä sijoit ta mal la porausvaunuihin pölynkeräyslaitteet tai käyttämällä muu ta pölyn leviämisen estämisen kannalta parasta käyttökelpoista tek niikkaa. 15.8 Kuormattavan ja murskauslaitteiston kuljettimelta va ras to kasaan putoavan kiviaineksen pölyämistä on estettävä säätämällä putoa mis kor keus mahdollisimman pieneksi, kiinnittämällä murs kaus laitteis ton kuljettimien päähän pölyämistä estävät suojat tai käyt tä mäl lä muuta pölyn leviämisen estämisen kannalta parasta käyt tö kel pois ta tekniikkaa. 15.9 Toiminnasta ei saa aiheutua sellaista ilmanlaadun heik ke nemis tä, joka vaarantaa ilmanlaadusta annetun valtioneuvoston asetuk sen noudattamista. Pölyn leviäminen ympäristöön on estettävä kas te le mal la tai koteloimalla päästölähteet kattavasti ja tiiviisti tai käyt tä mäl lä muuta pölyn torjumisen kannalta parasta käyttökelpoista tek niik kaa. Varastokasat ja ajoneuvojen kuormat on tarvittaessa kas-
tel ta va ja pölyn leviäminen ajoneuvoista toiminta-alueen ul ko puo lel le on estettävä. Perustelut: Määräyksillä 15.6 15.9 varmistetaan, että toiminnan ai heut ta mas ta pölystä ei aiheudu lähikiinteistöillä terveyshaittaa tai koh tuu ton ta viihtyvyyshaittaa. Pölyntorjunnan on oltava tehokasta myös ajanjaksoina, jolloin veden käyttäminen pölyntorjunnassa ei ole mahdollista. (YsL 42 ja 43, NaapL 18, VNa 800/2010 4 ja 13 ) Maaperän sekä pohja- ja pintavesien suojaaminen 15.10 Toiminnasta ei saa aiheutua pohjaveden ja maaperän pi laantu mi sen vaaraa. Haitta-aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen on estettävä parasta käyttökelpoista tekniikkaa käyttäen. 15.11 Tukitoiminta-alueiden maarakenteet on tiivistettävä siten, että polt to ai nei den ja muiden ympäristön pilaantumisen vaaraa ai heut tavien aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen on estetty. Poltto- ja voi te lu ai nei den sekä kemikaalien varastointi- ja käsittelyalueiden on ol ta va nesteitä läpäisemättömiä ja reunoiltaan korotettuja. 15.12 Työkoneiden ja aggregaatin polttoainesäiliöt ja -putket on si joitet ta va suoja-alueille. Suojarakenteeksi käy 50 cm paksu savesta tai siltistä rakennettu tiivis maakerros tai 0,5 mm vahvuinen polt to ai netta kestävä muovi, jonka päälle tulee 20 cm:n maakerros tai muu vastaa va tiivis rakenne sekä varustaa reunakorokkeella tai vas taa val la. Suoja-alueet tulee rakentaa riittävän laajaksi, jotta va hin ko ti lan teessa öljyt ja kemikaalit on mahdollista kerätä talteen. Polt to ai ne säi liöiden suoja-alueen (reunakorokkeen tai -vallin sisäpuolisen alueen) on ulotuttava vähintään metrin etäisyydelle alueilta, joilla käsitellään (mu kaan lukien muun muassa säiliöiden täyttöletkut) tai joilla va rastoi daan polttoaineita. Suojarakenteet on pidettävä kunnossa ja niiden kunto on tarkistettava päivittäin. 15.13 Murskausaseman öljyä sisältävät alueet tulee suojata vä hintään 50 cm paksulla tiiviillä maa-aineskerroksella tai vastaavalla. Suo ja-alu eet on varustettava reunakorokkeella tai -vallilla. Suo ja-alueen tulee olla niin laaja, että vuodot maaperään eivät ole mah dol lisia. 15.14 Polttoainesäiliöiden on oltava kaksoisvaippasäiliöitä tai kiinteäs ti valuma-altaallisia säiliöitä. Kaikissa käytettävissä polt to ai nesäi liöi den jakelulaitteistoissa tulee olla ylitäytönesto ja laponesto. Säi liöi den täyttöputket ja jakelulaitteet on oltava lukittuna, kun alueel la ei työskennellä. Säiliöiden täytöt on tehtävä valvotusti.
15.15 Koneiden huoltotoimenpiteet tulee pääsääntöisesti tehdä muual la kuin toiminta-alueella. Mikäli alueella on tarpeen tehdä ko nei den huoltoja, tulee käyttää imeytysmattoja tai vastaavia alustoja, jot ka estävät polttonesteiden pääsyn maaperään. Alueella ei saa tar peetto mas ti säilyttää koneita tai laitteita. 15.16 Voiteluaineet ja muut ympäristölle vaaralliset aineet on va rastoi ta va tiiviissä astioissa katetussa tilassa, jonka lattia on tiivis ja voite lu ai nei ta kestävä ja joka on varustettu korotetuilla reunoilla siten, et tä vuodot eivät pääse maaperään ja ne voidaan kerätä talteen. Asiat to mien pääsy varastoon on estettävä lukitsemalla varasto silloin, kun alueella ei ole toimintaa. Voiteluaineiden tilapäinenkin varas toin ti suojaamattomalla paikalla on kielletty. Perustelut: Määräykset 15.10 15.16 ovat tarpeen maaperän pilaan tu mi sen estämiseksi. (YSL 7, 8, 42 ja 43, VNa 800/2010 9 ) ) 15.17 Hakijan tulee esittää suunnitelma sade- ja sulamisvesien johta mi ses ta ja käsittelystä kuukautta ennen toiminnan aloittamista. Perustelu: Määräyksellä varmistetaan, että louhosalueen sade- ja su la mis ve sis tä ei aiheudu ympäristön pilaantumista. Toi min ta-alu eelta tulevista sade- ja sulamisvesistä voi aiheutua haittaa las ku ojien ja lähivesistön vedenlaadulle. (YsL 7, 8, 42 ja 43, VNa 800/2010 10 ) Jätehuolto 15.18 Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mah dol lisim man vähän. Toiminnasta ei saa aiheutua ympäristön ros kaan tumis ta, maaperän pilaantumista eikä haittaa terveydelle tai ym pä ris tölle. Jätteitä ei saa polttaa eikä haudata. Hyötykäyttöön kelpaava jä te on lajiteltava erilleen ja toimitettava hyödynnettäväksi. Hyö ty käyt töön kelpaamaton jäte on toimitettava kaatopaikalle, jolla on ym pä ris tö lu pa jätteenkäsittelyyn. Vaarallisia jätteitä ei saa sekoittaa kes ke nään tai niihin ei saa sekoittaa muuta jätettä tai ainetta siten, että sii tä voi aiheutua haittaa terveydelle, ympäristölle tai öljyjätehuollon jär jes tämi sel le. Jätteistä on pidettävä kirjaa, josta ilmenee niiden mää rä, laatu sekä toimitusaika ja -paikka. Alueella ei saa varastoida vaa ral lisia jätteitä. Perustelut: Määräyksellä vähennetään pohjaveden ja maaperän pilaan tu mis ris kiä sekä ehkäistään roskaantumista (YSL 7, 8, 4 ja 45, Jä tel 8, 12, 13, 16, 17, 18, 72, 73, 118, 119, 120, Jäteasetus (Vna 179/2012) 7, 8, 9, 11, 17, 20, VNa 800/2010 11 )
15.19 Luvan saajan on noudatettava hakemukseen sisältyvää kaivan nais jät teen jätehuoltosuunnitelmaa (päivätty 27.3.2012). Jä tehuol to suun ni tel maa on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava viiden vuo den kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Ar vioinnis ta on ilmoitettava valvovalle viranomaiselle. Perustelut: Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on tarpeen kaivan nais jät teen käsittelemiseksi asianmukaisesti. (YSL 103 a ) Häiriö- ja poikkeustilanteet 15.20 Mahdollisiin häiriötilanteisiin, jotka voivat aiheuttaa ym pä ris tön pilaantumisen vaaraa tai terveyshaittaa, tulee varautua suun ni telmal li ses ti. Alueella työskentelevät on perehdytettävä häi riö ti lan teis sa toimimista varten. Vahinkotapauksista, kuten poltto- tai voi te lu ai nevuo dois ta, on välittömästi ilmoitettava valvovalle vi ran omai sel le, paloviranomaiselle ja Pohjois-Savon ELY-keskukselle. Ympäristöön päässeet polttoaineet ja muut ympäristölle haitalliset aineet on kerättävä välittömästi talteen. Öljyvuotojen varalta on ol ta va käytössä imeytysainetta ja säilytyspaikka öljyyntyneelle maa-ai neksel le. 15.21 Toiminta-alueen rakenteiden ja laitteistojen huollosta ja kunnos sa pi dos ta on huolehdittava siten, että ne eivät käytön aikana vioi tu tai muutu siten, että toiminnasta aiheutuvien ympäristö- ja terveys va hin ko jen riski lisääntyy. 15.22 Onnettomuus- ja häiriötilanteita varten toiminta-alueella on olta va riittävä alkusammutus- ja vuotojen torjuntakalusto. Laitteiden lähei syy des sä on oltava hätäkytkimet sekä ohjeet menettelystä vuotoja tulipalotapauksissa. 15.23 Poltto- ja voiteluaineet sekä muut kemikaalit on säilytettävä tur val li ses ti. Alueella olevat tiet on suunniteltava ja rakennettava pelas tus ajo neu voil le soveltuviksi. 15.24 Onnettomuus- ja häiriötilanteita varten toiminnalle on ni met tävä vastuuhenkilö, jonka yhteystiedot on ilmoitettava val von ta vi ranomai sel le ennen toiminnan aloittamista. Yhteystiedot on pidettävä ajan tasalla. 15.25 Ulkopuolisten pääsy toiminta-alueelle tulee estää. Perustelut: Haitalliset ympäristö-, terveys- ja viihtyisyysvaikutukset on estettävä ennalta tai, jos se ei ole mahdollista, niin haitat on mi nimoi ta va ja torjuntatoimet on aloitettava mahdollisimman joutuisasti.
Il moit ta mi nen viranomaisille on tarpeen tiedonkulun varmistamiseksi se kä valvonnan ja viranomaisen ohjeiden antamisen mah dol lis ta misek si. (YSL 4, 7, 8, 43 ja 62, YSA 30, VNa 800/2010 12 ) Raportointi 15.26 Luvan saajan on vuosittain maaliskuun loppuun mennessä toimi tet ta va valvovalle viranomaiselle laitoksen edellistä vuotta kos keva raportti, josta käyvät ilmi seuraavat tiedot: Räjäytysten määrät ja päivämäärät Murskauslaitoksen toimintapäivät ja kokonaiskäyttötunnit Tiedot tuotteiden määristä Käytettyjen polttoaineiden sekä pääraaka-aineiden määrät Toimenpiteet melu- ja pölyhaittojen ehkäisemiseksi Jätteiden määrä, varastointitapa ja toimituspaikat Tiedot häiriötilanteista ja niiden aikana syntyneistä päästöistä. Yhteenvedon perusteena oleva kirjanpito on säilytettävä vähintään kol me vuotta. Perustelut: Raportointi- ja kirjanpitomääräykset ovat tarpeen val vontaa varten. (YSL 46 YSA 19, JäteL 118, 119, JäteA 20 ) Toiminnan aloittaminen ja lopettaminen sekä jälkihoito 15.27 Kunkin toimintajakson aloittamisesta on ilmoitettava valvovalle vi ran omai sel le vähintään viikko etukäteen. Toiminnan saa aloittaa vas ta, kun ympäristönsuojelun tehtäväalue on hyväksynyt aseman lait tei neen. Toimintajakson päätyttyä alue on siistittävä. Alueelta on pois tet ta va koneet ja laitteet. Toiminnan lopettamisesta on il moi tet tava valvovalle viranomaiselle, kun alueen siistimistyöt on tehty. Toiminnan olennaisista muutoksista sekä toiminnanharjoittajan vaihtu mi ses ta on ilmoitettava valvovalle viranomaiselle. Kun alue pois tetaan lopullisesti käytöstä, on kunnostettava tallaantuneet kul ku väy lät ja suojausalueet. Perustelut: Määräykset ovat tarpeen tiedonkulun varmistamiseksi ja val von nan mahdollistamiseksi. Alueen siistimisellä ehkäistään roskaan tu mis ta. (YSL 43, 81 ja 90, JäteL 72 ) 16. LUVAN VOIMASSAOLO Lupa on voimassa 31.12.2022 saakka.
Perustelut: Hakija on esittänyt, että ympäristöluvan voi mas sa olo ai ka on yhtenäinen toiminnalle haettavan maa-ainesluvan kanssa. 17. VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN JA LAUSUNTOIHIN Hakemuksesta pyydettiin lausunto, mutta sitä ei annettu. Ha ke muksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia tai esitetty mielipiteitä. 18. PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT 18.1 Ympäristöluvan myöntämisen edellytykset Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja nou da te taan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ym pä ris tön suo jelu lain, luonnonsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen ase tus ten vaatimukset. Alueen kaavoitus ei aseta estettä luvan myön tä mi sel le. Toiminta ei sijoitu pohjavesialueelle eikä läheisyydessä sijaitse luonnon suo je lu aluei ta tai muita suojeltavia kohteita. Etäisyys vesistöön on niin pitkä, ettei toiminnasta aiheudu vesistön pilaantumista. Toiminta-alueen läheisyydessä ei ole asuntoja. Lähin asuinrakennus on noin 850 m:n etäisyydellä, lisäksi välissä on suojaavaa metsää. Lupamääräyksissä on kiinnitetty erityisesti huomiota toiminnasta lä hiasu tuk sel le sekä Peltomäen ympäristöyritysalueen muulle toi min nal le aiheutuvien kohtuuttomien melu, pöly, hiukkas- ja hajuhaittojen se kä maaperän pilaantumisen ehkäisemiseen. Meluhaittojen eh käi se misek si on annettu määräys enimmäismelutasosta sekä ehdollisesta me lun mittaamisesta. Alueet, joilla käsitellään tai varastoidaan maape rän pilaantumista aiheuttavia aineita, on määrätty suojattavaksi öljyä pidättävillä rakenteilla. Lupamääräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan ai heut tama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski. Toi mit taes sa hakemuksessa esitetyn ja tämän luvan määräysten mukaisesti toimin nan voidaan katsoa olevan parhaan käyttökelpoisen tekniikan mu kais ta toiminnan sijaintipaikan olosuhteissa. Kun otetaan huomioon toiminnasta aiheutuvien päästöjen eh käi semi nen ja rajoittaminen, toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää ym päris tön pilaantumista tai sen vaaraa, erityisten luonnonolosuhteiden vaa ran tu mis ta, yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyt tömah dol li suu den vaarantumista ympäristössä tai kohtuutonta ra si tusta naapuritiloilla. Edellytykset luvan myöntämiselle ovat täyttyneet.
19. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeen (13.3.2013) Tämä päätös on lainvoimainen 13.4.2013, jos päätökseen ei haeta muu tos ta. Toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin tämä päätös on saanut lainvoiman. 20. LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan tätä lupaa ankarampia säännöksiä tai luvas ta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tar kis ta mi sesta, on asetusta noudatettava. (YSL 56 ) 21. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4 8, 41 43, 45 46, 52, 55 56, 81, 100, 103 a Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 7, 19, 30, 37 Jätelaki (646/2011) 5, 6, 8, 12, 13, 15, 16, 17, 72, 73, 118, 119, 120 Jäteasetus (Vna 179/2012) 7, 8, 9, 11, 17, 20 Laki eräistä naapuruussuhteista (NaapL 26/1920) 17 Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kiven murs kaa mo jen ympäristönsuojelusta (800/2010) 4,6,7,9, 10, 11,12, 13 Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) 2 Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta (38/2011) Valtioneuvoston asetus räjäytys- ja louhintatyön turvallisuudesta (644/2011) 22. KÄSITTELYMAKSU Hakemus on tullut vireille 13.4.2012. Luvan saajalta peritään 3000 eu ron käsittelymaksu sekä kuulutuskustannukset Ylä-Savon SOTE ky:n yhtymähallituksen 21.2.2012 32 hyväksymän taksan mu kaises ti. 23. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN 23.1 Päätös Ympäristönsuojelulain 54 :n mukaan ympäristölupapäätös on toi mitet ta va luvan saajalle ja niille, jotka ovat sitä erikseen pyytäneet se kä valvontaviranomaisille ja asiassa yleistä etua valvoville vi ran omai sille. Päätös toimitetaan seuraaville:
Iisalmen kaupunki, Tekninen keskus Pohjois-Savon ELY-keskus/ympäristövastuualue Iisalmen kaupunginhallitus Ympäristönsuojelun tehtäväalue/iisalmen toimipiste 23.2 Tieto päätöksestä Ympäristönsuojelulain 54 :n mukaan ympäristölupapäätöksen an tami ses ta on lisäksi ilmoitettava niille, jotka ovat tehneet asiassa muistu tuk sen tai jotka ovat ilmoitusta erikseen pyytäneet sekä niille, joille on 38 :n 2 momentin mukaisesti annettu lupahakemuksesta erikseen tieto. Tieto päätöksestä toimitetaan seuraaville: niille, joille on annettu erikseen tieto lupahakemuksesta 23.3 Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdessä Päätöksen antamisesta kuulutetaan Iisalmen kaupungin il moi tus taulul la. Kuulutus julkaistaan Iisalmen Sanomat-lehdessä. 24. PÄÄTÖKSEN ANTOPÄIVÄ Päätös annetaan julkipanon jälkeen. Julkipanopäivä on 12.3.2013 Päätöksen antopäivä on 13.3.2013 25. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta valittamalla Vaasan hal lin to-oikeu teen. Lupapäätös annetaan Iisalmen kaupungin il moi tus tau lul le asetettavassa kuulutuksessa mainittuna päivänä (julkipano), jol loin sen katsotaan tulleen asianosaisten tietoon. Valitus on teh tä vä 30 päivän kuluessa päätöksen antopäivästä. Valitusaikaa las ket taes sa antopäivää ei oteta lukuun. Valituskirjelmä liitteineen on toi mi tet ta va Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän ympäristölautakunnalle osoit teeseen PL 4, 74101 Iisalmi, ympäristö- ja ter veys val von ta pal ve lui den vastuualue. Valitusosoitus on liitteenä. Ympäristöjohtajan päätösehdotus: Ympäristölautakunta myöntää Iisalmen kaupungille ympäristöluvan kal lio ki ven louhinnalle ja murskaukselle kiinteistölle Kaatopaikka (140-407-112-0) valmistelijan ehdotuksen mukaisesti. Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin.