ITÄ-SUOMEN HALLINTO-OIKEUDELLE ASIA Lausunto kunnallisvalitusta koskevassa asiassa diaarinro 00445/15/2206 LAUSUNNON ANTAJA Savon koulutuskuntayhtymä yhtymähallitus ASIAMIES JA PROSESSIOSOITE Asianajaja Mirja Latola Asianajotoimisto Krogerus Oy Kirkkokatu 13, 90100 Oulu puh. 029 000 2400, faksi 029 000 2401 m i r j a. l a t o l a @ k r o g e r u s. c o m VALITTAJA Pirjo Turunen Saunaniemenkatu 12 1 (8)
70840 Kuopio LAUSUNTO : 1 VAATIMUKSET Savon koulutuskuntayhtymä (jäljempänä "Sakky" tai "koulutuskuntayhtymä") pyytää, että hallinto-oikeus hylkää valittajan valituksen kokonaisuudessaan. 2 PERUSTEET Savon koulutuskuntayhtymän pedagoginen johtaja Esa Juvosen 9.12.2014 tekemät viranhaltijapäätökset (54, 55, 56, 61 ja 62 ), jolla Heli Kemppainen, Ritva Ronkainen, Sanna Ylisipola, Risto Daavitsainen ja Marjut Laurila on nimitetty koulutuspäällikön virkoihin, eivät ole perustuslain 125 :n tai kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain vastaisia taikka muutoinkaan virheellisiä. Viranhaltijapäätöksessä tarkoitetun viran täyttämisessä noudatettu menettelytapa on ollut oikea. Valituksen kohteena olevassa viranhaltijapäätöksessä on ollut kysymys kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain (jäljempänä "viranhaltijalaki") 37 :n tarkoittamasta viranhaltijan uudelleensijoittamisesta. Viranhaltijalain 2 luvun 4 :n 3 momentin mukaan virkasuhteeseen ottaminen ei edellytä julkista hakumenettelyä mm. silloin, kun kyse on taloudellisista ja tuotannollisista syistä irtisanotun viranhaltijan ottamisesta toiseen virkasuhteeseen. Tämän vuoksi viranhaltijapäätöksen kohteena olevaa virka on täytetty ilman julkista hakumenettelyä. Kaikkien virkoihin nimitettyihin viranhaltijoiden aiemmat virat on päätetty lakkauttaa koulutuskuntayhtymän organisaatiouudistuksen seurauksena. Kaikilla virkoihin nimetyillä viranhaltijoilla on viranhaltijalain 2 luvun 6 :n mukainen kelpoisuus siihen virkaan, mihin tämä on nimitetty. Viranhaltijoilla on myös tämän viran edellyttämä perustuslain 125.n tarkoittama taito, kyky ja kansalaiskunto. 2 (8)
Valituksen kohteena on edellä mainittujen viranhaltijoiden nimittämistä koskevat viranhaltijapäätökset. Koska kyse ei ole ollut julkiseen hakumenettelyyn perustuvasta nimityspäätöksistä, valittaja ei voi vaatia, että hänet nimitettäisiin edellä mainittujen henkilöiden sijasta päätöksen tarkoittamiin virkoihin. Valittaja ei ole valittanut siitä päätöksestä, jolla hänet on irtisanomisen vaihtoehtona nimitetty opetus- ja kehitystehtäviin. Tämän vuoksi myös valittajan vaatimus ansionmenetyksen korvaamisesta on perusteeton. 3 YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 3.1 Asiaselostus Savon koulutuskuntayhtymässä on käyty yhteistoimintaneuvottelut valtion rahoitusleikkausten aiheuttamien säästötoimenpiteiden sekä Sakkyn organisaatiorakenneuudistuksen henkilöstövaikutuksista. Yhteistoimintaneuvottelut ovat päättyneet 20.10.2014. Yhteistoimintaneuvottelujen jälkeen Sakky on päättänyt uudistaa organisaatiotaan siten, että osa tehtävistä on lakkautettu tai yhdistetty muihin tehtäviin. Organisaatiorakenteen uudistuksen yhteydessä jaettiin koulutustoiminta koulutuspalveluiden ja työelämäpalveluiden tulosalueisiin. Näiden tulosalueiden toiminta jaettiin seuraaviin palveluja tuottaviin osaamisalueisiin: Biotalous, Liikenne, Teollisuus, Rakentaminen, Hyvinvointi, Liiketalous, Matkailu ja ravitseminen, Valmentava ja monikulttuurisuus, Oppisopimus sekä Lukio. Osaamisalueita johtavat koulutuspäälliköt, joiden määrä vaihtelee osaamisalueittain. Osaamisalueiden henkilöstötarve mitoitettiin vastaamaan opiskelijamääriä ja saatavaa rahoitusta. Osaamisalueiden henkilöstön nimikkeitä, toimenkuvia ja palvelussuhteiden ehtoja muutettiin koulutuksen järjestäjän perustehtävän hoitamisen tehostamiseksi. Organisaatiorakenteen muutoksen yhteydessä osa vanhoista viroista lakkautettiin ja perustettiin uutta organisaatiota vastaavat uudet virat. Edellä mainituista toimenpiteistä seurasi henkilöstön vähennystarve siten, että Sakkyllä oli viranhaltijalain 8 luvun 37 :n tai työsopimuslain 7 luvun 3 :n tarkoittama taloudellinen ja tuotannollinen peruste henkilöstön irtisanomisiin ja osa-aikaistamisiin. Irtisanomisen vaihtoehtona osa henkilöstöstä voitiin sijoittaa uusiin tehtäviin. Osa viranhaltijoista siirrettiin uuteen virkaan viranhaltijalain 24 :n perusteella. Yhteistoimintaneuvottelujen päättymisen jälkeen koulutuskuntayhtymässä käynnistettiin ns. neuvottelumenettely kaikkien niiden esimiesasemassa olevien viranhaltijoiden kanssa, joiden virkasuhteeseen edellä esitetyt toimenpiteet vaikuttivat siten, että heidän tehtävänsä vähenivät olennaisesti ja pysyvästi niin, että koulutuskuntayhtymällä oli viranhaltijalain 37 :n tarkoittama taloudellinen ja tuotannollinen peruste heidän virkasuhteensa irtisanomiseen. Jokaisen irtisanomisuhan kohteena olleen viranhaltijan kanssa käytiin kahdenkeskiset neuvottelut, joissa heille esitettiin irtisanomisen vaihtoehtona mahdollisesti tarjottavat uudet virka- tai työsuhteiset tehtävät. Tässä tilaisuudessa kaikki viranhaltijat saivat esittää oman näkemyksensä toiseen virkaan tai 3 (8)
toimeen sijoittamisesta. Viranhaltijoille kerrottiin, että uudelleensijoittaminen tehdään viranhaltijalain 37 :n edellyttämällä tavalla ja viranhaltijalle tarjotaan ensisijaisesti sellaista tehtävää, joka lähinnä vastaa hänen aiempaa tehtäväänsä ja joka vastaa hänen ammattitaitoaan ja kykyään ja jonka kelpoisuusehdot hän täyttää. Neuvottelumenettelyn jälkeen jokaiselle uuteen tehtävän sijoitettavalle viranhaltijalle varattiin vielä tilaisuus tulla kuulluksi ennen sijoittamista koskevan viranhaltijapäätöksen tekemistä. Myös valittaja kutsuttiin kuulemistilaisuuteen ennen hänen uudelleensijoittamista koskevaa päätöksentekoa. Kuulemistilaisuudessa kerrottiin valittajalle se, että hänen aiempi virkansa lakkaa, minkä vuoksi koulutuskuntayhtymällä on viranhaltijalain 37 :n tarkoittama taloudellinen ja tuotannollinen irtisanomisperuste. Irtisanomisen sijasta valittajalle kuitenkin tarjottiin työsuhteista tehtävää. Koulutuskuntayhtymässä ei ole järjestetty viranhaltijalain 2 luvun 4 :n tarkoittamaa julkista hakumenettelyä niiden uusien virkojen osalta, jotka koulutuskuntayhtymä oli velvollinen täyttämään sijoittamalla virkoihin irtisanomisuhan kohteena olevia viranhaltijoita. Koulutuskuntayhtymässä ei ole järjestetty myöskään epävirallista ns. sisäistä hakua, vaan uudelleensijoittamisten perusteita on arvioitu viranhaltijalain 37 :n edellyttämällä tavalla ottamalla huomioon kaikki ne irtisanomisuhan kohteena olevat viranhaltijat, joiden ammattitaitoa ja kykyä kukin avoinna oleva uusi virka vastaa. Uudelleensijoittamisen perusteita on tämän henkilöpiirin sisällä arvioitu vertaamalla kunkin viranhaltijan entisen tehtävän ja uuden viran edellyttämiä tehtäviä, vastuita, opiskelijamääriä, opintoaloja sekä toimipaikkojen määriä. Lisäksi arvioitiin uudelleensijoitettavan viranhaltijan ammattitaitoa ja kykyä suhteessa uuden viran asettamiin vaatimuksiin. Perusteista on lisäksi keskusteltu jokaisen viranhaltijan kanssa edellä esitetyllä tavalla. Valittaja on tullut tasapuolisesti huomioiduksi arvioitaessa sitä, mitä virkaa tai työsuhteista tehtävää hänelle voidaan tarjota irtisanomisen välttämiseksi. Valittajan vastuualueena olivat ennen organisaatiouudistusta lähihoitajan työvoimakoulutus Kuopiossa sekä Kuopion lähihoitajan koulutuksen ja sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan ammatillisten lisäkoulutusten asiantuntijuusalueet, lasten ja nuorten hoito- ja kasvatus, asiakaspalvelu- ja tietohallinta sekä sairaanhoito ja huolenpito Koulutuskuntayhtymä tarjosi valittajalle viranhaltijalain 37 :n edellyttämällä tavalla irtisanomisen vaihtoehtona työsuhteista työtä. Valittajalle tarjottiin hänen ammattitaitoaan ja kykyään vastaavaa työsuhteista opetus- ja kehittämistehtävää. Valittaja on 8.12.2014 mennessä ilmoittanut ottavansa kyseisen tehtävän vastaan ja hänet on 16.12.2014 tehdyllä viranhaltijapäätöksellä nimitetty tähän tehtävään. Valituksen kohteena oleviin koulutuspäällikön virkoihin nimitettiin viranhaltijalain 37 :n perusteella edellä mainitut henkilöt jäljempänä esitettävillä perusteilla. 4 (8)
3.2 Valituksen kohteena olevan viranhaltijapäätöksen perusteet 3.2.1 Risto Daavitsainen Risto Daavitsainen nimitettiin työelämäpalveluiden koulutuspäälliköksi vastuualueenaan sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan Iisalmen, Kuopion ja Varkauden ammatti- ja erikoisammattitutkintojen koulutukset ja muu ammatillinen lisäkoulutus (paitsi kauneudenhoitoala, lääkeala ja jalkojenhoidon ammattitutkinto) sekä välinehuoltoalan kaikki koulutukset. Tämä uusi aiemmista tehtävistä yhdistetty virka vastasi eniten Risto Daavitsaisen vastuulla aiemmin olleita tehtäviä. Daavitsainen oli lisäksi vastannut ammatillisesta lisäkoulutuksesta koulutuspäälliköistä pisimpään. Daavitsaisella oli uuden viran edellyttämä kelpoisuus sekä perustuslain 125 :n edellyttämä taito, kyky ja kansalaiskunto eli hän on tehtävään sopiva. 3.2.2 Heli Kemppainen Heli Kemppainen nimitettiin koulutuspalveluiden koulutuspäälliköksi vastuualueenaan kauneudenhoitoalan ja lääkealan kaikki koulutukset, jalkojenhoidon ammattitutkinto, lähihoitajan ammatillinen peruskoulutus Varkaudessa ja Kuopion lähihoitajan ammatillisen peruskoulutuksen kuusi osaamisalaa (jalkojenhoito, kuntoutus, lasten ja nuorten hoito ja kasvatus, mielenterveys- ja päihdetyö, vammaistyö ja vanhustyö). Tämä aiemmista tehtävistä yhdistetty virka vastasi eniten Helli Kemppaisen vastuulla aiemmin olleita tehtäviä. Valittajan vastuulla oli aiemmin vain lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen osaamisala. Kemppaisella oli uuden viran edellyttämä kelpoisuus sekä perustuslain 125 :n edellyttämä taito, kyky ja kansalaiskunto eli hän on tehtävään sopiva. Kenelläkään muilla koulutuspäälliköillä kuin Kemppaisella ei ollut uuden tehtävän edellyttämää erityisosaamista. 3.2.3 Ritva Ronkainen Ritva Ronkainen nimitettiin koulutuspalveluiden koulutuspäällikön virkaan vastuualueenaan Kuopion lähihoitajan ammatillisen peruskoulutuksen perusopinnot sekä neljä osaamisalaa (asiakaspalvelu- ja tietohallinta, ensihoito, sairaanhoito ja huolenpito, suun terveydenhoito). Ritva Ronkaisella oli aiemmin vastuullaan Kuopiossa lähihoitajan ammatillisen peruskoulutuksen ja aikuiskoulutuksen yksikköhintarahoitteisen koulutuksen perusopinnot. Valittajan vastuulla oli vain lähihoitajakoulutuksen asiakaspalvelun ja tietohallinnan sekä sairaanhoidon ja huolenpidon osaamisalat. Valituksen kohteena oleva virka on lähempänä Ritva Ronkaisen aiempaa tehtävää kuin valittajan. Nykyiset tehtävät painottuvat ammatillisen peruskoulutuksen puolelle, josta Ronkaisella on eniten kokemusta. Lisäksi vastuualueeseen sijoittuu sellaisia lähihoitajakoulutuksen osaamisaloja, joissa terveydenhuoltoalan osaaminen on tarpeen myös koulutuspäälliköllä. Ronkaisella on uuden viran edellyttämä kelpoisuus sekä 5 (8)
perustuslain 125 :n edellyttämä taito, kyky ja kansalaiskunto eli hän on tehtävään sopiva. 3.2.4 Sanna Ylisipola Sanna Ylisipola nimitettiin koulutuspalveluiden koulutuspäällikön virkaan vastuualueenaan lähihoitajan ammatillinen peruskoulutus Iisalmessa sekä Iisalmen liiketalouden perustutkintokoulutus. Sanna Ylisipolalla oli aiemmin vastuullaan kokonaisuudessaan sosiaali- ja terveysalan koulutukset Iisalmessa. Valittajan vastuulla ei ollut mitään valituksen kohteena olevan viran tehtävistä, joten uusi virka on lähempänä Sanna Ylisipolan aiempaa tehtävää kuin valittajan. Ylisipolalla on uuden viran edellyttämä kelpoisuus sekä perustuslain 125 :n edellyttämä taito, kyky ja kansalaiskunto eli hän on tehtävään sopiva. 3.2.5 Marjut Laurila Marjut Laurila nimitettiin työelämäpalveluiden koulutuspäällikön virkaan vastuualueenaan lähihoitajan näyttötutkintokoulutus Iisalmessa, Varkaudessa ja Kuopiossa (kaikki rahoitusmuodot). Laurilan vastuulla oli aiemmin Varkauden lähihoitajakoulutus kokonaisuudessaan (kaikki rahoitusmuodot) sekä koko sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan toimialueen näyttötutkinnon kehittäminen ja koordinointi. Valittajan vastuulla oli työvoimakoulutus vain Kuopiossa ja Kuopion lähihoitajakoulutuksesta kolme osaamisalaa. Mukaan lukien Marjut Laurilan aikaisempi koko toimialuetta koskeva vastuu, valituksen kohteena oleva uusi virka on lähempänä Marjut Laurilan aiempaa tehtävää kuin valittajan. Laurilalla on uuden viran edellyttämä kelpoisuus sekä perustuslain 125 :n edellyttämä taito, kyky ja kansalaiskunto eli hän on tehtävään sopiva. 3.2.6 Yhteenveto Koulutuskuntayhtymä ei ole ollut velvollinen tekemään julkisessa hakumenettelyssä noudatettava ansiovertailua, koska kysymys on ollut viranhaltijalain 37 :n tarkoittamasta uudelleensijoittamisesta. Viranhaltijalain 37 velvoittaa työnantajan sijoittamaan irtisanomisen kohteena olevan viranhaltijan toiseen virkasuhteeseen, mihin tämä voidaan ammattitaitoonsa ja kykyynsä nähden kohtuudella sijoittaa taikka ottamaan sellaiseen työsuhteeseen, jonka tehtävät eivät olennaisesti poikkea viranhaltijan tehtävistä, tai kouluttaa uusiin tehtäviin. Viranhaltijalaissa ei ole määritelty sitä, millä perusteilla uudelleensijoittamista koskeva päätös on tehtävä, mikäli irtisanomisuhan kohteena on useita viranhaltijoita, jotka ovat 37 :n tarkoittaman työn uudelleensijoittamisvelvollisuuden kohteena. Koulutuskuntayhtymä on edellä esitetyllä tavalla ilmoittanut ne yleiset periaatteet, joita noudattaen uudelleensijoittaminen tehdään. Viranhaltijalaissa ei ole säädetty myöskään irtisanomisjärjestystä. Irtisanomisjärjestyksestä ei ole määräyksiä myöskään kunnallisessa yleisessä virka- ja 6 (8)
työehtosopimuksessa (KVTES) viranhaltijoiden osalta. Valittajan viittaamaa työehtosopimusmääräys koskee vain työsuhteessa olevia työntekijöitä. Julkinen hakumenettely ei olisi ollut muutoinkaan tarkoituksenmukaista, koska koulutuskuntayhtymä oli viranhaltijalain 37 :n edellyttämällä tavalla velvollinen nimittämään virkaan koulutuskuntayhtymän palveluksessa olevan viranhaltijan, joka oli irtisanomisuhan kohteena. Koulutuskuntayhtymä ei siis olisi voinut valita virkaan ulkopuolista hakijaa, vaikka tämä olisi ollut julkisen hakumenettelyn edellyttämän ansiovertailun perusteella ansioitunein. Sisäisestä hakumenettelystä ei ole mitään määräyksiä lainsäädännössä, vaan ainoa hakemenettely on viranhaltijalain 2 luvun 4 :n mukainen julkinen hakumenettely. Koulutuskuntayhtymällä ei siten ole ollut velvollisuutta järjestää ns. sisäistä hakuakaan uusien virkojen täyttämiseksi, vaan uudelleensijoittaminen on voitu toteuttaa koulutuskuntayhtymän päättämällä tavalla. Valituksen kohteena olevat koulutuspäällikön virat ja muut koulutuspäälliköiden organisaatiouudistuksen yhteydessä perustetut uudet virat käsittävät pääosin samoja tehtäviä kuin lakkautettavissa koulutuspäällikköjen viroissa oli ollut. Säästötavoitteiden mukaisesti organisaatiouudistuksessa vähennettiin koulutuspäällikköjen virkoja edellä esitetyllä tavalla yhdistämällä koulutusaloja ja niihin liittyviä tehtäviä, minkä vuoksi uudelleensijoittamisvelvollisuutta ei olisi voitu ohittaa käyttämällä julkista hakumenettelyä. Koska julkista hakumenettelyä ei tarvitse noudattaa uudelleensijoittamisen yhteydessä, ei koulutuskuntayhtymä ole ollut velvollinen suorittamaan ansiovertailua. Vertailuvelvoite liittyy julkiseen hakumenettelyyn. Nyt nimitysperusteena on ollut palvelussuhteen jatkumisen turvaaminen viranhaltijalain 37 :n edellyttämällä tavalla eli olennaista on se, että uudelleensijoitettu henkilö täyttää kyseisen viran kelpoisuusvaatimukset. 3.3 Valittajan esittämistä väitteistä Valittaja on viitannut valituksessaan mm. valtion virkamieslain säännöksiin tasapuolisen kohtelun vaatimuksesta, jolta osin koulutuskuntayhtymä toteaa, ettei kyseistä lakia sovelleta kunnalliseen viranhaltijaan. Edelleen valittaja on viitannut yhdenvertaisuuslain ja tasa-arvolain syrjintäkieltoihin, mutta ei ole yksilöinyt, millä perusteella valittajaa olisi syrjitty valituksen kohteena olevien päätösten yhteydessä. Valittaja ei siis ole osoittanut, että viranhaltijapäätösten perusteella olisi syntynyt syrjintäolettama. Valittajan ja virkaan nimitettyjen henkilöiden ansioituneisuudessa ei ole sellaisia olennaisia eroja, joiden perusteella olisi katsottava, että päätökset olisi tehty epäasiallisin tai syrjivin perustein. Joka tapauksessa koulutuskuntayhtymä on osoittanut, että viranhaltijapäätökset ovat perustuneet hyväksyttäviin seikkoihin. Päätöksiä ei ole tehty hyvän hallintotavan vastaisesti. KVTES VIII luvun 4 :n irtisanomisjärjestystä koskevat määräykset eivät koske viranhaltijaa, vaan ainoastaan työsuhteessa olevaa työntekijää. Myöskään viranhaltijalaissa ei ole määrätty irtisanomisjärjestyksestä. Tämän vuoksi esim. 7 (8)
virkasuhteen kestolla tai valittajan huoltovelvollisuuden määrällä ei ole merkitystä arvioitaessa uudelleensijoittamista koskevaa päätöksentekoa Koulutuskuntayhtymän valituksen kohteena olevissa viranhaltijapäätöksissä esittämät perusteet ovat olleet riittävät ottaen huomioon sen, että kysymys on ollut viranhaltijalain 37 :n tarkoittamasta uudelleen sijoittamisesta eikä julkisen hakumenettelyn perusteella tehdystä nimityspäätöksestä. Koulutuskuntayhtymä katsoo, ettei se ole ollut velvollinen tekemään valittajan väittämää ansiovertailua valittajan ja virkoihin nimitettyjen kesken. Siinäkin tapauksessa, että valittajan ja virkoihin nimitettyjen ammattitaitoa ja kykyä sekä muita seikkoja olisi vertailtava valittajan esittämällä tavalla, on arvioinnissa huomioitava myös uuteen virkaan kuuluvat työtehtävät ja niiden painottuminen eri koulutusaloille. Siinäkin tapauksessa, että kyse olisi ollut julkisesta hakumenettelystä, koulutuskuntayhtymällä olisi harkintavaltansa puitteissa voinut valita virkaan viranhaltijapäätöksissä nimetyt henkilöt edellä esitetyillä ja liitteistä ilmenevän koulutuksen ja kokemuksen perusteella. Koulutuskuntayhtymä kiistää valittajan esittämän esteellisyysväitteen. Valittaja ei ole valituksessaan yksilöinyt ja perustelut esteellisyysväitettään riittävällä tavalla. Oikaisuvaatimuksessa valittaja on katsonut, että viranhaltijapäätökset olisivat syntyneet virheellisessä järjestyksessä ensinnäkin sen vuoksi, että päätökset olisi tehty esteellisen virkamiehen esityksestä. Valittajan väittämän mukaan esittelijänä toiminut Pirjo Peltola olisi ollut esteellinen sen vuoksi, että valittaja oli keväällä 2013 tehnyt Esa Juvoselle ilmoituksen työolosuhteisiin liittyvästä ongelmasta. Koulutuskuntayhtymän käsityksen mukaan valittajan esittämät seikat on aikanaan selvitetty valittajan ja Pirjo Peltolan välillä. Työterveyslääkäri on sittemmin täydentänyt lausuntoaan ja todennut, että hänen aikaisempi lausuntonsa on perustunut yksinomaan valittajan kertomukseen. Koulutuskuntayhtymälle on lisäksi toimitettu työnohjaaja Laituri-Korhosen lausunto, jonka perusteella Pirjo Peltolan toiminnassa ei ole ollut huomautettavaa. Olennaista on kuitenkin se, että asia on selvitetty loppuun jo ennen valituksen kohteena olevan päätöksen tekemistä. Hallintolain 28.1 7 kohdan mukaan henkilö on esteellinen, jos luottamus hänen puolueettomuuteensa vaarantuu muusta erityisestä syystä. Tämä esteellisyysperuste edellyttää ulkopuolisen havaittavissa olevaa objektiivista perustetta. Esteellisyysperuste voi tulla kyseeseen esimerkiksi tilanteissa, joissa henkilö on asianosaisen vastapuoli tai julkinen vihamies. Valittaja katsoi oikaisuvaatimuksessaan, että myös Esa Juvonen olisi esteellinen sen vuoksi, että organisaatiouudistuksesta aiheutunut irtisanomisuhka olisi kohdistunut myös häneen. Kuten oikaisuvaatimuksessa on todettu, Juvonen on siirretty pedagogisen johtajan virasta kehityspäällikön virkaan viranhaltijalain 24 :n perusteella. Juvonen ei muutoinkaan ole kuulunut siihen henkilöpiiriin, joista virkaan nimitetyt henkilöt valittiin. Tämän vuoksi sillä, että organisaatiouudistus on vaikuttanut myös 8 (8)
Juvosen asemaan edellä todetulla tavalla, ei ole merkitystä esteellisyysperusteita arvioitaessa. 4 SUULLINEN KÄSITTELY Koulutuskuntayhtymä katsoo, että suullisen käsittelyn järjestäminen asiassa on tarpeetonta. Valittaja ei ole ilmoittanut, minkä vuoksi sen toimittaminen olisi tarpeen ja mitä selvitystä hän esittäisi suullisessa käsittelyssä. 5 ASIAKIRJAT Oulussa, 17 päivänä huhtikuuta 2015 SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ LAATI Mirja Latola asianajaja, Oulu 9 (8)