TURUN-NAANTALIN EDUSTAN AMMATTI- JA KIRJANPITOKALASTUS VUONNA 2008. V-S Kalavesien Hoito Oy 28.2.2010. Jani Peltonen

TURUN-NAANTALIN EDUSTAN AMMATTI- JA KIRJANPITOKALASTUS VUONNA 2008 V-S Kalavesien Hoito Oy 28.2.2010 Jani Peltonen

SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 1 2. Tarkkailumenetelmät 2 2.1 Ammattimainen kalastus 2 2.2 Kirjanpitokalastus 2 3. Tulokset 3 3.1 Ammattimainen kalastus 3 3.1.1 Kalastajien määrä 3 3.1.2 Pyynti 4 3.1.2.1 Rysäkalastus 8 3.1.2.2 Verkkokalastus 9 3.1.3 Saaliit 9 3.1.3.1 Silakka 12 3.1.3.2 Muut kalalajit 12 3.2 Kirjanpitokalastus 14 3.3 Pyydysten likaantuminen 15 3.4 Kalastajien huomautukset 16 4. Tulosten tarkastelu 17 5. Yhteenveto 19 Liitteet Liite 1 Liite 2 Kyselylomake ja saatekirje (5 sivua) Ammattikalastajien ilmoittamat pyyntipaikat (1 sivu) Liite 3 Ammattikalastajien määrän kehitys Turun-Naantalin edustan merialueella 1973-2008 (1 sivu) Liite 4 Kirjanpitokalastuksen pyynti- ja saalistiedot (4 sivua)

1 1. Johdanto Turun- Naantalin edustan merialueen ammatti- ja kirjanpitokalastusselvitys on osa velvoitetarkkailua, jonka avulla seurataan mereen johdettavien jätevesien ja suoritettujen kalanhoitotoimenpiteiden vaikutuksia alueen kalastoon ja kalastukseen. Länsi-Suomen vesioikeus ja Länsi-Suomen ympäristölupavirasto ovat päätöksillään velvoittaneet Paraisten (nyk. Länsi- Turunmaa), Raision, Kaarinan ja Turun kaupungit sekä Fortum Power and Heat Oy:n, Fortum Oil and Gas Oy:n ja Finnfeeds Finland Oy:n suorittamaan kyseisen tarkkailun. Kalastusselvityksen tarkoituksena on selvittää vaikutukset, joita jätevesillä ja muulla merialuetta kuormittavilla toiminnoilla on alueen kalastoon ja kalatalouteen. Lisäksi selvityksellä pyritään arvioimaan toimista mahdollisesti aiheutuvien haittojen ja vahinkojen suuruutta. Vesien tilan seuranta, vesien ja kalaston muutokset, sekä näiden yhteys merialueen jätevesikuormitukseen sekä muihin kuormituksen aiheuttajiin on mahdollista riittävän pitkällä aikavälillä tuotettujen selvitysten avulla. Kalastusselvityksiä on tehty jo yli 20 vuoden ajan. Tarkkailuohjelma on Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistyksen (LSVSY) laatima, jonka maa- ja metsätalousministeriö hyväksyi 25.1.1985. Alkuperäisessä selvityksessä ilmeni puutteita, jotka LSVSY korjasi Varsinais-Suomen TE-keskuksen kalatalousyksikön hyväksymällä tavalla vuonna 1999 (Dnro 5867/5723/98). Tarkkailuohjelman mukaisesti ammattikalastusta seurataan vuosittain kyselytutkimuksella, jonka lisäksi noin neljän vuoden välein suoritetaan laajempi kalatalousselvitys. Kolme ensimmäistä laajempaa selvitystä teki Turun yliopiston Saaristomeren tutkimuslaitos (1985, 1989, 1994), jonka jälkeen selvitykset ovat tehneet Kala- ja vesitutkimus Oy (1999), sekä V-S Kalavesien Hoito Oy (2004). Tulokset on julkaistu LSVSY:n tutkimusselosteissa. Vuoden 2008 kalatalousselvitys pitää sisällään selvitykset ammattikalastuksesta sekä kirjanpitokalastuksesta.

2 2. Tarkkailumenetelmät 2.1 Ammattimainen kalastus Kalastusselvitystä varten lähetettiin toukokuussa 2009 tarkkailualueen ammattikalastajille kyselylomake ja saatekirje (liite 1), jossa kysyttiin vuoden 2008 kalastusta ja saalistietoja. Elokuussa lähetettiin uusintakysely niille, jotka eivät olleet vastanneet ensimmäiseen kyselyyn. Ammattikalastajien yhteystiedot saatiin L-S Kalatalouskeskukselta. Kysely lähetettiin kaikkiaan 54 kalastajalle, joista 26 (48 %) vastasi. Vastanneista 13 (50 %) vastasi ensimmäisellä kyselykierroksella. Pää- tai sivuammattinaan kalastusta tarkkailualueella harjoitti 7 ruokakuntaa (27 %) kyselyyn vastanneista. Kyselyyn vastanneista ja alueella kalastaneista yhdellä saalistiedot olivat kuitenkin puutteelliset, joten selvitystä varten käytettiin tältä osin 6 riittävin tiedoin täytettyä lomaketta. Vanhemmat tiedot perustuvat aiempiin ammatti- ja kirjanpitokalastusraportteihin. Tässä selvityksessä pyydysten määrät on ilmoitettu pyydysyksiköinä; yhden pyydyksen yksi pyyntivuorokausi. Verkot on jaettu 30 m pitkiksi ja 3 m korkeiksi yksiköiksi. Selvityksessä tarkkailualue on jaettu seitsemään osa-alueeseen, jotka on esitetty liitteen 2 kartassa. Tarkkailutulokset on tilastoitu siten, että vertailu edellisten kalastusselvitysten kanssa on mahdollista. 2.2 Kirjanpitokalastus Kirjanpitokalastuksen pyynti- ja saalistiedot saatiin verkoilla ja rysällä pyytäneeltä kalastajalta. Saaliskirjanpidossa kalastaja merkitsi yksityiskohtaisesti pyynti- ja saalistiedot tarkoitusta varten tehdylle lomakkeelle. Saaliskirjanpidosta maksettiin kalastajalle lomakekohtainen palkkio. Lomakkeiden tietojen perusteella laskettiin pyydysyksikkökohtaiset saaliit ja tulokset tilastoitiin siten, että ne ovat vertailukelpoisia edellisten kirjanpitokalastusselvitysten kanssa.

3 3. Tulokset 3.1 Ammattimainen kalastus 3.1.1 Kalastajien määrä Ammattimaista kalastusta harjoitti tarkkailualueella ainakin 7 ruokakuntaa tai kalastusyhtymää. Kalastukseen osallistui yhteensä 8 henkilöä, joista 7 ilmoitti kalastuksen olevan pääammatti ja 1 sivuammatti. Tarkkailualueella ammattimaista kalastusta harjoittavien henkilöiden määrän kehitys vuodesta 1999 on esitetty taulukossa 1. Tarkkailualueella kalastavien henkilöiden määrä on todellisuudessa kuitenkin taulukoituja arvoja korkeampi, sillä kaikki alueella kalastaneet eivät vastanneet kyselyyn. Kalastavien ruokakuntien tai kalastusyhtymien lukumäärä on vaihdellut viimeisen kymmenen vuoden aikana, mutta pidemmän aikavälin tarkastelussa (1973-2008) on havaittavissa selkeä laskeva suuntaus (liite 3). Vastaava kehitys on havaittavissa henkilömäärissä. Keskimäärin ammattimaista kalastusta harjoitti 6 ruokakuntaa tai kalastusyhtymää kuukaudessa, joka on vain noin puolet vuoden 1999 tasosta (taulukko 2). Taulukossa 3 on esitetty tarkkailualueella kalastaneiden ruokakuntien ja kalastusyhtymien määrät osa-alueittain. Tuloksista on havaittavissa, että kalastavien henkilöiden määrä on laskenut selvästi vuoden 1985 tasosta (liite 3). Taulukko 1. Ammattimaista kalastusta harjoittaneiden henkilöiden ja ruokakuntien määrä tarkkailualueella vuodesta 1999. Jako pää- ja sivuammattiin on tehty kalastajan oman ilmoituksen perusteella. 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Pääammattina 15 12 9 9 9 11 9 8 6 7 Sivuammattina 6 4 3 2 1 8 7 3 3 1 Kalastukseen osallistui (hlöä) Ruokakuntia yhteensä 21 16 14 12 12 19 19 12 9 8 18 13 12 11 10 14 16 11 8 7 Taulukko 2. Kuukausikohtaiset ammattikalastusta harjoittaneiden ruokakuntien ja kalastusyhtymien määrät tarkkailualueella vuosina 1999 2008. 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Tammi 12 9 6 5 8 6 5 3 3 4 Helmi 13 7 6 5 8 6 4 2 2 1 Maalis 12 8 8 6 9 6 6 4 3 5 Huhti 14 10 11 8 8 7 8 3 2 6 Touko 10 10 10 8 7 10 10 4 3 6 Kesä 8 7 8 5 5 7 6 6 5 8 Heinä 8 5 3 2 3 4 3 7 4 8 Elo 6 7 3 2 5 6 2 6 4 8 Syys 10 9 9 6 6 7 5 8 4 7 Loka 12 11 11 7 9 9 9 5 3 5 Marras 14 11 11 7 9 8 9 5 2 2 Joulu 14 11 10 6 9 7 8 9 5 8 Keskim. rk/ kk 11 9 8 6 7 7 6 5 3 6

4 Taulukko 3. Ammattikalastusta harjoittaneiden ruokakuntien (ja kalastusyhtymien) määrät osa-alueittain vuosina 1999 2008. 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Aurajokisuu 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Airisto, pohjoisosa Airisto, eteläosa 5 3 2 3 3 2 2 3 2 2 7 7 6 4 4 8 5 3 3 3 8 7 5 7 7 5 5 4 3 5 2 4 4 4 4 9 3 4 2 3 Vappari 1 0 0 2 2 1 2 1 0 1 Pitkä- ja Pohjoissalmi 1 1 0 1 1 0 0 0 0 0 3.1.2 Pyynti Taulukossa 4 on esitetty tarkkailualueen ammattikalastajien ilmoittamien tietojen avulla lasketut pyydysyksikkömäärät kuukausittain. Taulukossa on eriteltynä eri pyydykset. Eri pyydysten pyyntipaikat on esitetty liitteessä 2, mutta liitteen pyyntipaikkatiedot ovat puutteellisia, sillä kaikki kalastajat eivät ilmoittaneet pyydystensä sijaintia. Viheriäistenaukko Askaistenlahti Taulukko 4. Tarkkailualueen ammattikalastajien ilmoittamat kuukausikohtaiset pyydysyksikkömäärät vuonna 2008. Verkot on laskettu 30 m pitkiksi ja 3 m korkeiksi yksiköiksi. kuukausi I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Koko vuosi Silakka- 0 0 0 0 440 440 330 0 0 0 0 0 1 210 rysä Siika- 0 0 0 0 23 90 75 25 0 0 10 12 235 rysä Suomukalarysä 0 0 11 112 143 150 99 0 14 59 100 64 752 Silakkaverkko 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Lohi-/ 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 taimenverkot Kuha- 13 612 14 622 20 670 27 129 12 689 0 0 358 5 762 17 377 18 588 12 711 143 517 verkot Pesä- 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 verkot Muut 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 verkot Yht. 13 612 14 622 20 681 27 241 13 295 680 504 383 5 776 17 436 18 698 12 787 145 714 Rysäkalastus on keskittynyt aiempien vuosien tapaan pohjoiselle Airistolle ja Viheriäistenaukolle, mutta myös Askaistenlahdella kalastettiin runsaasti rysillä. Erityisesti suomukalarysien määrä

5 kasvoi edellisistä vuosista (taulukko 5). Silakkarysien pyydysyksikkömäärä toisaalta oli pienin tällä vuosituhannella; vuosituhannen vaihteeseen verrattuna silakkarysien lukumäärä on pienentynyt noin puoleen. Silmiinpistävää on myös se, että millään muulla verkkotyypillä kuin kuhaverkoilla ei alueella ilmoitettu kalastetun. Kuhaverkoilla kalastus keskittyi Askaistenlahdelle ja Airiston pohjoisosaan, jossa käytettiin yli 80 % ilmoitetuista kuhaverkkoyksiköistä. Merkittävin muutos vuoteen 2007 oli Askaistenlahden pienentynyt merkitys, mutta kyseisen alueen verkkokalastuksen määrä on vaihdellut vuosien välillä runsaasti. Vuonna 2008 merkittävin kuhan verkkokalastusalue pyydysyksikkömäärissä laskettuna oli Askaistenlahti Edellisten vuosien tavoin, vuonna 2008 lukumääräisesti eniten käytetty pyydystyyppi oli harvat verkot (taulukko 6). Pyydysten lukumäärä on viimeisen kymmenen vuoden ajan ollut melko tasainen, mutta erityisesti silakkarysien sekä lohi- ja taimenverkkojen lukumäärä on ollut laskussa. Toinen havaittava seikka on harvoilla verkoilla kalastuksen ajankohta, joka muuttuneen viimeisten vuosien aikana siten, että kesäkuukausien verkkokalastus on vähentynyt ja painottuu aiempaa enemmän syksyyn ja talveen. Ruokakuntakohtaisten pyydysyksikkömäärät on esitetty taulukossa 7. Taulukko 5. Pyydysyksikkömäärät osa-alueittain vuodesta 2002 vuoteen 2008. Osa-alue Viheriäistenaukklahti Askaisten- Airiston Airiston Vappari Pitkä- ja Alueet Pyydys Vuosi pohjoisosa eteläosa Pohjoissalmi yhteensä Silakkarysä 2002 241 503 1 739 80 0 0 2 563 2003 270 580 1 890 0 0 0 2 740 2004 0 825 1 581 413 0 0 2 819 2005 256 436 1 724 153 0 0 2 569 2006 157 105 997 52 0 0 1 311 2007 249 193 884 55 0 0 1 381 Suomukalarysä Lohi- ja taimenverkko Pesäverkko Muu verkko (kuha) 2008 165 0 990 55 0 0 1 210 2002 0 0 0 0 0 0 0 2003 0 0 0 0 0 0 0 2004 0 0 92 136 0 0 228 2005 13 13 90 5 0 0 121 2006 36 24 224 12 0 0 296 2007 35 27 123 8 0 0 193 2008 365 387 0 0 0 0 752 2002 0 0 80 0 0 0 80 2003 88 6 0 0 0 0 94 2004 0 273 273 0 0 0 546 2005 0 420 0 0 0 0 420 2006 0 1 820 0 0 0 0 1 820 2007 0 1 638 0 0 0 0 1 638 2008 0 0 0 0 0 0 0 2002 471 120 10 0 0 0 601 2003 53 340 0 0 0 0 393 2004 77 0 0 0 0 0 77 2005 15 0 0 0 0 0 15 2006 15 20 20 0 0 0 55 2007 0 20 0 0 0 0 20 2008 0 0 0 0 0 0 0 2002 9 363 10 412 40 622 4 461 2 780 1 102 68 740 2003 28 481 46 796 83 014 18 014 9 960 2 856 189 121 2004 0 40 728 34 948 14 566 24 116 0 114 358 2005 13 737 76 278 47 233 443 33 994 0 171 685 2006 17 097 6 992 67 514 6 185 18 698 0 116 485 2007 6 749 108 919 31 453 2 400 0 0 149 520 2008 7 058 78 915 40 155 8 685 8 704 0 143 517 Vuosi 2008 yhteensä 7 588 79 302 41 145 8 740 8 704 0 145 479

6 Taulukko 6. Ammattikalastajien käyttämien pyydysten lukumäärät tarkkailualueella vuodesta 1999 vuoteen 2008. 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Isosuomukalarysä - - 1 - - 11-2 8 5 Silakkarysä 41 33 36 38 34 41 29 23 21 22 Silakkaverkot - - - - - 125-0 0 0 Harvat verkot talvi (I-III) 548 597 326 226 537 332 453 551 572 763 kevät (IV-V) 558 727 663 609 745 264 856 816 671 642 kesä (VI-VIII) 134 83 125 51 500 18 46 1 104 8 10 syksy (IX-XII) 666 721 504 328 1 238 270 1 177 3 289 1 681 929 Lohi- ja taimenverkot talvi (I-III) - - - - - 0 0 0 0 0 kevät (IV-V) - - - - 1 6 3 0 0 0 kesä (VI-VIII) 81 25 5 12 1 6 12 12 12 0 syksy (IX-XII) 40 18 4-4 0 0 0 4 0 Pesäverkot 4 14 7 7 7 1 1 3 1 0 Pitkäsiima (100 kouk.) 2 1 1 1 1-0 0 0 1 Koukut 39-30 - - - 20 0 0 0 Nuotta 1 1 1-1 1 1 0 0 1 Trooli - - - - - - 0 0 0 0 Vastanneita ruokakuntia 14 13 12 9 10 14 16 11 8 7

7 Taulukko 7. Tarkkailualueella ammattikalastusta harjoittaneiden ruokakuntien käyttämien pyydysten keskimääräiset lukumäärät (pyydystä / ruokakunta) vuosina 1999 2008. 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Isosuomukalarysä - - 0,1 - - 0,8 0 0,2 0,7 0,7 Silakkarysä 2,9 2,5 3,0 4,2 3,4 2,9 1,8 2,1 3,0 3,1 Silakkaverkot - - - - - 8,9 0 0 0,0 0 Harvat verkot talvi (I-III) 39,1 49,8 27,2 25,1 53,7 23,7 28,3 50,1 81,7 109,0 kevät (IV-V) 40,0 60,6 60,6 67,7 74,5 18,9 53,5 74,2 95,9 91,7 kesä (VI-VIII) 9,6 6,9 10,4 5,7 50,0 1,3 2,9 100,4 1,1 1,4 syksy (IX-XII) 47,6 60,1 42,0 36,4 123,8 19,3 73,6 299,0 240,1 132,7 Lohi- ja taimenverkot talvi (I-III) - - - - - 0 0 0 0,0 0 kevät (IV-V) - - - - 0,1 0,43 0,2 0 0,0 0 kesä (VI-VIII) 5,8 2,1 0,4 1,3 0,1 0,4 0,8 1,1 1,7 0 syksy (IX-XII) 2,9 8,6 0,3-0,4 0 0 0 0,6 0 Pesäverkot 0,3 1,1 0,6 0,8 0,7 0,5 0,1 0,3 0,1 0 Pitkäsiima (100 kouk.) 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1-0 0 0,0 0,1 Koukut 2,8-2,5 - - - 1,3 0 0,0 0 Nuotta <0,1 0,1 0,1-0,1 0,1 0,1 0 0,0 0,1 Trooli - - - - - - 0 0 0,0 0 Vastanneita ruokakuntia 14 13 12 9 10 14 16 11 8 7

8 3.1.2.1 Rysäkalastus Tarkkailualueen rysäkalastuskausi oli vuonna 2008 lähes ympärivuotista; vain tammi- ja helmikuussa ei rysillä kalastettu lainkaan (taulukko 4). Rysäkausi painottui edellisten vuosien tapaan kesäaikaan, mutta oli alkoi vuonna 2008 noin kuukautta myöhemmin kuin aiempina vuosina. Runsainta rysäkalastus vuonna 2008 oli kesäkuusta elokuuhun. Silakkarysäkausi oli yhtä pitkä kuin edellisinä vuosina, mutta alkoi sekin noin kuukautta myöhemmin. Rysäkalastus keskittyi vuonna 2008 Airiston pohjoisosaan, kuten aiempinakin vuosina (taulukot 5 ja 8). Pohjois-Airiston rysäkalastus kattoi yli 50 % tarkkailualueen rysäpyynnistä. Merkille pantavaa on, että suomukalarysillä kalastaminen lisääntyi huomattavasti Viheriäistenaukolla ja Askaistenlahdella aiempiin vuosiin verrattuna. Viheriäistenaukolla ja Askaistenlahdella suomukalarysät vaikuttavat korvanneen suurelta osin silakkarysien vähenemisen alueella. Vastaava kehityssuunta on havaittavissa koko tarkkailualueen kaikkien rysien pyydysyksiköitä tarkasteltaessa; silakkarysien määrä on pienentynyt ja suomukalarysien määrä vastaavasti kasvanut viimeisten vuosien aikana. Kaiken kaikkiaan rysien pyydysyksikkömäärät ovat kuitenkin pienentyneet vuosituhanteen vaihteen määristä. Silakkarysien lukumäärän ja saaliin kehitys viimeisen kymmenen vuoden aikana on esitetty taulukossa 8. Vuonna 2008 kokonaissaalis silakkarysillä oli 500 tonnia, joka on hieman parempi kuin 1999 2007 keskiarvo (469 t). Rysäkohtainen silakkasaalis vuonna 2008 (22,7 t) oli erinomainen edellisiin vuosiin verrattuna; vain vuonna 2003 on viimeisen kymmenen vuoden aikana rysäkohtainen saalis ollut parempi. Rysien lukumäärä on kuitenkin pudonnut vain n. puoleen vuoden 1999 määrästä. Taulukko 8. Silakkarysien määrä ja saaliit (tonnia) osa-alueittain vuosina 1999 2008. 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Askaistenlahti rysiä (kpl) 21 11 10 12 10 12 5 2 4 0 saalis (tn) 66 46 90 56 172 50 19 36 53 0 saalis (tn/ rysä) 3,1 4,2 9,0 4,7 17,2 4,2 3,8 18,0 13,3 0 Viheriäistenaukko rysiä (kpl) 5 5 3 3 3 0 3 3 6 3 saalis (tn) 64 80 63 28 80 0 39 54 68,4 125 saalis (tn/ rysä) 12,8 16,0 21,2 9,3 26,8 0 13,0 18,0 11,4 41,7 Airisto, pohjoisosa rysiä (kpl) 18 19 22 22 21 23 19 17 18 18 saalis (tn) 214 288 445 194 563 457 238 342 243 350 saalis (tn/ rysä) 11,9 15,2 20,2 8,8 26,8 19,9 12,5 20,1 13,5 19,4 Airisto, eteläosa rysiä (kpl) 1 1 1 1 0 6 2 1 1 1 saalis (tn) 32 16 21 9 0 53 13 18 15 25 saalis (tn/ rysä) 32,0 16,0 21,2 9,3 0 8,9 6,5 18,0 15,2 25,0 Kaikki osa-alueet yhteensä rysiä (kpl) 45 36 36 38 34 41 29 23 29 22 saalis (tn) 376 430 619 287 815 560 308 450 380 500 saalis (tn/ rysä) 8,4 11,9 17,2 7,6 24,0 13,7 10,6 19,6 13,1 22,7

9 3.1.2.2 Verkkokalastus Aiempien vuosien tapaan verkkokalastus oli vähäisintä kesäkuusta syyskuuhun ja keväällä (taulukko 4). Aiemmista vuosista poiketen verkkokalastuksen kiireisin aika ajoittui kuukautta aiemmaksi vuonna 2008, maalis- ja huhtikuuhun. Myös loka- ja marraskuussa kalastettiin verkoilla runsaasti. Kesä- ja heinäkuussa ei verkoilla kalastettu lainkaan, mutta muuten kuhaverkoilla kalastettiin ympäri vuoden. Suurimpana poikkeuksena edellisiin vuosiin verrattuna on, että vuonna 2008 kaikki verkkokalastus suoritettiin kuhaverkoilla. Esimerkiksi lohi- ja taimenverkoilla ei ilmoitettu kalastetun lainkaan. Lohi- ja taimenverkkojen pyydysyksikkömäärä romahti edellisistä vuosista, mutta kuhaverkkojen pyydysyksikkömäärät ovat pysyneet jokseenkin samoina viimeisinä vuosina (taulukko 5). Kuhaverkkojen osuus kaikista verkoista on aiempina vuosinakin ollut n. 99 %, joten tämän vuoden osuus (100 %) ei ole kuitenkaan osuuksina mitattuna suuresti aiemmista vuosista poikkeava. Verkkokalastuksen ajankohdassa on tapahtunut muutos kymmenen vuoden aikana siten, että kesäaikainen verkkokalastus on vähentynyt; syksyllä ja talvella toisaalta kalastetaan verkoilla suhteellisesti aiempaa enemmän (taulukko 6). Verkkokalastus keskittyi Askaistenlahdelle ja Airiston pohjoisosaan (taulukko 5). Askaistenlahdella oli kuhaverkkojen pyydysyksikkömäärissä selvä notkahdus vuonna 2006, mutta yleisesti ottaen Askaistenlahden merkitys kuhaverkkoalueena on kasvanut viimeisen 7 vuoden aikana. Muiden alueiden osuus kuhaverkkojen pyydysyksikkömääristä on ollut pikemminkin pienessä laskussa. 3.1.3 Saaliit Vuonna 2008 ammattikalastajien ilmoittama kokonaissaalis tarkkailualueella oli 550 tonnia, joka on suurempi kuin parina edellisenä vuotena sekä keskimäärin vuosina 1999 2007 (515 t, taulukko 9a). Myös kokonaissaalis ruokakuntaa kohden sekä kalastanutta henkilöä kohden oli vuonna 2008 suurempi kuin vuosina 1999 2007 keskimäärin, kummankin ollen toiseksi paras kymmeneen vuoteen. Kokonaissaaliiden määrän kehitys (pois lukien silakka) on esitetty kuvassa 1. Hehtaarikohtainen saalis tarkkailualueella (24 060 ha) vuonna 2008 oli 22,9 kg, josta silakan osuus oli 20,8 kg. Saalismäärä hehtaaria kohden oli vuonna 2008 hieman viimeisen kymmenen vuoden keskiarvoa (21,6 kg/ha, josta silakka 19,6 kg) parempi. Vuonna 2008 pyydysyksikkökohtainen saalis oli 3,8 kg (taulukko 10), joka on hieman suurempi kuin viimeisen kymmenen vuoden keskiarvo (3,7 kg/py). Tarkkailualueella pääosa ammattikalastajien saaliista koostui silakasta (taulukot 9 a ja b). Silakkasaalis (500 t) kasvoi runsaasti edellisestä vuodesta ja oli vuosien 1999 2007 keskiarvoonkin (470 t) nähden hyvä. Silakkasaaliista on jäljempänä tarkemmin. Kuhan kokonaissaalis vuonna 2008 (26,3 t) oli paras viiteen vuoteen ja palasi muutaman vuoden notkahduksen jälkeen 10 vuoden keskiarvon (26,9 t) tuntumaan. Myös lahnan, taimenen ja särjen saalismäärät ovat kasvaneet viimeisen 5 vuoden aikana. Hauen, mateen ja simpun saalismäärät ovat toisaalta olleet laskussa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Muilla lajeilla vuoden 2008 saalismäärät olivat lähellä 10 vuoden keskiarvoja. Saalislajien suhteellisissa osuuksissa on ollut nähtävissä sama suuntaus kuin saalismäärissäkin, mutta kuhan ja ahvenen kohdalla niiden suhteellinen osuus saaliista laski.

10 Taulukko 9a. Ammattikalastajien ilmoittamat kalasaalistiedot Turun-Naantalin edustan merialueelta vuosina 1999 2008. Määrät on ilmoitettu tonneissa, ellei muuten mainittu. 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Silakka/ kilohaili 376,8 430,0 619,6 287,5 815,1 560,5 308,4 450,2 380,0 500,0 Kuha 35,1 30,0 34,2 26,5 31,5 19,7 19,7 21,9 24,2 26,3 Lahna 5,6 4,1 6,8 2,9 4,2 2,9 4,1 2,5 8,0 8,7 Ahven 3,3 5,2 4,5 3,8 8,0 5,4 6,6 5,5 9,0 4,7 Hauki 2,6 2,4 1,9 1,3 3,3 2,2 2,3 1,7 1,4 1,1 Made 1,6 1,3 0,9 0,5 0,9 0,3 0,2 0,3 0,1 0,2 Taimen 0,8 0,6 1,3 0,3 0,2 0,2 1,2 1,9 2,2 1,9 Lohi 0,2 0,3 0,3-0,2 <0,1 0,2 0,1 0,0 0,0 Kirjolohi 0,4 0,3 1,4 0,5 0,2 <0,1 0,3 0,1 0,1 <0,1 Siika 0,8 0,6 0,6 0,5 0,6 0,4 0,5 0,6 0,8 0,8 Turska <0,1 <0,1 - - 0,3 - <0,1 <0,1 0,0 <0,1 Kampela <0,1 <0,1-0,2 0,1 1,5 <0,1 <0,1 0,0 0,1 Kuore 1,0 0,6 1,0 0,5-0,2 <0,1 0,6 0,2 0,4 Särki 0,4 0,1 0,7 0,1 0,9 0,6 1,3 1,9 4,9 5,7 Säyne 0,1 0,3 0,2 0,2 0,2 1,7 0,4 0,2 0,4 0,1 Ankerias - - - - - - - <0,1 <0,1 <0,1 Simppu 3,3 0,9 1,3 0,8 0,4 2,4 0,2 0,8 0,0 0,2 Vimpa <0,1 <0,1 - - - - - <0,1 0,0 0,0 Yhteensä 431,9 477,0 674,7 325,8 866,4 595,4 345,3 488,1 431,3 550,2 Ruokakuntia (lkm) 17 13 12 9 10 14 16 11 8 7 kg/ ruokakunta 25 406 36 693 56 226 36 195 86 642 42 526 21 583 44 375 53 915 78 602 kg/ kalastanut hlö 21 595 29 813 51 901 32 576 72 201 31 335 18 175 40 677 47 925 68 777 Taulukko 9b. Ammattikalastajien ilmoittamien saalislajien suhteellinen osuus (%) kokonaissaaliista Turun-Naantalin edustan merialueelta vuosina 1999 2008. 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Silakka/ kilohaili 87,6 90,1 91,8 88,2 94,1 94,1 89,3 92,2 88,1 90,9 Kuha 8,1 6,3 5,0 8,1 3,7 3,3 5,7 4,5 5,6 4,8 Lahna 1,3 0,9 1,0 0,9 0,5 0,5 1,2 0,5 1,8 1,6 Ahven 0,8 1,1 0,7 1,2 0,9 0,9 1,9 1,1 2,1 0,9 Hauki 0,6 0,5 0,3 0,4 0,4 0,4 0,7 0,3 0,3 0,2 Made 0,4 0,3 0,1 0,2 0,1 0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 Taimen 0,1 0,1 0,2 0,1 0,0 <0,1 0,3 0,4 0,5 0,3 Lohi <0,1 <0,1 - - 0,0 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 Siika 0,2 0,1 0,1 0,2 0,1 0,1 0,1 0,1 0,2 0,1 Kuore 0,2 0,1 0,1 0,2 0,1 <0,1 <0,1 0,1 0,1 <0,1 Särki 0,1 <0,1 0,1-0,1 0,1 0,4 0,4 1,1 1,0 Säyne - 0,1-0,1 0,0 <0,1 0,1 0,0 0,0 <0,1 Muut lajit yht. 0,6 0,3 0,2 0,2 <0,1 0,4 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 Yhteensä 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0

11 saalis (tonnia) 70 60 50 40 30 20 10 0 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Kuva 1. Ammattikalastajien ilmoittamien kokonaissaalismäärien (pois lukien silakka) kehitys vuodesta 1999 Turun-Naantalin edustan merialueella. Paksu yhtenäinen viiva kuvaa saalismääriä, ohut yhtenäinen viiva kuvaa vuosien 1999 2008 keskiarvoa (45 t) ja ohut katkoviiva kuvaa vuosien 1973-2008 keskiarvoa (58 t). Taulukko 10. Kokonaissaalis (tn) Ammattikalastajien ilmoittamat pyydysyksikkökohtaiset saaliit (kg/py) Turun-Naantalin edustan merialueella vuosina 1999 2008 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 431,9 477 674,7 325,8 866,4 595,4 345,3 488,1 431,3 550,2 Pyydysyksiköitä 193 019 153 724 145 331 71 984 192 756 118 028 174 800 120 086 152 752 145 479 (py) kg/py 2,2 3,1 4,6 4,5 4,5 5,0 2,0 4,1 2,8 3,8

12 3.1.3.1 Silakka Vuonna 2008 käytännössä koko ilmoitettu silakkasaalis oli rysäsilakkaa. Silakkasaalis on vuodesta 1999 vaihdellut runsaasti, mutta keskimäärin vuosittainen saalis on ollut 400 500 tonnia (kuva 2). Vuonna 2008 silakkasaalis oli 500 tonnia, joka on hieman parempi kuin kymmenen vuoden keskiarvo (473 t). Pidemmän ajan keskiarvoon nähden silakkasaalis oli vuonna 2008 kuitenkin vaatimaton (1973 2008 keskiarvo 1096 t, kuva 2). Parhaimmillaan alueella on pyydetty jopa 2 500 tonnia silakkaa vuosittain. Silakasta suurin osa, n. 350 t (70 %), pyydettiin Airiston pohjoisosasta ja loput Viheriäistenaukolta (n. 125 t) ja Airiston eteläosasta (n. 25 t) (taulukko 8). saalis (tonnia) 1200 1000 800 600 400 200 0 Kuva 2. 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Ammattikalastajien ilmoittamien silakkasaaliiden kehitys vuodesta 1999 Turun-Naantalin edustan merialueella. Paksu yhtenäinen viiva kuvaa saalismääriä, ohut yhtenäinen viiva kuvaa vuosien 1999-2008 keskiarvoa (473 t) ja ohut katkoviiva kuvaa vuosien 1973-2008 keskiarvoa (1096 t). 3.1.3.2 Muut kalalajit Tarkkailualueella pyydettyjen kalojen saalismäärät ovat pysyneet vuodesta 1999 suhteellisen tasaisena (n. 500 t), mutta lajien välillä on eroja. Vuonna 2008 tarkkailualueen lohikalasaaliista yli 99 % koostui siiasta ja taimenesta. Lohta ei vuonna 2008 ilmoitettu saaliiksi lainkaan ja kirjolohtakin hyvin vähän. Lohikalojen saalismäärät ovat vaihdelleet vuosien välillä runsaasti, mutta vuonna 2008 saalis oli parempi kuin edellisen kymmenen vuoden keskimääräinen saalis (kuva 3). Kuhan saalismäärät ovat kasvaneet tarkkailualueella viimeisten vuosien aikana (kuva 4), mutta verrattuna 1990 luvun loppupuolen saaliisiin (60 80 t), vuoden 2008 saalis oli kuitenkin vaatimaton. Lahnan saalismäärä on viimeisten vuosien aikana kasvanut, ahvenen toisaalta hieman pienentynyt.

13 saalis (tonnia) 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 Siika Kirjolohi Lohi Taimen 1,5 1,0 0,5 0,0 Kuva 3. 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Ammattikalastajien ilmoittamien lohikalasaaliiden kehitys vuodesta 1999 Turun-Naantalin edustan merialueella. saali (tonnia) 60 50 40 30 Lahna Made Hauki Ahven Kuha 20 10 0 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Kuva 4. Ammattikalastajien ilmoittamien kuha-, ahven-, hauki-, made- ja lahnasaaliiden kehitys vuodesta 1999 Turun-Naantalin edustan merialueella.

14 3.2 Kirjanpitokalastus Tarkkailualueella pidettiin saaliskirjanpitoa verkko- ja rysäpyynnistä Viheriäistenaukolla ja pohjoisella Airistolla. Kirjanpidossa kirjattiin ylös saalis- ja pyydystiedot, joiden perusteella voitiin laskea kuhalle pyydysyksikkökohtainen saalis. Kuvassa 5 on esitetty kirjanpitokalastajien ilmoitusten perusteella lasketut pyydysyksikkökohtaiset kuhasaaliit Viheriäistenaukolta ja pohjoiselta Airistolta vuodesta 1999. Erilliset saalis- ja pyydystiedot vuodesta 2008 on esitetty liitteessä 4. Kuhan pyydysyksikkökohtainen saalis Viheriäistenaukolla oli kasvussa vuosina 2005 2007, mutta laski vuonna 2008 alle puoleen edellisestä vuodesta (kuva 5). Pohjoisella Airistolla pyydysyksikkökohtainen saalis oli huomattavasti parempi kuin Viheriäistenaukolla ja selvästi kymmenen vuoden keskiarvoa parempi. Vuonna 2008 pyydysyksikkökohtainen kuhasaalis Viheriäistenaukolla oli 187 g/py (10 vuoden keskiarvo 308 g/py) ja pohjoisella Airistolla 384 g/py (10 vuoden keskiarvo 266 g/py) grammaa per pyydysyksikkö 600 500 Viheriäistenaukko Pohjois-Airisto 400 300 200 100 0 Kuva 5. 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Kirjanpitokalastajien ilmoittamien verkkokalastuksessa saatujen kuhien saaliit pyydysyksikköä kohden Viheriäistenaukolla ja Airiston pohjoisosasta vuosina 1999-2008. Pyydysyksiköllä tarkoitetaan 30 metrin verkkoa. Vuonna 2005 ja 2007 kirjanpitotieto saatiin vain Viheriäistenaukolta.

15 3.3 Pyydysten likaantuminen Kaikki kahdeksan pyydysten likaantumiseen vastannutta kalastajat ilmoittivat pyydystensä likaantuneen yhtä paljon kuin aiempina vuosinakin. Näiden vastausten perusteella voidaan arvioida, että havaspyydysten likaantuminen on pysynyt ennallaan. Keskimääräisen verkkojen puhdistukseen käytetyn ajan ilmoitti 4 kalastajaa. Näistä kahdella kalastajalla puhdistukseen kului vuodessa aikaa 10 23 tuntia, toisilla kahdella kalastajalla ilmoituksen mukaan 45 90 tuntia. Pesäverkkoihin käytettyä puhdistusaikaa ei ole laskuissa huomioitu. Verkkojen puhdistukseen kulunut aika vuodesta 2001 on esitetty taulukossa 9. Pyydysten likaantumiseen kului ilmoitusten perusteella yhtä verkkoyksikköä (30 m verkko) kohden keskimäärin 0,16 minuuttia; lähes sama kuin vuotta aiemmin. Vuosina 2002 2005 aika oli noin kaksinkertainen ja vuonna 2006 lähes nelinkertainen. Vuonna 2001 puhdistukseen käytettiin peräti kuusinkertainen aika vuoteen 2008 verrattuna. Taulukko 9. Tarkkailualueella ammattikalastusta harjoittaneiden ruokakuntien ja kalastusyhtymien verkkojen puhdistamiseen keskimäärin käyttämä aika vuosina 2001-2008. Pesäverkkoja ei huomioitu. 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Kokonaispuhdistusaika 97 26 76 44 63 18 11 60 (tuntia/vuosi) Puhdistusaika verkkoyksikköä kohden (min/py) 1,0 0,4 0,2 0,3 0,2 0,6 0,14 0,16 Taulukossa 10 on esitetty Viheriäistenaukolla kalastaneen kirjanpitokalastajan ilmoittamat verkkojen puhdistusajat kuukausittain (pesäverkkoja ei huomioitu). Vuonna 2008 yhteensä 4 922 pyydysyksikön puhdistamiseen käytetty aika oli vain noin tunti (65 min). Keskimäärin verkkoyksikköä kohden puhdistusaika oli näin ollen vain 0,01 minuuttia, joka on huomattavasti pienempi kuin aiempina vuosina. Vain vuonna 2003 puhdistusaika pyydysyksikköä kohden oli samassa suuruusluokassa (taulukko 11). Rysien puhdistamiseen kului kirjanpitokalastustietojen perusteella keskimäärin 2 160 minuuttia vuodessa, joka vastaa n. 4 minuuttia rysän pyyntivuorokautta kohden. Tässä kasvua on hieman edelliseen vuoteen (2007: 2,7 min /pyynti-vrk). Taulukko 10. Verkkoyksikön keskimääräinen puhdistusaika Viheriäistenaukolla kirjanpitokalastajien mukaan vuonna 2008. Verkon silmäkoko 40 45 mm. Pesäverkkoja ei ole huomioitu. Selitykset: min= puhdistukseen käytetty aika minuuteissa, py= pyydysyksiköitä kk I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Koko vuosi min 0 0 35 0 0 0 0 0 0 30 0 0 65 py 412 406 300 162 0 0 0 0 1331 1285 692 334 4922 min/py - - 0,12 - - - - - - 0,02 - - 0,01 Taulukko 11. Verkkoyksikön keskimääräinen puhdistusaika Viheriäistenaukolla vuosina 2001 2008. Verkon silmäkoko 40 45 mm. Pesäverkkoja ei huomioitu. 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Puhdistusaika verkkoyksikköä kohden (min. / py) 0,36 0,16 0,05 0,13 0,12 0,12 0,12 0,01

16 3.4 Kalastajien huomautukset Aiempien vuosien tapaan suurin osa kalastajien huomautuksista koski hylkeitä. Kuten edellisinäkin vuosina, suurin osa kalastajien tekemistä huomautuksista koski hyljevahinkoja ja saaliiden vähenemistä. Huomautuksia on tosin tullut vuosina 2007 ja 2008 aiempia vuosia vähemmän. Alla muutama esimerkki kalastajien tekemistä huomautuksista. Huomautukset ovat lähes suoria lainauksia lomakkeista, huomauttajan kalastusalue on merkitty sulkeisiin. Pahat hyljevauriot syksyllä. (Vappari) Hylje tuli lokakuun alussa. (Airiston pohjois- ja eteläosa) Alueelta ei saa nykyään juurikaan kalaa ilmeisesti hylkeet on pelottaneet kalat muualle. (Askaistenlahti)

17 4. Tulosten tarkastelu Ammattimaista kalastusta harjoittavien kalastajien määrä on ollut tarkkailualueella laskussa jo lähes 20 vuoden ajan. 1970-luvulla alueella kalasti jopa 50 60 henkilöä vuosittain, mutta vuonna 2008 enää 8 henkilöä ilmoitti kalastavansa alueella pää- tai sivuammattinaan. Kaikki alueella kalastaneet henkilöt eivät tietenkään vastanneet kyselyyn, mutta tulokset antavat kuitenkin viitteitä siitä, että kalastus on elinkeinona tarkkailualueella vähentynyt. Tuloksia tarkasteltaessa on otettava huomioon vastausten pieni määrä ja se, että kaikki alueella kalastaneet henkilöt eivät vastanneet kyselyyn. Saalismääriä vertailtaessa voidaan kuitenkin olettaa, että suuri osa tarkkailualueen merkittävimmistä kalastajista kyselyyn kuitenkin vastasi. Eri vuosien välillä on kuitenkin varmempaa vertailla pyydysyksikkökohtaisia saaliita kuin kokonaissaalismääriä, sillä näihin suhteellisiin arvoihin ei vastausten pienellä määrällä ole niin suurta vaikutusta. Vuonna 2008 tarkkailualueella käytettyjen pyydysten pyydysyksikkömäärät eivät juuri poikenneet aiemmista vuosista. Pyydysyksikkömäärät ruokakuntaa ja henkilöä kohden ovat kuitenkin olleet viimeisen viiden vuoden aikana kovassa nousussa. Tämä viittaa siihen, että yksittäiset kalastajat käyttävät aiempaa enemmän ja/tai useammin pyydyksiä. Tämä seikka on kuitenkin alueen kalaston kannalta merkityksetöntä, sillä pyydysyksikkökohtaiset saaliit antavat huomattavasti tärkeämpää tietoa muutoksista tarkkailualueen kalastossa ja siitä miten kalastus elinkeinona on muuttunut. Pyydysyksiköitä tarkasteltaessa voi havaita, että rysäkalastus on vähentynyt tarkkailualueella. Lisäksi rysäkalastus on muuttunut silakkarysistä suomukalarysiin. Silakkarysien pyydysyksikkömäärät ovat olleet laskussa jo vuosia, mutta suomukalarysien yksikkömäärät ovat olleet kasvussa. Suomukalarysien lisääntyneet yksikkömäärät ovat kuitenkin paljon pienempiä kuin silakkarysien yksikkömäärien lasku (ks. taulukko 5). Vuonna 2007 lohi- ja taimenverkkokalastus lisääntyi runsaasti, mutta 2008 lohi- ja taimenverkoilla ei ilmoitettu kalastettavan enää lainkaan. Kuhaverkot olivatkin vuonna 2008 ainoa käytetty verkkotyyppi. Verkkojen osuus kaikista tarkkailualueella käytetyistä pyydyksistä oli lähes 99 %. Verkkojen lisäksi pitkääsiimaa ja nuottausta harjoitettiin alueella vähän. Runsainta verkkokalastus oli maalis- ja huhtikuussa, joka on aiempia vuosia noin kuukautta aikaisempi ajankohta. Myös loka- ja marraskuussa verkoilla kalastettiin runsaasti. Aiempiin vuosiin verrattuna verkkokalastus vaikuttaa painottuvan yhä enemmän syys- ja talviaikaan. Kesä-, heinä- ja elokuussa ei tarkkailualueella kalastettu juuri lainkaan verkoilla. Aiempinakin vuosina kuhaverkkojen osuus on ollut hyvin korkea, mutta vuonna 2008 kaikki ilmoitetut verkot olivat kuhaverkkoja. Verkkopyynti keskittyi aiempien vuosien tapaan Askaistenlahdelle ja Airiston pohjoisosaan. Askaistenlahti on kasvattanut merkitystään tarkkailualueella tärkeänä verkkokalastusalueena viimeisten vuosien aikana. Vuonna 2008 Askaistenlahden osuus oli peräti 55 % kaikista verkkoyksiköistä. Airiston pohjoisosan osuus oli 28 %. Vuonna 2008 tarkkailualueella käytettiin 27 rysää, joista 22 oli silakkarysiä. Rysien kokonaismäärä on laskenut vuosituhannen vaihteesta noin kolmanneksen ja silakkarysien osuus rysistä pienentynyt. Yhä suurempi osa rysistä on nykyään suomukalarysiä silakkarysien sijaan. Rysäkalastus oli tarkkailualueella lähes ympärivuotista, mutta painottui kesäaikaan. Rysäkausi oli yhtä pitkä kuin aiempinakin vuosina, mutta vuosi 2008 poikkesi siten, että runsain rysäkalastus ajoittui noin kuukautta myöhäisempään, kesäkuusta elokuuhun.

18 Aiempien vuosien tapaan rysäkalastus keskittyi pohjoiselle Airistolle. Selvin muutos tarkkailualueen rysäkalastuksessa oli suomukalarysien huomattava runsastuminen Viheriäistenaukolla ja Askaistenlahdella. Silakkarysien kokonaissaalis vuonna 2008 (500 tonnia) oli huomattavasti parempi kuin 2007 (380 t) ja vuosien 1999 2007 keskiarvoonkin (469 t) verrattuna hyvä. Kokonaissaaliin lisäksi rysäkohtainenkin silakkasaalis (22,7 t) oli erinomainen vuonna 2008. Viimeisen kymmenen vuoden aikana vain vuonna 2003 rysäkohtainen saalis on ollut suurempi (24,0 t). Tarkkailualueen ammattikalastuksen perustana tarkkailualueella on toiminut kuhan ja silakan pyynti. Kummankin lajin saalismäärät kasvoivat vuonna 2008, mutta ovat silti paljon pienempiä kuin aiemmin. 1990-luvulla kuhan saalismäärät olivat jopa lähemmäs 90 tonnia ja silakkasaalis lähes 2 500 tonnia vuosittain. Taloudellisesti tärkein saalislaji tarkkailualueen ammattikalastajille on kuha, vaikka silakan kokonaissaalis onkin lähes 20-kertainen kuhan kokonaissaaliiseen, sillä kuhasta saatu kilohinta on lähes 30-kertainen silakkaan nähden 1. Muiden kalalajientaloudellinen merkitys tarkkailualueen kalastajille oli hyvin pieni, vaikkakin esim. siian ja taimenen saalismäärät olivat vuonna 2008 hyvät. Kirjanpitokalastuksen perusteella pyydysyksikkökohtainen kuhasaalis Viheriäistenaukolla (187 g/py) oli huono verrattaessa sitä viimeisen kymmenen vuoden keskiarvoon (308 g/py), mutta pohjoisella Airistolla pyydysyksikkökohtainen kuhasaalis oli erinomainen (2008: 384 g/py, 1997 2007 keskiarvo 266 g/py). Kalastajien omien arvioiden, sekä ilmoittamiensa pyydysten puhdistusaikojen perusteella havaspyydykset likaantuivat vuonna 2008 yhtä paljon kuin aiempina vuosinakin. Puhdistusaikojen perusteella likaantuminen on jopa vähentynyt, mutta ilmoitusten pienen määrän ja suuren hajonnan vuoksi puhdistusaikojen muutosta on vaikea arvioida. Kalastajien omat arviot lieneekin luotettavin mittari pyydysten likaantumiseen. 1 RKTL 2009. Ammattikalastus merellä 2008. Riista- ja kalataloustilastoja 3/2009.

19 5. Yhteenveto Ammattikalastajien määrä on yhä vähentynyt, mutta pyydysyksiköiden määrä ei aivan samassa suhteessa. Jäljellä olevat kalastajat vaikuttavatkin kalastavan yhä useammalla pyydyksellä. Vuosi 2008 oli tarkkailualueen kalastajille monessa suhteessa parempi kuin aiemmat vuodet. Sekä kokonaissaalis että pyydysyksikkökohtainen saalis olivat hyvät; erityisesti taloudellisesti tärkeiden lajien kuten silakan ja kuhan saalismäärät ovat olleet kasvussa. Käytännössä kaikki pyydetty silakka tuli rysistä. Rysien saalismäärät olivat vuonna 2008 hyvät ja rysäkohtaista saalista voi pitää jopa erinomaisena. Kirjanpitokalastuksen perusteella myös kuhasaalis oli vuonna 2008 erinomainen pohjoisella Airistolla, vaikkakin Viheriäistenaukolla pyydysyksikkökohtainen kuhasaalis jäi vaatimattomaksi. Verkkokalastuksessa on havaittavissa, että kuhaverkko on lisännyt viimeisten vuosien aikana suosiotaan ja verkkokalastus on siirtymässä pohjoiselle Airistolle sekä erityisesti Askaistenlahdelle. Rysäkalastuksessa silakkarysät ovat yhä selvästi suosituin rysätyyppi, mutta suomukalarysien suosia on selvästi tarkkailualueella kasvanut. Turussa 28.2.2010 Jani Peltonen

Liite 1. Kyselylomake ja saatekirje 1(5) Turussa 14.5.2009 TURUN-NAANTALIN EDUSTAN MERIALUEEN AMMATTIKALASTUSTIEDUSTELU VUODELTA 2008 L-S Kalatalouskeskus on saanut toimeksiannon Turun-Naantalin edustan merialueen kalataloudellisesta velvoitetarkkailusta. Tarkkailu koskee jätevesikuormittajien lupaa johtaa puhdistettuja jätevesiä mereen sekä tarkkailla toiminnan vaikutuksia kalastoon ja kalastukseen. Tarkkailuun kuuluu kalastuksen ja saaliiden seurantaa. Siihen liittyy osana alueella ammattimaista kalastusta harjoittaneille vuosittain tehtävä kalastustiedustelu. Tätä tiedustelua on tehty 1970-luvun alusta lähtien. Kalastajat ovat jaksaneet siihen kiitettävästi vastailla. Pyydämme nytkin Teitä uhraamaan vähän aikaanne ja täyttämään oheisen kyselylomakkeen mahdollisuuksienne mukaan ja palauttamaan sen meille mahdollisimman pian ja viimeistään 29.5.2009 mennessä. Myös niitä, jotka eivät kalastaneet Turun-Naantalin edustan merialueella vuonna 2008, pyydämme palauttamaan lomakkeen täytettynä sen kohdat 1 ja 2. Kalastuskirjanpitotiedot meille toimittaneiden ei tarvitse täyttää kohtia 6, 7 ja 8. Huomautuksia -kohtaan toivomme mainintoja, jos vuonna 2008 on ollut sellaisia normaalista poikkeavia ilmiöitä, mitkä ovat voineet vaikuttaa kalastukseenne. Antamianne tietoja tarvitaan määriteltäessä kuormitusten vaikutuksia kalastoon ja kalastukseen sekä tarkasteltaessa kalojen istutusten kannattavuutta. Kaikki vastaukset ovat tärkeitä riippumatta kalastuksen ja saaliiden määrästä. Myös tieto siitä, jos ruokakuntanne ei kalastanut vuonna 2008, on tärkeä. Siksi toivomme, että kaikki tämän kirjeen saaneet palauttaisivat kyselylomakkeen. Kaikki antamanne tiedot tullaan käsittelemään luottamuksellisina ja niitä käytetään vain tilastointitarkoitukseen. Yksittäisiä vastaustietoja ei julkisteta. Lisätietoja saa Jani Peltoselta, puhelin 050 516 8976. Kunnioittavasti L-S Kalatalouskeskus ry Jani Peltonen LIITTEENÄ tiedustelulomake + kartta palautuskirjekuori vuoden 2007 ammattikalastustiedustelun kooste

Liite 1. Kyselylomake ja saatekirje 2(5) KALASTUSTIEDUSTELU TURUN-NAANTALIN EDUSTAN MERIALUEELTA KOSKIEN VUOTTA 2008 KALASTAJA TAI KALASTUSYHTYMÄ 1. Nimi Osoite Puhelin KALASTUS YLEENSÄ 2. Kalastitteko vuonna 2008 tiedustelualueella tai muualla (tiedustelualueen karttaan merkitty alue) (merkitse rasti ko. ruutuun) Pääammattina Sivuammattina Ei ammattikalastusta Tiedustelualueella Rannikkokalastusta muualla Troolikalastusta alueella JOS ETTE KALASTANEET TIEDUSTELUALUEELLA NIIN TÄYTTÄMISTÄ EI TARVITSE JATKAA (PALAUTA KIITOS!) KALASTUKSEEN OSALLISTUNEET 3. Ruokakunnassa tai kalastusyhtymässä kalastaneet henkilöt ja heidän osuutensa ruokakunnan tai kalastusyhtymän kalastuksesta ja merkitys toimeentulolle (%) Nimi Osuus kalastuksesta Osuus toimeentulolle KALASTUSALUEET JA PYYNTIPAIKAT TIEDUSTELUALUEELLA 4. Merkitkää rastilla ne alueet, joilla kalastitte vuonna 2008 (katso liitekartta) 1. Aurajokisuu 2. Viheriäistenaukko 3. Askaistenlahti 4. Airiston pohjoisosa 5. Airiston eteläosa 6. Vappari 7. Pitkä- ja Pohjoissalmi 5. Kalastuspaikat eri pyydyksillä tiedustelualueella merkitään oheiseen karttaan seuraavasti: silakkarysä siika- ja lohirysä suomukalarysä pintaverkko pohjaverkko pesäverkko nuotanvetopaikka troolikalastusta s silakkaverkko / A / ajoverkko

Liite 1. Kyselylomake ja saatekirje 3(5) 6. Käyttämänne verkkojen koot (keskimäärin) Pituus Korkeus Silakkaverkot m m Kuhaverkot m m Ahvenverkot m m Lohi- ja taimenverkot m m Muut verkot, mitkä? m m PYYNTI TIEDUSTELUALUEELLA KUUKAUSITTAIN JA KOKO VUONNA 2008 7. Pyynnissä kyseisinä kuukausina keskimäärin olleiden pyydysten lukumäärä (kpl) ja pyyntipäivien tai koentakertojen määrä (pv). Jos kuukausittaisia tietoja ei ole käytettävissä merkitkää koko vuoden luvut. Pyydys kk Tam Hel Maa Huh Tou Kes Hei Elo Syy Lok Mar Jou Vuosi Silakkarysä kpl Lohirysä pv kpl Siikarysä pv kpl Suomukalapv kpl rysä pv Rantarysä kpl Silakkaverkko pv kpl Kuhaverkko pv kpl Ahvenverkko pv kpl Lohi- ja pv kpl taimenverkko pv Pesäverkko kpl Muu harva pv kpl verkko pv Trooli kpl Lohisiima pv kpl (á 100 kouk.) pv Muu siima kpl (á 100 kouk.) pv Koukut kpl Nuotta pv kpl Muut pv kpl pv Huomautuksia: SAALIIT

Liite 1. Kyselylomake ja saatekirje 4(5) 8. Saaliit tiedustelualueella kuukausittain ja vuonna 2008 (kg). Jos kuukausisaaliit eivät ole tiedossa, niin merkitkää vuosisaaliit. Arvionne saaliiden jakautumisesta osa-alueittain (jos kalastettu useammalla alueella). Saalis osaalueittain (alueen nro ja %) Saalislaji Troolisilakka Nuottasilakka Rysäsilakka Kilohaili Rysälohi Verkkolohi Siimalohi Muu lohi Rysätaimen Verkkotaimen Siimataimen Rysäkuha Verkkokuha Rysäahven Verkkoahven Kirjolohi Siika Kampela Lahna Turska Made Säyne Hauki Kuore Särki Härkäsimppu Muu: kuukausi Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä PYYDYSTEN LIKAANTUMINEN JA NIIDEN PUHDISTUS 9. Likaantuivatko havaspyydykset (verkot, rysät) vuonna 2008 kalastusalueellasi enemmän tai vähemmän kuin viime vuosina keskimäärin? likaantuivat vähemmän Miten puhdistat pyydyksiä: likaantuivat yhtä paljon likaantuivat enemmän 10. Likaantuneiden pyydysten puhdistamiseen kulunut aika vuonna 2008. Kysymyksen tarkoituksena on selvittää puhdistustyöhön kulunut työaika vuodessa. Pyydys Puhdistuskertoja vuodessa Puhdistettujen pyydysten määrä keskimäärin kerralla Verkot Rysät Elo Syys Loka Marras Puhdistusaika keskimäärin yhtä puhdistuskertaa kohti (tuntia) Joulu Vuosi yht. Puhdistusaika vuodessa yhteensä (tuntia) Paikka ja aika. kuuta 2009 PALAUTA! KIITOS!

Liite 1. Kyselylomake ja saatekirje 5(5)

Liite 2. Ammattikalastajien ilmoittamat pyyntipaikat silakkarysä siika- ja lohirysä suomukalarysä pohjaverkko nuotanvetopaikka

Liite 3. Ammattikalastajien määrän kehitys Turun-Naantalin edustan merialueella 1973-2008 1973 1979 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 Vuosi Pääammattina 22 22 23 24 33 38 32 24 22 22 23 12 16 11 10 16 15 12 9 9 9 11 9 8 6 7 Sivuammattina 11 2 6 6 10 9 9 3 7 6 2 6 1 2 3 5 6 4 3 2 1 8 7 3 3 1 Satunnaisesti myyntiin kalastavia????? 1 4 4 3 3 3 2?????????????? Kalastukseen osallistui (hlöä) 59 48 50 40 43 48 45 39 42 44 48 39 24 19 18 21 21 16 14 12 12 19 19 12 9 8 Ruokakuntia yhteensä 33 24 29 30 27 28 32 29 30 31 28 21 17 13 13 15 18 13 12 11 10 14 16 11 8 7 Ruokakuntien henkilömäärä 103 76 88 66 89 95 88 76 76 80 74 44?????????????? 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 70 60 50 Kalastusta pääammattina harjoittaneet ruokakunnat Kalastukseen osallistuneet henkilöt 40 30 20 10 0 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008

Liite 4. Kirjanpitokalastuksen pyynti- ja saalistiedot vuodelta 2008 1(4) Alue: Viheriäistenaukko Pyyntiväline: Harva verkko; 40 45 mm Kuukausi Pyynti- Pyydyksiä Pyydys- Saalis Puhdistuspäiviä (kpl) yksiköitä Kalalaji kg kpl kg / py aika (min) Tammikuu 23 152 412 Ahven 10,0 197 0,02 0 Kuha 103,0-0,25 Made 13,0 12 0,03 Kuore 7,0-0,02 Siika 20,5 36 0,05 Simppu 6,5-0,02 Särki 4,0-0,01 Taimen 6,0 3 0,01 170,0 0,41 Helmikuu 29 146 406 Ahven 4,0-0,01 0 Kuha 64,0 126 0,16 Made 7,5 10 0,02 Kuore 32,5-0,08 Siika 33,5 67 0,08 Simppu 13,0-0,03 Taimen 11,0 7 0,03 165,5 0,41 Maaliskuu 31 102 300 Kuha 44,5 89 0,15 35 Kuore 29,5-0,10 Siika 36,0 72 0,12 Taimen 5,0 2 0,02 115,0 0,38 Huhtikuu 20 54 162 Kuha 18,0 29 0,11 0 Made 2,0 1 0,01 Kuore 0,5 - <0,01 Siika 11,5 25 0,07 32,0 0,2 Toukokuu - - - - - - - - - - Kesäkuu - - - - - - - - - - Heinäkuu - - - - - - - - - - Elokuu - - - - - - - - - - Syyskuu 27 323 1 330,5 Ahven 45,0 155 0,03 0 Hauki 22,0 19 0,02 Kirjolohi 4,0 4 <0,01 Kuha 168,0 335 0,13 Lahna 808,5-0,61 Siika 13,0 27 0,01 Silakka 1,0 - <0,01 1 061,5 0,80 Lokakuu 31 376 1 285 Ahven 38,0-0,03 30 Hauki 4,0 1 <0,01 Kuha 220,5 437 0,17 Lahna 68,0-0,05 Made 5,5 4 <0,01 Siika 5,0 10 <0,01 Simppu 3,0 - <0,01 Särki 2,0 - <0,01 670,0 0,52 Marraskuu 29 268 692 Ahven 9,0-0,01 0 Hauki 3,5 2 0,01 Kuha 218,5 444 0,32 Lahna 68,0-0,10 Made 14,5 8 0,02 Siika 6,0 9 0,01 Simppu 34,0-0,05 Särki 15,0-0,02 Taimen 1,0 1 <0,01 Turska 1,0 1 <0,01 370,5 0,54 Joulukuu 23 120 334 Kuha 86,0 172 0,26 0 Lahna 11,0-0,03 Made 21,5 18 0,06 Siika 7,0 13 0,02 Simppu 2,0-0,01 127,5 0,38

Liite 4. Kirjanpitokalastuksen pyynti- ja saalistiedot vuodelta 2008 2(4) Alue: Viheriäistenaukko Pyyntiväline: Push-up rysä; pintamalli, 8 m ja 11 m Kuukausi Pyynti- Pyydyksiä Pyydys- Saalis Puhdistuspäiviä (kpl) yksiköitä Kalalaji kg kpl kg / py aika (min) Tammikuu - - - - - - - - - - - - Helmikuu - - - - - - - - - - - - Maaliskuu 11 1 11 Ahven 8,0-0,73 0 Kuha 17,5-1,59 Made 7,0-0,64 Särki 3,0-0,27 11 35,5 3,23 Huhtikuu 30 3 81 Ahven 400,0-4,94 0 Kuha 259,5-3,20 Lahna 5,0-0,06 Made 12,0-0,15 Siika 15,5-0,19 Särki 120,0-1,48 Taimen 38,0 23 0,47 81 850,0 10,49 Toukokuu 31 3 83 Ahven 152,0-1,83 300 Kuha 676,5-8,15 Lahna 395,0-4,76 Siika 13,0-0,16 Särki 80,0-0,96 Taimen 167,0 32 2,01 83 1 483,5 17,87 Kesäkuu 30 3 95 Ahven 6,0-0,06 0 Hauki 4,0-0,04 Kuha 432,0-4,55 Lahna 718,0-7,56 Siika 7,0 3 0,07 Suutari 2,0-0,02 Särki 12,0-0,13 Taimen 259,0 73 2,73 Ankerias 6,5 5 0,07 95 1 446,5 15,23 Heinäkuu 31 3 55 Kuha 39,0-0,71 1 260 Lahna 147,0 2,67 Suutari 2,0 0,04 Särki 9,0 0,16 Taimen 335,0 27 6,09 Ankerias 3,0 2 0,05 55 535,0 9,73 Elokuu 25 1 25 Lahna 118,0-4,72 600 Taimen 133,0-5,32 251,0 10,04 Syyskuu 15 2 25 Ahven 50,0-2,00 0 Kuha 97,0-3,88 Lahna 9,0-0,36 Siika 2,5-0,10 Ankerias 3,0 2 0,12 161,5 6,46 Lokakuu 31 2 58 Ahven 79,0-1,36 0 Hauki 3,5-0,06 Kuha 572,0-9,86 Lahna 26,0-0,45 Made 2,0-0,03 Särki 70,0-1,21 752,5 12,97 Marraskuu 30 2 70 Ahven 8,0-0,11 0 Hauki 7,0-0,10 Kuha 337,0-4,81 Lahna 6,0-0,09 Made 4,0-0,06 Särki 219,0-3,13 Ankerias 3,0 2 0,04 584,0 8,34 Joulukuu 20 2 40 Hauki 0,5-0,01 0 Kuha 58,0-1,45 Made 25,0-0,63 Särki 57,0-1,43 140,5 3,51

Liite 4. Kirjanpitokalastuksen pyynti- ja saalistiedot vuodelta 2008 3(4) Alue: Pohjois-Airisto Pyyntiväline: Harva verkko; 40 45 mm Kuukausi Pyynti- Pyydyksiä Pyydys- Saalis Puhdistuspäiviä (kpl) yksiköitä Kalalaji kg kpl kg / py aika (min) Tammikuu - - - - - - - - - - - - Helmikuu 14 72 144 Ahven 16,5-0,11 0 Kuha 40,5 81 0,28 Made 1,0 1 0,01 Kuore 30,5-0,21 Siika 6,0 12 0,04 Simppu 9,5 0,07 Taimen 4,5 3 0,03 144 108,5 0,75 Maaliskuu 24 109 365 Ahven 6,5-0,02 35 Hauki 3,0 1 0,01 Kuha 81,0 163 0,22 Made 5,0 4 0,01 Kuore 66,0-0,18 Siika 32,0 63 0,09 Taimen 1,5 1 <0,01 365 195,0 0,53 Huhtikuu 30 208 752 Ahven 112,0-0,15 Hauki 1 2 <0,01 Kuha 303,2 610 0,40 Kuore 46,5-0,06 Siika 110 218 0,15 Silakka 5,5-0,01 Taimen 4,0 3 0,01 752 582,2 0,77 Toukokuu 27 193 497 Ahven 42,0-0,08 110 Hauki 1,5 2 <0,01 Kuha 261,5 520 0,53 Lahna 62-0,12 Siika 7 14 0,01 Silakka 0,5 - <0,01 497 374,5 0,75 Kesäkuu - - - - - - - - - - - - Heinäkuu - - - - - - - - - - - - Elokuu - - - - - - - - - - - - Syyskuu 14 23 46 Ahven 42,0-0,91 15 Hauki 25,0 20 0,54 Kuha 7,3 14 0,16 Lahna 1,0-0,02 Siika 0,5 1 0,01 Särki 18,0-0,39 Taimen 3,0 2 0,07 46 96,8 2,10 Lokakuu - - - - - - - - - - - - Marraskuu - - - - - - - - - - - - Joulukuu - - - - - - - - - - - -

Liite 4. Kirjanpitokalastuksen pyynti- ja saalistiedot vuodelta 2008 4(4) Vuosiyhteenvedot Alue: Viheriäistenaukko Pyyntiväline: Harva verkko; 40 45 mm Ajanjakso Pyynti- Pyydyksiä Pyydys- Saalis Puhdistuspäiviä (kpl) yksiköitä Kalalaji kg kpl kg / py aika (min) Vuosi 2008 213 1 541 4 921,5 Ahven 104,0 155 0,02 65 Hauki 29,5 22 0,01 Kirjolohi 4,0 4 0,00 Kuha 922,5 1 829 0,19 Lahna 1 279,5-0,26 Made 64,0 53 0,01 Norssi 69,5-0,01 Siika 132,5 259 0,03 Silakka 1,0-0,00 Simppu 58,5-0,01 Särki 21,0-0,00 Taimen 23,0 13 0,00 Turska 1,0 1 0,00 4 921,5 0,55 Alue: Viheriäistenaukko Pyyntiväline: Push-up rysä; pintamalli, 8 m ja 11 m Ajanjakso Pyynti- Pyydyksiä Pyydys- Saalis Puhdistuspäiviä (kpl) yksiköitä Kalalaji kg kpl kg / py aika (min) Vuosi 2008 254 22 543 Ahven 703,0-0,81 2 160 Hauki 15,0-0,02 Kuha 2488,0-2,87 Lahna 1424,0-1,64 Made 50,0-0,06 Siika 38,0-0,04 Suutari 4,0-0,00 Särki 570,0-0,66 Taimen 932,0 155 1,07 Ankerias 15,5 11 0,02 543 7,19 Alue: Pohjois-Airisto Pyyntiväline: Harva verkko; 40 45 mm Ajanjakso Pyynti- Pyydyksiä Pyydys- Saalis Puhdistuspäiviä (kpl) yksiköitä Kalalaji kg kpl kg / py aika (min) Vuosi 2008 109 605 1 084 Ahven 219,0 155 2,02 160 Hauki 30,5 25 0,03 Kuha 693,5 1388 0,64 Lahna 63,0 0,58 Made 6,0 5 0,06 Norssi 143,0 1,32 Siika 155,5 308 0,14 Silakka 6,0 0,06 Simppu 9,5 0,01 Särki 18,0 0,17 Taimen 13,0 9 0,12 1 084 5,14