Norpalle turvallisten pyydysten kehi3ämishanke



Samankaltaiset tiedostot
Norpille turvallisten pyydysten kehittäminen Mikko Jokela, Pekka Sahama

Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Itä-Suomessa

Pilottihanke pohjarysän kehittäminen ammattikalastuskäyttöön

Vesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville!

VARESJÄRVI KOEKALASTUS

Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia?

Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia?

2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA Taustaa

Vastarannan kiiski Miten minusta tuli kalastaja ja miten yritykseni on kehittynyt. Amorella Jarno Aaltonen

Särkikalaseminaari Klaus Berglund

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA

Näsijärven siikaselvitys v. 2010

9M UPM Kymmene Oyj

Suuren ja Pienen Raudanveden koekalastukset vuonna 2017

Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella

Vastarannan kiiski Contrarian. Helsinki Jarno Aaltonen

Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä

Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv

Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry LÄNTISEN PIEN-SAIMAAN KOETROOLAUKSET SYKSYLLÄ 2011

HIIDENVEDEN HOITOKALASTUKSET 2004

Työsuunnitelma. Kivijärven kalastusalue Vesa Tiitinen, PL 46, LAPPEENRANTA TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE

LOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) Terhi Sulonen

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2012

Mitä me tiedämme tai emme tiedä Hiidenveden kalaston tilasta? Tommi Malinen Helsingin yliopisto

Ammattipyydysten kehitystyötä parhaimmillaan. Vesa Tschernij,

Rysäpyynnin alkeet. Lahnasta on tullut räjähdysmäisen lisääntymisen. todellinen riesa. On siis aika opetella rysäpyynnin.

Puulan kalastustiedustelu 2015

Tyystiö Nordic verkkokoekalastus 2014

Pielisen Järvilohi ja Taimen hanke. Smolttipyyntiraportti Timo Hartikainen

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet

Simpelejärven verkkokoekalastukset

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

Kuhan kalastus, kasvu ja sukukypsyys Saaristomerellä

Koekalastus seitsemällä Tammelan järvellä

Kyyveden Hirviselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2010

Säkylän Pyhäjärven kalataloudellinen kannattavuus tulevaisuudessa

Pielisen Järvilohi ja Taimen hanke. Smolttipyyntiraportti Timo Hartikainen

Pyhäjärveä edemmäs kalaan? kalan saatavuuden haasteet. Henri Vaarala, asiantuntija Pyhäjärvi-instituutti

Mitä verkkokoekalastus, kaikuluotaus ja populaatioanalyysi kertovat tehohoitokalastuksen vaikutuksesta Tuusulanjärven kalastoon ?

Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010

16WWE Fortum Power and Heat Oy

FORTUM POWER AND HEAT OY

Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke

Oman kylän vedet kuntoon! Mistä aloitan?

KEHRA -hankkeen vedenalaiskuvausten tulokset vuosilta 2010 ja 2011

Maan eteläosissa odotettavissa hyviä muikkusaaliita tänä kesänä, pohjoisempana heikompia

Saimaannorppa ja verkkokalastuskielto Tiedotustilaisuus. Maakuntajohtaja Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto

Seitsemäntoista katiskan suurvertailussa parhaaksi haukikatiskaksi osoittautui erikoinen jättikatiska Syvänen kannoillaan Weke Äm-Ämmä.

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2011

Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011

KRISTIINANKAUPUNGIN SIIPYYN EDUSTAN MERITUULIVOIMAPUISTOHANKE, LISÄSEL- VITYKSET KOEKALASTUKSET JA VEDENALAISKUVAUKSET KESÄLLÄ 2012

JUMBOKATISKA. Loppuraportti AMMATTIOPISTO LIVIA / PEIMARIN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ KALATALOUS- JA YMPÄRISTÖOPISTO

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN

Tuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna 2009

Ufo ja muut kokoontaittuvat

Iso Soukkajärven verkkokoekalastus 2012

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys

Etelä-Kallaveden kalastustiedustelu toukokuu 2006 huhtikuu 2007

Mitä tiedetään Oulujärven kuhasta tänään?

Hoitokalastusta Vesijärvellä

Nastolan kalastusalueen hoitokalastus

Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina

Rappusen koekalastukset vuosina 2009 ja 2017 Katja Kulo Luonnonvarakeskus, huhtikuu 2018

KEHRA hankkeen hyljekarkotinkokeilu

KOTITARVEKALASTUS JA KALASTORAKENNE

Liite 1. Kalojen istutukset Näsijärvellä vv Liite 2. Eri lajien yksikkösaaliit Koljonselällä ja Vankavedellä vv.

Kalastustiedustelu 2016

KANRA II-projektin vedenalaiskuvaukset rysäpyynnin tehostamiseksi Saaristo- ja Selkämerellä vuosina 2008 ja 2009

Leppäveden, Saraaveden ja Lievestuoreenjärven mm verkkojen kalastuskirjanpidon saaliit

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena

Merimetson ravinto ja kannankehitys Selkämerellä

KARHOISMAJAN VESIREITIN JÄRVIEN KOEKALASTUKSET JA RAVUSTUKSET 2004

Kuhan kalastuksensäätelyn sovittaminen paikallisiin olosuhteisiin

Hiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 2007

Pohjois-Päijänteen kalastusalueen kalastonseuranta

Joni Tiainen tohtorikoulutettava Bio- ja ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto

Onko PushUp:sta uudeksi Saaristomeren pääammattipyydykseksi

KALAVAROJEN KESTÄVÄ KÄYTTÖ JA HOITO KalL 1

Tornionjoen kesäsiika Erkki Jokikokko Suomen Kalakirjaston juhlaseminaari Olos

KISKON KIRKKOJÄRVEN VERKKOKOEKALASTUS VUONNA 2015

Kalastuksen säätely osana Inarin taimenkantojen hoitoa (sekä yleisesti Pohjolassa) Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT

RYSÄ- JA VERKKOKOEKALASTUS PIRKKALAN VÄHÄJÄRVELLÄ KEVÄÄLLÄ Sami Ojala RAPORTTI nro 639/18

Riittääkö Selkämerellä kalaa myös lähivuosina ja miten kalasto muuttuu?

Kalasta tietoa -visa Tehtävät

RÖYTTÄN MERITUULIVOIMA- PUISTON KALATALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN LISÄSELVITYKSET KALOJEN SYÖNNÖSALUEET

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012

Kupari mg/kg tp. Sinkki mg/kg tp. Arseeni mg/kg tp

Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 66/2016. Hylkeiden kaupalliselle kalastukselle aiheuttamat saalisvahingot Pirkko Söderkultalahti

saalisvahingot vuonna 2013

Kalat ja ravut tulevaisuudessa - ennusteita Pyhäjärvelle Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

LÄNTISEN PIEN-SAIMAAN KALASTON SELVITYS VUONNA 2018

Nuutajärven koeverkkokalastus vuonna 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke

Oulujärven kuha. Pasi Korhonen, Metsähallitus Kuhaseminaari Tampere. Luonnonvarakeskus Eräluvat

Verkkokalastuksen säätelyn vaikutukset Koloveden kalastusalueella vuosina

Hyödynnetään järvikalaa monipuolisesti Kehittämispäällikkö Marko Jori Pyhäjärvi-instituutti

Enäjärven kalasto, seurantaa vuosina Sami Vesala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 2014

Renkajärven kalasto. Renkajärven suojeluyhdistyksen kokous Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo

Transkriptio:

Norpalle turvallisten pyydysten kehi3ämishanke Amma7kalastajalähtöinen hanke, jonka päätavoi3eena mahdollistaa amma7kalastuksen jatkuminen saimaannorpan esiintymisalueilla

3- vuo=nen hanke Aluksi keskitytään rysien kehi3elyyn = norppaturvallisuus ja rysäpyynnin työmäärän vähentäminen Jatkossa paneudutaan kohdekalalajien lisäämiseen

Kaudella 2010 pyynnissä kaksi rysää Puruvedellä pyydyksenä vannehalkaisijaltaan 3 metrisellä muikunpyyn=in tarkoitetulla PU- kalapesällä varuste3u perinteinen rysä Haukivedellä pyydyksenä kokonaisuudessaan ruotsalaisvalmisteinen uudentyyppinen suomukaloille tarkoite3u PU- rysä, jonka vannehalkaisija on 1,5 metriä.

Puruveden rysä, PU- pesään yhdiste3y adapterilla perinteisen muikkurysän suuliina, potkut ja aitaverkko. Perinteisten osien havakset valmiste3u silmäkooltaan 50 mm nylonista ja niillä on korkeu3a 7 m. PU- kalapesän havas on silmäkooltaan 12 mm dyneemakuitua. Pyydyksen kalapesän etunielu varuste3u rosterilangasta valmistetulla norpanestokalterilla, jonka pystytankojen väli 12 cm.

Puruveden rysä

Puruveden rysän estokalteri

Puruvedellä pyyn= aloite7in 18.6. Rysä virite7in pintapyyn=in Puruveden Pajuselälle Vehkasalon edustalle pesän ollessa pari metriä pinnan alapuolella Veden syvyys pyyn=paikalla pesän kohdalla noin 25 metriä. Lämpimän veden aikaan päälajina ahven Paras kertasaalis 20.7. = noin 60 kg ahvenia ja 30 kg särkiä

Muikkua alkoi mennä rysään syys- lokakuun vaihteessa vesien viilenny3yä rii3äväs= Keskimääräinen muikkusaalis reilut 10 kg koentakertaa koh= Kaikkiaan Puruveden rysästä saalista 453 kg Ahvenia 184 kg Särkiä 86 kg Muikkuja 184 kg

Puruveden rysässä asenne3una Ahvenanmaalta vuokra3u kameralai3eisto Kuvaukset alkoivat 2.7. ja pää3yivät 5.11. Kuvausvuorokausia kaikkiaan 11 Kaloja tallentui kuvanauhalle harvakseltaan Heinä elokuussa muutamia yksi3äisiä ahvenia ja pieniä ahvenparvia

Lokakuussa tallentui videolle myös pienen muikkuparven uin= rysään iltahämärissä Ainoa norppahavainto vedenalaiskameralla tallentui 5.7. aamulla Lisäksi norppa tava7in pariin o3eeseen uiskentelemasta rysän läheisyydessä

Haukiveden rysä Aita ja potkut on valmiste3u silmäkooltaan 50 mm mustasta polyeteenihavaksesta pyyn=korkeudeltaan 8 metriä. Suuliina on valmiste3u silmäkooltaan 35 mm vihreästä polyeteenihavaksesta. Kalapesän havas on silmäkooltaan 20 mm dyneemakuitua ja pesän etunielu varuste3u teräsvaijerista valmistetulla norpanestokalterilla, jonka pystylankojen väli on 11 cm.

Haukiveden rysä

Haukiveden rysän estokalteri

Haukiveden rysä pyyn=in 16.6. Rysä oli pyynnissä Haukiveden Kuokanselällä norpparajoitusalueen ulkopuolella Virite3ynä pyyn=in Sammalsaaren rannasta selälle päin siten, e3ä rysän pesäosa oli pohjassa n. 6 metrin syvyydessä

Saalis koostui aluksi pääasiassa kuhista, ahvenista lahnoista ja särjistä Vesien lämmetessä heinäkuun loppua koh= kuhan osuus saaliissa kasvoi merki3äväs= Parhaimmillaan kymmenkunta ote3avaa (yli 45 cm) ja vähintään yhtä monta alami3aista kuhaa pyyn=vuorokau3a koh=

Vesien edelleen lämmetessä kesän ennätyshelteiden ansiosta kuhasaaliit alkoivat heiketä Lahnan osuus saaliissa vastaavas= kasvoi vuorokausisaaliiden yltäessä parhaimmillaan n. kymmeneen kiloon Vesien syksyllä viiletessä saaliin joukossa myös muikkua ja siikaa

Syksyn uutena lajina made Pyyn= pää3yi 15.11. Kaikkiaan saalista kertyi 1430 kg = ahvenia 164,8 kg, särkiä 216,1 kg, lahnoja 797,8 kg, mi3akuhia 199,3 kg ja muita kaloja 51,2 kg. Suurin kuha painoi 3,2 kg ja lahna 2,3 kg. Saaliiksi ote3uja kuhia 239 kappale3a, keskipaino 0,834 kg.

Haukiveden rysällä vedenalaiskuvaukset aloite7in 5.9. Kuvauskalusto hanki7in kerimäkeläiseltä Silvotek ky:ltä. Tallennin ja akku sijoite7in styroksisesta lämpölaa=kosta tehtyyn säilytyskoteloon Ratkaisu osoi3autui eri3äin toimivaksi ja jäi hinnaltaan huoma3avas= vuokrakameran jenkkiboxia edullisemmaksi.

Kameran valovoima yllä3ävän hyvä 6 metrin syvyydessä tummassa vedessä Videolla nähtävissä lähes koko kuvausjakson ajan pienten kalojen parvi uimassa edestakaisin nielun edustalla Suurempia kaloja lähinnä lahnoja kuvissa yleensä vain aamuhämärissä

Vesien viilenny3yä pikkukalojen runsaampi liikehdintä paino3ui aamuun ja iltaan Isompia lahnoja näkyi kuvissa syksymmällä myös päiväsaikaan Norppa tallentui videolle Haukivedellä aivan loppusyksystä eli 29.10. Samoihin aikoihin teh=in myös ensimmäiset pintahavainnot norpasta rysällä

Vedenalaiskuvaukset Haukiveden rysällä lopete7in 3.11. Kuvausvuorokausia kertyi kaikkiaan 15