Kerhotoiminnassa tapahtuu

Kerhotoiminnassa tapahtuu Hilton Helsinki Strand 26.9.2011 Helsinki Riitta Rajala, erityisasiantuntija, Opetushallitus 1

Raportoinneista poimittuja Kerhotoiminta on kehittynyt ja vakiintunut Kerhotoiminnan merkitys on todettu tärkeäksi Kerhotoiminta on osaltaan lisännyt oppilaiden hyvinvointia ja koulumotivaatiota Rehtorikokouksissa keskustellaan paljon ja jaetaan hyväksi havaittuja toimintamalleja kunnan sisällä Koulunkäyntiavustajat ovat olleet erinomaisia kerhonvetäjiä ja on ollut tärkeää tarjota heille mahdollisuus täydennyskouluttaa itseään kerhonohjaajina Kolmannen sektorin toimijat ovat olleet sekä kerhotoiminnan kehittämis- ja ohjausryhmissä että kerhonohjaajjina Kolmannen sektorin yhteistyökumppaneissa on eniten liikunta-alan toimijoita Alakoulun aikana kerhotoimintaan osallistuminen lisäsi sekä osallistumista yläkoulun aikana, että tyytyväisyyttä toimintaan Yläkoulussa kerhotoiminnan laajentuminen ja vakiinnuttaminen on haastavinta Tietylle ikäryhmälle suunnattujen kerhotuntien sijoittuminen aamuun tai keskelle työpäivää on tuonut hyviä tuloksia Innokkaita 9- luokkalaisia vertaisohjaajia oli toiminnassa mukana Yläkoulu kehitti Hygieniapassikerhon, joka saavutti suuren suosion. Kerholla oli myös vaikuttavuutta, moni yläkoululainen kertoi saaneensa kesätöitä hygieniapassin suorittamisen myötä Harrastustoiminnat ovat siirtyneet pitkien iltojen sijasta eheäksi koulupäivän jatkoksi Ongelmana edelleen on ollut opettajien innostaminen mukaan kerhotoimintaan Kerhotoiminnan kelkkaan hypättyämme emme halua siitä pois mistään hinnasta Riitta Rajala, Opetushallitus 2

Raportoinnin yhteenveto 2009-2010 Kerhotoiminnan kehittämisessä oli mukana 283 kuntaa ja 32 yksityistä opetuksen järjestäjää (315) Jatkoajan sai 31 opetuksen järjestäjää Kerhokuljetusten ja välipalojen vertailu v. 2008 2009 v. 2009 2010 Välipala+kuljetus 30 36 Välipala 32 30 Kuljetus 75 70 Ei kumpaakaan 168 132 Riitta Rajala, Opetushallitus 3

Ohjeita raportointiin 31.1.2012 (2010-2011) Valtionavustukselle on annettu määräaika, jonka aikana avustus on käytettävä Valtionavustusta saa käyttää vain avustuspäätöksen mukaiseen tarkoitukseen ja avustuksen saajan on noudatettava valtionavustuspäätöksessä annettuja ehtoja ja rajoituksia (Valtionavustuslaki 13 ) Valtionavustus raportoidaan raportointilomakkeessa annetun käyttösuunnitelman mukaisesti, jossa ilmoitetaan hankkeen kokonaiskustannukset, mikä sisältää myös avustuksensaajan omarahoitusosuuden. Lisäaikaa haetaan kirjallisesti erityisperusteluin ja Opetushallitus antaa siitä kirjallisen päätöksen (31.12.2011) Valtionavustuksen saajan on maksettava palautettavalle tai takaisin perittävälle määrälle valtionavustuksen maksupäivästä korkolain (633/1982) 3 :n 2 momentin mukaista vuotuista korkoa lisättynä kolmella prosenttiyksiköllä (Valtionavustuslaki 24 ) Riitta Rajala, Opetushallitus 4

Koulun kerhotoiminta 2011-2012 336 opetuksen järjestäjää (296 kuntaa, 40 yksityistä) Tavoitteet: - koulun kerhotoiminnan kehittäminen ja vakiinnuttaminen Painopisteet: - koulun kerhotoiminnan laadun kehittäminen - toiminnan monipuolistaminen, laajentaminen ja vakiinnuttaminen - uusien toimintamallien- ja tapojen löytäminen - verkostotyö ja kodin ja koulun yhteistyö - 7-9 luokkalaisten osallistuminen toimintaa Riitta Rajala, Opetushallitus 5

Riitta Rajala, Opetushallitus 6

Hankkeet Hakemuksista lähes 90% koskee käynnissä olevan hankkeen jatkoa 11

Kustannusten jakauma Hankkeiden talousarvioissa noin kolme neljäsosaa kustannuksista kohdistuu henkilöstökuluihin 12

Henkilöstökustannusten keskimääräinen jakauma Suurin osa kerhotoiminnan budjetoiduista henkilöstökustannuksista kohdistuu ohjaajien palkkioihin. Esitetyt osuudet ovat keskiarvoja hakijakohtaisista kustannuslajien osuuksista. 13

Muiden kustannusten keskimääräinen jakauma Muista kuin henkilöstökustannuksista suurimpia ovat materiaalimenot ja kerhokuljetukset. Esitetyt osuudet ovat keskiarvoja hakijakohtaisista kustannuslajien osuuksista 14

Kerhonohjaajista arviolta kolme neljäsosaa on opettajia Kerhonohjaajien määrä pyydettiin arvioimaan erikseen opettajien ja muiden kuin opettajien osalta. Alemman taulukon prosenttiosuudet kuvaavat osuutta kerhonohjaajien määrää arvioineista hakijoista, joilla opettajien osuus kerhonohjaajista kuuluu kuhunkin luokkaan. 15

Kolmannen sektorin yhteistyökumppanit Liikunnan ja urheilun yhteistyökumppanit sekä luontoon ja ympäristöön keskittyneet 4H järjestöt ovat suosituimpia yhteistyökumppaneita Nuorten omissa toiveissa oli erityisesti liikuntaan liittyviä kerhoja Yhteistyökumppaneita haalitaan monipuolisesti useista paikoista 16

Millaista yhteistyötä tehdään? Ohjaus Kerhojen ohjaus, ohjaajien koulutus Kerhojen sisältöjen suunnittelu / uusien kerhojen ideointi Tilat Tilojen saaminen kerhon käyttöön, mielellään edullisesti / ilmaiseksi Tilojen ylläpito Yhteistä mainostamista ja tiedotustoimintaa Kerhojen aikataulujen ja sisältöjen koordinointi erottuvuus ja yhteistyö Välineet ja materiaalit Yhteistyötahon asiantuntemuksen hyödyntäminen Syrjäytymisen ehkäisy Tietyn erityisalan osaajat ohjaajina 17

Oppilaspalautekysely 7-9 luokkalaisille Oppilaat saavat tietoa kerhoista: Koulun välityksellä Opettajat kertovat oppituntien yhteydessä Koulun ilmoitustaulu, television infokanava Kotiin jaettavat tiedotteet Aamunavaukset Autenttisia kommentteja: sain tietää bändistä musaopelta ja ilmoittauduin siihen open kautta Koulussa oli julisteita ympäri käytäviä. Opettajat kyseli kiinnostujia ja niin nimi rustattiin paperiin. Kavereilta ja ystäviltä Perheeltä ja sukulaisilta Kerhonohjaajilta Kouluni loistavien kerho-ohjaajien sekä nuorisotyöntekijöiden, jotka ovat auttaneet löytämään itselleni sopivan kerhon. 18

Kuinka moneen kerhoon olet osallistunut syyslukukauden 2010 aikana? Noin kaksi kolmasosaa vastaajista ei ole osallistunut kerhotoimintaan Suurin osa kerhotoimintaan osallistuneista käy korkeintaan kahdessa eri kerhossa Jo alakoulun aikana osallistuneet ovat edelleen selvästi aktiivisempia osallistumaan (lähes 50% heistä osallistui kerhotoimintaan syyslukukauden 2010 aikana) 19

Onko sinulta kysytty, mitä kerhoja haluaisit järjestettävän? Noin neljäsosa vastaajista on saanut kertoa kerhotoiveistaan 60 prosenttia vastaajista ei ole päässyt vaikuttamaan, mitä kerhoja järjestetään Kerhotoimintaan osallistuneet katsoivat selvästi muita useammin päässeensä vaikuttamaan muihin järjestettäviin kerhoihin. 20

Miten arvioit koulujen kerhoja? (kerhotoimintaan osallistuneet) Kerhotoimintaan osallistuneet antoivat kautta linjan selvästi positiivisempia arvioita kuin ne, jotka eivät olleet osallistuneet. Kerhonohjaajien osaaminen arvioitiin keskimäärin lähes yhdeksään, muiden osaalueiden arviot noin 8,5 suuruusluokkaa. 21

Miten arvioit koulujen kerhoja? (ei osallistuneet) Kerhonohjaajien osaaminen arvioitiin keskimäärin hieman kahdeksan yläpuolelle Kerhotoiminnalle kokonaisuutena sekä sen muille kysytyille osa-alueille annettiin arvosanaksi keskimäärin hieman vajaa kahdeksan. Tyttöjen arviot ovat hieman poikien arvioita positiivisempia kaikissa kohdissa. 22

Oletko halukas toimimaan ns. apuohjaajana tai tukioppilaana kerhoissa? Kolmannes vastaajista on tai voisi olla kiinnostunut apuohjaajan roolista kerhoissa Samansuuruinen vastaajajoukko ei ole kiinnostunut apuohjaajan pestistä Loput vastaajista eivät osaa sanoa, kiinnostaako heitä kuvatun kaltainen toiminta Kerhotoimintaan osallistuneet olivat selvästi innokkaampia (n. 50% on tai voisi olla kiinnostunut toimimaan apuohjaajana) 23

Mikä kerhoissa on mielestäsi mukavinta? Yhteinen toiminta kavereiden kanssa ja uusiin ihmisiin tutustuminen on selkeästi yksi mieluisimmista asioista kerhotoiminnassa Kerhotoiminnassa arvostetaan monipuolista vapaamuotoista tekemistä positiivisessa ilmapiirissä, jolloin uusia asioita opitaan viihtymisen ohessa Kun sielä tehdään monipuolisesti kaikkia asioita ja otetaan vähän rennommin mitä koulussa :) Mukava yhteishenki ja hyvin suunniteltu ohjelma. Ohjaajan innostus, joka välittyy oppilaisiin. 24

Millaista kerhotoimintaa toivotaan? Toivelistan kärjessä on vahvasti tekemistä korostavia kerhoja Liikkuminen pelien, joukkueurheilun ja erilaisten lajien parissa Kädentaitojen opettelu, ruuanlaitto, musiikillinen ilmaisu korostavat taiteellista puolta, silti itse tekeminen vahvasti mukana Teoreettisempien kerhojen toivelistaa edustavat tietotekniikka, valokuvaus, vieraat kielet ja kirjallisuuteen liittyvät toiveet 25

Vapaa palaute kerhoista Pääasiassa palaute oli positiivista ja innostunutta Kerhot ovat kehittävää ja mielekästä ajanvietettä Kerhot ovat kivoja ja niissä on mukava käydä kavereiden kanssa, On kiva oppia uusia asioita ja kokeilla vähän omia rajojaan mitä pystyy tekemään. Kerhot käyvät harrastuksista, auttavat löytämään harrastusmahdollisuuksia Hyvä tapa saada uusi harrastus, jota voi harrastaa vaikka yhdessä kaverin kanssa. Ujotkin saavat rohkeutta, ryhmähengellä iso merkitys Kerhot ovat hyvä keksintö, varsinkin jos on joku ihminen joka on vähän ujo. Siellä tutustuu uusiin kavereihin, ja saa rohkeutta lisää. Kehittämisen paikkoja Oppilaiden vaikutusmahdollisuuksissa Ohjaajilla on vähän aikaa kerhoille, oppilaiden vaikutusmahdollisuudet pienet. Alkamisajat eivät sovi päällekkäisyys muiden kerhojen kanssa, eivät sovi yhteen bussiaikataulujen kanssa, kerhot alkavat liian myöhään tai aikaisin Kerhot on mukavia mutta aina ei voi päästä sinne kun asuu sivukylällä niin ei ole kyytiä Tilat eivät ole aina parhaita mahdollisia Kerhoihin ei saada tarpeeksi osallistujia 26

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä kerhotoiminnan laatukortteja valmisteleva yhteistyöryhmä Opetus- ja kulttuuriministeriö on asettanut työryhmän valmistelemaan lisäyksenä Perusopetuksen laatukriteereihin laatukortit aamu- ja iltapäivätoiminnasta ja kerhotoiminnasta Työryhmän tehtävänä on tehdä kaksi laatukorttia liitettäväksi Perusopetuksen laatukriteereihin Laatukortit käsittävät aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä kerhotoiminnan keskeiset tehtävät Laatukorttien tulee sisältää: toiminnan kuvaus laatukriteerit laadun kehittämisen kysymykset Yhteistyöryhmän toimikausi on 1.9.2011 30.6.2012 27

Koulun kerhotoiminnan kehittäminen 2012-2013 Opetushallitus asettaa haettavaksi valtion vuoden 2012 talousarvioon sisältyvästä määrärahasta valtionavustuksen kerhotoiminnan kehittämiseen alkuvuodesta 2012. Avustusta myönnetään enintään 75 % hankkeen kokonaiskustannuksista. Hakijan oma maksuosuus on vähintään 25 %. Riitta Rajala, Opetushallitus 28

Hyvää syksyä! Kiitos! www.edu.fi www.apip.fi www.oph.fi Lisätietoja Riitta Rajala riitta.rajala@oph.fi Riitta Rajala, Opetushallitus 29