SOLENOIDIN MAGNEETTIKENTTÄ



Samankaltaiset tiedostot
TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ

PERMITTIIVISYYS. 1 Johdanto. 1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla . (1) , (2) (3) . (4) Permittiivisyys

1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla

Kondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan

Kondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan. cos sin.

Palkin taivutus. 1 Johdanto. missä S on. määritetään taivuttamalla. man avulla.

Kuva 1. Langan päässä oleva massa m vetää pudotessaan lankaan kiinnitettyä M-massaista vaunua.

+ = +, (1) + = +. (2)

Kuva 1. Kaaviokuva mittausjärjestelystä. Laserista L tuleva valonsäde kulkee rakojärjestelmän R läpi ja muodostaa diffraktiokuvion varjostimelle V.

33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ

Termodynamiikan mukaan ideaalikaasujen molaaristen lämpökapasiteettien erotus on yleinen kaasuvakio R

Johdanto. 1 Teoriaa. 1.1 Sähkönjohtimen aiheuttama magneettikenttä

Kuva 1. Fotodiodi (vasemmalla) ja tässä työssä käytetty mittauskytkentä (oikealla).

FYSP1082 / K4 HELMHOLTZIN KELAT

TASAVIRTAPIIRI - VASTAUSLOMAKE

RATKAISUT: 19. Magneettikenttä

Kiihtyvä liike. 1 Johdanto. vaunua. ja vaunulle. ntti jätetään. punnukselle. Punnus: Vaunu: hyödyntäenn määritetään. 2 Tavoitteett

PUOLIJOHTEEN SÄHKÖNJOHTAVUUS

Virrankuljettajat liikkuvat magneettikentässä ja sähkökentässä suoraan, kun F = F eli qv B = qe. Nyt levyn reunojen välinen jännite

Jakso 8. Ampèren laki. B-kentän kenttäviivojen piirtäminen

Kuva 1. Michelsonin interferometrin periaate.

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto

Nimi: Muiden ryhmäläisten nimet:

Kuva 1. Ohmin lain kytkentäkaavio. DC; 0 6 V.

ELEKTRONIN LIIKE MAGNEETTIKENTÄSSÄ

7. Resistanssi ja Ohmin laki

a. Tavallisesti

FYSA220/1 (FYS222/1) HALLIN ILMIÖ

Fysiikka 7. Sähkömagnetismi

2. Sähköisiä perusmittauksia. Yleismittari.

HALLIN ILMIÖ 1. TUTKITTAVAN ILMIÖN TEORIAA

Menetelmäohjeet. Muuttuvan magneettikentän tutkiminen

Aiheena tänään. Virtasilmukka magneettikentässä Sähkömagneettinen induktio. Vaihtovirtageneraattorin toimintaperiaate Itseinduktio

Magneettikentät. Haarto & Karhunen.

Muuntajan toiminnasta löytyy tietoja tämän työohjeen teoriaselostuksen lisäksi esimerkiksi viitteistä [1] - [4].

Moottorin kierrosnopeus Tämän harjoituksen jälkeen:

LÄMMÖNJOHTAVUUS. 1 Johdanto , (1) Lämmönjohtavuus

Näytä tai jätä tarkistettavaksi tämän jakson tehtävät viimeistään tiistaina

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto. 2 Teoreettista taustaa

Luku 27. Tavoiteet Määrittää magneettikentän aiheuttama voima o varattuun hiukkaseen o virtajohtimeen o virtasilmukkaan

NIMI: LK: 8b. Sähkön käyttö Tarmo Partanen Ota alakoulun FyssaMoppi. Arvaa, mitä tapahtuu eri töissä etukäteen.

1 Johdanto (1) missä 0 on. interferenssi. mittauksen tarkkuudeksi Δ

FYSIIKAN LABORATORIOTYÖT 2 MAGNEETTIKENTTÄTYÖ

Magneettikenttä. Liikkuva sähkövaraus saa aikaan ympärilleen sähkökentän lisäksi myös magneettikentän

LEGO EV3 Datalogging mittauksia

Sähköstatiikka ja magnetismi

KÄYTTÖOHJE LÄMPÖTILA-ANEMOMETRI DT-619

a) Piirrä hahmotelma varjostimelle muodostuvan diffraktiokuvion maksimeista 1, 2 ja 3.

4757 4h. MAGNEETTIKENTÄT

y=-3x+2 y=2x-3 y=3x+2 x = = 6

Fy06 Koe Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7

ELEKTROMAGNEETTISET VOIMAT SAMANSUUNTAISISSA VIRTA- JOHDOISSA

TÄSSÄ ON ESIMERKKEJÄ SÄHKÖ- JA MAGNETISMIOPIN KEVÄÄN 2017 MATERIAALISTA

Fysiikan laboratoriotyöt 3 Sähkömotorinen voima

766320A SOVELTAVA SÄHKÖMAGNETIIKKA PERUSTEHTÄVIÄ RATKAISUINEEN

8a. Kestomagneetti, magneettikenttä

EV3 Liikemittauksia. Työkortit EV3 liikemittauksissa / Tehtäväkortit/ Piia Pelander / 2017 Innokas 1

MIKROAALTOMITTAUKSET 1

VALONTAITTOMITTARIN KÄYTTÖ

1.1 Magneettinen vuorovaikutus

1/6 TEKNIIKKA JA LIIKENNE FYSIIKAN LABORATORIO V

yleisessä muodossa x y ax by c 0. 6p

Magnetismi Mitä tiedämme magnetismista?

Potilasopas. Tämän oppaan omistaa:

SATE2180 Kenttäteorian perusteet Faradayn laki ja sähkömagneettinen induktio Sähkötekniikka/MV

Virhearviointi. Fysiikassa on tärkeää tietää tulosten tarkkuus.

Harjoitustyö, joka on jätetty tarkastettavaksi Vaasassa

LoggerPro pikaohje

Differentiaali- ja integraalilaskenta

havainnollistaa Dopplerin ilmiötä ja interferenssin aiheuttamaa huojuntailmiötä

FYSP101/K1 KINEMATIIKAN KUVAAJAT

Diplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutuksen yhteisvalinta 2017 Insinöörivalinnan matematiikan koe , Ratkaisut (Sarja A)

TEHTÄVÄT KYTKENTÄKAAVIO

766320A SOVELTAVA SÄHKÖMAGNETIIKKA, ohjeita tenttiin ja muutamia teoriavinkkejä sekä pari esimerkkilaskua

Käyttöohje. Tiiveystesteri

Harjoitustehtäviä kokeeseen: Sähköoppi ja magnetismi

Perusopintojen Laboratoriotöiden Työselostus 1

SATE2180 Kenttäteorian perusteet Induktanssi ja magneettipiirit Sähkötekniikka/MV

Työ 4547B S4h. SÄHKÖ- JA MAGNEETTIKENTÄT

testo 831 Käyttöohje

Pynnönen Opiskelija: Tarkastaja: Arvio:

Aineopintojen laboratoriotyöt 1. Veden ominaislämpökapasiteetti

PIKAOHJE Tuulimittaus WS2-WTN + D-LINE

Työ 2324B 4h. VALON KULKU AINEESSA

TDC-CD TDC-ANTURI RMS-CD MITTAUSJÄRJESTELMÄLLE KÄSIKIRJA. TDC-CD_Fin.doc / BL 1(5)

YLEISMITTAREIDEN KÄYTTÄMINEN

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA

Magnetismi Mitä tiedämme magnetismista?

MC5 ohje. Antti Harjunpää

OSKILLOSKOOPIN SYVENTÄVÄ KÄYTTÖ

Muistimoduulit Käyttöopas

MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 10: Stokesin lause

PERUSMITTAUKSIA. 1 Työn tavoitteet

Pynnönen Opiskelija: Tarkastaja: Arvio:

RADIOAKTIIVISUUS JA SÄTEILY

Potentiaali ja sähkökenttä: pistevaraus. kun asetetaan V( ) = 0

Tarvittavat välineet: Kalorimetri, lämpömittari, jännitelähde, kaksi yleismittaria, sekuntikello

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA

Transkriptio:

SOLENOIDIN MAGNEETTIKENTTÄ 1 Johdanto Tarkastellaan suljettua pyöreää virtasilmukkaa (virta I), jonka säde on R. Biot-Savartin laista voidaan johtaa magneettivuon tiheydelle virtasilmukan keskiakselilla, etäisyydellä r [1] /, 1 missä µ 0 on tyhjiön permeabiliteetti. Kuva 1. Solenoidin magneettikentän johtaminen. Solenoidi koostuu useista peräkkäin asetetuista virtasilmukoista, joilla on kaikilla sama säde. Oletetaan virtajohtimen säteen olevan pieni solenoidin säteeseen verrattuna ja että virtasilmukoiden lukumäärä N on suuri. Olkoon virtasilmukoiden tiheys pituusyksikköä kohden N/L. Tarkastellaan kuvan 1 mukaista tilannetta, jolloin solenoidin päästä katsottuna etäisyydellä x sijaitsevalla dx:n pituisella osalla solenoidia on siten (N/L)dx virtasilmukkaa. Tämä solenoidin osa aiheuttaa pisteessä P, etäisyydellä z solenoidista (Huom! z on negatiivinen solenoidin sisällä!) yhtälön (1) mukaan magneettikentän: / 2 Täten magneettikenttä solenoidin keskiakselilla pisteessä P saadaan integroimalla koko solenoidin yli (3) Sijoitetaan, jolloin integraali saadaan helpommin ratkaistavaan muotoon, kun. (4) 1

Saadaan. (5) 2 Tavoitteet Työn tehtyään opiskelija osaa selittää, minkä muotoinen on magneettikenttä solenoidin ympärillä ja sisällä on harjoitellut mittaustulosten esittämistä kuvaajan avulla osaa laskea magneettikentän voimakkuuden solenoidin keskiakselilla 3 Laitteisto Kuva 2. Työssä käytettävä laitteisto. Työssä käytettävä laitteisto on esitetty kuvassa 2. Työssä käytettävä solenoidi lepää muovisten tukien varassa optisen kiskon päällä. Solenoidiin syötetään 0,5 A virtaa virtalähteestä. Virran mittaamiseksi solenoidin ja virtalähteen kanssa sarjaan on kytketty yleismittari. Huom! Valitse yleismittarin mittauskytkennät ja mittausalue huolella niin, että 0,5 A sisältyy siihen! Muuten yleismittarin sulake voi palaa. Magneettivuon tiheyden voimakkuutta mitataan magneettikenttäanturilla, joka on sijoitettu kiskolla liikkuvaan telineeseen, läpinäkyvän putken sisälle, solenoidin keskiakselille. Anturi havaitsee magneettivuon tiheyden sen komponentin, joka on kohtisuorassa anturin kärjessä olevaa valkoista pistettä vastaan. Anturin näyttämä lukema on positiivinen silloin, kun magneettikentän kenttäviivat osoittavat samaan suuntaan kuin anturi (eli anturista poispäin ). Anturi on yhdistetty LabQuest Mini -tiedonkeräimeen, joka puolestaan on yhdistetty tietokoneen USB-porttiin. 2

Lisäksi tarvitaan: - Metrimitta - Vapaana oleva magneettikenttäanturi Muita tarvittavia tietoja laitteistosta: - Solenoidin kierrosluku: 120 - Magneettikenttäanturin etäisyys anturitelineen reunasta: 26,5 cm ± 0,1 cm 4 Esitehtävät Tutustu työhön liittyvään teoriaan haluamastasi fysiikan oppikirjasta esim. [1 3], lue työohje läpi ja vastaa alla oleviin kysymyksiin vastauslomakkeeseen. 1. Miten solenoidissa kulkeva virta vaikuttaa solenoidin magneettivuon tiheyden voimakkuuteen solenoidin keskiakselilla? 2. Miten magneettikentän suunta solenoidissa määräytyy, kun virran suunta tiedetään? 3. Työssä mitataan ja piirretään magneettivuon tiheyttä B solenoidin keskustassa solenoidin läpi kulkevan virran I funktiona sekä sovitetaan tähän suora. Mikä on yhtälön (5) mukaan tämän suoran kulmakerroin k? Anna yhtälö k:lle ja ratkaise siitä tyhjiön permeabiliteetti. 5 Mittaukset Kaikki mittaustulokset ja kysymysten vastaukset kirjataan vastauslomakkeelle. On suositeltavaa käyttää lyijykynää. Vastauslomake palautetaan lopuksi assistentille. 5.1. Alkuvalmistelut 1. Sijoita solenoidi optisen kiskon oikeaan reunaan siten, että ensimmäisen kuparilanka osuu yksiin solenoidin vasemmanpuoleisen tuen kanssa, lue tuen reunasta asteikolta solenoidin etureunan sijainti ja kirjaa se vastauslomakkeeseen. 2. Mittaa solenoidin pituus ja halkaisija ja kirjaa tulokset vastauslomakkeeseen. 3. Yhdistä kiskolla oleva magneettikenttäanturi LabQuest Mini -tiedonkeräimen kanavaan CH1 ja tiedonkeräin tietokoneen USB-porttiin. Käynnistä mittauspohja Solenoidin magneettikenttä.cmbl. 4. Nollaa magneettikenttäanturi valitsemalla: Experiment Zero. Testaa nyt anturia aloittamalla mittaus painamalla Collect -nappulaa. Magneettikentän mittausarvon tulisi nyt heilahdella hieman nollan molemmin puolin. 5. Kytke sarjaan virtalähde, solenoidi ja yleismittari kuvan 2 mukaisesti. Valitse mittauskytkennät ja mittausalue huolellisesti niin, että mittari kestää 0,5 A virran. Aseta yleismittari virtamittaus-asentoon. Pyydä assistenttia tarkastamaan kytkentä. Käännä kaikki virtalähteen nupit vastapäivään ääriasentoonsa ja kytke virtalähteen johto pistorasiaan. Nosta hieman jännitettä ja sitten hitaasti virta 0,5 A:iin. Kirjaa virran arvo virheineen vastauslomakkeeseen. 3

5.2 Solenoidin magneettikenttä 1. Tee hypoteesi: Miten anturin havaitsema magneettivuon tiheys käyttäytyy, kun anturia tuodaan kiskoa pitkin solenoidia kohti? Ota huomioon virran suunta! Magneettikenttäanturin antama lukema on positiivinen silloin, kun anturin pää osoittaa magneettista etelänapaa kohti. Piirrä kuvaaja mittauslomakkeeseen ja perustele vastauksesi. 2. Testaa hypoteesiasi: Vie anturi solenoidista katsottuna kiskon vastakkaiseen päähän. Käynnistä mittaus ja kuljeta anturitelinettä liikuttaen anturi aina solenoidin keskelle asti. Miten magneettivuon tiheys käyttäytyy? Kirjaa/piirrä havaintosi mittauslomakkeeseen. Jos hypoteesisi poikkesi havainnoista, mieti miksi. 3. Varsinaista mittausta varten palataan Data Collection -ikkunaan. Valitse datankeräysmenetelmäksi Events with Entry. Voit halutessasi nyt nimetä paikka-akselin ja käyttämäsi yksikön. 4. Aseta magneettikenttäanturin teline solenoidista katsottuna kiskon vastakkaiseen päähän. 5. Aloita mittaus painamalla Collect. Paina Keep. Syötä tietokoneen antamaan kenttään anturitelineen oikeanpuoleisen reunan sijainti optisen kiskon asteikolta. Tietokone kirjaa ylös magneettivuon tiheyden mittauspisteessä. 6. Siirrä anturitelinettä 5 cm solenoidia kohti ja toista mittaus. 7. Toista kohtia 5. ja 6. niin, että aluksi mittaat mittauspisteitä harvakseltaan 5 cm välein ja kun solenoidia lähestyttäessä magneettivuon tiheys alkaa muuttua, siirry mittaamaan tiheämmin, lopulta 1 cm välein. Ota mittauspisteitä sinne saakka, kunnes anturiteline koskettaa solenoiditukea. Tarkkaile mittausohjelman ikkunan alakulmassa näkyvää lukemaa ja merkitse muistiin vakiovirhearvio magneettivuon tiheydelle lukeman vaihtelusta. Mieti samalla anturitelineen etureunan paikalle virhearvio. Lopeta mittaus. 8. Hyväksy mittaus painamalla Ctrl+L. Tallenna mittaustulos Logger Pro:n cmbl-tiedostona ja esim. tekstimuodossa. Tallennushakemisto on D:\Users\Oppilas. 5.3 Solenoidin magneettikentän muoto 1. Nosta solenoidin läpi kulkevaksi virraksi 0,5 A ja tutki kompassin avulla magneettivuon suuntaa solenoidin ympärillä. Merkitse magneettikentän suunta vastauslomakkeen kuvaan kohdissa a, b, ja c. Kompassin punainen neula osoittaa magneettisen pohjoisnapaan. a. Mihin suuntaan magneettikenttä osoittaa solenoidin päissä? b. Solenoidin kulmissa? c. sivuilla? 2. Tarkista lopuksi, mihin kompassi osoittaa, kun solenoidin magneettikenttä on nolla ja piirrä se samaan kuvaan. 5.4 Tyhjiön permeabiliteetti 1. Vie magneettikenttäanturi solenoidin keskelle niin, että anturin kärki on solenoidin puolessa välissä. Anturi pidetään mittauksen aikana paikoillaan ja solenoidissa kulkevan sähkövirran suuruutta muutetaan virtalähteestä. 2. Valitse datankeräysmenetelmäksi Events with entry kuten edellisessä osassa. Tällä kertaa kenttään kirjataan solenoidissa kulkevan sähkövirran suuruus, joka luetaan yleismittarista. 3. Aloita mittaus Collect näppäimellä. 4

4. Muuta virran arvoa välillä 0 0,5 A. Mittaa magneettivuontiheys ainakin viidellä virran arvolla käyttämällä keep näppäintä(ctrl+k) ja syöttämällä yleismittarin lukema ohjelman aukaisemaan kenttään. 5. Hyväksy mittaus painamalla Ctrl+L. Tallenna mittaustulos Logger Pro:n cmbl-tiedostona ja esim. tekstimuodossa. Tallennushakemisto on D:\Users\Oppilas. 6 Tulosten käsittely Kirjoita tulokset vastauslomakkeeseen. Liitä mahdolliset erilliselle paperille tekemäsi laskut, sekä kuvaajat vastauslomakkeeseen. 6.1 Solenoidin magneettikenttä 1. Laske anturitelineen ja solenoidin etureunan paikoista asteikolla anturin etäisyys solenoidin etureunasta. Voit olettaa anturin sijaitsevan aivan anturitelineen putken oikeassa reunassa eli etäisyydellä 26,5 cm ± 0,1 cm anturitelineen reunasta. Määritä paikalle jokin vakiovirheraja. Piirrä mitattu magneettikenttä solenoidin keskiakselilla etäisyyden z funktiona, missä z on etäisyys solenoidin etureunasta. 2. Laske teorian perusteella solenoidin magneettikenttä solenoidin keskiakselilla ja piirrä tulos samaan kuvaan mittaamalla saamasi kuvaajan kanssa. 3. Tulosta saamasi kuvaaja vastauslomakkeen liitteeksi. 6.2 Tyhjiön permeabiliteetti 1. Piirrä kuvaajaan magneettivuon tiheys B solenoidissa kulkevan sähkövirran funktiona. Sovita kuvaajaan suora ja määritä suoran kulmakerroin. Määritä tyhjiön permeabiliteetin arvo kulmakertoimesta. 2. Tulosta saamasi kuvaaja vastauslomakkeen liitteeksi. 7 Pohdittavaa 1. Sopiiko mittaamasi magneettivuon tiheys solenoidin keskiakselilla teorian perusteella lasketun käyrän kanssa yhteen? 2. Millaisia virhelähteitä työssä esiintyy? 3. Vertaa kohdassa 6.2 määrittämääsi permeabiliteettiä tyhjiön permeabiliteetin kirjallisuusarvoon. Täsmääkö tulos? Miten se, että mittaukset tehdään ilmassa eikä tyhjiössä, vaikuttaa tulokseen? Lähteet [1] Halliday, Resnick, Walker, Fundamentals of Physics Extended, Extended 9 th edition, International Student Version, Wiley & Sons, Inc., 2011. [2] D.C. Giancoli, Physics for Scientists & Engineers with Modern Physics 4 th edition, International edition, Pearson Education, Inc, 2009. [3] Hugh Young, Roger Freedman, A. Lewis Ford: University Physics with Modern Physics. International Edition. 13. painos. Pearson Education, 2011. 5