PIENTEN JÄRVIEN JA LEMI-IITIÄ TIENVARSIALUEEN RANTAOSAYLEISKAAVA 8.8.2006



Samankaltaiset tiedostot
KUOMION ALUEEN RANTAYLEISKAAVA

LOHILAHTI - LOHIKOSKI ALUEEN OSAYLEISKAAVA

TAAJAMAYLEISKAAVA. Kaavaluonnos PUUMALAN KUNTA MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE

Uuden rakennuspaikan pinta-alan tulee olla vähintään m 2.

KIURUVEDEN KAUPUNKI SULKAVANJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAAVA. KIURUVEDEN KAUPUNKI 1 Sulkavajärven rantaosayleiskaava MERKINNÄT JA KAAVAMÄÄRÄYKSET:

ETELÄ-KONNEVEDEN RANTAYLEISKAAVA. KAAVAMÄÄRÄYKSET (kv. hyv. V.1994) LUKU MERKINNÄN ALLA OSOITTAA ASUINPIENTALOJEN RAKENNUSPAIKKOJEN ENIMMÄISMÄÄRÄN.

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.

vähintään 30 m. Rantaan ulottuvalle AO- alueelle voidaan rakentaa rantaan yksi kerrosalaltaan

SULKAVANJÄRVEN ALUEEN RANTAOSAYLEISKAAVA

KITEEN KAUPUNKI ORIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVA

115/ /2017 Tela

Työpaikkatoiminnoille / logistiikkatoiminnoille varattu alue. Työpaikkatoiminnoille / logistiikkatoiminnoille varattu alue

HIRVENSALMI LÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVA

NASTOLA ISO-KUKKASEN, SALAJÄRVEN, Ä RUUHIJÄRVEN Ä RANTAYLEISKAAVA

MÄNTYHARJU TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVA

VESANTO POHJOIS-KONNEVEDEN JA KUNNAN LUOTEISOSAN JÄRVIEN JA LAMPIEN RANTAOSAYLEISKAAVA 1:15000

KONNEVESI Pukaranjärven oikeusvaikutteinen rantaosayleiskaava 1:15 000

ALUE ON VARATTU PÄÄSÄÄNTÖISESTI KUNNALLISILLE JA HALLINNOLLISILLE PALVELUILLE.

PIENSAIMAAN OSAYLEISKAAVA

RISTIINAN KUNTA RUSKIAJÄRVI-SÄYNÄTJÄRVI-SUOJAVESI OIKEUSVAIKUTTEINEN RANTAOSAYLEISKAAVA, ehdotus

Heinäveden kunta HEINÄVEDEN REITIN JA JÄRVIALUEIDEN RANTAOSAYLEISKAAVOJEN MUUTTAMINEN

Määräysnumero Ulkoasu

Merkinnällä on osoitettu kyläalueen uusien asuinrakennuspaikkojen alueet.

Uudet rakennuspaikat on merkitty mustalla pisteellä ( ). PALVELUJEN JA HALLINNON ALUE

Honkaniemi, vahvistettu 25. Kuivakäymälä 30 m rannasta, thl 69 3 mom lomarak. 20 m rannasta -sauna max 20 m2 10 m rannasta

72 :n mukaisena rakennusluvan myöntämisen perusteena rantavyöhykkeellä.

Palvelujen ja ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien työtilojen määrä saa olla enintään 20 % sallitusta kerrosalasta.

Toivakan Itäisen alueen rantaosayleiskaavan osittainen muutos Särkijärvellä

Työpaikkatoiminnoille / logistiikkatoiminnoille varattu alue. Merkinnällä osoitetaan rajavartiolaitoksen ja Tullin käyttöön varattu alue.

Heinäveden kunta HEINÄVEDEN REITIN JA JÄRVIALUEIDEN RANTAOSAYLEISKAAVOJEN MUUTTAMINEN

KIURUVEDEN KAUPUNKI RYTKYN RANTAOSAYLEISKAAVA

ETELÄISEN SAARISTON OSAYLEISKAAVA OTAVA LÄHISAARINEEN 1:10 000

PURUVEDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTTAMINEN

Työpaikkatoiminnoille / logistiikkatoiminnoille varattu alue

HIRVENSALMI ITÄOSAN RANTAYLEISKAAVA

Lähivirkistysalue. Alue on tarkoitettu virkistys- ja ulkoilukäyttöön. Aluetta kehitetään nykyisen maaston, kasvillisuuden ja poluston pohjalta.

LIETVESI - SUUR-SAIMAAN OSAYLEISKAAVA

Oravikoski Paukarlahti Kotalahti osayleiskaava PAUKARLAHDEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS JA SÄRKINIEMEN RANTAYLEISKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS

SULKAVAN KUNTA PARTALANSAAREN OIKEUSVAIKUTTEINEN RANTAOSAYLEISKAAVA

YLIKYLÄN JA LAUTIAISEN RANTAOSAYLEISKAAVA

PADASJOKI VESIJAKO- JA SALMENTAUSTANJÄRVEN Ranta-alueiden yleiskaava 1:10 000

HIRVENSALMI LÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVA

KYMIJOKI-MANKALAN VESISTÖALUEEN RAN- TAYLEISKAAVAN MUUTOS

NASTOLA VILLÄHDE - KOISKALAN OSAYLEISKAAVA

Joroisten kunta. Kaavaselostus Kunnanvaltuusto.. Maavesi-Sysmä-Paron vesistöalueiden rantaosayleiskaavan muutos

Heinäveden kunta HEINÄVEDEN REITIN RANTAYLEISKAAVAN MUUTTAMI- NEN, PILPPA. Kaavaselostus, luonnos

LIEKUNEEN-RYÖKÄSVEDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA KYHNYLÄ

Kirkkolain nojalla suojeltu kohde. Kohdetta koskevista suunnitelmista tulee pyytää museoviranomaisen lausunto.

Nurmeksen kaupunki. Pielisen - Kuokkastenjärven rantaosayleiskaavan osittainen muutos (Karsikkoniemi)

S O N N A N J Ä R V E N P A J U L A H D E N N I E M E N J A N I S K A J Ä R V E N R I I H I N I E M E N R A N T A O S A Y L E I S K A A V A

TEOLLISUUSALUE. Alue varataan teollisille tolmlnnoille, Joiden välittömään lähels)~ teen ei tule sijoittaa uusia asuntoja.

Tuusniemen kunta. Kaavaselostus TUUSJÄRVI-HIIDENLAHTI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS P S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A

KONNEVESI Keitelejärven ja kunnan pohjoisosien oikeusvaikutteinen rantaosayleiskaava 1:15 000

KYMIJOKI-MANKALAN VESISTÖALUEEN RAN- TAYLEISKAAVAN MUUTOS

TAAJAMAYLEISKAAVA PUUMALAN KUNTA MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE

25 k-m²:n SUURUISEN SAUNAN TILAN RANTA-ALUEELLE.

LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA

Nurmeksen kaupungin Hyvärilän 123 kaupunginosan asemakaavan- sekä Pielisen Kuokkastenjärven rantaosayleiskaavan osittainen muutos ja -laajennus

ASKOLA KESKUSTAAJAMIEN OSAYLEISKAAVA

YÖVEDEN-LOUHIVEDEN ALUEEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTTAMINEN,

LAUKAA LEPPÄVESI RANTAYLEISKAAVA

LÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 1:104 NOUKKALA

ERITYISET MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLE SEKÄ RANTA-ALUEILLE RAKENNETTAESSA


LAPINLAHDEN KUNTA 1. Onkiveden ja Nerkoonjärven rantaosayleiskaavan muutos

Numero merkinnän yhteydessä osoittaa rakennuspaikkojen enimmäismäärän.

Paltamon kunta Uura 1 Kangasjärven ranta-asemakaavan muutos AO-1 RA Harri Lindroos arkkitehti safa. Kaavamerkinnät ja -määräykset:

ORIVESI ORIVEDEN KAUPUNGIN OIKEUSVAIKUTTEINEN RANTAOSAYLEISKAAVA KAAVALUONNOS M K 1 : MERKINTÖJEN SELITYKSET JA KAAVAMÄÄRÄYKSET

Poikkeamislupa / Åström Sten

Palvelujen ja ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien työtilojen määrä saa olla enintään 20 % sallitusta kerrosalasta.

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO

MERENRANTA-ALUEIDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SEKÄ PULTERIN RANTAOSAYLEISKAAVA

YÖVEDEN JA LOUHIVEDEN ALUEEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Mikkelin kaupunki (491) Palonen Kaavaluonnos

Koutaniemi-Vuoreslahti-Sarvivaara

Kerimäen kunta PURUVEDEN RANTAYLEISKAAVA

LIEKUNEEN-RYÖKÄSVEDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA KYHNYLÄ

LUUMÄKI. KAAVASELOSTUS Luonnos. RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS Pastjärvi. Tila: Rantala 1:156, kylä 428

Pientalovaltainen alue. Kyläalueen ulkopuoliset asuinrakennusten muodostamat uudet rakennusryhmät. Alue varataan erillispientalojen rakentamiseen.

ALUE 1. Äijälän ranta-asemakaava M-1 1/1 RA-1 M-1. 0 m 50 m 100 m 200 m 300 m 400 m. 1/2r. ajo. ajo. ajo

Ristiinan kunta (696) Korholan kylä (422) Länsiranta 7:13 Alanko 7:16 (osa) YÖVEDEN JA LOUHIVEDEN ALUEEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

Kilkin kytä (405) Rantakallio 3:58 Rauhala 3:59 (osa)

ALUE RA-2 1/8 RA-1. ajo. ajo. ajo m 100 m 150 m 200 m 250 m 300 m

JÄRVI-SAIMAAN PALVELUT OY

HIRVAAN OSAYLEISKAAVA Kaavamerkinnät ja -määräykset

Poikkeamislupahakemus Valkonen Hannele ja Ojala Risto, Virolahti

OTE PIHLAJALAHDEN OSAYLEISKAAVA 1:xxxx

ASKAINEN YLEISKAAVA 1:10000

JÄRVI-SAIMAAN PALVELUT OY

ALUE 03 ALUE 01 ALUE 02. AO ajo /1 8/1. I u ½ m m m /1

Keskustaajaman rantaosayleiskaava. Rasteri- ja viivamerkinnät, jotka ilmaisevat kaavan osa-alueen erityisominaisuuksia:

Kangasalan kunta Kuhmalahden rantaosayleiskaava 1:

PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN SAARISTON OSAYLEISKAAVA KAAVALUONNOS : KAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET

1.02 Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

13:18 15:5 2:19 2:26 6:23 6:25 13:16 6:52 5:30 5:35. luo 5:33 5:34 5:27 1:15 1:22 1:16 7:6 5:55 9:1 11:2 5:62 12:0 11:1 5:41 5:42 5:43 VAHALAHTI 5:45

3:30 2: :1 :50 1:31 876:1 2:38 RA M 8:0 2:65 2:63 2:96 2:5 2:104 2:73 2:103 2:110 8:0 8:12 55 M 2:120 LV-3 876:1 1:14 1:14

PYHÄJOEN KUNTA KAAVAEHDOTUS PIRTTIKOSKEN RANTAOSAYLEISKAAVA YLEISKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET OSA-ALUEET 1-4 PIRTTIKOSKEN RANTAOSAYLEISKAAVA

LUHANKA PIEN PÄIJÄNTEEN RANTAOSAYLEISKAAVA

Kangasalan kunta Pohjan kylän osayleiskaava 1:

ARMISVEDEN-VIHTASEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS, KALMISTO 2:33

Transkriptio:

LEMIN KUNTA PIENTEN JÄRVIEN JA LEMI-IITIÄ TIENVARSIALUEEN RANTAOSAYLEISKAAVA 8.8.2006 KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET AP A-2 PIENTALOVALTAINEN ASUINRAKENNUSTEN ALUE Rakennusjärjestyksen mukaisesti asuinrakennuksen rakennuspaikan tulee olla vähintään 3000m2. EI OMARANTAINEN ASUINRAKENNUSTEN ALUE RANTAVYÖHYKKEELLÄ 1A-2 Luku A-2 merkinnän vasemmalla puolella osoittaa alueelle sallittujen rakennuspaikkojen enimmäismäärän Rakennusjärjestyksen mukaisesti rakennuspaikan tulee olla vähintään 3000 m2. Kullekkin rakennuspaikalle saa rakentaa yhden enintään kaksikerroksisen asuinrakennuksen, jonka kerrosala saa olla enintään 300 k-m2. Tällaiseen asuinrakennukseen saa sijoittaa enintään kaksi asuntoa. OLEMASSA OLEVA ASUINRAKENNUSPAIKKA A sa Yleiskaavassa suunnitellut A-2 rakennuspaikkaan liittyvät rantasaunan ( 30 k-m2 ) rakennuspaikat on merkitty vihreällä kolmiolla. RANTAAN RAJOITTUVA ASUINRAKENNUSTEN ALUE 1 A Luku A-merkinnän vasemmalla puolella osoittaa alueelle sallittujen rakennuspaikkojen enimmäismäärän. Rakennusjärjestyksen mukaisesti rakennuspaikan tulee olla vähintään 3000 m2. Kullekkin rakennuspaikalle saa rakentaa yhden enintään kaksikerroksisen asuinrakennuksen, jonka kerrosala saa olla enintään 300 k-m2. Tällaiseen asuinrakennukseen saa sijoittaa enintään kaksi asuntoa. OLEMASSA OLEVA ASUINRAKENNUSPAIKKA RA LOMA-ASUNTOJEN ALUE 2 RA Luku RA-merkinnän vasemmalla puolella osoittaa rakennuspaikkojen enimmäismäärän. Uuden rakennuspaikan vähimmäiskoko on rakennusjärjestyksen mukaisesti 3000 m2 ja suorakulmaisesti mitatun rantaviivan vähimmäispituus 50 m. Kullekkin rakennuspaikalle saa rakentaa: -Kaksi loma-asuntoa, joista toisen kerrosala ei saa ylittää 30 k-m2. Rakennusten tulee sijaita samassa pihapiirissä. -Saunan, jonka kerrosala on enintään 30 k-m2. -Muita talousrakennuksia. Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa kuitenkin olla enintään 200 k-m2. Suurimman sallitun yksittäisen rakennuksen kerrosala saa olla enintään 80 k-m2.

VA RA-1 LOMA-ASUNTOALUE, JOLLA ON YMPÄRISTÖARVOJA 1 RA-1 Luku RA-merkinnän vasemmalla puolella osoittaa rakennuspaikkojen enimmäismäärän. RA-1 aluella saa rakentaa yhden lomarakennuksen sekä tarpeelliset sauna- ja talousrakennukset siten, että rakennusten yhteenlaskettu kerrosala ei ylitä 80 k-m2. Rakennuspaikan rakennusooikeutta koskevien määräysten estämättä saadaan olemassa olevaa rakennusta peruskorjata ja tuhoutunut rakennus korvata vastaavalla uudella rakennuksella. RA-2 EI OMARANTAINEN LOMA-ASUNTOJEN ALUE 1 RA-2 Luku RA-2-merkinnän edessä osoittaa rakennuspaikkojen lukumkäärän Kullekkin rakennuspaikalle saa rakentaa: -Kaksi loma-asuntoa, joista toisen kerrosala ei saa ylittää 30 k-m2 Rakennusten tulee sijaita samassa pihapiirissä. -Saunan, jonka kerrosala on enintään 30 k-m2 Muita talousrakennuksia Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa kuitenkin olla enintään 200 kerros-m2 RA/L LOMA-ASUNTOALUE, JOLLA LISÄRAKENTAMINEN EDELYTTÄÄ LISÄMAAN HANKINTAA OLEMASSA OLEVA LOMARAKENNUSPAIKKA RM RETKEILY- JA MATKAILUPALVELUJEN ALUE Alueen toteuttaminen edellyttää ranta-asemakaavan laatimista RM-1 MATKAILUPALVELUJEN ALUE Alue on varattu vuokramökkirakentamiseen 300/4 Kerrosala neliömetreinä ja suurin salittu rakennusten määrä, jolle voidaan myöntää rakennusluvat tämän yleiskaavan perusteella T TEOLLISUUS JA YRITYSTOIMINNAN ALUE TY LV YMPÄRISTÖHÄIRIÖTTÖMÄN YRITYSTOIMINNAN ALUE KYLÄRANTA / VALKAMA Alueelle voidaan sijoittaa veneiden säilytystä varten tarvittavat rakenteet ja laitteet. KIVIJÄRVEN RANTAYLEISKAAVAN ALUE RANTA-ASEMAKAAVOITETTU ALUE /s LUONNONVAROILTAAN MERKITTÄVÄ ALUE Alue tulee säilyttää luonnontilaisena rakentamattomilta osiltaan. Olemassa olevien veneväylien, kanavin ja ojien ylläpito on sallittua SM MUINAISMUISTOLAIN RAUHOITTAMA KIINTEÄ MUINAISJÄÄNNÖS Aluetta koskevista maankäyttösuunnitelmista on neuvoteltava museoviraston kanssa. Ilman muinaismuistolain nojalla annettua lupaa on kiinteän muinaisjäännöksen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen ja vahingoittaminen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen kielletty.

LMM M MU VV VR RAUHOITETTU LUONNONMUISTOMERKKI MAA- JA METSÄTALOUSVALTAINEN ALUE Alue on pääasiassa varattu maa- ja metsätalouskäyttöön MRL 41 ja 43 :n nojalla määrätään, että avoimilla peltoalueilla on muu kuin maa- ja metsätaloutta varten tarpeellinen MAA- JA METSÄTALOUSVALTAINEN ALUE, JOLLA ON YMPÄRISTÖARVOJA TAI ULKOILUN OHJAAMISTARPEITA MRL 41 ja 43 :n nojalla määrätään, että alueella on 200 metrin syvyisellä keskivedenkorkeuden mukaisella vyöhykkeellä muu kuin yleistä ulkoilua ja retkeilyä varten tarpeellisten rakennelmien UIMARANTA-ALUE RETKEILY- JA VIRKISTYSALUE Alue varataan pääsääntöisesti ulkoiluun ja vaellukseen. ak ah am ARVOKAS KALLIOALUE Alueella on voimassa maa-aineslain 3 :n mukaiset ainesten ottamista koskevat rajoitukset. Arvokas harjualue Alueella on voimassa maa-aineiston 3 :n mukaiset ainesten ottamista koskevat rajoitukset. ARVOKAS MAISEMA-ALUE Rakentamisen tulee soveltua maiseman kuvaan. VILJELYMAISEMA-ALUE Rakentamisen tulee soveltua maiseman kuvaan ja rakenetuun ympäristöön. luo av METSÄLAIN- LUONNONSUOJELULAIN MUKAINEN KOHDE TAI ESIINTYMÄ Ennen toimenpiteiden suorittamista alueella tai sen välittömässä läheisyydessä tulee pyytää ympäristöviranomaisen lausunto. Alueen ominaispiirteet tulee säilyttää. ARVOKAS VESISTÖALUE av-alueella rakennusten sijoitteluun ja jätevesien käsittelyyn tulee kiinnittää erityistä huomiota. Rakennusten tulee olla riittävän kaukana rannasta ja suojapuustoa tulee jättää rannan ja rakennusten väliin. Alue tulee säilyttää mahdollisimman luonnontilaisena. Olemassa olevien veneväylien, kanavienja ojien ylläpito on sallittua.

pv-1 pv-2 A W VEDENHANKINNAN KANNALTA TÄRKEÄ POHJAVESIALUE ( 1 LK. ) Rakentamista ja muuta maankäyttöä saattavat rajoittaa vesilain 1 luvun 18 ja ympäristösuojelun 7 ja 8. VEDENHANKINTAAN SOVELTUVA POHJAVESIALUE ( 2 LK. ) Rakentamista ja muuta maankäyttöä saattavat rajoittaa vesilain 1 luvun 18 ja ympäristösuojelulain 7 ja 8. APAJAPAIKKA VESIALUE OSAYLEISKAAVA-ALUEEN RAJA SEUTUTIE YHDYSTIE OHJEELLINEN RETKEILYREITTI VENEVÄYLÄ YLEISET MÄÄRÄYKSET RAKENTAMINEN Rakennusluvan A, - RA, RA-1, RA-2 ja RM-1-alueilla saa myöntää tämän yleiskaavan perusteella. Rakennuspaikat tulee merkitä maastoon korttelialueittain ennen rakennusluvan myöntämistä, siten kuin siitä on erikseen säädetty. Voimassa olleen lainsäädännön nojalla myönnetyn luvan perusteella rakennettua rakennusta saa peruskorjata ja tuhoutunut rakennus saadaan korvata vastaavalla uudella rakennuksella. MRL 127 nojalla määrätään, että alueella olevia ennen vuotta 1950 rakennettuja rakennuksia ei saa purkaa ilman rakennusvalvontaviranomaisen myöntämää purkamislupaa. Luvasta on myös pyydettävä museoviranomaisen lausunto. Lupa on myös tarpeen kun purkamista haetaan uudisrakentamisen yhteydessä. Purkamisluvan edellytyksiä määrätään MRL 139 :ssä. av-, am-, luo-, ak-, ja /s -alueilla on voimassa MRL 128 :n mukainen toimenpiderajoitus. Rakentamiseen osoitettujen alueiden rajoista voidaan poiketa pohjakartan tarkkuusvaatimusten puitteissa, mikäli teiden tai rakennusten sijoittaminen ja maasto-olosuhteet sitä edellyttävät. Poikkeaminen ei saa johtaa yleiskaavassa esitettyjen rakenuspaikkamäärien ylittämiseen. M-, MU-, MY-, VR-, ja SL-, alueilta on rakennusoikeus 200 metrin rantavyöhykkeeltä siirretty maanomistajakohtaisesti RA-, RA-1, RA-2 ja A-alueille. Uusilta rakennuspaikoilta tulee käyttää olemassa olevia pääsyteitä ja liittymiä yleisille teille. Jos uusia liittymiä tai liittymäjärjestelyjä on tarpeen tehdä, tulee tarvittavien toimenpiteiden selvittämiseksi olla yhteydessä tiehallintoon. RAKENNUSPAIKAN KÄYTTÖÄ JA RAKENTAMISTAPAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET OVAT VOI- MASSA OLEVAN RAKENNUSJÄRJESTYKSEN MUKAISESTI: Alueelle sijoitettavien rakennusten vähimmäisetäisyydet ovat tilan rannanpuoleisesta rajasta tai rantapuuston rannanpuoleisesta reunasta: -Asunnot, etäisyys 30 m -Loma-asunnot, kerrosala enintään 80 k-m2, etäisyys 25 m -Rantasaunat, kerrosala korkeintaan 30 k-m2, etäisyys 15 m Rakennuslupaviranomainen voi myöntää etäisyyttä koskevasta määräyksestä poikkeuksen, jos se on maasto-olosuhteiden johdosta välttämätöntä ja rakennus sopeutuu maastoon ja maisemaan. Rakennusten tulee sopeutua malliltaan, materiaaliltaan, mittasuhteiltaan ja väritykseltään luonnonmaisemaan. Rakennetun alueen maisemakuva on muutoinkin säilytettävä luonnonmukaisena. Rakennusten ja rantaviivan väliin on jätettävä riittävästi suojapuustoa. Ympärivuotisen aasunnon ja loma-asunnon alimman vaurioituvan lattiarakenteen tulee olla vähintään 50 cm keskimäärin kerran 50 vuodessa toistuvan ylimmän tulvakorkeuden ( HV 1/50 ) yläpuolella. Tämä koskee myös muita rakennuksia, jos niissä on veden noususta vaurioituvia rakenteita. Rakennuksia ei tule sijoittaa rantavyöhykkeen avoimiin osiin.

VESI- JA JÄTEHUOLTO Rakennuslupahakemuksissa on osoitettava, että puhdasta vettä on saatavissa ja että jätevesistä huolehditaan siten, ettei aiheuteta pohja- tai pintavesien pilaantumisvaaraa. Jätevesien käsittelytapa on tutkittava erikseen joka rakennushankkeen yhteydessä. Jätevedet on käsiteltävä ympäristösuojelulain 103 mukaisesti sekä 18 ja 19 pykälien nojalla annettujen sännösten mukaisesti. Vesihuoltosuunnitelma on esitettävä rakennusluvan yhteydessä erikseen hyväksyttäväksi. Käymälät ja kompostit on hoidettava niin, ettei hajua tai muta muita haittoja synny. Kuivakäymälää ei saa sijoittaa 30 m lähemmäs rannanpuoleista rajaa. Kuivakäymälä on varustettava tiiviillä jätesäiliöllä, joka on tyhjennettävä riittävän usein hoidettuun kompostiin. Kompostit ja kompostoivat käymälät on sijoitettava vähintään 30 metrin päähän rannanpuoleisesta rajasta läpäisemättömälle maapohjalle. Sauna- ja muita pesuvesiä ei saa päästää suoraan vesistöön, vaan ne on imeytettävä maahan 10-15 metrin päähän rannanpuoleisesta rajasta alueelle, jossa maaperä on tarkoitukseen sopiva ja jonne tulvavesi ei nouse. Erityisesti kallioperäisillä rantaosuuksilla tämä tulee ottaa huomioon rakennuspaikkaa valittaessa. Jätevesien käsittelyssä tulee noudattaa kulloinkin voimassa olevia säädöksiä ja kunnan ympäristö- ja terveysviranomaisen antamia ohjeita. SUOSITUKSET Loma-asuntojen rakennuspaikoilla tulee suosia kompostoivia käymälöitä. Useamman rakennuspaikan ryhmissä suositellaan jätevesien yhteiskäsittelyä. METSÄNHOITOA JA MAATALOUTTA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET JA SUOSITUKSET Metsänhoidossa noudatetaan metsätalouden kehittämiskeskus Tapion antamia metsänhoitosuosituksia ja ranta-alueilla erityisesti rantametsiä koskevia metsänhoitosuosituksia ja metsälakeja. M-alueilla peltoviljelyä, nurmetusta tai muuta vastaavaa maanpinnan käsittelyä ei saa ulottaa 10 m lähemmäksi rantaviivaa. Rantavyöhykkeelle on varmistettava riittävä suojavyöhykkeen muodostuminen. RANTAYLEISKAAVALUONNOS ON OLLUT MRA 30 MUKAISESTI NÄHTÄVILLÄ 6.6-29.7.2005 VÄLISEN AJAN. RANTAYLEISKAAVAEHDOTUS ON OLLUT MRA 19:n MUKAISESTI NÄHTÄVILLÄ 1.3. - 31.3.2006 VÄLISEN AJAN. TÄMÄ YLEISKAAVAKARTTA ON LEMIN KUNNANVALTUUSTON 29.8.2006 TEKEMÄN PÄÄTÖKSEN NRO. 24 MUKAINEN. LAPPEENRANNASSA 8.8.2006 DI PEKKA MÄKINIEMI