HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010



Samankaltaiset tiedostot
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ TERVEYSLAUTAKUNTA

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (5) Kaupunginhallitus Kj/

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ TERVEYSLAUTAKUNTA

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/ (5) Terveyslautakunta Tja/

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ TERVEYSLAUTAKUNTA

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ TERVEYSLAUTAKUNTA

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 15/ TERVEYSLAUTAKUNTA

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ TERVEYSLAUTAKUNTA

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ TERVEYSLAUTAKUNTA

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/ (6) Kaupunginhallitus Kj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 35/ (6) Kaupunginhallitus Kj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 24/ (8) Kaupunginhallitus Stj/

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ TERVEYSLAUTAKUNTA

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 33/ (6) Kaupunginhallitus Asia/ Kaupunginhallitus päätti panna asian viikoksi pöydälle.

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/ TERVEYSLAUTAKUNTA Terveyslautakunta päätti panna asian pöydälle.

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi Pirjo Nevalainen

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ TERVEYSLAUTAKUNTA

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (5) Kaupunginhallitus Stj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ TERVEYSLAUTAKUNTA

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/

Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ TERVEYSLAUTAKUNTA

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (5) Kaupunginhallitus Kj/

Helsingin kaupunki Esityslista 17/ (5) Kaupunginhallitus Kj/ Päätös Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ TERVEYSLAUTAKUNTA

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/ (6) Terveyslautakunta Tja/

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunginvaltuusto Stj/

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/ TERVEYSLAUTAKUNTA

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/ (7) Kaupunginvaltuusto Asia/

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn ( )

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 8/ TERVEYSLAUTAKUNTA

Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta

Anna Hiltunen ja Auri Lyly. Huukopäivät 2010

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Hyvinvointityö kuntien vahvuudeksi -seminaari Vuokatti

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/ TERVEYSLAUTAKUNTA

Vuoden 2008 terveyskeskuskyselyn kysymykset

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena

Ajankohtaista Pukinmäen terveyspalveluista ja Malmin sairaalan tilanteesta

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Terveyttä helsinkiläisille. Helsingin terveyskeskus

Etelä-Suomen mielenterveysja päihdepalvelujen kehittämishanke

Helsingin työvoiman palvelukeskus DUURI Servicecentralen för arbetskraft

Tutkimus- ja kehittämistoiminta

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/ TERVEYSLAUTAKUNTA

Yleislääketieteen erikoislääkäri Perusterveydenhuollon moniosaaja

Sosiaali- ja terveyslautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Paraisten kaupungin hyvinvointikertomus

TYÖIKÄISEN KESKISUOMALAISEN TYÖKYKY JA TERVEYDENHOITO

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/ TERVEYSLAUTAKUNTA

TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa

Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen kokonaisuus

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen uudessa Lapin maakunnassa ja kunnissa - yhteinen tehtävä. Taustaa uusille rakenteille

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta Tiina Saarela

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ TERVEYSLAUTAKUNTA

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

SKH:n tuki ikääntyneille päihdeongelmaisille

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/ TERVEYSLAUTAKUNTA

Terveys- ja hyvinvointikeskus - uusi tapa tarjota palveluja. Hyvinvointia ja terveyttä

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke. Työaika 50 %

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/ (1) Kaupunginvaltuusto. 15 Asianro 1130/ /2012

Ajankohtaista järjestöjen roolista maakunta- ja soteuudistuksessa

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (7) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Hankkeet kehittämisen tukena Mikkelin palvelutuotantoyksikön lautakunnan koulutus

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ TERVEYSLAUTAKUNTA

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

TERVEYSEROMATTI. ALKOHOLI JA TUPAKKA syventävät eriarvoisuutta, kunta voi kaventaa

Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO

Lapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelujen kehittäminen Kainuussa

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Espoon kaupunki Pöytäkirja 190. Kaupunginhallitus Sivu 1 / Valtuustokysymys lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemisestä (Kv-asia)

Helsingin kaupunki Esityslista 17/ (5) Kaupunginhallitus Kj/

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila

Terveyden edistämisen laatusuositus

Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta

Transkriptio:

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 8 LAUSUNTO ALOITTEESTA KESKI-IKÄISTEN MIESTEN SAIRAUKSIEN ENNALTAEHKÄISEVÄSTÄ TOIMINNASTA Terke 2009-2826 Esityslistan asia TJA/8 TJA Terveyslautakunta päätti anna asian pöydälle. Käsittely Terveyslautakunta hyväksyi yksimielisesti jäsen Autin puheenjohtaja Malisen kannattamana tekemän esityksen asian pöydälle panosta. Esittelijä Valtuutettu Tuomo Valokainen on tehnyt seuraavan valtuustoaloitteen: Aloite keski-ikäisten miesten terveys- ja elintasosairauksien ennaltaehkäisevän toiminnan järjestämiseksi käytännön keinoin kaupungissamme. Kysymyksessä on toinen aloite tämän vuoden 2009 puolella samasta aihepiiristä (Kvsto 13.5.2009 asia 16). Saamani kaupunginhallituksen laatima vastaus ei antanut selkeää kuvaa, miten aiemmassa aloitteessa vaaditut toimit tultaisiin käytännössä toteuttamaan. Keski-ikäisten miesten hyvinvointia on tuettava ennaltaehkäisevin keinoin, joita olisivat mm. syrjäytyneisyyden estäminen, mielenterveys- ja päihdeasioiden käsittely sekä säännölliset terveystarkastukset ja terveysneuvonta. Olen ehdottanut, että pienin lisäresurssein Helsingin terveyskeskuksia voitaisiin valjastaa juuri edellä mainittuun tehtävään. Tällä olisi suuri ennaltaehkäisevä hyöty ja työllistämisvaikutuskin olisi huomattava. Juuri ennaltaehkäisevästä hoitotyöstä olisi hyötyä etenkin Itä- ja Pohjois-Helsingissä, missä työttömyyskin on korkeinta juuri miesten keskuudessa. Pyydän että Helsingin kaupunki ryhtyy välittömästi toteuttamaan tällä hetkellä puuttuvaa ennaltaehkäisevää neuvonta- ja tukitoimintaa, aluksi esimerkiksi Itäkeskuksen ja Suursuon terveysasemilla Helsingissä. Aloitteesta on pyydetty lausunto kaupunginhallitukselle 10.2.2010 mennessä sosiaalilautakunnalta ja terveyslautakunnalta.

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 2 Päätösehdotus Terveyslautakunta päättänee antaa kaupunginhallitukselle aloitteesta seuraavan, esittelijän ehdotuksen mukaisen lausunnon: Terveyden edistäminen, väestöryhmien välisten terveyserojen kaventaminen ja palveluihin pääsy ovat Helsingin terveyskeskuksen keskeisiä strategia-alueita vuosille 2010 2012. Perusterveydenhuolto toteuttaa yhteistyössä muiden hallintokuntien, järjestöjen ja kolmannen sektorin kanssa elintapasairauksien sekä mielenterveys- ja päihdehaittojen varhaisvaiheen ennaltaehkäisyä sekä hoitoa monin eri keinoin. Palvelut kohdentuvat koko väestöön painottaen erityisesti kansansairauksien ja syrjäytymisen ennaltaehkäisyä. Alueelliset erot huomioidaan henkilöstön resursoinnissa positiivisen diskriminaation mukaisesti ja terveyskeskus toimii aktiivisesti terveyden edistämisen toimintamallien ja yhteistyön kehittämisessä. Keski-ikäisiin miehiin kohdentuvia ennaltaehkäisevän hoitotyön toimintamalleja ovat esimerkiksi Kundit Kondikseen terveystarkastukset, psykiatristen sairaanhoitajien vastaanotot ja Duuri toiminta sekä erilaiset aihepiireihin kohdennetut projektit ja kehittämishankkeet kuten Ruista Ranteeseen, Terve Helsinki ja Terveyskeskus kuntalaisen käyttöliittymä -hankkeet. Kundit Kondikseen terveystarkastusohjelmassa tarjotaan järjestelmällisesti kaikille 40-vuotiaille helsinkiläismiehille mahdollisuus terveystapaamiseen. Kutsu lähetetään henkilökohtaisena kirjeenä ja tarkastuksia toteutetaan kaikilla terveysasemilla. Terveydenhoitajan vastaanottokäynti sisältää haastattelun, verenpaine- ym. mittausten ja laboratoriokokeiden perusteella kartoitetaan henkilön terveyden riskitekijät. Kokonaisriskin arvion perusteella suunnitellaan hoidon ja seurannan tarve Käypä hoito -suositusten mukaan. Lisäksi kartoitetaan asiakkaan omat toiveet ja tavoitteet sekä annetaan tarvittavaa terveysneuvontaa sekä materiaalia mm. elintapa-asioista ja itsehoidosta. Yhdessä asiakkaan kanssa sovitaan jatkoseurannasta joko terveysasemalla, työterveydenhuollossa tai muussa asiakkaan haluamassa terveydenhuollon toimipisteessä. Terveysasemien psykiatristen sairaanhoitajien työote on ennaltaehkäisevää ja vastaanotolle asiakkaat tulevat terveyskeskuslääkärin tai terveydenhoitajan ohjaamina. Terveysasemille työskentelee 25 psykiatrista sairaanhoitajaa ja heidän työpanostaan kohdennetaan kaikille terveysasemille. Psykiatrisen

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 3 sairaanhoitajan vastaanotolle ohjataan, kun kyseessä on lievä tai keskivaikea masennus, ahdistuneisuushäiriö tai elämänkriisi (esimerkiksi parisuhdeongelmat, irtisanominen työstä, sairastuminen). Päihdeongelmasta kärsivät ohjataan tarvittaessa A-klinikalle. Mikäli potilaan tilanne vaatii pikaista psykiatrista arviota, ohjataan hänet joko akuuttityöryhmään tai Auroran sairaalan päivystyspoliklinikalle. Työttömille suunnattu Duuri toiminta aloitettiin Helsingin työvoiman palvelukeskuksessa vuonna 2004. Duurissa toimii neljä tiimiä, joista yksi sijaitsee Herttoniemessä ja kolme Sörnäisissä. Itä-tiimi on erikoistunut palvelemaan erityisesti maahanmuuttajia ja Etelä-tiimi erityisesti asunnottomia pitkäaikaistyöttömiä. Tiimien sisällä toimii välityömarkkinaverkosto ja kuntoutusohjausverkosto, johon kuuluvat Terveyskeskuksen terveydenhoitajat / työterveyshoitajat, työhallinnon psykologit sekä Kelan vakuutussihteerit. Työttömien terveyspalveluiden tavoitteena on asiakkaiden työ- ja toimintakyvyn rajoitteiden selvittäminen, sairauksien varhainen toteaminen, itsehoidon tehostaminen ja terveyden edistäminen. Keinoina ovat terveydentilan laaja-alainen kartoitus, terveysneuvonta ja terveysmittaukset. Palvelutoiminnassa toteutetaan samanaikaista ja yhteistä sosiaalityön, hoitotyön sekä työllistämisen suunnitelmaa. Poikkihallinnollisen ja moniammatillisen asiakastyön vahvuus on syrjäytyneiden asiakkaiden kiinnittämisessä sosiaali- ja terveystoimen palveluihin. Ruista ranteeseen -hanke on Helsingin terveyskeskuksen ja Kansanterveyslaitoksen (nykyään THL) yhteistyössä kehittämä alueellinen terveyden edistämisen toimintamalli, jossa kansanterveystyön ja terveysasemien ammattilaiset tapaavat alueen asukkaita yleisötapahtumassa. Tavoitteena on vahvistaa alueiden terveyden edistämistä ja terveyserojen kaventamiseen kohdistuvaa työtä. Toiminnassa ovat mukana Kannelmäen, Malminkartanon, Vuosaaren, Kontulan, Herttoniemen ja Viiskulman terveysasemat. Suunniteltaessa yleisötapahtumaa huomioidaan kunkin alueen erityistarpeet, erityisesti syrjäytyneet tai syrjäytymisvaarassa olevat. Terveysasemat ovat alueellisen terveyspäivän kokoonkutsujina ja järjestämässä toimintaa, THL toimii asiantuntijatukena ja mukana on myös kolmannen sektorin, muiden hallintokuntien, oppilaitosten ja alueen muiden toimijoiden henkilöstöä. Terve Helsinki -hanke on Helsingin eri virastojen ja mm. Diakonissalaitoksen ja työ- ja elinkeinotoimiston kanssa yhteistyönä 2009 2011 toteutettava hanke, jonka tarkoituksena on kohdistaa terveyseroja kaventavia toimenpiteitä syrjäytymisvaarassa tai

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 4 terveyserojen takia riskiryhmässä oleviin henkilöihin. Hankkeen ensisijaiset toimenpiteet kohdistuvat nuoriin ja työikäiseen väestöön. Hankkeen tavoitteena on mm. helsinkiläisten työikäisten kuolleisuuden vähentyminen väkivaltaan, tapaturmiin, alkoholisairauksiin ja itsemurhiin 2 % nykyisestä tilanteesta vuoteen 2015 mennessä sekä terveyserojen kaventamista koskevien ohjeiden käyttöönotto kaikissa Helsingin kaupungin terveyskeskuksen osioissa. Hankkeessa työstetään toimintamalleja pitkäaikaistyöttömien ja syrjäytymisvaarassa olevien työikäisten terveydenhuoltopalvelujen saatavuuden tehostamiseen sekä heidän aktiivisen toiminnan, kuten kuntoutuksen, työpajan, harjoittelun ja oppisopimuksen pariin saattamiseen. Lisäksi henkilökunnan osaamista vahvistetaan syrjäytymisvaarassa olevien henkilöiden tunnistamisessa sekä hoitoon ja palveluihin ohjaamisessa. Terveyskeskus kuntalaisen käyttöliittymänä -kehittämishanke perustuu STM:n kansalliseen kehittämisohjelmaan (KASTE) ja kansalliseen mielenterveys- ja päihdesuunnitelmaan (Mieli 2009). Hanke toteutetaan 2010 2012 Helsingin kaupungin sosiaaliviraston sekä terveyskeskuksen terveysasema-, kotihoito- ja psykiatriaosaston yhteistyönä. Kehittämishankkeelle on haettu sosiaali- ja terveysministeriön Kaste-rahoitusta, jolla palkataan terveysasemille mielenterveys-/ päihdehoitaja ja sosiaalineuvoja. Potilaan hoitoon osallistuva henkilöstö toimii samassa toimipisteessä terveysasemalla. Näin mahdollistetaan potilaan matalakynnyksinen yhteydenotto sekä tilanteen ja tarpeiden laaja-alainen kartoitus moniammatillisesti. Toimintamalliin kuuluu keskeisenä osana moniammatillisen ryhmätoiminnan kehittäminen. Hankkeen tavoitteena on parantaa perusterveydenhuollossa toteutuvan mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivien aikuisikäisten tutkimuksen, hoidon ja psykososiaalisen kuntoutumisen saatavuutta, laatua ja vaikuttavuutta. Toimintaa on toteutettu Kivikon ja Kontulan terveysasemilla jo syksystä 2009. Kaste-hankkeessa toimintamallia laajennetaan vaiheittain vuoden 2010 aikana Itäkeskuksen, Vuosaaren, Jakomäen, Pihlajamäen, Malminkartanon, Kannelmäen, Vallilan, Kallion ja Malmin terveysasemille. Hankkeen toisessa ja kolmannessa vaiheessa vuosina 2011 2012 toimintamalli juurrutetaan asteittain myös muille terveysasemille. Henkilöstöresurssit suunnitellaan ja toteutetaan Kasterahoituksella ja henkilöstön uudelleen järjestelyillä hankkeen edetessä siten, ettei se hankkeen loputtua lisää henkilöstön tarvetta nykyiseen verrattuna. Terveysvaikutusten arviointi Keski-ikäisiin miehiin kohdistetulla voimavarojen kohdentamisella

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 5 voitaisiin mahdollisesti edistää kohderyhmään kuuluvien hyvinvointia. Terveyskeskuksen budjettiin ei ole kuitenkaan osoitettu lisäresursseja erityisesti keski-ikäisten miesten kohdennettuihin palveluihin. Näin ollen erillinen lisäresursointi kyseiseen kohderyhmään toteutuisi jo olemassa olevista resursseista sekä toiminnan kehittämisen kautta. Edellä olevan perusteella terveyslautakunta toteaa, että terveyskeskuksen nykyisessä toiminnassa toteutetaan väestön, mukaan lukien kohdennetusti keski-ikäisten miesten, mielenterveys- ja elintapasairauksien ennaltaehkäisevää toimintaa jo monin eri käytännön keinoin. Alueellisia eroja huomioidaan henkilöstön resursoinnissa sekä palvelujen kohdentamisessa väestön sosiodemografiset rakenteet huomioiden. Lisäksi ennaltaehkäisevän työn tukeminen ja kehittämistoiminta on terveyskeskuksessa aktiivista ja jatkuvaa. Aiheeseen liittyvät toimet laajentuvat esimerkiksi vuonna 2010 aloitettavassa Terveysasema kuntalaisen käyttöliittymänä kehittämishankkeessa. Lopuksi terveyslautakunta toteaa, että Helsingissä on lisäksi runsaasti muiden hallintokuntien, järjestöjen, kolmannen sektorin sekä yksityisten tarjoamia elintapaneuvonta-, mielenterveys- ja päihdepalveluja sekä niihin liittyvää ryhmä- ja vertaistukitoimintaa. Lisätiedot: Iivanainen Antti, terveysasemien johtaja, puhelin 310 42700 Suvanto Irmeli, suunnittelija, puhelin 050 3458 209