Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen vesiviljely



Samankaltaiset tiedostot
Vaelluskalalajit ja valtion vesiviljelytoiminta

Vesiviljelyn uudelleenorganisointi ja sen vaikutukset elinkeinoon

Vaellussiian (kesä- ja syyssiika) hoito, viljely- ja hoitotarpeet

Luonnonkalataloutta palveleva kalanviljely- ja istutustoiminta ja sen kehittämistarpeet

Koulutus kalojen lääkinnästä Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira. Kalanviljely Suomessa

Rahoitustuen suunta Lyhytaikaisen luottojen korkojen % tukeminen Investointiluottojen korkojen %- tukeminen

Taimen ja kalatalouspolitiikka vertailussa Päijänne ja Vättern

Valtion vesiviljelyn ja siihen liittyvän tutkimusinfran järjestäminen

Haitalliset vieraslajit Suomen sisävesistöissä

Inarin kalatalousvelvoitteen viljely ja istutukset ja kalataloustarkkailu

Inarijärven kalataloustarkkailujen

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö

Inarijärven kalataloustarkkailu ja toimenpidesuosituksia

Laitostuneet viljelykannat tarvitsevat uudistamista luonnonkierron läpikäyneistä kaloista

- Tavoitteet, toimintastrategiat, tulevaisuuskuvat ja kehittämisehdotukset. Hankkeen lähtökohtia sekä ajatuksia sisällöstä ja toteutuksesta

Talvinuotalla Inarijärven Jokisuunselällä Erno Salonen RKTL / Inari Inarijärvi-seminaari 2009

Mädintuotantoon vaikuttavat tekijät

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena

Rajavesistöjen kalatalous. Rajavesistöjen kalatalous

Järvitaimen Kymijoen vesistössä ja Etelä-Ruotsissa

Kalatalousvelvoitteen joustavuus

Lupa Peurunkajärven säännöstelyn vedenkorkeuden alarajan tilapäiseen alittamiseen Laukaan kalanviljelylaitoksen toiminnan turvaamiseksi, Laukaa

Kestävällä kalastuksella ja Oikealla kalastuksen säätelyllä Tulevaisuuteen Inarissa

Tuloksia vesihomekyselystä

Inarijärven kalataloustarkkailun kalastus- ja saalistietoja. Inarijärven seurantaryhmä LUKE / Inari / Erno Salonen

Vaelluskalat ja vaelluskalajoet Suomessa

Veden laadun ja kalastuskulttuurin muutosten vaikutus Puulan kalakantoihin. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto

Pielisjoelle suunnitellun lyhytaikaissäädön ekologiset vaikutukset

Pielisen Järvilohi ja Taimen hanke. Smolttipyyntiraportti Timo Hartikainen

SUOMEN ENNÄTYSKALAT PYYNTITAVOITTAIN JA LAJEITTAIN

Inarijärven kalatalousvelvoitteen muutostarpeiden selvitys

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke

Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat

Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen

Istutussuositus. Kuha

Pohjois-Karjalan Kalastusaluepäivät Huhmari, Polvijärvi Kari Kujala. Kalanviljelyn kuulumisia

IHN Suomessa Hanna Kuukka-Anttila, FM Eläinten terveyden ja lääkitsemisen yksikkö

Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke

Kalan syöntisuositusten uudistamistarve

SIIKAKANNAT ISTUTTAMALLA ONNEEN?

Yhteistyöllä vaelluskalakantoja elvyttämään

Kalaterveystilanteen hallinta elinkeinon kasvaessa

PÄÄTÖS Nro 98/06/1 Dnro ISY-2006-Y-157 Annettu julkipanon jälkeen Hanka-Taimen Oy

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa???

Lohi palaa Ylä-Kemijokeen!? Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

- toiminnanharjoittajan

Tutkitaan ennen kuin hutkitaan Taimentutkimuksen tulevaisuus

PÄÄTÖS Nro 69/06/2 Dnro ISY-2006-Y-132 Annettu julkipanon jälkeen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Puulan taimenista ( lohista ) ja vähän muistakin kaloista

Riittääkö Selkämerellä kalaa myös lähivuosina ja miten kalasto muuttuu?

ETELÄ-SAVON TE-KESKUS

Kalatalouspalvelut. 2. vaihe

Kemijoen kalanhoitovelvoitteen vaihtoehdot

kalakannan kehittäminen

UNELMA uusi viljelylaji nelmasta (Stenodus leucichthys nelma)

UUSI KALASTUSLAKI toimeenpanon periaatteet ja linjaukset. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö

Judinsalon osakaskunta, istutukset 2013

Ammattikalastus ja vesiviljely Pohjois- Karjalassa. Joensuu /P-K ELY-keskus/VMK

SAIMAANNIERIÄN TOIMENPIDEOHJELMA. Kuolimon nieriän elvyttäminen ja luonnossa lisääntyvän, kalastusta kestävän saimaannieriäkannan palauttaminen

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN

Kalastusalueen vedet

JOKITALKKARI -hanke Eteläisen Päijät-Hämeen ja itäisen Uudenmaan halki Suomenlahteen laskevien jokien kalatalouden edistämishanke

Ovatko Suomen kalakannat elinkelpoisia ja kestäväs3 kalaste4uja? Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto

Itämeren kala elintarvikkeena

Valtion kalatalousoppilaitos, Parainen Kalastaja. Nikulan puu oy, 06/ ja Sahatyöntekijä

Saimaan lohikalojen kestävän kalastuksen edistäminen Kyselytutkimus Loppuraportin tiivistelmä

Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia?

Siika liikennevaloissa Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Pohjois-Karjalan Kalastusaluepäivät Huhmari, Polvijärvi Kari Kujala. Kalanviljelyn kuulumisia

Luonnonkalakantojen ja niiden elinympäristöjen tila Suomessa

Järvitaimenseminaari. Kalastuslain uudistus ja taimenkantojen hoito. Matti Sipponen Keski-Suomen TE-keskus

Uusi kalastusasetus ohjaa KESTÄVÄÄN kalastukseen Vuoksen vesistöalueella

KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 217. Hilkka Simola (toim.) Veden satoa Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen XXV vesiviljelypäivät

Saimaannorppa ja verkkokalastuskielto Tiedotustilaisuus. Maakuntajohtaja Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet

Puulaveden villi järvitaimen

ANKERIAS (Anguilla anguilla)

JÄRVILOHISTRATEGIA SAIMAAN JÄRVILOHIKANNAN SÄILYMISEN JA KESTÄVÄN KÄYTÖN TURVAAMINEN

Kalastuslain uudistus ja järvilohen emokalamäärä

Inarijärven seurantaryhmän kokous

KALATALOUDEN YMPÄRISTÖOHJELMA Euroopan meri- ja kalatalousrahasto (EMKR)

Sininen biotalous Pohjois-Pohjanmaan biotalouden kehittämisstrategiassa

Pielisen Järvilohi ja Taimen hanke. Smolttipyyntiraportti Timo Hartikainen

Ajatus innovaatio-ohjelmaksi

CASE BENELLA INNOTORI

Rapusaaliin ja tuotannon kehitys, arvo ja käyttö

Itämeren tila: ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa

INARIJÄRVEN SEURANTARYHMÄN KOKOUS

Valtioneuvoston asetus

TARJOUSPYYNTÖ vuonna 2008 solmittavista kasvatussopimuksista Tarjousten on oltava perillä keskiviikkona klo 12.

Inarijärven vesioikeudellinen lupa ja velvoitteet

Inarijärven kalastus, saaliit ja kalakannat

Kari Kivelä, ikä 56v

VMK/P-K ELY-keskus

JÄRVILOHISTRATEGIA. Saimaan järvilohikannan säilymisen ja kestävän käytön turvaaminen

Kokemäenjoen kalatalous. Kalastusbiologi Leena Rannikko Varsinais-Suomen ELY-keskus Kalatalouspalvelut-ryhmä

Inarijärven ja sen sivuvesistöjen kalataloudellinen velvoitetarkkailu 2012

Kalastuslain tavoitteena on kalavarojen elinvoimaisuuden varmistaminen

! I. Saalista koskevat määräykset. Maa- ja metsätalousministeriö JY387/ /2015 MMMO22:00/ 2008;

Transkriptio:

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen vesiviljely Jarmo Makkonen viljelypäällikkö Enonkoski 26.8.2008

Vesiviljely-yksikön organisaatio vesiviljelyjohtaja johtotiimi (J) / johtoryhmä tiimit (A,K,V) yksikkösihteeri asiakaspäällikkö kehityspäällikkö viljelypäällikkö laatupäällikkö laitokset suunnittelija tutkimusmestari tuotantopäälliköt kalastusmestarit kalanviljelijät laitosmiehet

Kalanviljelylaitokset Inarijärven velvoitehoito yhdeksän laitosta eri puolilla Suomea pääpaikka Laukaassa, jossa tulosyksikön johto karantenointi poikastuotanto valintajalostus emokalalaitos, mädintuotanto

Tehtävät ja tavoitteet Vastaa taantuneiden ja vaarantuneiden arvokalakantojen säilyttämisestä viljelytuotannon ja geenipankkien avulla emokalastot (elävät geenipankit), eri ikäiset laitospoikaset maitipankki (42 kantaa) istutukset Viljelyssä on 17 kalalajia tai -muotoa ja noin 60 eri kantaa - tärkeimmät lajit: lohi, järvilohi, taimenet, Saimaan nieriä, eri siikamuodot

Tehtävät ja tavoitteet Edistää tuotekehitys- ja asiantuntijatyön avulla kalanviljelyelinkeinon kehittymistä sekä kotimaassa että kansainvälisissä hankkeissa mädintuotanto jatkoviljelyyn ja tutkimukseen ruokakalatuotannon tarvitseman eläinaineksen tuotantoominaisuuksien kehittäminen ja saatavuuden varmistaminen (kirjolohi, siika) vesiviljelyn menetelmien, tuotteiden ja viljelyteknologian kehittäminen elinkeinon toimintaedellytysten parantamiseksi kotimaassa: mm. Kemijärven kuha, Pistojoen lohi, karantenoinnin laadunhallinta kansainvälisesti: mm. Luoteis-Venäjä, Vietnam

Tehtävät ja tavoitteet Ylläpitää viljelytuotantoa, jolla varmistetaan valtion kalaistutusvelvoitteiden toteuttaminen valtion arvokalojen sopimuskasvatus kalastusmahdollisuuksien turvaamiseksi ja uhanalaisten kalojen säilyttämiseksi Inarijärven säännöstelyn kalatalousvelvoitteiden hoito ministeriön hyväksymän suunnitelman mukaisesti kalavesien istutushoidon kehittäminen

Viljelytoiminta Alkuperältään ja viljelytaustaltaan tunnettujen kalojen mädin ja poikasten tuotanto ja myynti kalakantojen säilyttäminen valtion kalaistutusvelvoitteet tutkimus yksityinen istutuspoikaskysyntä Tärkeimmät asiakkaat: kalataloushallinto voimayhtiöt Metsähallitus Toimintaa ohjaa: kalavesien omistajat kalatalousalan järjestöt yksityiset viljelijät ISO 9001 laatujärjestelmä ja ISO 14001 ympäristöjärjestelmä (sertifioinnista luovuttu v. 2005)

Tuotanto vuonna 2007 Emokalasto 17 kalalajia tai -muotoa, 60 eri kantaa (joista 7 tuontikantaa) 74 tonnia / 70 000 kpl (1.1.2008) Mädintuotanto 4 800 litraa eli n. 130 miljoonaa mätimunaa Poikastuotanto 1,7 miljoonaa eri ikäistä laitospoikasta 1,15 miljoonaa kesänvanhaa luonnonravintopoikasta

Emokalasto 1.1.2008 60 eri kantaa lohi ja järvilohi taimen (meri, järvi, puro) 23 % nieriä harjus siika (plankton, pohja, vaellus) 36 % muikku kuha harmaanieriä puronieriä peledsiika kirjolohi karppi kantoja kpl 7 20 4 9 12 2 1 1 1 1 1 1 massa kg 9 000 17 000 5 500 5 000 27 000 250 200 3 300 700 700 4 500 200

Emokalasto 1.1.2008 Laukaa Tervo Saimaa Taivalkoski 36 % Kuusamo Keminmaa Muonio Inari Sarmijärvi kantoja kpl 11 2 9 25 6 2 6 4 4 massa kg 8 500 5 900 8 300 27 000 2 600 550 5 500 5 100 10 300

Mädintuotanto (litraa) vuonna 2007 Laukaa Tervo Saimaa Taivalkoski 52 % 37 % Kuusamo Keminmaa Muonio Inari Sarmijärvi kevätkutuiset 40 315 65 495 20-25 - - 960 litraa syyskutuiset 560 45 465 1 430 95 365 195 275 410 3 840 litraa

Mädinhankinta Luonnonmätiä uusien emokalastojen perustamiseksi hankitaan eri puolilta Suomea

Poikastuotanto (kappaletta) vuonna 2007 Laukaa Tervo 36 % Saimaa Taivalkoski Kuusamo Keminmaa Muonio 35 % Inari Sarmijärvi laitoskalat 125 000 605 000 130 000 230 000 85 000 2 000 250 000 85 000 170 000 1,7 milj. kpl luonnonravinto - - - 220 000 115 000-400 000 305 000 110 000 1,15 milj. kpl

Vuosi 2007 lukuina Kustannukset välittömät yhteis- ja pääoma Tuotot viljelytuotteet muut Työaika viljelytuotteet viljelyn oheispalvelut muut 5,4 milj. euroa 3,3 milj. euroa 2,1 milj. euroa 1,5 milj. euroa 1,2 milj. euroa 0,3 milj. euroa 59 henkilötyövuotta 25 htv 3 htv 31 htv

Järvitaimenkoiras Saimaan laitoksella Enonkoskella