Esityksen pitäjälle Tarkoitus Sisält ltö Tarkoitus: Esittelymateriaali on tarkoitettu käytettäväksi tiedottamiseen toimintaterapian mahdollisuuksista päihdetyössä. Kohderyhmänä ovat päihdetyön piirissä työskentelevät ammattihenkilöt sekä toimintaterapeutit yleensä. Materiaalin avulla pyritään lisäämään toimintaterapian tunnettavuutta päihdetyössä. Lisäksi tavoitteena on lisätä kohderyhmän tietämystä siitä, millaisissa tilanteissa toimintaterapiaa voisi suositella päihdetyön asiakkaille. Sisältö: Esittelymateriaali käsittää PowerPoint-esityksen sekä muistiinpanot ja ohjeet esityksen pitämiseen. PowerPoint-esitys sisältää tietoa toimintaterapiasta, toiminnan merkityksestä, päihdetyöstä ja päihderiippuvuudesta. Esityksessä käsitellään edellisten aihealueiden lisäksi toiminnallisen oikeudenmukaisuuden teoriaa ja sitä miten se toteutuu päihderiippuvaisten asiakkaiden kohdalla. Esityksessä pohditaan esimerkkitapauksen kautta toimintaterapeutin keinoja tukea päihderiippuvaisen asiakkaan toiminnallista oikeudenmukaisuutta. Materiaali sisältää toiminnallisen tilanteen, johon materiaalissa on ohjeet. 1
Toimintaterapian mahdollisuudet päihdetyössä Esittelymateriaali 2
Pate on 29 vuotias mies, joka on käyttänyt päihteitä murrosiästä asti. Viimeisen kahden vuoden aikana alkoholin käyttö on lisääntynyt huomattavasti ja mukaan on tullut huumeiden käyttö. Pate asuu kaupungin lähiössä vuokralla. Hän ei ole opiskellut sitten peruskoulun, mutta on tehnyt töitä rakennusfirmalla muutamana kesänä. Paten päivä kuluu varastellen, kamaa hankkien ja käyttäen. Patella on kavereita, joiden kanssa aikaa vietetään samoissa merkeissä. Sukulaisista hän pitää yhteyttä vain äitiinsä, joka käy pojan luona siivoamassa. 3
Pate on 29 vuotias mies, joka on käyttk yttänyt päihteitä murrosiäst stä asti. Viimeisen kahden vuoden aikana alkoholin käyttk yttö on lisää ääntynyt huomattavasti ja mukaan on tullut huumeiden käyttk yttö. Pate asuu kaupungin lähiössä vuokralla. Hän H n ei ole opiskellut sitten peruskoulun, mutta on tehnyt töitt itä rakennusfirmalla muutamana kesänä. Paten päivä kuluu varastellen, kamaa hankkien ja käyttäen. Patella on kavereita, joiden kanssa aikaa vietetää ään n samoissa merkeissä. Sukulaisista hän h n pitää yhteyttä vain äitiinsä, joka käy k y pojan luona siivoamassa. Tässä kerrottiin otteita 29-vuotiaan Paten arjesta. Pate on kuvitteellinen esimerkki henkilöstä, jonka elämässä on keskeisessä roolissa päihderiippuvuus. Tässä esityksessä käytetään Paten tapausta havainnollistamaan käsiteltäviä ilmiöitä. Tämän esityksen tavoitteena on avata näkökulmia päihdeongelman vaikutuksesta yksilöiden toimintaan osallistumiseen sekä tuoda esiin näkemyksiä siitä, mitä toimintaterapia voi tarjota osana päihdetyön moniammatillista palveluverkostoa. Paten tarina luo visioita ja herättää ajatuksia kohti toiminnallisesti oikeudenmukaisempaa maailmaa. 4
Ajankohtaista asiaa? Päihdepalveluja tulee lisätä ja kehittää Päihdeongelmat vaativat monipuolista osaamista palveluverkostossa Suomessa sosiaali- ja terveyshuollon palvelujen tarvetta kasvattavat huumeiden käytön lisääntyminen 1990-luvulla ja alkoholin käytön kasvu 2000-luvulla. Palvelujen tarpeen lisääntyminen kohdistuu päihdetyön palveluihin, mutta esimerkiksi päihdeongelmaisten syrjäytymisen uhka asettaa myös haasteita sosiaalityölle toimeentulon ja asumisen turvaamiseksi. Päihteiden ongelmakäyttäjien moniongelmaisuuden vuoksi yhtenä päihdetyön tulevaisuuden haasteena on moniammatillisen ja pitkäjänteisen verkostotyön kehittäminen. Hoidon ja kuntoutuksen tulisi olla kokonaisvaltaista ja konkreettista auttamista. Lähitulevaisuuden haasteina ovat niin kuntoutukselle yleensä, kuin toimintaterapiallekin kasvavat työalueet muun muassa päihdeongelmaisten kuntoutuksen, syrjäytymisen ehkäisyn ja työhyvinvoinnin piirissä. Toimintaterapeutin osaamisalueeseen kuuluu toiminnan terapeuttinen käyttö sekä asiakaslähtöinen työskentely, jossa huomioidaan asiakkaan fyysinen, sosiaalinen ja kulttuurinen ympäristö sekä niiden vaikutus asiakkaan toimintamahdollisuuksiin. Asiakkaan perheen ja verkostojen kanssa työskenteleminen on myös osa toimintaterapeutin osaamisaluetta. 5
Toimintaterapia Tavoite: yksilön n mahdollisimman itsenäinen inen suoriutuminen päivittp ivittäisestä elämäst stä itseää ään n ja ympärist ristöään tyydyttäväll llä tavalla Perustuu: terapeuttiseen vuorovaikutussuhteeseen ja toiminnan terapeuttiseen käyttk yttöön Toimintaterapia on kuntoutusmuoto, jossa pyritään asiakkaan mahdollisimman itsenäiseen suoriutumiseen päivittäisestä elämästä. Päivittäisellä elämällä tarkoitetaan itsestä huolehtimista, asioimista ja kotielämää, opiskelua ja työtä, yhteiskunnallista osallistumista, vapaa-aikaa, leikkiä ja lepoa. Toimintaterapiassa tavoitellaan tasapainon löytämistä asiakkaan kykyjen, mielenkiinnon kohteiden sekä ympäristöstä tulevien vaatimusten välille. Terapiaprosessin aikana asiakasta autetaan kehittämään, oppimaan uudelleen ja ylläpitämään taitoja, joita hän tarvitsee suoriutuakseen toiminnoista itseään ja ympäristöään tyydyttävällä tavalla. Kaiken tämän tavoitteena on edistää yksilön voimaantumista, jotta yksilö voi tulla oman elämänsä tekijäksi. Toimintaterapiaprosessi muodostuu asiakkaan, toimintaterapeutin sekä valitun toiminnan vuorovaikutuksellisesta suhteesta. Tämä perustuu asiakkaan ja toimintaterapeutin väliseen vuorovaikutukseen sekä toiminnan terapeuttiseen käyttöön. Näiden avulla voidaan tukea asiakasta löytämään hänelle merkitykselliset toiminnot ja luoda turvallinen ympäristö, joka tukee onnistumisen kokemuksia, mutta myös riskinottoa. 6
Toimintaterapia Asiakasryhmät - yksilö,, ryhmä ja yhteisö Työpaikat - mm. koulut, päivp iväkodit, sairaalat, päivätoiminta- ja kuntoutuskeskukset Toimintaterapian asiakas voi olla yksilö, ryhmä tai yhteisö. Toimintaterapeutit työskentelevät kaiken ikäisten asiakkaiden kanssa ja asiakkaat voivat tulla terapiaan niin fyysisten kuin psykososiaalisten rajoitteiden vuoksi. Rajoitteita voi aiheuttaa esimerkiksi keskittymisen ja muistin huononeminen, tunteiden ilmaisun vaikeudet tai liikkumisen vaikeudet. Keskeistä kuitenkin on, että yksilön mahdollisuudet osallistua hänelle mielekkäisiin toimintoihin ovat häiriintyneet syystä tai toisesta, ja hänen on vaikea haasteista omin avuin selviytyä. Toimintaterapeutit voivat työskennellä esimerkiksi kouluissa, päiväkodeissa, sairaaloissa, päivätoiminta- ja kuntoutuskeskuksissa ja erityispalveluissa. 7
Terapeuttinen vuorovaikutussuhde Asiakkaan ja terapeutin välinen v yhteistyöprosessi Kumppaneina muutosta edistämäss ssä Vuorovaikutussuhde on yhteistyöprosessi, jossa oikeuksia ja vastuuta jakautuu sekä terapeutille että asiakkaalle. Toimintaterapiassa asiakas on oman elämänsä asiantuntija ja toimintaterapeutti terapeuttisen toiminnan asiantuntija. Kumpikin osallistuu omista lähtökohdistaan käsin terapian suunnitteluun ja toteutukseen. Terapiassa on tärkeää kunnioittaa asiakkaan omaa näkemystä siitä, minkälainen on hänen mielestään laadukas elämä ja miten hän määrittelee oman hyvinvointinsa. Toimintaterapiassa on aina kyse muutosprosessista. Vuorovaikutussuhteessa toimintaterapeutti mahdollistaa asiakasta saavuttamaan tyydyttävää suoriutumista asiakkaan omien valintojensa kautta. Pyrkimyksenä on mahdollistaa toiminta yhdessä asiakkaan kanssa puolesta tekemisen sijaan. Tällöin asiakas on aktiivinen osallistuja prosessissa. Asiakaskeskeisessä toimintaterapiassa terapeutti tukee, neuvoo, ohjaa, opettaa, kuuntelee, reflektoi ja rohkaisee tai tekee muuten yhteistyötä muutoksen mahdollistamiseksi. 8
Terapeuttinen toiminta Tavoitteellinen toiminta yksilölle lle Toiminnan analysointi ja soveltaminen Ympärist ristön n analysointi ja soveltaminen Terapeuttinen toiminta on keskeisin toimintaterapiassa käytettävä menetelmä. Toimintaa käytetään, koska toiminta kehittää, organisoi ja tehostaa yksilön toimintaa ympäristössä. Terapiassa käytettävien toimintojen tulee vastata terapialle asetettuihin tavoitteisiin, ja niillä tulee olla merkitys asiakkaalle. Toimintaterapeutti analysoi toimintoja toiminnan terapeuttisen arvon määrittämiseksi. Toiminnasta analysoidaan mitä sen onnistunut suorittaminen vaatii ja mitä taitoja toiminnan kautta on mahdollista kehittää. Toimintaa analysoitaessa otetaan huomioon ympäristön vaikutus toimintaan, koska toimiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa. Toiminta ja ympäristö sovelletaan yksilöllisesti asiakkaan tarpeita vastaavaksi esimerkiksi muuntamalla toiminnan vaatimuksia asiakkaalle sopivan haasteelliseksi tai poistamalla fyysisestä ympäristöstä esteitä. Terapeuttinen toiminta edistää luonnollista kehitystä ja oppimista luomalla ärsykkeitä, joihin yksilön on mahdollista vastata. Tarkoituksenmukainen toiminta ja ympäristö mahdollistaa edistymistä ja tukee yksilön omatoimisuutta. 9
Päihdetyö Terveyttä edistävä ja ennalta ehkäisev isevä päihdetyö Varhaisvaiheen päihdehaittojen p ehkäisy Hoitava ja kuntouttava päihdetyp ihdetyö Päihdetyö jaetaan terveyttä edistävään ja ennalta ehkäisevään päihdetyöhön, varhaisvaiheen päihdehaittojen ehkäisyyn sekä hoitavaan ja kuntouttavaan päihdetyöhön. Hoidon ja kuntoutuksen tarkoituksena on lievittää päihteiden käytöstä aiheutuneita haittoja, estää asiakkaan tilan ja elinolojen heikentymistä, pitää ennallaan asiakkaan tilaa ja elinoloja, korjata asiakkaan tilaa ja elämäntilannetta sekä kohentaa asiakkaan psyykkistä, fyysistä ja sosiaalista tilannetta. Hoito tarkoittaa lyhyt- ja pitkäaikaista avo- ja laitoshoitoa, jonka avulla pyritään asiakkaiden päihteiden käytön lisääntymisen pysähtymiseen tai päihteiden käytön haittojen vähenemiseen. Kuntoutus käsite ymmärretään hoitoa laajaalaisemmaksi käsitteeksi, joka kattaa sekä hoidon, että asiakkaan ympäristöön liittyvän tilanteen huomioimisen kuten sosiaalisen tuen, asumisen, työn ja toimeentulon huomioimisen. 10
Päihderiippuvuus Negatiivinen riippuvuus eli addiktio ICD-10 tautiluokitus: diagnostiset kriteerit riippuvuusoireyhtymälle Ihminen on luonnostaan riippuvainen monenlaisista asioista elämänsä aikana. Positiivisena riippuvuutena voidaan nähdä esimerkiksi kyky solmia tasavertaisia ihmissuhteita. Kun puhutaan negatiivisesta riippuvuudesta, eli addiktiosta, tarkoitetaan sillä tilaa, jossa riippuvuus on ongelma. Tällöin ihminen on liiallisesti kiintynyt ja pakonomaisessa suhteessa riippuvuuden kohteeseen kuten esimerkiksi päihteeseen. Hänen kykynsä hallita käyttäytymistään on heikentynyt tai se puuttuu kokonaan. Maailman terveysjärjestön (WHO) laatimassa ICD-10 tautiluokituksessa on määritelty diagnostiset kriteerit riippuvuusoireyhtymälle lle. Riippuvuusdiagnoosin saamiseksi edellytetään, että vähintään kolme kriteereistä täyttyy viimeisen kahdentoista kuukauden aikana. Kriteerit ovat: A.) Voimakas halu tai pakonomainen tarve ottaa päihdettä B.) Vaikeus kontrolloida päihteenkäytön aloittamista ja lopettamista sekä käytettyjä määriä C.) Vieroitusoireet D.) Toleranssi eli sietokyvyn lisääntyminen E.) Käytön muodostuminen elämän keskeiseksi asiaksi. Muut kiinnostuksenkohteet ja tyydytyksen lähteet vähenevät tai suuri osa ajasta kuluu päihteiden hankkimiseen, käyttöön ja sen vaikutuksista toipumiseen. F.) Päihteen käyttöä jatketaan tiedostetuista tai oletettavasti tiedossa olevista haitoista huolimatta. 11
Päihderiippuvuus Riippuvuudessa voidaan nähdn hdä myös s kolme ulottuvuutta - fyysinen - psyykkinen - sosiaalinen Riippuvuutta voidaan tarkastella fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta näkökulmasta. Fyysinen riippuvuus on seurausta päihdeaineen aiheuttamasta aivojen neurokemiallisesta muutoksesta. Siinä ihmisen keho tottuu käytettyyn aineeseen, ja tällöin aineen sietokyky eli toleranssi kasvaa. Fyysiset vieroitusoireet johtuvat hermoston toiminnallisen tilan äkillisestä muuttumisesta päihteenkäytön loppuessa. Ollessaan psyykkisesti riippuvainen henkilö on riippuvainen tunnetilasta, jonka huumausaine tuottaa. Hän voi kokea elämisen ilman päihdettä mahdottomaksi. Psyykkinen riippuvuus on lähtöisin ihmisestä itsestään, ei aineen ominaisuuksista, ja se juontaa juurensa henkilön persoonallisuudesta, yksilöllisestä historiasta ja elämäntilanteesta. Riippuvuus aiheuttaa vaikeuksia hallita omaa käyttäytymistä, sekä vaikuttaa elämäänsä omin valinnoin. Sosiaalinen riippuvuus syntyy tarpeesta kuulua ja samaistua johonkin ryhmään. Erityisesti nuorilla samaistumisen tarve ja sosiaaliset paineet voivat olla syy päihteiden käytön aloittamiseen. Riippuvuuden syvetessä merkittävimmät sosiaaliset kontaktit, joita henkilö tarvitsee mm. päihteen hankkimiseksi, ovatkin päihteiden välittäjät ja muut käyttäjät. Koulutuksen kesken jättäminen ja työelämästä pois jääminen ovat tavallisia ilmiöitä päihteiden käytön edetessä. Tämä aiheuttaa osaltaan sosiaalista syrjäytymistä ja lisää riippuvuutta muista päihteen käyttäjistä. 12
Paten elämä on tullut kääk äännekohtaan. Jatkuva päihteiden käyttk yttö ei tuo hänelle h enää tyydytystä ja tulevaisuus ei näytn ytä miltää ään. Paten uskomuksena on, ettei hän h n voi lähtel hteä töihin, koska ei kukaan hänth ntä ottaisi, sillä ei hän n osaa mitää ään n muuta kuin varastaa. Paten mielestä ammatin hankkimista on turha edes suunnitella, koska ei hän h n voi olla päivp ivääkään ilman aineita, saati keskittyä.. HänellH nellä ei myösk skään n ole enää yhtää ään n oikeaa ystävää ää jäljellä. Äitinsä tukemana Pate on nyt päättänytkin hakeutua hoitoon. Esimerkkejä kysymyksistä yleisölle esitettäväksi; näkökulmia Paten mahdollisesta hoito-/kuntoutusprosessista -Miten Paten hoito/kuntoutus yksikössänne etenisi? -Mistä hoito/kuntoutus rakentuisi? -Mitkä voisivat olla Paten kohdalla tekijöitä, jotka tukisivat päihteettömyyttä? -Mitkä tekijät voisivat heikentää motivaatiota päihteettömyyteen? 13
Toimintaterapia päihderiippuvaisen asiakkaan toiminnallisen oikeudenmukaisuuden mahdollistajana Oikeus kokea toiminta merkityksellisenä ja rikastuttavana Oikeus kehittyä toimintaan osallistumalla Oikeus autonomisuuteen Toimintaterapia vaatimuksiin Oikeus tasavertaisiin oikeuksiin toimintaterapian teoriat ja mallit. mielekkään Toiminnallisen on filosofiseen kiinnostunut elämänlaadun ja oikeudenmukaisuuden teoreettiseen kuinka yksilöpystyy omaamiseksi. tietoperustaan. vastaamaan teoria Toimintaterapian Käytäntöäohjaavat on yksi tarpeisiinsa näistä. työperustuu ympäristön toimintaterapian -Jokaisella toiminnallinen Jokaisellatulisi luonne; olla oikeus sisäinen kokea tarve toiminta ja halu merkityksellisenäja osallistua toimintaan. rikastuttavana. Toiminta on Ihmiselläon inkluusionedistämiseksi, merkityksen lähde elämässäja ihminen määrittäätoimintansa kautta kuka hän ensisijainen elämänlaatua. tyydytettyätarpeitaan. -Jokaisella tulisi Osallistuminen olla myös koska oikeus toimintaan kehittyätoimintaan määrittääratkaisevasti muokkaa ihmisen osallistumalla mieltäja yksilön terveyden kehoa. terveyttäja Toiminnan sosiaalisen saa itsenäisinäja ihminen olemisesta -Jokaisella Jokaisellatulisi oppii aktiivisina luomisesta taitoja olla ja oikeus lisäätietoisuutta olentoina, tyydyttyvät. autonomisuuteen, joilla itsestä. erilaiset koska Toiminta kapasiteetit ihmiset on tuottavaa, osallistuvat valita toimintoja joten toimintoihin tarpeet ja osallistua hyödyksi yksilöllisinä, kautta toimintoihin. monenlaisiin Vaikka konteksti -Viimeiseksi Viimeiseksijokaisella ihmiset eli ympäristöja Jokaisella jokaisellatulisi toimintoihin. ovat toimiessaan on tilanne, Toimintaan erilaisia olla oikeus itsenäisiäyksilöitä, jossa tarpeita, osallistuminen toiminta kokea joita tasavertaiset tapahtuu. ilmennetään toimintaan on riippuvaista Konteksti oikeudet erilaisten osallistumiseen määrittäämahdollisuudet ja osallistumisessa ympäristösidonnaista. toimintojen vaikuttaa kautta. rajoitukset Seuraavaksi toiminnalle. tarkastellaan miten toiminnallinen oikeudenmukaisuustoteutuu päihderiippuvaisilla ja henkilöilläja toimintaterapia Patenesimerkin voisi hänen kohdallaan kautta kuvaillaan olla. toimintaterapiaprosessia konkretisoiden mitä 14
Toimintamahdollisuuksien arviointi Mitkä tekijät t tukevat toiminnallisen oikeudenmukaisuuden toteutumista? Mitkä tekijät t aiheuttavat epäoikeudenmukaisuutta? Menetelmiä: - haastattelu, havainnointi, standardoidut testit, itsearviointi, projektiiviset menetelmät elämässäja tunnistamaan Arviointion rajoittavat keskeinen toiminnallisen toiminnallista hän osa kokee toimintaterapiaprosessia. oikeudenmukaisuuden oikeudenmukaisuutta nämäasiat. Arvioinnin tukevia toteutumista Arvioinnissa aikana ja rajoittavia on hyväauttaa päihderiippuvaisen selvitetään tekijöitä, asiakasta mitkätekijät koska ihmisen asiakkaan tukevat itse rajoittaviin on myös huomaamat selvittäämiten tekijöihin, asiat koska ovat ihmisen hänelle toiminta ympäristössäsuhtaudutaan merkityksellisempiäkuin tapahtuu vuorovaikutuksessa toisen toiminnallista ympäristön hänelle osoittamat. oikeudenmukaisuutta kanssa. Tärkeää Arvioinnissa ja perustuvat siihen standardoituja tunteitaan, ajatukseen, toimintaterapeutti testejä, tarpeitaan, ettäkun itsearviointiasekäprojektiivisia motiiveitaan, käyttäävälineinäasiakkaan yksilölle tarjotaan asenteitaan strukturoimaton ja menetelmiä. arvojaan. haastattelua, ärsyke, Projektiiviset toiminnan hän voi projisoida menetelmät havainnointia Voimavarojen ryhmissäomia kirjoitetaan/piirretään Toimintaan Toiminnallinen ja voimavaroja. tilanne vahvuuksien tai (tarkoituksena leikataan Ryhmäläiset kartoittaminen. kuvia havainnollistaa ja piirtävät sanoja, Pyydetään paperille jotka toimintamahdollisuuksien auttavat yleisöäpohtimaan puun, jaksamaan jonka oksiin kolmen elämässä. arviointi): kertoo annetaan aikaa 10-15 minuuttia. Tämän jälkeen jokainen ryhmäesittelee hengen Esimerkkikysymyksiätoiminnasta -Minkälaisia työn herättämistätunteista, ajatuksia ja tunteita toiminta esitettäväksi: jos herätti? on ajallisesti mahdollista. työnsäja kautta? -Mitkäasiat keskustelun koit kautta? toiminnan eduiksi heikkouksiksi verrattaessa verrattaessa sitäsaman sitäsaman asian käsittelemiseen asian käsittelemiseen keskustelun 15
Toiminnallista oikeudenmukaisuutta tukevat tekijät Toimintojen rikastuminen, merkitykselliset toiminnat ja toimintojen tasapaino Esimerkkejä Paten elämäss ssä - läheiset ihmissuhteet - mielenkiinnon kohteet Toiminnallisen oikeudenmukaisuuden toteutumista tukee toimintojen rikastuminen, merkitykselliset toiminnat ja toimintojen tasapaino. Toimintojen rikastumisella tarkoitetaan monipuolista ja lisääntynyttä toimintojen valikoimaa. Merkitykselliset toiminnat ovat asiakkaalle tärkeitä toimintoja, joiden suorittamiseen hän on motivoitunut. Toimintojen tasapainolla tarkoitetaan sitä, että yksilö osallistuu erilaisiin toimintoihin itselleen sopivassa suhteessa. Paten arviointi voi esimerkiksi tapahtua haastattelemalla ja Paten tekemän itsearvioinnin avulla sekä havainnoimalla Paten toimintaa. Aluksi arvioidaan mitkä tekijät tukevat päivittäisessä elämässä Paten toiminnallisen oikeudenmukaisuuden toteutumista. Tällä tarkoitetaan esimerkiksi Paten voimavarojen tunnistamista. Näitä asioita voivat olla esimerkiksi läheisten tuki, joka tarkoittaa Paten kohdalla läheistä suhdetta äitiin. Myös merkitykselliset toiminnat päihteen käytön ulkopuolella tukevat toiminnallisen oikeudenmukaisuuden toteutumista. Paten kohdalla näitä ovat sarjakuvien piirtäminen ja autojen korjaaminen. 16
Toiminnallinen epäoikeudenmukaisuus Toiminnallinen Toiminnallinen vieraantuminen deprivaatio Toiminnallinen epäoikeuden mukaisuus oikeuden- Toiminnallinen epätasapaino Toiminnallinen epäoikeudenmukaisuus voi ilmetä ajanmittaa erityyppisinä ilmiöinä, joita ovat toiminnallinen deprivaatio, toiminnallinen vieraantuminen ja toiminnallinen epätasapaino. Toiminnallinen epäoikeudenmukaisuus ilmenee, kun ihmiset eivät pysty vastaamaan perustarpeisiinsa, löytämään tyytyväisyyttä tai kokemaan hyvää oloa toimintojensa kautta. Toiminnallinen epäoikeudenmukaisuus voi näkyä esimerkiksi yksilötasolla fyysisenä oireiluna tai yhteisötasolla erilaisina häiriköinteinä. Tarkastellaan näitä toiminnallista oikeudenmukaisuutta rajoittavia tekijöitä hieman tarkemmin. 17
Toiminnallinen deprivaatio Toiminnallisten valintojen ja monimuotoisuuden puute Seurausta olosuhteista, joihin yksilö tai yhteisö ei voi vaikuttaa Toiminnallisella deprivaatiolla (occupational deprivation) tarkoitetaan toiminnallisten valintojen ja monimuotoisuuden puutetta, joka on seurausta olosuhteista, joihin yksilö tai yhteisö ei voi vaikuttaa. Deprivaatiota voi aiheuttaa teknologia, työnjako, työllistymisen mahdollisuuksien puute, köyhyys tai vauraus, kulttuuriset arvot, paikalliset säännökset, yhteiskunnan palvelujen ja koulutuksen asettamat rajoitukset sekä sosiaaliset seuraukset sairaudesta tai vammasta. Tämä voi tapahtua yksilötasolla esimerkiksi silloin kun henkilö jää ilman hoitoa johon jollain toisella samasta sairaudesta kärsivällä on mahdollisuus päästä. Päihdetyön asiakkailla toiminnallinen deprivaatio voi ilmetä vaikeuksina päästä hoitoon/kuntoutukseen pitkien välimatkojen tai hoitopaikkojen vähäisen määrän vuoksi. Vähäiset mahdollisuudet vaikuttaa terapeuttien ja hoitajien valintaan voivat myös aiheuttaa deprivaatiota, koska vuorovaikutuksella nähdään olevan suuri merkitys kuntoutumiselle. Yhteiskunnassa vallitsevat negatiiviset asenteet päihderiippuvaisia ja syrjäytyneitä kohtaan vaikuttavat päihderiippuvaisten asiakkaiden toimintoihin osallistumiseen. 18
Toiminnallinen deprivaatio Paten elämäss ssä esimerkiksi - Yhteiskunnan negatiivinen suhtautuminen riippuvuuteen - Palveluihin pääp ääsyn vaikeus Paten kohdalla toiminnallista deprivaatiota ovat aiheuttaneet kulttuuriset arvot ja yhteiskunnan palveluiden asettamat rajoitukset. Paten arvioinnissa käy ilmi, että hän on kokenut hakeutumisen hoitoon hankalaksi. Pate on hakeutunut paikkakuntansa terveyskeskukseen, jossa suhtautuminen Paten kokemuksen mukaan on ollut väheksyvää, eikä hänen vaivojaan ole otettu todesta. Hänelle on myös ilmoitettu hoitopaikkaa hakiessa, että vieroitushoitoon pääsy vie useampia viikkoja. Paten motivaatio osallistua hoitoon on heikentynyt odotusaikana niin, että hän ei ole aluksi aikonut ottaa paikkaa vastaan sen vapauduttua. Äitinsä rohkaisemana hän on kuitenkin päättänyt aloittaa hoidon. Pate on pohtinut, että haluaisi tehdä jotain ns. normaalia työtä, mutta ei ole rohjennut mitään edes etsiä tai hakea, koska hänen käsityksen mukaan yhteiskunnassa päihteidenkäyttäjät ovat joukkoa, joka ei ole kykenevä työntekoon. 19
Toiminnallinen vieraantuminen Tunne eristäytyneisyydest ytyneisyydestä, voimattomuudesta, turhautuneisuudesta, kontrollin menettämisest misestä sekä vieraantumisesta yhteiskunnasta ja itsestä Toiminnallisella vieraantumisella (occupational alienation) tarkoitetaan tunnetta eristäytyneisyydestä, voimattomuudesta, turhautuneisuudesta, kontrollin menettämisestä sekä vieraantumisesta yhteiskunnasta ja itsestä. Tämä on seurausta yksilön osallistumisesta toimintoihin, jotka eivät tyydytä hänen sisäisiä tarpeitaan. Tällöin yksilö voi kokea päivittäisen elämän merkityksettömäksi ja tarkoituksettomaksi. Toiminnallinen vieraantuminen voi päihdeongelmaisella asiakkaalla näkyä vaikeuksina hallita omaa elämäänsä. Tämä voi johtua heikoista arjenhallintataidoista, mutta myös vaikeuksista tunnistaa omia tarpeita. Heikot sosiaaliset taidot ja etääntyneet välit perheen jäsenten välillä voivat aiheuttaa vieraantumisen tunnetta. 20
Toiminnallinen vieraantuminen Esimerkkejä Paten elämäst stä - Kokemus siitä,, että ei voi vaikuttaa omaan elämää äänsä Havainnoitaessa Paten toimintaa käy ilmi, että Pate luovuttaa helposti, jos toiminta ei suju. Pate kertookin havainnoinnin jälkeen, että tällä hetkellä hänen on vaikeaa nähdä miten asiat voisivat kääntyä hyväksi. Paten kokemuksen mukaan hyvin monen asian tulisi muuttua hänen elämässään ja jokaisen asian saavuttamiseen on pitkä matka. Pate tuntee itsensä välillä voimattomaksi ja kykenemättömäksi tekemään päätöksiä elämänsä suhteen. Stressaavissa tilanteissa Pate on usein turvautunut päihteiden käyttöön ja tällä hetkellä hänen on vaikea löytää keinoja selvitä ongelmatilanteista. 21
Toiminnallinen epätasapaino Tasapainon puute tai toimintojen epäsuhde Johtaa alentuneeseen hyvinvointiin Toiminnallisella epätasapainolla (occupational imbalance) tarkoitetaan tasapainon puutetta tai toimintojen epäsuhdetta, joka johtaa alentuneeseen hyvinvointiin. Tasapainon puute liittyy siihen, että yksilön osallistuminen toimintoihin ei täytä hänen fyysisiä, psyykkisiä, sosiaalisia ja lepoa koskevia tarpeitaan. Yksilöllä on tällöin riittämättömästi aikaa omalle kasvulleen ja itseään kiinnostavaan toimintaan osallistumiseen. Suoritettavat toiminnat tuntuvat tästä syystä velvollisuuksilta, jotka tulee suorittaa velvollisuudentunteesta jotakin muuta kohtaan. Päihteiden ongelmakäyttäjillä epätasapainon voi havaita tiettyjen toimintojen kuten päihteen käytön ja hankkimisen painottumisena. Tämä voi aiheuttaa esimerkiksi työn, asioinnin ja itsestä huolehtimisen laiminlyömistä. Epätasapaino voi näkyä myös niukkana tai muihin päihteen käyttäjiin painottuvana sosiaalisena verkostona. 22
Toiminnallinen epätasapaino Esimerkkejä Paten elämää ään n liittyen - Aika kuluu päihteen p käyttk yttöön n ja hankintaan toimintakokonaisuuksien pois jääminen - Sosiaalinen verkosto muodostuu äitiä lukuun ottamatta muista päihteen p käyttäjistä Pate arvioinnissa käy ilmi, että hänen päivittäisiin rutiineihinsa on kuulunut lähiaikoina enää rahan ja päihteen hankkiminen, nukkuminen sekä päihteen käyttö yhdessä kavereiden kanssa. Asioiminen ja kotityöt ovat jääneet hoitamatta eikä hän ole enää jaksanut edes yrittää hankkia töitä. Nyt, kun pyrkimyksenä on lopettaa päihteen käyttö, Pate pohtii mitä tekemistä hän elämäänsä voisi löytää rikastuttaakseen toimintojen valikoimaa ja saavuttaakseen tasapainon niiden välille. Paten sosiaalinen verkosto rakentuu tällä hetkellä muista päihteen käyttäjistä. Äitiä lukuun ottamatta kaikki sosiaaliset kontaktit liittyvät päihteen käyttöön ja hankkimiseen. Pate onkin huolestunut vieroitusjakson jälkeisestä ajasta, koska hän kokee jäävänsä kokonaan yksin, jos ei pysty tapaamaan entisiä ystäviään. Pate tunnistaa päihteen käyttöön liittyvien ystävien tapaamisen riskiksi päihteen käytön uudelleen aloittamiselle. 23
Toimintamahdollisuuksien edistäminen Tavoitteena asiakkaan voimaantuminen (empowerment) - Osallistuminen pääp äätöksentekoon - Toimintaan osallistuminen ja kokemusten saaminen toiminnoista - Jatkuva edistyksen arviointi Toimintaterapiaprosessi jatkuu toimintamahdollisuuksien edistämisellä, jossa pyritään asiakkaan toiminnan ja ympäristöön vaikuttamisen avulla asiakkaan kanssa laaditun suunnitelman mukaisesti kohti asetettuja tavoitteita. Suunnitelma toimintamahdollisuuksien parantamiseksi laaditaan toteutetun arvioinnin pohjalta. Toimintaterapiassa toiminnallisen oikeudenmukaisuuden edistämiseksi painotetaan yksilötasolla asiakkaan voimaantumista oman elämänsä tekijäksi. Tähän pyritään mahdollistamalla asiakkaan osallistuminen päätöksentekoon terapian kaikissa vaiheissa sekä mahdollistamalla toimintaan osallistuminen ja kokemusten saaminen toiminnoista. Käytännössä se on interventiossa asiakkaan tukemista toiminnallisen identiteetin kehittämisessä, tasapainoisen ja mielekkään arjen rakentamisessa sekä ympäristötekijöihin vaikuttamisessa. Terapian etenemistä kohti toiminnallista oikeudenmukaisuutta arvioidaan koko toimintaterapiaprosessin ajan ja suunnitelmaa tarkistetaan ja muutetaan tarvittaessa. 24
Toimintaterapiainterventio Tavoitteet terapiassa ovat asiakasläht htöisiä ja realistisia Tavoitteita arvioidaan ja tarkennetaan koko prosessin ajan säännöllisesti Toimintaa rajoittavien ja mahdollistavien tekijöiden selvittämisen jälkeen määritellään tavoitteet, johon pyritään. Tavoitteet asetetaan yhdessä asiakkaan kanssa ja asiakkaan tulee sitoutua niihin. Yhtenä motivaatiota ylläpitävänä tekijänä on tavoitteiden realistisuus ja niiden tarkentaminen säännöllisin väliajoin. Arvioinnin pohjalta Paten elämäntilanteen keskeisiksi toiminnallista epäoikeudenmukaisuutta aiheuttaviksi tekijöiksi nousivat Paten negatiivinen suhtautuminen itseensä sekä toimintojen ja sosiaalisen verkoston rakentuminen päihteidenkäytön ympärille. Paten tavoitteiksi arvioinnin jälkeen muodostui: -Pate tunnistaa itselleen merkityksellisiä toimintoja -Pate tunnistaa asioita, jotka estävät osallistumisen näihin toimintoihin -Pate löytää keinoja osallistua itseään kiinnostaviin toimintoihin päihteidenkäytön sijaan -Pate sitoutuu osallistumaan näihin toimintoihin säännöllisesti -Pate löytää itselleen sopivan vertaistukiryhmän 25
Toimintaterapiainterventio Käytettävät t menetelmät t mahdollistavat tavoitteiden saavuttamisen Menetelmät t vastaavat asiakkaan kiinnostuksen kohteisiin ja tarpeisiin Tavoitteiden asettamisen jälkeen suunnitellaan minkälaisia menetelmiä/palveluita tarvitaan ja mitä menetelmiä on mahdollisuus käyttää. Toimintaterapeutti valitsee asiakkaan kanssa käytettävät menetelmät asetettujen tavoitteiden pohjalta pyrkien käyttämään asiakkaalle mielekkäitä toimintoja. Toimintaterapiassa etsitään keinoja, joilla asiakas voisi hallita päivittäistä elämää aiempaa paremmin, järjestetään ja edistetään asiakkaan ympäristöä tätä tukemaan sekä toteutetaan tehtäviä, joilla asiakas voi vahvistaa taitojaan ja kehittää toimintavalmiuksiaan. Toimintamahdollisuuksien edistämisen keinoja on toiminnan lisäksi esimerkiksi apuvälineiden suunnittelu, valmistus ja käyttäminen. Paten kanssa käytettäviä menetelmiä voisivat olla esimerkiksi: - Luovat toiminnot: Tarkoituksena mahdollistaa vahvuuksien ja kehittämisalueiden tunnistaminen sekä löytää keinoja osallistua toimintoihin. - Viikko/päivä suunnitelma: Tarkoituksena auttaa sitoutumaan toimintoihin luomalla rutiineja rytmittämään päivää. - Vertaistukiryhmän etsiminen: Tarkoituksena löytää sosiaalisia kontakteja, kokea itsensä tarpeelliseksi ja saada vertaistukea. - Tutustutaan ja kokeillaan erilaisia vapaa-ajanviettotapoja: Tarkoituksena löytää merkityksellisiä toimintoja luomaan sisältöä päivään. - Tutustutaan erilaisiin koulutus/työmahdollisuuksiin: Tarkoituksena löytää itseä kiinnostava ammatti tulevaisuutta varten. 26
Toimintaterapian hyötyj tyjä kuntoutuksen eri vaiheissa Toimintamahdollisuuksien arviointi Konkreettinen harjoittelu toiminnallisin keinoin Ympärist ristöjen huomioiminen ja soveltaminen Toimintamahdollisuuksien arviointi on tärkeä ja konkreettisesti asiakkaan toimintaa kuvaava väline pohdittaessa minkälaisia tukitoimia päihderiippuvainen asiakas voi tarvita. Arviointi on hyödyllinen esimerkiksi työkykyä arvioitaessa tai selvitettäessä minkälaisista hoitomuodoista tai apuvälineistä asiakas hyötyisi. Arvioinnin tulokset toimintaa kuvaavana paljastavat myös herkästi muutokset asiakkaan toiminnassa, joten arviointi on tarpeellinen myös hoidon ja kuntoutuksen edistymisen mittarina. Toimintaterapiassa harjoitellaan konkreettisesti toiminnan avulla, joka on hyödyllistä varsin monelle asiakkaalle, joiden kyvyt ilmaista itseään verbaalisti ovat heikot. Toiminnalliset keinot liittyvät hyvin arkeen ja tukevat asiakasta käytännön tasolla, mikä osaltaan voi myös tukea motivaation ylläpitämistä. Toimintaterapian kiinnostus ympäristöä kohtaan suhteessa toimintaan on kannattavaa hyödyntää esimerkiksi silloin, kun suunnitellaan työhön paluuta tai koulutus mahdollisuuksia. Toimintaterapeutin ammattitaitoon kuuluu taito arvioida ympäristöä ja soveltaa sitä asiakkaan tarpeita vastaavaksi. 27
Mikä toimintaterapeutin rooli voisi olla päihdetyp ihdetyössä? Sopisiko toimintaterapeutti osaksi moniammatillista tiimiä? Mitkä voisivat olla toimintaterapeutin keskeiset työalueet päihdetyp ihdetyössä? Kysymyksiä yleisölle esitettäväksi. Näiden kysymysten tarkoituksena on herättää ajatuksia ja ajan salliessa niistä voidaan keskustella esityksen lopuksi. 28
Ahtiala, Baptiste Kokemuksia P. Ruohonen, näkemyksin kemyksiähuumeriippuvuudesta. K. 1998. Se oli sitäkoko Helsinki: elämä ä : Lähteet KirjayhtymäOy Baptiste, B., S. & Oy. Therapy Canadian Rochon, Occupational, S. 1999. Performance Client-centered Measure. assessment: SLACK Hemphill-Pearson (toim( toim.) Assessments in Occupational Incorporated, Mental Health: 41-57. An Integrative Approach. Thorofare: Teoksessa Baum, Therapy C. Enabling C. Context: M. Christiansen, Philosophy-Principles C. Principles-Practice. H. 1997. Practice. The Occupational SLACK M. Baum & C. H. Christiansen (toim( toim.) Occupational Incorporated, Function and 26-45. Well-being. 2.painos. Thorofare, Teoksessa Therapy NJ: 29
Chacksfield Creek, Chacksfield, TeoksessaJ. J. Creek & Lancaster, (toim( toim.) Occupational J. 2002. Substance Therapy misuse. and Mental Lähteet Health. Dahl, 3.painos. P. 3. & 2002. London: painos. Hirschovits, Occupational. London: Churchill, T. 2005. Churchill Livingstone. Therapy TästT stäon Livingstone, and kyse Mental tietoa 511-528. Health. 528. Hagedorn Holopainen, päihteist Hagedorn, London: ihteistä. Churchill, Helsinki: R. 2000. Livingston. Youth Tools for Against Practice Drugs in Occupational ry. Ulmanen Therapy. 3.painos. (toim.) Opetushallitus: A. 2001. Suomi Riippuvuus. ja Irti huumeet Huumeista Teoksessa -Tietopaketti ry [jakaja], T. Jaakkola huumeista. 41-42. 42. & K. Teoksessa, J. & Lancaster, J. 2002. Substance misuse. 30
Holopainen, syrjäytyminen. A. 2003. Päihdeongelma P ja sosiaalinen Lähteet Seppä(toim.) ytyminen. Teoksessa M. Salaspuro,, K. Kiianmaa& & K. Hämäläinen, 5/2006: http://www.ncp.fi www.ncp.fi/ects Toimintaterapian T. PäihdelP 2006. ihdelää ects/materiaali/toimintaterapian%20koulutuso ääketiede. Koulutusohjelmakohtaiset koulutusohjelma. Helsinki: Duodecim, Viitattu kompetenssit 4.12.2007 265-272. 272. Inkinen, Kielhofner hjelma,%20kompetenssit%20052006.rtf Helsinki: Kielhofner, Therapy.. M., KustannusosakeyhtiöTammi. 3., G. painos. Partanen, 2004. Philadelphia: ConceptualFoundations A. & Sutinen, Foundationsof F. A. T. Davis 2000. Company. PäihdehoitotyP of ihdehoitotyö. Occupational 31
Law, Conceptsof, M., Polatajko,, H., Baptiste,, S. & Townsend,, E. 1997. Core Lähteet (toim.) Perspective. of OccupationalTherapy Therapy.. Teoksessa E. Townsend Therapists, EnablingOccupation,. 29-56. Ottawa: Occupation: CanadianAssociation : An OccupationalTherapy of Occupational Mosey, Opetusministeri Therapy. Opetusministeriö2006. terveydenhuoltoon. Lappalainen-Lehto http://www.minedu.fi A. C. 1996. Psychosocial Components of Occupational Lehto,, R., Romu, M.-L. & Taskinen, M. 2007. Haasteena teet/tr24.pdf?lang=fi www.minedu.fi/export 2.painos. Philadelphia: Viitattu export/sites Ammattikorkeakoulusta 27.3.2007. sites/default Lippincott-Raven default/opm/julkaisut/2006/liit RavenPublishers. päihteet: p Ammatillisen päihdetyp ihdetyön n perusteita. Helsinki: WSOY Oppimateriaalit Oy. 32
Ormston, Lähteet (toim.), C. 2002. Rolesand Settings.Teoksessa TeoksessaJ. Creek Partanen, Lontoo: haasteet Occupational Churchill 2000-luvulla. A. & Kuussaari, Livingstone, Therapy Teoksessa, K., 2007. and 175-189. Mental M. 189. PäihdepalvelujP Heikkilä& ihdepalvelujärjestelm Health. 3.painos. rjestelmän Per Sosiaali-ja Stakes, Perälä,, R. 68-86. 2007. 86. terveydenhuollon Huumeidenkäytt palvelukatsaus yttäjien tulkintoja 2007. & T. ongelmistaan Lahti Helsinki: (toim.) ja Yhteiskuntapolitiikka niihin kohdistuvista 72(3), sosiaali-ja 256-271. 271. terveystoimen palveluista. 33
Reed, Saarnio, Therapy. K. L. 4. & painos. Sanderson, Baltimore: S. N. LippincottWilliams 1999. Concepts of & Occupational Wilkins. Lähteet Sabonis punomassa. Sabonis-Chafee, Occupational P. 2004. Yhteiskuntapolitiikka Therapy. B. Päihdeongelmista P& Hussey, 2. painos. S. St. M. 69(3), toipumisen 1998. Louis: 287-299. Introduction Mosby-Year 299. punaista YearBook to Book, lankaa Salo Inc. Salo-Chydenius asiakaskeskeisyys Toimintaterapian liikunta-ja Chydenius,, S. pro on 2003. gradu toimintaterapian Yhdessäharkittu tutkielma. harkittu mielenterveystyöss Jyväskyl toiminta skylän n yliopisto, Mitä 23.2.2008.http:// http://thesis.jyu.fi terveystieteidenlaitos, thesis.jyu.fi/v03/g0000157.pdf toimintaterapia. Viitattu: ssä? 34
Sosiaali Stakes Sosiaali-ja laatusuositukset. Lähteet Suomen 2007. kuntaliitto. terveysministeriön Hyvinvoinnin Helsinki: Sosiaali-ja tukiaineisto: n oppaita terveysministeriöja 2002:3. Ehkäisy Päihdepalvelujen P hoito - Suomen laadukkaan http://neuvoa-antavat.stakes.fi/nr/rdonlyres/a23a9f80 431B-BF71 BF71-D344695E5198/0/Kunta310807.pdf Kuntaliitto päihdetyp antavat.stakes.fi/nr/rdonlyres/a23a9f80-cf02 ihdetyön & Suomen n kokonaisuus. Toimintaterapeuttiliitto Viitattu 9.11.2007. 2003. CF02- Townsend Toimintaterapianimikkeistö2003. Toimintaterapeuttinimikkeistö2003. 32-49. Townsend, Teoksessa T. Holma (toim.) Teoksessa Helsinki: Suomen Kuntaliitto, Occupation: Hall, 243-273. 273., C. E. The Christiansen & Wilcock, Art and, Science A. & 2004. E. Townsend of OccupationalJustice Living. New (toim ( toim.) Justice..)Introduction Jersey: ntroductionto Prentice to 35
Townsend, Client-centred E. Wilcock,, A. 2004. Occupational Justice and Lähteet centredpractice: A Dialogue in Progress. Canadian Townsend, Journal occupational practice. of Occupational E. justice & Whiteford, framework: Therapy, G. 2005. population-based 71(2), A Participatory 75-87. (toim the toim.) Spirit Occupational TeoksessaF. of Survivors. Therapy London: Kronenberg, without Elsevier, S. Borders: S. Churchill Algado& Learning & Livingstone, processes N. Pollard from of Whiteford 110-126. Whiteford, Occupational Townsend 126. Science of, G. (toim( Living. toim.) Deprivation. 2004. Introduction New When Jersey: TeoksessaC. People to Prentice Occupation: Cannot Hall, Christiansen Participate: 221-242. The 242. Art and & E. 36
Wilcock 1998. Lähteet Thorofare, World Wilcock, 2.painos., A., Thorofare, NJ: 2006. SLACK An, NJ: Incorporated. SLACK Incorporated. Perspective of Health. KUVAT: Occupational http://www.wfot.org.au/information.asp Clip-art Federation art.. Therapy. 23.4.2008. of Occupational Viitattu25.1.2008. Therapy 2008. What is http://office.microsoft.com/fi-fi/clipart/default.aspx fi/clipart/default.aspx 37