RISKIEN VAIKUTUS METSÄNHOITOON JOENSUU 31.8.2012. Timo Pukkala

Samankaltaiset tiedostot
Riskien sisällyttäminen optimointilaskelmiin

Taloudellinen kasvatustiheys Taloudellinen kasvatuskelpoisuus

KOHTI MONIPUOLISEMPAA METSÄNHOITOA ALAVIESKA Timo Pukkala

Luontaisen uudistumisen vaikutus taloudellisesti optimaaliseen metsänhoitoon

LAAJAPERÄINEN METSÄNHOITO KANNATTAA

Paljonko metsäsijoitus tuottaa?

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala

Laskelma Jyväskylän kaupungin metsien kehityksestä

Metsikkötason optimointimallit metsänkasvatuksen taloudellisessa tutkimuksessa ja metsänkäsittelypäätösten tukena

METSÄN MONIKÄYTTÖHYÖDYT JOENSUU Timo Pukkala

Älä sorru alaharvennukseen

Muuttuva metsäsuunnittelu

Kuinka jatkuvan ja jaksollisen kasvatuksen kannattavuutta voidaan vertailla?

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö

Metsikkötason optimointi metsäsuunnittelussa, esimerkkinä SMA

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla

Pohjois-Suomessa luvuilla syntyneiden metsien puuntuotannollinen merkitys

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma

METSÄSUUNNITTELU JA JATKUVA KASVATUS. Timo Pukkala

Liiketaloudellisen kannattavuuden parantamisen mahdollisuudet metsien käsittelyssä. Memo-työryhmä Lauri Valsta

Tehokkuutta taimikonhoitoon

Suometsien kasvatuksen kannattavuus

Energiapuu ja ainespuun hakkuumahdollisuudet

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueella

Kasvu- ja tuotostutkimus. Tutkimuskohteena puiden kasvu ja metsien kehitys. Luontaisten kasvutekijöiden vaikutukset. Männikköä karulla rämeellä

Taimikonhoidon vaikutukset metsikön

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella

Suomen metsien inventointi

Taimikonhoito. Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Savon metsäkeskuksen alueella

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueella

Talousnäkökulmia jatkuvapeitteiseen metsänhoitoon

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO

Metsien hoito jatkuvapeitteisenä: taloudellien optimointi ja kannattavuus Vesa-Pekka Parkatti, Helsingin yliopisto, Metsätieteiden osasto

Kohti puukauppaa. Metsään peruskurssi Suolahti ti Kirsi Järvikylä. Hakkuutavat

Mänty sahapuuna tapaustutkimuksia

Metsäohjelman seuranta

Kannattavan metsätalouden lyhyt oppimäärä

Metsänhoidon ohjeistusta on syytä tarkistaa

Tukki- ja kuitupuun hakkuumahdollisuudet sekä sivutuotteena korjattavissa oleva energiapuu Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 16.6.

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy

Hakkuumahdollisuusarviot

Suometsänhoidon panosten vaikutus puuntuotantoon alustavia tuloksia

ERI-IKÄISRAKENTEISEN METSÄN KASVATUKSEN TALOUS

Puun hinta ja taloudellisesti optimaalinen hakkuun ajankohta

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

RN:o 23:36. n.58,8 ha

SIMO-seminaari Helsinki

YKSITYISMETSIEN HAKKUUMAHDOLLISUUDET METSÄVEROTUKSEN SIIRTYMÄKAUDEN JÄLKEEN

Metsien hoidolla tuulituhojen torjuntaan

KUUKKELIA SUOSIVAN METSÄNKÄSITTELY- MALLIN TALOUDELLISET VAIKUTIUKSET

Taimikoiden käsittelyvalinnat ja niiden vaikutukset. Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos

Mäntytukkipuu 55,9 46,3 11,3. Mäntykuitupuu 17,8 15,0 11,3. Kuusitukkipuu 57,2 46,6 10,6. Kuusikuitupuu 18,1 14,8 10,6. Koivutukkipuu 44,2 36,7 10,9

Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle?

RN:o 2:95 2,5 ha. RN:o 2:87 n.19,3 ha

Männikön harvennustapa ja aika puntarissa

60 % havupuita 40 % lehtipuita. Haapa, harmaaleppä, hieskoivu ym. lehtipuuvesakko. Koivukuitua 0,0 Lehtikuitua 0,0 Sellupuuta 0,0

Riittääkö puu VMI-tulokset

ERI METSÄNKÄSITTELY- MENETELMIEN HIILITASE. Timo Pukkala

Kannattavan metsätalouden lyhyt oppimäärä

Jatkuvan kasvatuksen. kannattavuudesta ja. ekosysteemipalveluista - Vertaileva analyysi. Timo Pukkala, Vihtari

Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa. Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos

METSÄ SUUNNITELMÄ

Tuulituhot ja metsänhoito

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?

ARVOMETSÄ METSÄN ARVO

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

20 % havupuita 80 % lehtipuita 50 % havupuita 50 % lehtipuita. Rauduskoivu, kuusi, kataja, tukevarakenteiset lehtipensaat

Metsätalouden hiilitase metsänomistajan ja korjuuyrittäjän näkökulmasta

NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS

Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus

Pituus: % havupuita 50 % lehtipuita. Koivukuitua 0,0 Lehtikuitua 0,0 Sellupuuta 0,0 0,0

METSÄ SUUNNITELMÄ

Metsänuudistaminen - edullisesti vai tehokkaasti?

w metsänhoitoyhdistys

METSÄN JATKUVA KASVATUS. Timo Pukkala

Ympäristöklusterin tutkimusohjelman hiilikonsortio

ARVIOKIRJAMALLI. Metsäarvio. Pyy, Mäntyharju / 8

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Kaakkois-Suomessa

RAAKA-AINETTA BIOTALOUSINVESTOINNEILLE MITEN SE VARMISTETAAN? Suomen Sahateollisuusmiesten Yhdistyksen vuosikokous,

Koron käyttöperiaate metsikkö- ja metsälötason suunnittelussa: oppikirjanäkökulma

LEIMIKON ARVONMUODOSTUS Myyntiarvo

Yhdistetty aines- ja energiapuun kasvatus

Optimal Harvesting of Forest Stands

4.1 Skenaarioiden lähtökohdat ja kuvaus

METSÄNKÄSITTELYN KANNATTAVUUS. Hinta informaation välittäjänä vaikutukset metsänomistajan päätöksiin männikön harvennuksista ja kiertoajasta

Alueelliset hakkuumahdollisuudet

ARVIOKIRJAMALLI. Metsäarvio+ Saarnivaara, Saarijärvi / 8

TUOTTOA JA METSÄNOMISTAMISTA. -Ilman avohakkuita

Tuloksia metsikön kasvatusvaihtoehtojen vertailulaskelmista. Jari Hynynen & Motti-ryhmä/Metla

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Transkriptio:

RISKIEN VAIKUTUS METSÄNHOITOON JOENSUU 31.8.2012 Timo Pukkala

Mitä riskejä on tutkittu (Joensuussa) Metsäpalot (mm. J-R Gonzalez, Maria Pasalodos, TP) Myrskyt (Heli Peltola, Hongcheng Zeng, TP) Maannousema (Timo Möykkynen, TP) Puun kasvu ja hinta (mm. Seppo Kellomäki, TP) Tässä esityksessä keskitytään viimeiseen

Perustuu tutkimukseen Anticipatory vs. adaptive optimization of stand management when tree growth and timber prices are stochastic Timo Pukkala and Seppo Kellomäki Forestry 2012 http://dx.doi.org/10.1093/forestry/cps043. Tehty MOTIVE-nimisessä EU-hankkeessa

Kasvuun ja hintaan liittyviä riskejä Tulevia puutavaralajeja ja puun käyttötapoja ei tiedetä Bioenergia, biodiesel Liukosellu, synteettiset kuidut Biohiili Puun menekkiä ja hintoja ei tiedetä Kuusikuitupuun hinta ja menekki laskussa? Energiapuun hinta nousussa? Puun tulevaa kasvua ja puiden selviytymistä ei tiedetä Suomessa kasvu paranee Toisaalta puiden ennustetaan myös kärsivän ilmastonmuutoksesta Kuusi kärsii eniten

Tuore esimerkki Uimaharjussa siirryttiin liukoselluun Liukosellu on tekstiilien raaka-ainetta Kannattaa paremmin kuin paperisellu Puuvilla alamäessä, liukosellun kysyntä nousee Uimaharjussa liukosellua tehdään koivusta ja haavasta Lehtikuidun hinta nousee? Lehtipuita vieroksuva metsänhoito ei tuota lehtikuitua Raaka-aine joudutaan tuomaan Venäjältä! Tilanne seurausta ennakoinnin puutteesta ja yksipuolisesta metsänhoidosta

Määritelmät Antisipatorinen eli ennakoiva optimointi etsii yksittäisen optimaalisen käsittelyohjelman Puun hintaan ja kasvuun voi liittyä epävarmuutta eli ne voivat vaihdella Optimikäsittelyjä on kuitenkin yksi Adaptiivinen eli sopeutuva optimointi Tuottaa säännön, kuinka metsänomistajan tulee reagoida puun kasvun ja hinnan muutoksiin Sääntöä noudatettaessa käsittely sopeutuu vallitsevaan tilanteeseen

Varaushintafunktio Eniten käytetty sääntö adaptiivisessa optimoinnissa Kertoo minimihinnan, jolla puun myyntiin kannattaa ryhtyä Riippuu mm. Metsikön kehitysvaiheesta eli puiden koosta Puiden kasvunopeudesta Korkokannasta

Varaushintafunktio Päätehakkuu Myyntihinta, /m 3 1% 2% 3% 0 10 20 30 40 50 Puuston keskiläpimitta, cm

Muuttuvan ilmaston vaikutus? Jos kasvu on joka vuosi edellisvuotta parempi Arvokasvu pysyy riittävänä pidempään Hakkuita kannattaa lykätä Toisaalta Puun arvo suurenee nopeammin Pienentää suhteellista arvokasvua eli pääoman tuottavuutta Aikaistaa hakkuita Vaikutus ei ole ennalta selvä Trendin vaikutus ei ole sama kuin kasvupaikan vaikutus

Menetelmä Adaptiivisen kontrollifunktion optimointi stokastista simulointia käyttäen Kunkin käsittelyketjun nykyarvo laskettiin 100 kasvu- ja hintaskenaariolla Saatiin nykyarvojen jakauma -> odotusarvo Mahdollistaa riskiin suhtautumisen huomioonottamisen Isoissa päätöksissä ihmiset ovat riskin karttajia Riskin karttaja suosii varmoja vaihtoehtoja Varma = huonoimmillaankin kohtalaisen hyvä

Kuvitteellinen esimerkki 2 myyntivaihtoehtoa 5 hintaskenaariota Hakkuutulo eri hintaskenaarioissa Kertymä, m 3 /ha 350 300 250 Avohakkuu 200 Yläharvennus 150 100 50 0 2010 2020 2030 2040 2050 2060 2070 Avohakkuu Yläharvennus 0 5000 10000 15000 20000 25000 Kokonaistulo Huonoin tulema on yläharvennuksessa 13% parempi Puun hinta, /m 3 100 80 60 40 20 0 2010 2020 2030 2040 2050 2060 2070

Skenaariot Hintaskenaariot Leskisen malleilla Kasvuskenaariot Pasasen malleilla Kasvuskenaarioihin lisättiin trendi Laskettiin FinnFor mallilla Käytettiin ilmastoskeaariota A1B Myös trendi oletettiin stokastisesksi

Hintaskenaario 120 100 Tienvarsihinta, /m 3 80 60 40 20 Mäntytukki Mäntykuitu Kuusitukki Kuusikuitu Koivutukki Koivukuitu 0 0 20 40 60 80 100 Vuosi

Kasvuskenaario 180 160 140 Kasvuindeksi 120 100 80 60 40 20 Mänty Kuusi Koivu 0 20 40 60 80 100 Vuosi

Metsikkö MT Keski-Suomessa Istutuskuusikko Luontainen taimiaines Miinan ja Saksan malleilla Luontainen kuusi Luontainen mänty Luontainen koivu Luontainen muu lehtipuu Taimikonhoidossa Poistettiin muu lehtipuu Jätettiin sekametsän (mä ku ko) ainekset

Optimoitavat muuttujat Antisipatorisessa optimoitiin Hakkuuvuodet Harvennusvoimakkuudet puulajeittain Adaptiivisessa optimoitiin Kasvunopeudesta riippuvat harvennusvuodet Harvennusvoimakkuudet puulajeittain Avohakkuun varaushintafunktio Maksimoitiin nykyarvon odotusarvoa 3 %:n korkokannalla

Tuloksia - Sopeutumishyöty Nykyarvon odotusarvo, /ha 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 Ennakoiva Sopeutuva Ei vahtelua Normaali 2-kertainen Puun hinnan vaihtelu Sekä hinta että kasvu vaihtelevat normaalisti Nykyarvon odotusarvo, /ha 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 Puun hinta vaihtelee eri tavoin 1 harvennus 2 harvennusta Ennakoiva Sopeutuva

Tuloksia Päätehakkuun varaushinta Varaushinta, /m 3 120 100 80 60 40 20 0 Suuri hintavaihtelu, vakiokasvu Normaali hintavaihtelu, vakiokasvu Normaali hinnan ja kasvun vaihtelu Vakiohinta ja -kasvu 15 20 25 30 Keskiläpimitta, cm

Tuloksia Harvennushakkuut 60 50 Hakkuuvuosi 40 30 20 10 0 Sopeutuva Ennakoiva 0.5 0.7 0.9 1.1 1.3 1.5 Kasvun taso (verrattuna normaaliin)

Tuloksia - Metsänhoito Riskien huomioon ottaminen sopeutuvassa metsänhoidossa Pidentää kiertoaikaa Hakkuun lykkäys viisasta useammin kuin aikaistus Metsä pidetään sekametsänä koko kiertoajan Metsässä on koko kiertoajan eri puutavaralajeja Tasapäistävät harvennukset korvataan vaihtelua ylläpitävillä Hakkutulo jaetaan tasaisemmin eri hakkuiden kesken Kaikkea ei keskitetä päätehakkuuseen Yläharvennuksia ja viivästetty päätehakkuu Riskin karttajalla vaikutukset ovat selvimpiä

Johtopäätös: Kasvata sekametsiä Mahdollistaa sopeutuvan puun myynnin Päätelmä olisi selvempi, jos sekametsävaikutukset otettaisiin huomioon Sekametsävaikutus Ensiharvennettu MT-metsikkö PPA 15 m 2 /ha Tuotos (m 3 ha -1 v -1 ) seuraavan 20 vuoden aikana Kuusi (2/3) - Mänty (1/3) Kuusi (2/3) - Raudus (1/3) Mänty Mänty - Kuusi - Raudus Kuusi Mänty (2/3) - Raudus (1/3) Kuusi (2/3) - Hies (1/3) Raudus Hies 0 1 2 3 4 5 6 7

Johtopäätöksiä Monipuulajinen erirakenteinen metsä mahdollistaa sopeutuvan puunmyynnin ja metsän hoidon Metsät tulee pitää sekametsinä mahdollisimman pitkään Metsissä tulisi olla jatkuvasti eri puulajeja ja puuston eri kokoluokkia Samallakin metsänomistajalla tulisi olla erilaisia metsiköitä Hakkuukertymät tulisi jakaa tasaisemmin eri hakkuiden välille Yksi päätehakkuu korvattava usealla voimakkaalla yläharvennuksella Hakkuilla ja hoitotoimilla ei pidä kaventaa tulevaisuuden toimintamahdollisuuksia

Johtopäätöksiä Epävarmassa nykymaailmassa on suositeltava monen puulajin kasvatusta Monipuoliset metsiköt ja metsänhoitomenetelmät ovat puuhuollon kannalta varmimmat Kaavamaisuus lisää riskejä ja on haitaksi valtakunnan puuhuollon joustavuudelle Vain äärimmäinen riskin suosija kasvattaa yhtä puulajia tasarakenteisissa metsiköissä Metsänhoitomenetelmien vaihtelun lisääminen tulisi ottaa metsänhoidon tavoitteeksi Hyvän metsänhoidon sijasta tulee opettaa monipuolista metsänhoitoa

Mitä tekisit tässä metsikössä?