1 (6) KESKI-SUOMEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KOULUTUS- JA TUTKIMUSYHTEISTYÖRYHMÄN KOKOUS Aika 3.6.2013 klo 13-16 Paikka Jyväskylän yliopistolla, Mattilanniemi, Agora, AgC 132 Kutsutut Työryhmän jäsenet Läsnä: Marjo Kuronen PJ, Jyväskylän yliopisto/sosiaalityö Pekka Kettunen, Jyväskylän yliopisto Sanna Peltola, JAMK Piia Katajapuu-Riikonen, Jyväskylän aikuisopisto Liisa Heinämäki, THL Tarja Anttonen, Jyväskylän kaupunki/ lastensuojelutyö Päivi Lampinen, K-S SHP, eettinen toimikunta Mauno Vanhala, K-S SHP perusterveydenhuollon yksikkö Anne Astikainen, SOSTE Marja Heikkilä, Koske Sivi Talvensola, Koske Raili Haaki, Koske KÄSITELTÄVÄT ASIAT 1. Kokouksen avaus ja läsnäolijoiden toteaminen Puheenjohtaja Marjo Kuronen avasi kokouksen ja läsnäolijat esittäytyivät 2. Edellisen kokouksen muistio (26.3.2013) Käytiin muistion asiat läpi lyhyesti ja hyväksyttiin muistio. Hyväksymisen jälkeen työryhmän muistiot laitetaan Kosken kotisivuille kaikkien nähtäville.
2 (6) 3. Työryhmän toiminnan ja kokoonpanon kiinteyttäminen ja tehostaminen ja työryhmän tehtävien muotoilu Edellisen kokouksen muistion lähettämisen yhteydessä pyydettiin toimittamaan työryhmän jatkotyöskentelyyn sitoutuvien edustajien nimet. Varsinaisia vastauksia ko. kysymykseen tuli sihteerille 9 henkilöltä. Omasta puolestaan tai organisaationsa puolesta työryhmän toimintaan ilmoittautuivat tai ilmoitettiin: lehtori Hannele Torvinen, JAMK/Ammatillinen opettajakorkeakoulu yliopettaja Outi Pylkkä, JAMK/Ammatillinen opettajakorkeakoulu koulutuspäällikkö, Riitta Saarinen, Jyväskylän aikuisopisto/hyvinvointi ja liiketoiminta kouluttaja Piia Katajapuu-Riikonen, Jyväskylän aikuisopisto/hyvinvointiala prof. Tarja Kettunen, JY/terveyden edistäminen & K-S SHP tutkimuspäällikkö Päivi Lampinen, K-S SHP/ Eettisen toimikunnan sihteeri koulutussuunnittelija Helena Hakulinen-Enroos, K-S SHP/Koulutusyksikkö johtaja Mikael Palola (tai mahd. joku muu edustaja), Perusturvaliikelaitos Saarikka erityisasiantuntija Anne Astikainen, SOSTE (Suomen sosiaali- ja terveys ry) Tämä lista ei suinkaan ole kattava työryhmän kokoonpano, vaan aktiivisina jäseninä työryhmässä ovat myös esim. edellisessä kokouksessa läsnä olleet henkilöt sekä muut asiasta kiinnostuneet. Joka tapauksessa kokouskutsut ja muistiot lähetetään laajalla levityksellä, jonka pohjana ovat aiempien työryhmien (Kosken koulutusyhteistyöryhmä ja sote-tutkimusfoorumi) postituslistat. Keskusteltiin työryhmän kokoonpanosta, joka on aika laaja, koska muodostuu kahdesta aiemmasta ryhmästä. Toisaalta tutkimus ja koulutus ovat kaksi erillistä isoa asiaa ja toisaalta nivoutuvat yhteen. Keskusteltiin työryhmän toimintatavoista ja tehtävistä edellisessä kokouksessa hahmotellun perusteella. Keskusteltiin siitä, että korkeatasoisen tutkimuksen suunnittelu ja tutkimushakemusten valmistelu vaatii syvällistä tieteellistä osaamista ja asiaan paneutumista, mikä ei onnistu näin laajan työryhmän työnä. Toisaalta työryhmän väljähköllä raamilla ja laajalla kokoonpanolla voidaan tavoittaa kumuloituvaa tutkimuksen, kehittämisen ja koulutuksen vuoropuhelua. Tutkimushan käsittää sekä akateemista että soveltavaa tutkimusta sekä niiden implementaation. Tuotiin esille, että tieteellisen tutkimuksen ja koulutuksen uudelleenorganisointi on sairaanhoitopiirissä muutoinkin työn alla. Todettiin, että linkki Erva-tasoisiin toimijoihin ja tuleviin EVO-rahoituskuvioihin tulisi olla myös vahva.
3 (6) 4. Järjestämislain ja EVO-rahoituksen tilanne Marja Heikkilä kertoi ajankohtaisia kuulumisia palvelurakennetyön, järjestämislaki- ja EVO-rahoitustyöryhmien työskentelystä. Katsottiin diasarja ministeriön Orpon työryhmän työskentelystä. Tällä hetkellä STM:ssä työskentelee sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmistelutyöryhmä 8.4.- 31.12.2013. Tarkoituksena valmistella hallituksen esitys sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaiksi. Työryhmän esityksen tulee perustua selvityshenkilötyöryhmän keväällä julkistettuihin linjauksiin. Uudistuksen keskeisin sisältö liittyy sosiaali- ja terveydenhuollon vertikaaliseen ja horisontaaliseen integraatioon. Sote-alue vastaa kaikkien palveluiden järjestämisestä (Keski-Suomen vastuukunnaksi ehdotettu Jyväskylää). Erityisvastuualueiden perustehtävät liittyvät yhdenvertaisuuden turvaamiseen keskitettävissä palveluissa sekä tutkimuksen, kehittämisen ja opetuksen alueelliseen koordinaatioon. Erva-alueita on suunniteltu maahan 5 kpl. Valmisteluryhmän väliraportti valmistunee heinäkuussa. Erityisvastuutaso on tulevaisuudessa siis eri asia kuin yliopistosairaalan toiminta. Ei puhuta siis KYS-ERVA-alueesta vaan Itä- ja Keski-Suomen erityisvastuutasosta. Palvelurakennetyöryhmän loppuraportin muotoilun mukaan erityisvastuutason viranomaistehtäviä ovat esim. päätökset tahdosta riippumattomasta päihdehuollosta, lasten seksuaalisen hyväksikäytön tutkimukset, oikeuspsykiatria, alueelliset valmiustehtävät, jne. Uusina tehtävinä mainitaan mm. potilas- ja sosiaaliasiamiestoiminnan koordinointi. Tutkimuksen, opetuksen ja kehittämisen koordinointi sisältää mm. terveydenhuollon entisiä EVO-tehtäviä. Sosiaalihuollolla ei vastaavaa EVO-rahoitusta ole ollut. Sosiaalialan osaamiskeskustoiminta mainitaan suunnitelmissa myös ERVA-tasoisesti koordinoitavaksi. Sosiaalihuollossa selvityshenkilö Aulikki Kananoja tekee pohjatyötä EVO-rahoituksen saamiseksi myös sosiaalihuoltoon, ensin koulutus- ja myöhemmin tutkimusasioista. Selvitys valmistuu ensi syksynä. Ensimmäinen mahdollisuus saada sosiaali-evoa olisi v. 2015. Koulutus-EVOn painopisteenä olisi käytännön opetuksen järjestäminen ja rahoittaminen. EVO-rahoitushan ei tule yliopistoille, vaan kunnille tai Erva-alueille jaettavaksi. Rahoitus mahdollistaisi kattavan klinikkatoiminnan, jota nyt on kehitetty pienten pilottien toimesta. Toisena painopisteenä tulisi olemaan ammatillinen lisensiaattija erikoistumiskoulutus. Myös opetus- ja kulttuuriministeriössä istuu työryhmä, joka miettii erikoistumiskoulutusten järjestämistä.
4 (6) Keskusteltiin maakunnallisen sote tutkimus- ja kehittämistoiminnan organisoimisesta Tällä hetkellä seurataan jännityksellä sitä, saadaanko järjestämislaki todella kirjoitettua. Mikäli muutokset tapahtuvat suunnitellussa nopeassa aikataulussa, ollaan menossa vauhdilla kohti integroitua järjestelmää. Nähtäväksi vielä jää, rakentuvatko tulevaisuuden toiminnot ja koordinointi olemassa olevien rakenteiden varaan vai synnytetäänkö jotakin uusia rakenteita ja foorumeita. Tarpeellista olisi seurata muutoksia ja niiden alueellisia vaikutuksia ja koulutuksen ja tutkimuksen sisältöjä ja yhteistyön kehittämistä myös alueellisesti ja maakunnallisesti. - Tässä eräs perustelu työryhmämme kokoonpanolle ja maakunnalliselle toiminnalle. Todettiin että yhteistä järjestämisen ja organisoinnin näkökulmasta tapahtuvaa palvelurakennetutkimusta nyt juuri tarvitaan. Integroitu toiminta ei toki poista erikoistuneen lääketieteellisen tai sosiaalitieteellisen tutkimuksen tarvetta. Terveydenhuollon koulutuksen EVO-rahoitus on tähän mennessä suunnattu koulutuksen järjestämiseen Keski-Suomessa sairaanhoitopiirille ja kunnille. Tutkimusrahoitusta on jaettu tulosten perusteella. Tutkimuksesta vastaava ryhmä toimii ERVA-tasolla ja tieteellisen tutkimuksen osalta myös jatkossa koordinointi tapahtunee ERVAn kautta. Tutkimusrahoitus on kaikkinensa supistunut viime vuosina. Tutkimusryhmiä on kannustettu hakemaan kansainvälisiä rahoituksia. Yhteistyötä on tiivistetty myös koulutusalojen sisällä esim. Jyväskylän ja Kuopion yliopistojen kesken. Tutkimusyhteistyön tiivistymiseksi ehdotettiin, että Keski-Suomen sairaanhoitopiirin tieteellisen tutkimuksen ryhmään olisi hyvä jatkossa saada myös sosiaalihuollon tutkimuksen edustajia. Keskusteltiin esim. monien kansansairauksien tutkimuksen kohdalla olevan tarvetta monitieteisille tutkimushankkeille. Jatkossa tullaan suosimaan rahoitushakuja, joissa laajassa yhteistyössä haetaan rahoitusta eri lähteistä samoihin hankkeisiin. Tällaiselle koordinoinnille ja tiedonkululle työryhmämme antaa hyvän pohja. Todettiin, että EVO-rahoituksen hakuun olisi hyvä valmistella jo hyvissä ajoin monitieteisiä hankkeita ja tutkimussuunnitelmia. Kosken ja SHP:n perusterveydenhuollon yksikön yhteistoiminnan tiivistyminen antaa hyvän yhteisen foorumin asioiden työstämiseen. Työryhmän tehtäväksi ehdotettiin esim. sen pohtimista, mitä koulutusten kokonaisuuksia olisi järkevää integroida. (Esimerkkinä lähisuhdeväkivallan tunnistamisen ja hoidon osaamista lääkärikoulutuksen ja sosiaalihuollon koulutusten sisällöiksi.) Erääksi työryhmän teemaksi ehdotettiin myös opinnäytetyö tasoisen tutkimuksen nivominen hyödyttämään nykyistä enemmän käytäntöjä.
5 (6) Kolmannen sektorin tekemä tutkimus on lähinnä RAY rahoitteista ja tilaustutkimusta. EVO-rahoitukset eivät ole järjestötoimijoille kanavoituneet. Koulutus- ja oppilaitosyhteistyö sen sijaan on ollut Keski-Suomessa aktiivista. Kansalaistoiminnan keskus Mataran ja oppilaitosten yhteistyöryhmän tarkoituksena on nivoa Keski-Suomen alueen järjestöjen toiminnan ja käytännön tarpeita palvelevaa tutkimusta ja opinnäytetöiden tarpeita yhteen. Todettiin, että ammattikorkeakoulun oppisopimustyyppiset sekä erikoistumisopintojen valtion osarahoittamat koulutukset ovat tähän tietoon päättymässä. Päädyttiin edellisen pohjalta määrittelemään työryhmän kehkeytyvä tehtäväkuva siten, että painotutaan sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteellisten muutosten tarkasteluun ja alueella tapahtuvan koulutus- ja tutkimustoiminnan koordinointiin ja kehittämiseen tästä näkökulmasta. Tämän ryhmän voimin ei varsinaisesti valmistella tieteellisiä tutkimussuunnitelmia. 5. Käytännön opetuksen kehittämisen yhteistyörakenne Sarana hankkeessa kehitetyn moniammatillisen asiakastyön intensiivijakson levittäminen ja vakiinnuttaminen (liitteenä tiedote) Hankkeen projektipäällikkö Riikka Niemi oli estynyt saapumasta kokoukseen. Saranan toimintamallin kokemuksista kertoi Raili Haaki Koskesta ja Tarja Anttonen Jyväskylän kaupungin näkökulmasta. Toiminta on hankkeen myötä juurtunut ja asiakastyön toimintakäytäntöjä on sen myötä kehitetty ja toiminta näyttää vakiintuvan osaksi perustyötä. Vuosittain toteutetaan intensiivijakso, jossa ovat mukana opiskelijat. Ensi syksyn koulutuspäivään kutsutaan mukaan myös muiden maakunnan kuntien ammattilaisia. Keskusteltiin siitä, että on tärkeää pitää hyväksi havaittua toimintaa nyt käynnissä ja hengissä ja toimintaa voidaan laajentaa tulevaisuudessa mahdollisen EVO-rahoituksen ja käytännön opetuksen lisäresurssin avulla. Toiminnan laajentamista on hyvä miettiä jo etukäteen. Todettiin että kansalaistoiminnan keskuksen koordinoima järjestökenttää kokoava käytännön opetuksen, tutkimustyön ja opinnäytetöiden foorumi on tärkeä kumppani. Eräänä fokuksena sen toiminnassa on järjestöosaamisen vieminen koulutukseen ja opetukseen. 6. Syksyn opetukseen varautuminen Teemoja opiskelijoille opinnäytetöiksi sekä muita tutkimus- ja kehittämisyhteistyön ideoita oppilaitoksille. THL:n Jyväskylän toimipaikassa on runsaasti palvelurakennemuutoksen aineistoa mm. kyselyitä, joista riittäisi aineistoa useampaankin opinnäytetyöhön. Tarkempaa tietoa aineistoista saa Liisa Heinämäeltä. Lähisuhdeväkivalta projektin tutkijat vetävät jatkossa yliopistolla yhden teeman ympärille keskittyvää graduryhmää.
6 (6) Saarikan alueen lastensuojelutyöhön liittyvästä kokonaisuudesta on myös aiemmin käyty neuvotteluja yliopiston kanssa. Opiskelijat eivät ole kuitenkaan vielä kiinnostuneet tekemään opinnäytetöitä näistä teemoista. Keskusteltiin siitä, että käytännön opetuksen käsite tulisi ajatella entistä laajempana kokonaisuutena, johon linkitettäisiin myös opinnäytetöitä ja projekteja. Todettiin että kentän toimijoilla olisi hyvä olla tarkemmin tiedossa, missä vaiheessa opintoja opiskelijat voivat erilaisia jaksoja ja tehtäviä tehdä. Työntekijävaihtoa käytännön ja oppilaitosten kesken tulisi myös kehittää. Virkavapaata tällaiseen ei kuitenkaan välttämättä myönnetä. 7. Muut asiat Kerrottiin että todennäköisesti THL:n Jyväskylän toimipaikka tullaan lakkauttamaan. 8. Seuraava kokousajankohta, paikka ja teemat Seuraava kokous päätettiin pitää to 28.11.2013 klo 13-16 Anne Astikainen varasi kokoukselle tilan osoitteesta: Matarankatu 4, (sama rakennus, jossa Kosken tilat) 3 krs, kokoustila Ratamo. Kokouksen alustavana teemana mm. kansalaistoiminnan keskus Mataran oppilaitosyhteistyöryhmän ja tutkimusyhteistyöryhmän toiminta. 9. Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 15.40 Muistion kirjasi Raili Haaki