Juho Saari, johtaja KWRC, professori, Kuopion kampus LEIPÄJONOJEN SUOMI Miten huono-osaisuutta käsitellään sosiaalipolitiikassa
Miksi Professori nauroi Arkkipiispalle ja miksi ei nauranut? Erolan ja Mäkisen erilaiset silmälasit Ymmärrän, että oma elämäni on toisenlaista, sillä kuulun hyvinvoivaan keskiluokkaan. Kun katson sitä todellisuutta, jossa ihmiset tällä hetkellä elävät todella lujilla, katson sitä etäisyyden päästä. Siksi olen sitä mieltä, että näiden ihmisten oma ääni pitäisi saada kuuluviin.
SOSIAALISEN ETÄISYYDEN KASVU Ryhmien välinen sosiaalinen etäisyys on kasvanut samalla kun eräin osin luokkasamaistuminen on lisääntynyt; Eri ihmisryhmät eivät enää jaa yhteisiä kokemuksia; Syntyy solidaarisuusvajeita ja empatiakuiluja sekä niistä aiheutuvia huonoosaisuuden notkelmia.
Hyvinvoivan enemmistön diktatuuri Suomalaisten enemmistö on elintason, elämänlaadun ja elämäntapojen suhteen hyvällä tasolla ja elämässä pärjäävää. He ovat kolmannen nousukauden (1995-2009) kasvun ja työllisyyden myötä erottuneet muusta väestöstä, jonka sosiaalinen tilanne on jäänyt jälkeen.
Me kaikki suomalaiset olemme samassa veneessä Pääministeri (5/2011-6/2014) Jyrki Katainen (26.3.2014) 54 % eri mieltä väittämän kanssa kesäkuussa 2015 (huom. Näyte) Suomalaisen yhteiskunnan murros
PASSION FOR EQUALITY Eriarvoisuusasenteet (Kallio ym. 2013)
Sosiaalista etäisyyttä mittaamassa (N = 1842) Oletettu tyytyväisyys elämään Huono-osaisia kohtaan osoitettu empatia
Statusasema ja köyhyyskokemus (N = 8743, näyte)
Hyvinvointivaltion institutionaalinen rakenne Suomalaista hyvinvointivaltiota on laajennettu 1990-luvun alusta alkaen; Resursointi ei ole koskaan ollut yhtä hyvä kuin 2010- luvun alussa; Termit uusliberalismi tai uusi julkisjohtaminen eivät toimi. Institutionaalinen rakenne on pääosin toimiva, mutta
HYVINVOINTIVALTION POHJA VUOTAA Viimesijaisen turvan rakenne ja taso eivät riitä kattamaan sillä pitkään elävien ihmisten (230 000) asumisen kustannuksia ja takaamaan hyvän elämän edellytyksiä. Haasteena pakollisten menojen jatkuva nousu; Tuottaa jakoja luovaa kohdennettua köyhyyspolitiikkaa.
ELÄMÄN EDELLYTYKSET YHTEISKUNNAN POHJALLA Sosioekonominen eriarvoisuus tuottaa yhteiskunnalliset jaot ja erot > Suhteellinen köyhyys > Laadullisesti erilainen huono-osaisuus, johon liittyy yhteis-kunnan notkelmiin kasautuvaa elintason, elämänlaadun ja osin elämäntavan erilaistumista.
HUONO-OSAISUUDEN NOTKELMAT EIVÄT NÄY SOSIAALISESSA TUTKASSA: KAIVA SYVEMMÄLTÄ! Marginaaliryhmien kato väestökyselyissä 80 95 %; Mentävä tutkimaan huonoosaisuuden notkelmia palvelujen (leipäjonot, neulanvaihtopisteet) kautta. Hyvinvoinnin muuttuva ymmärrys resursseista myös koettuun hyvinvointiin; Kytkeydyttävä teoriaan ja yhteiskuntapolitiikkaan;
Mediayhteistyö (28.6.15) MÄÄRÄLLISET NÄYTTEET Asiakashaastattelut Kansalaiskeskustelu Notkelma Rekisterit (2006-2014) Asiantuntijahaastattelut (N = 45) Visuaalinen Kaunokirjallisuus (N =120)
VÄESTÖ SAMAT KYSYMYKSET KAIKISSA KYSELYISSÄ KÖYHÄT (> 750 000) LEIPÄJONOT ( > 20 000 jatkuvasti) AINEISTOT MYÖS LIETTUASTA JA KREIKASTA TERVEYSNEUVONTA- PISTEET (Huono-osaisin Suomi > 15 000 asiakasta)
Leipäjonotutkimus(N=3474) julkaistiin 3.12.2014 Sumuisten sielujen aineisto (N=526) analyysi valmis 30.8.2015 http://www.kaks.fi/sites/default/files/tutkjulk_83_net.pdf
Leipäjonojen Suomi 3400 haastateltua, 170 leivän/ruuanjakopistettä. Voimakas yliedustus sekä työttömissä että pienituloisissa, vuokralla yksinasuvissa eläkeläisissä. Asumismenojen aiheuttama niukkuus. Terveys- ja sosiaalipalvelujen suurkuluttajia. Suomalaisen yhteiskunnan murros
OFFICIAL PICTURE BELOW THE RADAR Esityksen nimi / Tekijä 18
HUONO-OSAISUUS JA PÄRJÄÄMINEN
NIUKKUUS JA VELKAANTUMINEN
LUOTTAMUS
ONKO SUOMESSA OLESKELUYHTEISKUNTA? Kaikki työ on arvokasta, ja arvokasta on myös työn tavoittelu. Sen sijaan vaikeaa on ymmärtää sitä ajattelua, että tämä olisi oleskeluyhteiskunta, jossa tietoisesti jätetään omat mahdollisuudet käyttämättä ja odotetaan muiden kattavan pöydän. Suomalaisen yhteiskunnan murros
80 Kattava sosiaaliturva ja pitkälle viety yhteiskunnan huolenpito tekevät ihmisistä laiskoja ja aloitekyvyttömiä (Talvi 2014) 70 60 50 40 30 20 10 0 Samaa mieltä EOS Eri mieltä
Kansanedustajat ja kansanedustajaehdokkaat 4 Suomessa on liian helppo elää sosiaaliturvan varassa 3,5 3 2,5 2 1,5 1 Edustajat Ehdokkaat
Onko oleskeluyhteiskunnan sosiaaliturvariippuvuus kannustinongelma? Suomalainen riippuvuuskulttuuri on (epäilemättä) olemassa ja ymmärretty kannustinongelmana; Kyse on rikkikolhituista ja huonosti kohdelluista ihmisistä, joiden kimmoisuus (resilienssi) on heikentynyt. 67,4 Suomalaisen yhteiskunnan murros
Kenen joukoissa seisot?
FACEBOOK: Pieksämäen koulukunta
LOPUKSI Hyvinvointivaltion pohjassa on aukkoja, joista ihmiset valuvat leipäjonoihin ja muihin huonoosaisuuden notkelmiin; Suuri enemmistö katsoo heitä sosiaalisen etäisyyden päästä he ovat muukalaisia keskuudessamme; Keskeinen kysymys on, miten pohja tulkitaan vai hyväksymmekö köyhyyspolitiikan ja selvitämme siihen liittyvät mahdollisuudet?
Kiitos Niemelä, Mikko & Saari, Juho (toim.) Politiikan polut ja hyvinvointivaltion muutos. Kela, Helsinki 2011 Niemelä, Mikko & Saari, Juho (toim.) Kaikkein huono-osaisin Suomi. Kela, 2013. Raunio, Tapio & Saari, Juho (toim.) Euroopan paras maa? Suomen muuttuva asema Euroopan unionissa. Gaudeamus, Helsinki, 2013. Saari, Juho (toim.) Suomen sillat tulevaisuuteen. Kuluttajatutkimuskeskus kirjoja 8. Helsinki 2013. Saari, Juho (toim.) Hyvinvointi. Gaudeamus, Helsinki 2011. Saari, Juho: Onnellisuuspolitiikka. KS Säätiö, 2012, 130 sivua. Saari, Juho: Huono-osaiset Elämän edellytykset yhteiskunnan pohjalla. Gaudeamus, Helsinki 2015, 299 sivua