Vammalan kaupunki Mouhijärven, Punkalaitumen ja Äetsän kunnat SELVITYS YHDISTETYN VESIHUOLTOLAITOKSEN KUSTANNUKSISTA JA TAKSOISTA & Tiivistelmä 2007 # 391
TOIMEKSIANTO Vammalan kaupunki sekä Punkalaitumen, Mouhijärven ja Äetsän kunnat laativat parhaillaan kuntaliitosselvitystä. Osana teknisen toimen selvityksiä on kartoitettava kuntien vesihuoltolaitosten taloudellinen nykytila ja nähtävissä oleva tulevaisuus, jotta voitaisiin arvioida kustannusten kohdentamiseen laitosten taksoissa käytettävissä olevien maksuelementtien riittävyyttä. Lähinnä näitä ovat vanhoilta liittyjiltä perittävät perusmaksut ja uusilta liittyjiltä perittävät liittymismaksut. on vastikään laatinut selvityksen Huittisten seudun vesihuoltoyhteistyön kehittämisestä sekä sille lisätyönä jätevedenpuhdistuksen kustannusten vaihtoehtotarkastelut. Nyt tuosta kuntakokoonpanosta on jätetty Huittinen ja Vampula pois ja uutena mukaan on tullut Mouhijärvi. Laitosten kustannusrakennetta voi lähestyä kahdesta näkökulmasta, menneisyydestä nykyhetkeen tai nykyhetkestä tulevaisuuteen. Menneisyydestä nykyhetkeen olennaiset tiedot nähdään tilinpäätöksistä, jotka tässä ovat edellisten vuodelta 2006. Nykyhetkestä tulevaisuuteen katsottaessa merkittävin yksittäinen taloudellinen tieto on investointiohjelma ja sen suhde nykyiseen tulotasoon. Mahdollisen kuntaliitoksen tuloksena syntyvän uuden vesihuoltolaitoksen taksapolitiikassa tullaan ideaalitilanteessa huomioimaan molemmat näkökulmat. 2
Vammalan kaupunki Mouhijärven, Punkalaitumen ja Äetsän kunnat SELVITYS YHDISTETYN VESIHUOLTOLAITOKSEN KUSTANNUKSISTA JA TAKSOISTA LÄHTÖKOHDAT K&
LÄHTÖKOHDAT Volyymit ja tuloslaskelma v. 2006 Vammala Mouhijärvi Punkalaidun Äetsä Yht. ASUKASTA As. 16 587 3 014 3 470 4 955 28 026 Vesiasiakkaita i it As. 12 273 2 650 2 855 4 100 21 878 Laskutettu vesi m3/v 751 003 118 169 129 399 249 495 1 215 114 Jätevesiasiakkaita es a a ta As. 11 908 910 2 099 3 600 18 517 Laskutettu jätevesi m3/v 652 462 61 551 72 015 223 420 996 951 TULOSLASKELMA, 1000 (2006) Vammala Mouhijärvi Punkalaidun Äetsä Yht. LIIKEVAIHTO ja muut tuotot 2 640 621 243 613 244 680 559 802 3 688 716 Ti Toimintakulut itklt 1 272 411 206 653 172 957 274 636 1 926 657 Poistot 818 495 65 747 102 617 273 078 1 259 937 Liiketoiminnan muut kulut 51 305 9 877 2 930 64 112 Rahoitustuotot ja kulut yht. 345 533 20 047 33 993 3 654 403 133 Tilikauden tulos 152 877 48 835 74 764 5 504 34 782 4
LÄHTÖKOHDAT Tuloslaskelma M 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 /(laskutettu vesi + jätevesi) x 2, /m3 4,00 3,50 3,00 2,50 2,00 1,50 1,00 0,50 0,00 5 Omistajakorvaus kunnalle Poistot Toimintakulut Liikevaihto Vammala Punkalaidun Mouhijärvi Äetsä Omistajakorvaus kunnalle Poistot Toimintakulut Liikevaihto Tl Tuloslaskelmaa l kl voidaan tarkastella t absoluuttisilla arvoilla tai, kuvaavammin, suhteutettuna laskutetun veden ja jäteveden kokonaismääriin. Suhteuttaminen tt osoittaa keskenään k vertailukelpoiset kustannukset. Suhteutetut toimintakulut ovat suoraan toisiinsa verrattavissa, ja niissä nähdään skaalan olevan suuren näköinen, 1,10..2,00 /m3. Ongelma on, että toimintakulut perustuvat tehokkuuserojen lisäksi ainakin osittain myös erilaiseen palvelutasoon; esimerkiksi yhdellä laitoksella ei ole viikonloppuisin päivystystä, kun taas toinen on täysin kaukovalvonnassa ja 24/7 hälytysvalmiudessa. Vammala on ilmeisesti kallein johtuen korkeasta palvelutasostaan ja toisaalta vuotovesien tuomasta tehottomuudesta. Poistot ovat laskennallisia, joten niiden vertaaminen on jossain määrin teoreettista. Omistajakorvaukset ovat täysin verrattavissa. Kuntaliitoksen kyseessä ollen ne eivät kuitenkaan ole relevantteja. Vammala Punkalaidun Mouhijärvi Äetsä
LÄHTÖKOHDAT Tase TASE, 1000 (2006) Vammala Punkalaidun Mouhijärvi Äetsä Yhteensä VASTAAVAA 15 722 542 1 307 495 990 927 3 612 181 21 633 145 Aineettomat hyödykkeet 40 939 262 853 303 792 Aineelliset hyödykkeet 13 023 629 1 276 221 917 268 3 109 591 18 326 709 Vaihto omaisuus 1 554 4 351 5 905 Saamiset 2 188 859 23 296 239 737 2 451 892 Rahat ja pankkisaamiset 469 115 69 307 538 422 VASTATTAVAA 15 722 542 1 307 495 990 927 3 612 181 21 633 145 Oma pääoma 9 826 899 765 303 463 074 3 442 882 14 498 158 Poistoero ja vapaaehtoiset var. 243 828 243 828 Vieras pääoma 5 651 815 115 940 527 854 169 299 6 464 908 6
LÄHTÖKOHDAT Verkostot v. 2006 Vammala Punkalaidun Mouhijärvi Äetsä Yhteensä Käyttöomaisuus /as 1 995 546 528 845 870 Velka /as 1 297 49 7 51 194 Vesijohtoverkostot Km 169 143 104 139 555 Jätevesiviemärit Km 164 17 23 67 271 Hulevesiviemärit i i Km 49 8 1 1 59 Keskimäärin Vesijohtoverkostot m/as 2 13,8 50,1 42,1 33,9 25,4 Jätevesiviemärit m/as 2 13,8 8,1 24,3 18,6 14,5 Hulevesiviemärit m/as 3 3,0 2,3 0,0 0,2 2,1 1 (Vesiasiakkaita + jätevesiasiakkaita)/2 2 Liittyneitä asukkaita 3 Asukkaita kunnassa yhteensä 7
LÄHTÖKOHDAT TOIMINNAN RAHOITUS Käyttökateprosentti % 49,0 % Käyttökate/käyttöomaisuus % 10,0 % Poistot/käyttöomaisuus % 13,3 % Käyttöomaisuuden kiertonopeus v 2,7 OMAISUUDEN RAHOITUS Omavaraisuusaste (sis. liittymismaksut) % 74,6 % Omavaraisuusaste (ilman liittymismaksuja) % 69,0 % Nettovelkaantumisaste, gearing % 27,7 % Liittymismaksurahasto/käyttöomaisuus % 6,6 % Nettorahoituskulut/liikevaihto % 1,6 % Vieraan pääoman takaisinmaksuaika v 3,9 Rahoituskulut keskimäärin % 0,02 Vaikka kuntien lähtökohdat eroavat volyymeiltään ja monien suhdelukujen valossa melkoisesti toisistaan, vuoden 2006 kokonaisuudesta oheen lasketut suhdeluvut ovat terveitä. Raskaasta taseesta (paljon verkostoa per liittyjä) ei ole tunnuslukujen valossa taakaksi, jos siihen ei ole investoitu merkittävästi viime aikoina. Toisaalta Vammalan kovat käyttökustannukset ovat johtaneet alueen h k l k k kalleimpiin maksuihin, ja koska Vammala on myös kunnista suurin, laskennallinen KANNATTAVUUS Nettotulos % 11,1 % liikevaihtojen summa hukuttaa helposti pienemmillä kunnilla joiltakin osin kenties Sijoitetun pääoman tuotto % 2,1 % Oman pääoman tuotto % 2,6 % korkeammatkin kustannukset. 8
Vammalan kaupunki Mouhijärven, Punkalaitumen ja Äetsän kunnat SELVITYS YHDISTETYN VESIHUOLTOLAITOKSEN KUSTANNUKSISTA JA TAKSOISTA ENNUSTEET K&
ENNUSTEET Asukasluku ja vesihuollon liittyjät Asukasta 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 Vesijohtoon liittyneet yhteensä Viemäriin liittyneet yhteensä Väkiluku yhteensä 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Vuoteen 2020 mennessä alueen väkiluvun ennustetaan kasvavan hieman (+1,9 %). Samaan aikaan vesijohtoon liittyneiden kokonaismäärä kasvaisi (+9,8 %) ja jätevesiviemäriin liittyneiden määrä samoin (+9,6 %). 10
ENNUSTEET Myyty vesi ja laskutettu jätevesi m3/v 2 000 000 1 800 000 Vesi 1 600 000 1 400 000 1 200 000 1 000 000 800 000 600 000 400 000 200 000 0 3 500 000 3 000 000 2 500 000 2 000 000 1 500 000 1 000 000 500 000 m3/v Jätevesi Vuotovedet, vesijohto Laskutettu vesi yhteensä 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Vuotovedet, viemäri Laskutettu jätevesi, yhteensä Samaan aikaan veden myynnin ennakoidaan kid kuitenkin ki kasvavan (+8,4 (84%) ja jäteveden laskutuksen samoin (+11,2 %). Veden myynti kasvaa väestökehityksen laskevaa trendiä vastaan, koska väestö keskittyy palveluiden lähelle eli kuntakeskuksiin. Jäteveden laskutuksen kasvu johtuu kasvavasta liittyjämärästä. Vaikka ennusteen kehitystrendit tuntuisivat jossain määrin vääriltä, ne eivät kuitenkaan vie laskelmaa kokonaan hakoteille laskelma l ei ole juurikaan herkkä väkiluvun tai edes liittyjämäärien kehitykselle. Huomattavasti voimakkaampia muutoksia laskelmaan aiheuttavat muutokset investoinneissa i i tai taksatasossa. Tulevia investointeja tarkastellaan seuraavalla sivulla. 11 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020
ENNUSTEET Nykyiset poistot, tulevat investoinnit 2006 Vammala Punkalaidun Mouhijärvi i Äetsä Käyttöomaisuuden tasearvot 13 021 319 1 276 221 921 619 3 109 591 Poistot 818 495 102 617 65 747 273 078 Poistot / tasearvot % 6,3 % 8,0 % 7,1 % 8,8 % Poistot / laskutetut m3 /m3 1,16 1,02 0,79 1,15 2007 2015 Investoinnit keskimäärin 1 934 000 385 000 150 000 849 000 Investoinnit / poistot (06) kerroin 2,4 3,8 2,3 3,1 Investoinnit / laskutetut m3 (06) /m 3 275 2,75 383 3,83 181 1,81 359 3,59 12
/(laskutettu vesi + jätevesi) x 2, /m3 6,00 5,00 400 4,00 3,00 2,00 1,00 0,00 13 M 3,5 3,0 2,0 1,5 ENNUSTEET Investointien 07-15 suhde liikevaihtoon 06 ka investoinnit 07 15 Toimintakulut Liikevaihto Vammala Punkalaidun Mouhijärvi Äetsä ka investoinnit 07 15 Toimintakulut 2,5 Liikevaihto 1,0 0,5 0,0 Laitosten vallitsevat poistotasot ovat normaaleja, mutta ne eivät riitä rahoittamaan tulevia investointeja jotka ovat jaksolla 2007 2015 keskimäärin 23 2,3..3,8 38kertaa nykyiset poistot. Oheisessa kuvassa menopylväässä on esitetty vuoden 2006 toimintakulut ja laitosten itsensä arvioimat jakson 2007 2015 keskimääräiset ki äi vuotuiset investoinnit. i i Liikevaihto on vuodelta 2006. Jos kyseessä olisi hetkellinen investointipiikki, se ei sinällään olisi ongelma pitkävaikutteisiin investointeihin on järkevääkin ottaa lainaa, jota vastaavasti hoidetaan pitkähköllä jaksolla pois. Ongelma onjakson pituus, sillä investointitaso näyttää kohoavan pysyvästi nykyisestä. Sitä ei voida enää kattaa kumuloituvilla lainoilla. Oheiset kuvat osoittavat, että investointiensa rahoittamiseksi kaikilla laitoksilla on edessään erittäin huomattavia taksan korotuksia täysin riippumatta suunnitellusta laitosten yhdistämisestä. Vammala Punkalaidun Mouhijärvi Äetsä
M 14 M 50 5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 Investoinnit ENNUSTEET 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Lainat 14,0 Uusi laitos, vpo lainat Vammalan koroton laina Uuden yksikön toiminta alkaa Vanhat lainat 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 Investoinnit ja lainat Koska investointeihin ei käytännössä ole varauduttu, joudutaan ne rahoittamaan kokonaan lainoituksella. Lainoista seuraavat korot ootja lyhennykset y määrittävät ät edelleen ee alueella keskimäärin tarvittavan taksatason. Lainojen kokonaissumma nousee suurimmillaan arvoon 12 M, lähes neljä kertaa v. 2006 liikevaihdon suuruiseksi. On siis selvää, että taksoja on korotettava ja että lainojen ehdot vaikuttavat merkittävästi siihen, mille tasolle korotukset on tehtävä. Nyt perusoletuksena on käytetty 20 v laina aikaa aikaa ja 5,0 % korkoa. Näiden lisäksi on huomioitu Vammalan jo 2007 2009 laitokselleen myöntämä 6,15 M koroton 20 v laina. Nyt käsillä olevassa tilanteessa paras tapa kuvata kuntien keskinäisiä eroja olisi tarkastella kunkin kunnan lainoitustarvetta ja korvata sitten edellä esitetyt kuntakohtaiset investointitasot lainojen korko ja lyhennyspylväällä. Tämä detaljitaso ei kuitenkaan ole mahdollinen, koska se vaatisi täydellisten kuntakohtaisten ennusteiden laatimisen. 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020
ENNUSTEET Investoinnit, poistot ja lainat 1,4 RAHOITUKSEN KASSAVIRTA 1,2 Vieraan pääoman korot Lainojen lyhennykset 10 1,0 M M /v 0,8 0,6 0,4 0,2 0,0 6,0 5,0 4,0 3,0 Tarkastellaan siis aluetta kokonaisuutena ja laaditaan sille taloudellinen ennuste lähtien kustannuskattavuuden periaatteesta. Pohjaoletuksena on, että kaikki investointiohjelmassa esitetyt kohteet toteutetaan ja että hinnoittelulla pystytään 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 kattamaan niin käyttö kuin pääomakulut. Vammalan koroton laina Pitkäaikaisten lainojen lisäykset Liittymismaksut yhteensä Tilikauden tulos Poistot Investoinnit ja lainojen lyhennykset yht. Ohjaavana tekijänä käytetään laitoksen laskennallista kassaa, jonka täytyy olla koko ajan positiivinen. Siinä tulorahoitusta tuetaan t aina vuoteen 2015 saakka kasvavalla lainanotolla. Tarkastelun tuloksena saadaan koko alueen kokonaisliikevaihtotarve. 2,0 1,0 15 0,0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020
ENNUSTEET Tuloslaskelmaennuste 6,0 M 5,0 4,0 3,0 20 2,0 1,0 0,0 10,0 % 8,0 % 6,0 % 4,0 % 2,0 % Verot Korko /rahoituskulut Poistot TOIMINTAMENOT YHTEENSÄ LIIKEVAIHTO 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Nettotulos Sijoitetun pääoman tuotto Oman pääoman tuotto Uuden laitoksen käyttökustannusten oletetaan kasvavan 2 % inflaation tahdissa. Se on kuitenkin vähän verrattuna lainoituksen kuluihin. Tuloslaskelmaennusteesta nähdään, kuinka kokonaisliikevaihto tulee nostaa heti nykyisestä tasosta 3,6 M uudelle tasolle 4,4M (22%) (+22 %). Sen riittää yli kiivaimman i rakentamisvaiheen, ja vuonna 2015 siirrytään tavanomaisiin inflaatiokorotuksiin. Kassavirtatarpeesta seuraava suuri liikevaihdon korotus on linjassa edellä esitettyjen kuntakohtaisten taksankorotuspaineiden kanssa. 0,0 % 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2,0 % 4,0 % 16
Vammalan kaupunki Mouhijärven, Punkalaitumen ja Äetsän kunnat SELVITYS YHDISTETYN VESIHUOLTOLAITOKSEN KUSTANNUKSISTA JA TAKSOISTA TASAPUOLISET TAKSAT? K&
TASAPUOLISET TAKSAT? Taksataso 2009 keskimäärin Liikevaihto 4.430.000 Laskennan kautta määritetty tuleva Laskutettu vesi 1,25 Mm3 kokonaisliikevaihto voidaan jakaa laskutetuilla kuutioille, ja saadaan koko Laskutettu jätevesi LV/kuutiot yhteensä x 2 103M 1,03 Mm3 3,89 /m3 + alv = 4,75 /m3 alueella vallitseva keskimääräinen hintataso. Se voidaan edelleen jakaa halutulla Oletuspaino vesi 40 % Oletuspaino jätevesi 60 % KÄYTTÖ JA PERUSMAKSUJEN KOKONAISVAIKUTUS KUUTIOLLE /m3, sis. alv 22% Uusi yksikkö ennusteen mukaan, muut nykyisiä 5,00 4,50 4,00 3,50 3,00 2,50 2,00 1,50 1,00 0,50 0,00 Jätevesi Vesi Vammala Punkalaidun Mouhijärvi Äetsä Keskiarvo Uusi yksikkö 2009 painotuksella veden ja jäteveden kesken sekä käyttömaksujen ja perusmaksujen kesken. Tyypilliset painotukset ovat 30..50 % vedelle ja70..50 % jätevedelle sekä toisaalta 10..30 % perusmaksuille ja 90..70 % käyttömaksuille. Käytännössä painotukset ovat lähes aina riittämättömät, eli vedellä kompensoidaan osittain jätevettä ja toisaalta käyttömaksuilla katetaan huomattavassa määrin kiinteitä kuluja. Skaalat kuitenkin kuvaavat sitä liikkumavaraa, jolla nyt saatua keskimääräistä hintaa voidaan haluttaessa kohdistaa nykyisten kuntarajojen mukaan myös kuntaliitoksen jälkeen. 18
TASAPUOLISET TAKSAT? Liikevaihdon kohdentaminen kuntiin Painotus 66,0 % 34,0 % Toimintakulut 2006 Investoinnit 2007 15 Korjattu osuus Vammala 1 272 411 17 407 850 63,5 % Mouhijärvi 206 653 1 352 300 8,7 % Punkalaidun 172 957 3 467 000 9,8 % Äetsä 274 636 7 645 000 18,0 % Yhteensä 1 926 657 29 872 150 100,0 % 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % Äetsä 50 % Punkalaidun Mouhijärvi 40 % Vammala 30 % 20 % 10 % Koska yhdelläkään laitoksella nykyinen tulotaso t ei vastaa uuden laitoksen litk keskimääräistä hintatasoa, on vaikea hahmottaa, keneltä kohoavat kustannukset tulisi periä. Lähestytään asiaa samoilla näkökulmilla kuin edellä, eli nykyhetkestä taaksepäin (jota edustavat toimintakulut) ja eteenpäin (jota edustaa investointitaakka). Määritetään jokaiselle kunnalle näistä prosentuaalinen osuutensa. Sen jälkeen annetaan molemmille näkökulmille painoarvot ja lasketaan niiden kautta kunkin kunnan korjattu osuus tulevasta liikevaihdosta. Ennusteen mukaan uuden yksikön toimintakulut ovat noin 2/3 ja lainojen lyhennykset ja korot noin 1/3 kokonaiskuluista. Valitaan nämä painoiksi. 19 0 % Toimintakulut 2006 Investoinnit 2007 15 Korjattu osuus
TASAPUOLISET TAKSAT? Liikevaihdon kohdentaminen kuntiin 1000 Liikevaihto Osuus 2006 2009 Erotus Muutos Vammala 2 641 2 812 + 171 + 7 % Mouhijärvi 243 385 + 142 +58 % Punkalaidun 244 436 + 192 + 79 % Äetsä 559 797 + 238 +43 % Yhteensä 3 688 4 430 + 742 + 20 % Kaikkien kuntien euromääräinen liikevaihto kasvaa, eli periaatteessa myös kiinteistön kokema reaalikokonaishinta muuttuu samassa suhteessa. Kasvuprosentti riippuu tietenkin paitsi kulujen kautta lasketusta osuudesta, myös hinnoittelun vertailutasosta; Vammalan korotus on prosentuaalisesti pienin, koska sen hinnat ovat jo valmiiksi korkeimmat. Uudessa laitoksessa käyttömaksujen tulee olla kaikille samat. Seuraavalla sivulla esitetään Excel pohja, jolla se sekä useampi valittavissa oleva painotustavoite määrittävät kuntakohtaisten perusmaksujen suuruuden. Käyttämällä tavoitteen haku toimintoa saadaan kaikkia kuntia koskevaksi käyttömaksuksi vedelle noin 1,36 + alv = 1,66 /m3 ja jätevedelle 2,04 + alv = 2,49 /m3. Perusmaksut tulevat näiden päälle, Äetsässä ei lainkaan mutta muissa skaalalla 030 0,30..0,70 070 /m3 + alv per vesi tai jätevesi. 20
TASAPUOLISET TAKSAT? Liikevaihdon kohdentaminen kuntiin Tavoite 2 812 385 436 797 Vammala Mouhijärvi Punkalaidun Äetsä Liikevaihto 2 833 383 430 794 ALV 0 % 1000 m3 751 652 118 62 129 72 249 223 Määräosuus 54 % 46 % 66 % 34 % 64 % 36 % 53 % 47 % Painokerroin 40 % 60 % 40 % 60 % 40 % 60 % 40 % 60 % Yhteensä 1000 1 231 1 603 214 169 234 196 339 455 Perusmaksu 17 % 17 % 25 % 25 % 25 % 25 % 0 % 0 % Yhteensä 1000 209 272 53 42 58 49 0 0 /m3 0,28 0,42 0,45 0,68 0,45 0,68 0,00 0,00 Käyttömaksu 83 % 83 % 75 % 75 % 75 % 75 % 100 % 100 % Yhteensä 1000 1 021 1 330 160 126 175 147 339 455 /m3 1,36 2,04 1,36 2,04 1,36 2,04 1,36 2,04 SIS. ALV 22 % 21 Vammala Mouhijärvi i Punkalaidun Äetsä Vesi Jätevesi Vesi Jätevesi Vesi Jätevesi Vesi Jätevesi Yht. /m3 2,00 3,00 2,21 3,32 2,21 3,32 1,66 2,49 Kulutus 100 m3/v, /v 200 300 221 332 221 332 166 249 Yhteensä /v 500 553 553 415 Kulutus 150 m3/v, /v 300 450 332 498 332 498 249 373 Yhteensä /v 750 830 830 622
TASAPUOLISET TAKSAT? UUSIYKSIKKÖ: /m3 sis. alv 22 % VESIHUOLLON KÄYTTÖMAKSUT Jätevesi 4,50 Vesi 4,00 3,50 3,00 2,50 2,00 150 1,50 1,00 0,50 0,00 Vammala 2009 Mouhijärvi 2009 Punkalaidun 2009 Äetsä 2009 22
TASAPUOLISET TAKSAT? /m3 sis. alv 22 % 6,00 5,00 UUSIYKSIKKÖ: VESIHUOLLON REAALIKUSTANNUKSET Sisältää perus ja käyttömaksujen vaikutuksen Jätevesi Vesi 4,00 3,00 200 2,00 1,00 0,00 Vammala 2009 Mouhijärvi2009 2009 Punkalaidun 2009 Äetsä 2009 Uusi yksikkö keskimäärin 23
TASAPUOLISET TAKSAT? 700 600 UUSI YKSIKKÖ: OMAKOTITALON VESIHUOLLON VUOTUISET KOKONAISKUSTANNUKSET Kulutus 150 m3/v Perusmaksut Käyttömaksut 500 400 300 200 100 0 Vammala 2009 Mouhijärvi 2009 Punkalaidun 2009 Äetsä 2009 24
TASAPUOLISET TAKSAT? 600 UUSI YKSIKKÖ: OMAKOTITALON VESIHUOLLON VUOTUISET KOKONAISKUSTANNUKSET Kulutus 150 m3/v 500 400 300 200 100 25 0 Vesi Jätevesi Vesi Jätevesi Vesi Jätevesi Vesi Jätevesi Vammala Mouhijärvi Punkalaidun Äetsä
TASAPUOLISET TAKSAT? Hintatason kohtuullisuudesta Valtakunnallinen lli esimerkki kki1 Valtakunnallinen lli esimerkki kki2 Vesi ja viemärilaitosyhdistys VVY kartoittaa vuosittain noin 300 vesihuoltolaitoksen hintojen kehitystä. Helmikuussa 2007 vesimaksujen verollinen keskiarvo oli 1,13 /m3 (suurin 2,92 /m3) ja jätevesimaksujen vastaava 1,68 /m3 (suurin 2,93 /m3). Vertailu on ontuva sen suhteen, että se ei ota mitenkään kantaa laitosten ko. hinnoilla saavuttamaan kannattavuuteen tai kykyyn varautua tuleviin investointeihin. Kokemuksemme perusteella yli puolet keskisuurista ki i tai tisitä pienemmistä i vesihuoltolaitoksista ei toimi pitkällä aikavälillä kustannuskattavasti, vaan niiden tyypillinen hintojen korotuspaine on +20..+30 +30 % välittömästi. Sastamalan seudulle saadut hinnat ovat siis VVY vertailun valossa hyväksyttävät. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry. toteutti keväällä 2007 hankkeen Rakennetun omaisuuden tila (ROTI). Sen yhtenä osa alueena tarkasteltiin vesihuollon rakenteita. Valtakunnallisesti voimakkainta investointiaikaa on vesihuollossa ollut 1970 luvun alkupuoli, jolloin investoitiin noin 500 M vuodessa. Sittemmin on seurannut jo lähes kolme vuosikymmentä tasolla 250 M vuodessa. Vesihuollon rakenteiden tyypillinen pitoaika on noin 40 vuotta. Voidaan siis olettaa, että edessä on aiempaa investointipiikkiä i ti iikkiä peilaava saneerauspiikki. Tämä tulee vaikuttamaan vesihuollon maksuihin siten, että omakotitalon tyypilliseksi kustannukseksi k k arvioitiin itii noin 700..800 /v jo lähivuosina. Sastamalan seudulle saadut hinnat ovat siis myös ROTI selvityksen valossa odotetut. 26