1. TOIMIKUNNAN TAUSTAA...3

6,3221.811$1-b5-(67b0b.,(/,.</3<23(7869826,/82.,//$± Kielikylpytoimikunta 29.11.2004

1. TOIMIKUNNAN TAUSTAA...3 2. TOIMIKUNNAN TYÖ...4 2.1 Aikataulu ja toimintatavat...4 2.2 Missio ja visio...4 2.3 Toimikunnan työn pääasiallinen sisältö...5 2.3.1 Lainsäätäjän lähtökohdat ja kunnan tasolla toiminnasta vastuussa olevat...6 2.3.2 Teoreettinen lähtökohta...6 2.3.3 Taloudellinen tarkastelu...7 3. KIELIKYLPYOPETUS SIPOOSSA...8 4. KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS...9 4.1 Henkiset valmiudet ja opettajaresurssit...9 4.2 Jaksojärjestelmät ja ryhmäjako...9 4.3 Opetuksen toteutus ja ainejakauma...10 Päättötodistus...12 4.5 Jatkokoulutus / Täydennyskoulutus...12 5. TOIMIKUNNAN TYÖN TULOKSET...13

3 72,0,.811$17$867$$ Sipoon kielikylpyopetus on suunniteltu kattamaan koko perusopetuksen. Nyt on tultu siihen vaiheeseen, että ensimmäiset kielikylpyoppilaat siirtyvät syksyllä 2005 seitsemännelle luokalle. Opetuksen järjestäminen vaatii paljon valmistelutyötä. Tätä asiaa suunnittelemaan sivistyslautakunta asetti toimikunnan, jonka tehtävänä oli pohtia kielikylpyopetuksen järjestämistä vuosiluokilla 7 9. Toimikunnan oli määrä saada työnsä valmiiksi viimeistään vuoden 2004 loppuun mennessä siten, että toimikunnan ehdotukset voidaan käsitellä Sipoon päättävissä elimissä vuoden 2005 talousarviota varten ja että käytännön valmistelutyöt ehditään tehdä ennen lukuvuoden 2005 2006 alkua. Toimikunnan jäseninä olivat koulutusjohtaja Aarne Alatalo, rehtorit Sebastian Häggblom, Matti Hälli ja Armi Kivimäki, opinto-ohjaaja Tea Svärd-Eriksson, kotitalousopettaja Elina Johansson, kuvataiteen lehtori Merja Mannila, kieltenopettaja Satu Simolin, talouspäällikkö Mats Sund ja luokanopettaja Anna Lepistö. Toimikunnan työhön osallistuivat keväällä 2004 myös opinto-ohjaaja Raija Tikkanen ja matematiikan lehtori Anja Lindholm. Toimikunnan puheenjohtajaksi valittiin Aarne Alatalo ja sihteeriksi Mats Sund. Kokousten lisäksi toimikunta kuuli ulkopuolisia asiantuntijoita ja vieraili Helsingissä kielikylpyä järjestävällä yläasteella.

4 72,0,.811$17<g 2.1 Aikataulu ja toimintatavat Toimikunnan oli määrä saada työnsä valmiiksi vuoden 2004 aikana siten, että myös luottamuselimet ehtivät käsitellä asian vuoden 2005 talousarviota varten. Toimikunta kokoontui kevään ja syksyn 2004 aikana yhteensä yhdeksän kertaa. Kokoontumisten lisäksi toimikunta vieraili mm. Alppilan yläasteella, Helsingissä tutustumassa kielikylpyopetukseen. Keväällä kokouksessa vieraili asiantuntijana professori Margareta Södergård Vaasan yliopistosta. Kokouksessaan 30.8.2004 toimikunta keskusteli kunnanhallituksen puheenjohtaja Christel Liljeströmin kanssa. Lisäksi puhelinkeskusteluja on käyty Opetushallituksen edustajien opetusneuvos Irmeli Halisen, kielten opetuksesta vastaavan Anna-Kaisa Mustaparran ja opetusneuvos Kalevi Pohjolan kanssa. Puhelimitse on oltu yhteydessä myös vaasalaisen Merenkurkun koulun (vuosiluokat 7 9) rehtoriin Marja-Liisa Pekkolaan sekä Etu-Töölön yläasteen rehtoriin Päivi Mäkelään. Muutama toimikunnan edustaja osallistui Helsingin kielikylpylasten vanhemmat ry:n järjestämään keskustelutilaisuuteen eduskunnassa 19.10.2004. 2.2 Missio ja visio Toimikunnan tavoitteena oli kehittää Sipooseen hyvin toimiva kielikylpyopetus myös yläluokille ennen ensimmäisten kielikylpyoppilaiden siirtymistä seitsemännelle luokalle 1.8.2005. Lisäksi pidettiin tärkeänä kitkattoman yhteistyön luomista suomenkielisen ja ruotsinkielisen koulun välille. Kielikylpyopetuksen onnistumisen edellyttämät taloudelliset resurssit on turvattava. Koulutusjohtaja on aikaisemmissa yhteyksissä yhdessä kunnanhallituksen puheenjohtajan kanssa todennut, että lisäresursseja tarvitaan ainakin kokeiluvaiheessa.

5 2.3 Toimikunnan työn pääasiallinen sisältö Toimikunnan jäsenet ovat valmistelleet kokouksiin eri asioita, joista sitten on tapaamisissa keskusteltu. Lisäksi on ratkottu oppilaiden siirtymiseen liittyviä käytännön ongelmia. Keväällä 2004 toimikunta vieraili Alppilan yläasteella. Alppilan yläasteen vierailua toimikunta piti antoisana. Vierailun annista mainittakoon: opettajien suuri paneutuminen asiaan huoltajien luottamus kielikylpyopetukseen rehtorin suuri työpanos erilaisten näkökohtien huomioiminen, mm. opetusta annetaan mahdollisesti pienissä ryhmissä oppilaiden näkemyksen mukaan kurssin pitää olla kokonaisuudessaan joko ruotsiksi tai sitten oppilaiden pitää saada kahdet oppikirjat keskusteluun osallistuneiden oppilaiden erittäin hyvä ruotsin kielen suullinen taito. Toimikunnan kokouksessa 3.5.2004 oli mukana asiantuntijana professori Margareta Södergård Vaasan yliopistosta. Hän kertoi siitä, kuinka asiat on järjestetty Vaasan kielikylpy-yläasteella. Keskusteltiin myös toiminnallisen kaksikielisyyden määritelmästä. Margareta Södergård määritteli asian seuraavasti: 7RLPLQQDOOLQHQNDNVLNLHOLV\\VPllULWHOOllQVLWHQHWWlS\VW\WllQNl\WWlPllQPR OHPSLDNLHOLlDUNLHOlPlQHULNRPPXQLNDDWLRWLODQWHLVVD0RQLSXROLQHQNLHOLWDLWRRQWlUNHlYDUVLQNLQ MDWNRRSLVNHOXVVD Pohdittiin kumpia aineita, luku- vai taitoaineita, vuosiluokilla 7 9 tulisi opettaa kielikylpykielellä. Margareta Södergård totesi, että luku- ja taitoaineet ovat samanarvoisia, mutta myös olosuhteista ja resursseista riippuu kumpia opetetaan kielikylpykielellä. Aineet pitää käsitellä kokonaisuuksina. Jossakin vaiheessa opetusta olisi annettava molemmilla kielillä. Tämän pitäisi mieluiten tapahtua siten, että opetusta annettaisiin yhdessä aineessa samalla kielellä koko lukuvuoden ajan. Esimerkiksi biologiaa opetettaisiin koko seitsemännen luokan ajan ruotsin kielellä ja kahdeksannella sitten taas suomen kielellä. Södergårdin mukaan Vaasassa kielikylpyoppilaat ovat opiskelleet omana ryhmänään. Toimikunta on pohtinut sitä mahdollisuutta, että kielikylpyoppilaat opiskelisivat samoissa ryhmissä ruotsinkie-

6 listen oppilaiden kanssa. Mikäli kielikylpyryhmän oppilasmäärä on pieni, säästäisi tämä järjestely tarvittaessa myös resursseja. Täten oppilaat saisivat mahdollisuuden käyttää ruotsia luonnollisissa tilanteissa äidinkielenään ruotsia puhuvien kanssa. 2.3.1 Lainsäätäjän lähtökohdat ja kunnan tasolla toiminnasta vastuussa olevat Vuosiluokilla 7 9 kielikylpyoppilaat opiskelevat äidinkieltä (suomea) yhtä paljon kuin ns. tavalliset oppilaat. Tämän vuoksi ei tarvita opetusministeriöltä erityistä lupaa poiketa valtioneuvoston tuntijakoasetuksesta kielikylpyopetuksen järjestämiseksi vuosiluokille 7 9. Suomenkielinen koulutustoimi ja suomenkielinen koulutusjaosto vastaavat toiminnasta. Oppilaat saavat opetusta noin 50 % suomen kielellä ja noin50 % ruotsin kielellä. Ruotsinkielinen opetus toteutetaan pääsääntöisesti Kungsvägens skolassa. Opetuksen järjestävä koulu vastaa oppilaista ja opetuksesta kyseisenä aikana. 2.3.2 Teoreettinen lähtökohta Kielikylvyn tavoitteena on, että oppilaat perusopetuksen aikana saavuttavat toiminnallisen kaksikielisyyden. Toiminnallisella kaksikielisyydellä tarkoitetaan sitä, että lapsi selviää erilaisista tilanteista niin kielikylpykielellä kuin äidinkielelläänkin. Hän pystyy ilmaisemaan itseään luontevasti, sujuvasti ja spontaanisti suomeksi ja ruotsiksi sellaisessa kielenkäyttötilanteessa, joka on lapsen ikäryhmälle tyypillinen. Kielikylpyopetus tähtää siihen, että oppilaat selviävät toisen asteen koulutuksesta molemmilla kielillä ja ovat peruskoulun päättyessä tietoisia myös ruotsinkielisistä koulutusmahdollisuuksista. Kielikylpykieli omaksutaan kokemalla ja käyttämällä sitä kaikenlaisessa toiminnassa, kieli on siis väline eikä vain tavoite. Päiväkodin kielikylpyryhmässä henkilöstökäyttää vain kielikylpykieltä (ruotsia). Koulussa suomenkielisen opetuksen määrä kasvaa siten, että peruskoulun ylemmille luokille tultaessa noin puolet opetuksesta tapahtuu suomeksi ja noin puolet ruotsiksi. Kielikylpymenetelmällä pyritään myös takaamaan hyvä äidinkielen oppiminen ja osaaminen. Opetuksen tarkoituk-

7 sena on, että kielikylpykielellä ja oppilaan äidinkielellä annettu opetus muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. Oppilaat tutustuvat myös suomenruotsalaiseen ja ruotsalaiseen kulttuuriin. Yläluokkien oppilailta edellytetään kielikylpyopetuksen mukaista opiskelua jo alaluokilla. Yläluokilla tavoitteena on ylläpitää ja syventää jo hankittua kielitaitoa ja saavuttaa mahdollisuuksien mukaan toiminnallinen kaksikielisyys. Peruskoulun päättyessä oppilaat saavat sekä suomen- että ruotsinkielisen päättötodistuksen. Kielikylpyoppilaat ovat motivoituneita opiskeluun ja tottuneet tekemään työtä oppiakseen. Lisäksi kielikylpyoppilaiden vanhemmat ovat aktiivisesti mukana, mikä on tärkeä voimavara ja resurssi kielikylvyn onnistumiselle. 2.3.3 Taloudellinen tarkastelu Molempien koulujen rehtorit ovat kartoittaneet koulujensa henkisiä valmiuksia sekä lisäresurssien tarvetta. Kungsvägens skolan lisäresurssitarve lukuvuonna 2005 2006 on arvioitu noin 15 tunniksi, koska koululle tulee 16 uutta oppilasta. Koulun lisäresurssilaskelma liitteenä. Sipoonjoen koulun lisäresurssitarve riippuu ryhmän koosta. Oppimateriaalit aiheuttavat ainakin aluksi lisäkustannuksia molemmille kouluille. Sipoonjoen koulu korvaa käytännön aineista (kotitalous, tekstiilityö ja tekninen työ) Kungsvägens skolalle aiheutuvat kustannukset. Oppikirjakustannukset saattavat kasvaa, mikäli joissakin aineissa tarvitaan sekä ruotsinkielisiä että suomenkielisiä oppikirjoja. Opettajat joutuvat tavallista enemmän valmistamaan itse materiaalia. Myös sanakirjojen on oltava ajantasaisia. Sipoonjoen koululle on lisäksi syytä varata lisäresursseja kielikylvyn koordinointia varten. Kielikylvyn jatkuminen on taattava taloudellisesti esimerkiksi siten, että kielikylpyopetuksen resurssit ovat tehtävämerkittyjä. Opetus järjestetään käytännössä niin, että suomenkielinen koulutustoimi ostaa palvelut Kungsvägens skolalta. Näin kustannukset kohdentuvat oikein koulutustoimien kesken.

8.,(/,.</3<23(7866,32266$ Metsärinteen ja Leppätien päiväkotien lapset voivat jatkaa kielikylpyä peruskoulussa. He ovat saaneet ruotsinkielistä kielikylpyä kaksi vuotta päiväkodissa ja vuoden esikoulussa. Mikäli oppilaita tulee näiden päiväkotien ulkopuolelta, heidän tulee osoittaa riittävä ruotsin kielen taito. Kielikylpyoppilaiden opetuksella on samat tavoitteet kuin muulla perusopetuksella, minkä lisäksi asetetaan kielelliset tavoitteet. Vuosiluokilla 1 6 noudatetaan kunnan yleistä opetussuunnitelmaa, ja lisäksi kielikylpykielelle on laadittu oma opetussuunnitelma. Vuosiluokilla 7 9 kielikylpyopetus noudattaa myös kunnan yleistä opetussuunnitelmaa. Kielikylpyopetukselle tehdään oma osio koulujen työsuunnitelmiin.

9.b<7b11g1727(8786 4.1 Henkiset valmiudet ja opettajaresurssit Molempien koulujen opettajat suhtautuvat kielikylpyopetuksen toteuttamiseen myönteisesti. Toimikunta esitteli raportin Kungsvägens skolan opettajakunnalle 10.11.2004 ja Sipoonjoen koulun opettajakunnalle 11.11.2004 Kielikylpyoppilaita opettavien tulisi puhua kielikylpykieltä lähes äidinkielen tasoisesti. Kielikylpyopetuksen toteuttaminen lisää opettajaresurssin tarvetta Kungsvägens skolassa ja opetusryhmän koosta riippuen myös Sipoonjoen koulussa. Kielikylpyopetuksessa luokanvalvojan merkitys korostuu, koska opiskellaan kahdessa koulussa. Oppilailla on oma luokanvalvoja Sipoonjoen koulussa ja varaluokanvalvoja Kungsvägens skolassa. Luokanvalvojien tulee tehdä tiivistä yhteistyötä, mikä edellyttää mahdollisesti lisäresursseja. Toimikunta on pohtinut kielikylvyn koordinointia vuosiluokilla 7 9 ja päätynyt ehdottamaan, että kielikylvyn koordinoinnin hoitaisi kielikylpyryhmän luokanvalvoja. Tehtävästä maksetaan erillinen korvaus (OVTES:n osio B, yleissivistävä koulu, 14. 4. mom.). 4.2 Jaksojärjestelmät ja ryhmäjako Sipoonjoen koulun ja Kungsvägens skolan jaksojärjestelmät yhtenäistetään syksystä 2005. Yhtenäistämiseen on tarvetta, jotta mm. kielikylpyopetus voidaan järjestää joustavasti. Kielikylpyoppilaat opiskelevat kiinteänä ryhmänä vuosiluokilla 7 9. Joissakin aineissa, esimerkiksi teknisessä työssä ja tekstiilityössä, oppilaat opiskelevat integroituneina ruotsinkielisten oppilaiden kanssa. Myös valinnaisissa aineissa oppilaat voivat valita opintoja niin suomenkielisestä kuin ruotsinkielisestäkin koulusta ja integroituvat silloin näihin ryhmiin.

10 4.3 Opetuksen toteutus ja ainejakauma Kielikylpyoppilaat opiskelevat yläluokkien aikana 50 % suomen ja 50 % ruotsin kielellä. Opetus toteutetaan siten, että yhden aineen koko vuosikurssin oppimäärä opiskellaan yhdellä kielellä kerrallaan. Tällä tavoin opetuskieltä vaihdellen oppilaat omaksuvat yläluokkien aikana ainekohtaisen terminologian molemmilla kielillä. Suomenkielisten ja ruotsinkielisten opettajien yhteistyö on hyvin tärkeää. Opetuksessa kiinnitetään koko ajan erityishuomiota kieleen, kieli ja oppiminen kulkevat käsi kädessä. Ruotsia opetetaan äidinkielenomaisena ruotsina vuosiluokalla 7 Kungsvägens skolassa yhteensä kaksi viikkotuntia ja vuosiluokilla 8 9 yhteensä kolme viikkotuntia siten, että yksi viikkotunti pidetään Sipoonjoen koulussa ja kaksi viikkotuntia Kungsvägens skolassa. Kahdeksannelta luokalta alkaen kielikylpyoppilailla on mahdollisuus valita valinnaisaineita molempien koulujen valinnaisainetarjonnasta kuitenkin niin, että kielikylpyoppilaiden on kahdeksannella valittava yksi valinnaisainekurssi ruotsiksi ja yhdeksännellä neljä valinnaisainekurssia ruotsiksi. Tällä tavalla toteutuu se, että oppilaat saavat 50 % opetuksesta suomen kielellä ja 50 % ruotsin kielellä. Toimikunta piti tärkeänä, että ruotsin kieltä opiskellaan joka päivä. Ruokatunti toimii eräänlaisena vedenjakajana, jolloin oppilaat siirtyvät koulusta toiseen. Aamupäivä opiskellaan esimerkiksi Kungsvägens skolassa ja ruokailun jälkeen siirrytään Sipoonjoen kouluun.

11 $OODHKGRWXVVXRPHQMDUXRWVLQNLHOLVHQRSHWXNVHQWXQWLMDRVWDYXRVLOXRNLOOD± SK 7 KV 7 SK 8 KV 8 SK 9 KV 9 NLN\UXRWVL 0 2 1 2 1 2 llglqnlholvxr 3 3 3 PL HQJODQWL$NLHOL 2 2 2 PDWHPDWLLNND 3 3 4 ELRORJLDMD 2 3 2 PDDQWLHGH I\VLLNNDMD 2 3 2 NHPLD WHUYH\V 1 1 1 WLHWR XVNRQWR 1 1 1 KLVWRULDMD 2 2 3 \KWHLVNXQWDRSSL PXVLLNNL 1 1 NXYDWDLGH 2 WHNQLQHQW\ 3 WHNVWLLOLW\ OLLNXQWD 2 2 2 NRWLWDORXV 3 RSSLODDQ 0,5 0,5 0,5 0,5 RKMDXV YDSDDHKWRLQHQ (2) (2) (2) VDNVD YDOLQQDLVHW 1 5 1* 2 4* \KWHHQVl 15,5 (+1 15,0 15,5 15,0 15,5 14,5 ON saksa) *vähintään yksi *vähintään ON valinnaiskurssi neljä valinnaiskurssia ruotsiksi ON ruotsiksi 7$8/8..27XQWLMDNR SK= Sipoonjoen koulu, KV= Kungsvägens skola

12 3llWW WRGLVWXV Oppilaat opiskelevat äidinkielenomaista ruotsia. Päättötodistukseen oppilaat saavat vanhempiensa kanssa valita, arvioidaanko ruotsin kieli äidinkielenomaisen ruotsin vai A1-kielen kriteerein. Todistukseen oheistetaan liite, jossa on maininta kielikylpyopinnoista. Oppilaat saavat päättötodistuksen molemmilla kielillä. 4.4 Muut käytännön järjestelyihin vaikuttavat asiat Helsingin yliopistolla ja Vaasan yliopistolla on jatkuva tutkimuslupa Sipoon kunnan kouluissa. Leppätien koulua käytetään aineiston hankintaan mm. pro gradu -tutkielmia varten. Toimikunta suosittaa, että kielikylvyn vuosiluokkia 7 9 seurataan samalla tavoin tieteellisesti. 4.5 Jatkokoulutus / Täydennyskoulutus Toimikunta piti tärkeänä, että kielikylpyopettajilla on mahdollisuus osallistua koulutukseen. Toimikunnassa on keskusteltu mahdollisuudesta järjestää koulutusta Sipoossa, jolloin mahdollisimman moni voisi osallistua siihen.

13 72,0,.811$17<g178/2.6(7 Toimikunta on kokoontunut vuoden 2004 aikana yhdeksän kertaa. Kokouksissa on keskusteltu Sipoon ensimmäisten kielikylpyoppilaiden siirtymisestä seitsemännelle luokalle syksyllä 2005. Toimikunta on kokouksissaan kuullut asiantuntijoita sekä vieraillut kielikylpy-yläasteella. Syksyllä 2005 seitsemännelle luokalle siirtyy 16 kielikylpyoppilasta. Oppilaat ovat aloittaneet kielikylvyssä päiväkodissa ja opiskelleet kuusi vuotta Leppätien koulussa. Kielikylvyn tavoitteena on peruskoulun aikana saavuttaa toiminnallinen kaksikielisyys. Kielikylpyopetus on vanhempien lapsellensa valitsema koulumuoto. Vuosiluokilla 1 4 kielikylpyoppilaat ovat opiskelleet noin 90 % ruotsin kielellä ja luokilla 5 6 noin 50 % suomen ja noin 50 % ruotsin kielellä. Vuosiluokille 7 9 siirryttäessä kielikylpyoppilaat opiskelevat edelleen noin 50 % suomen ja noin 50 % ruotsin kielellä. Toimikunta on todennut, että opetus toteutuu luontevimmin siten, että kielikylpyoppilaat suorittavat opintonsa sekä Sipoonjoen koulussa että Kungsvägens skolassa. Hallinnollisesti oppilaat kuuluvat suomenkielisen koulutustoimen piiriin. Suomenkielinen koulutustoimi ostaa opetuspalvelut Kungsvägens skolalta. Yläluokkien kielikylpyopetus ei vaadi erillistä lupaa, koska oppilaat opiskelevat äidinkieltä opetussuunnitelmassa määrätyn määrän. Sipoonjoen koululla lisäresurssia tarvitaan luokanvalvojalle, joka vastaa samalla myös kielikylpyopetuksen koordinoinnista. Lisäksi materiaalikustannukset lisäävät resurssin tarvetta. Resurssitarpeeseen vaikuttaa myös ryhmän koko. Kungsvägens skolan resurssitarve on 15 tuntia, koska koulun kannalta kielikylpyoppilaat ovat ylimääräisiä oppilaita. Toimikunnan raportti on esitelty niin Sipoonjoen koulun opettajakunnalle kuin Kungsvägens skolan opettajillekin. Molemmissa kouluissa suunnitellaan jo alkavaa kielikylpyopetusta. Käytännössä opiskelu vuosiluokilla 7 9 tapahtuu siis Sipoon kunnan opetussuunnitelman mukaan, mutta kielikylpyopetukselle luodaan oma työsuunnitelma. Kielikylpykieltä opiskellaan äidinkielenomaisen ruotsin mukaisesti. Päättötodistukseen ruotsin kieli voidaan arvioida myös A1-kielen

14 mukaan, todistukseen oheistetaan lisäksi liite, josta käy ilmi, että oppilaat ovat opiskelleet kielikylvyssä. Päättötodistukseen huoltajat saavat valita, arvioidaanko ruotsi äidinkielenomaisena ruotsina vai A1-kielenä. Kielikylpyopettajien on puhuttava ruotsia lähes äidinkielenomaisesti. Kielikylpyopetuksessa kieli ja asiasisällön oppiminen kulkevat käsi kädessä. Tämän vuoksi on todella tärkeätä, että kaikki kielikylpyopettajat ovat perehtyneet kielikylpyopetukseen ja saavat osallistua kielikylpykoulutuksiin.