Kommenttipuheenvuoro Mauri Kallinen LT, dosentti Ylilääkäri, OYS, lääkinnällinen kuntoutus Helsinki 9.3.2015
Kommentit esitykseen 1 Terveydenhuollon palveluiden järjestämissuunnitelman pohjaksi tarvitaan tietoa väestön terveydestä, elintavoista ja palveluiden käytöstä Alueelliset erot terveydentilassa pienempiä kuin taloudesta ja koulutuksesta aiheutuvat erot muu kuin erva-aluejako antaisi toisenlaisen tuloksen? Nuorilla aikuisilla terveytensä enintään keskitasoiseksi kokevien osuus on huolestuttavan suuri (19-27%:lla). Nuorten aikuisten masennus on yleistä - haastaa palvelujärjestelmämme tulevaisuudessa Länsi-Suomen nuorissa miehissä paljon (27%) terveytensä enintään keskitasoiseksi kokevia - poikkeaa aikaisemmin raportoiduista?
Kommentit esitykseen 2 Pohjois-Suomen miehillä taloudellinen tilanne lievemmin kuin muualla yhteydessä koettuun terveyteen ja pitkäaikaissairauksien määrään Vähintään lievästi kasvanut alkoholiriski on suhteellisen yleinen (27-44%:lla) nuorilla aikuisilla Terveyskeskuslääkärille pääsy on vaikeaa, etenkin etelässä ja lännessä
SAIRASTAVUUS- INDEKSI SUOMEN KUNNISSA V.2009-2011, VAKIOITU Suomi = 100 Lähde: THL THL:n uusi sairastavuusindeksi sisältää Syövät Sepelvaltimotauti Aivoverisuonisairaudet TULE-sairaudet Mielenterveys Tapaturmat Dementia (Alzheimerin tauti) PPSHP 118,5 Kainuu 111,5 K-PSHP 105,4 LPSHP 118,7 LSHP 106,8 ERVA-ALUEET KYS 118,7 OYS 118,5 TAYS 99,1 TYKS 97,7 HYKS 88,5 Pasi Parkkila 2014
OULUN YLIOPISTOLLISEN SAIRAALAN ERITYISVASTUUALUE 2015 UTSJOKI Vaasa Pirkanmaa Satakunta Varsinais Suomi Pohjois Pohjanmaa Etelä Pohjanmaa Keski Suomi Keski Pohjanmaa TYKS TAYS Länsi Pohja Kanta Häme HYKS Lappi Päijät Häme OYS Pohjois Savo KYS Etelä Savo Kainuu Itä Savo Sairaanhoitopiiri 1. Lappi 2. Länsi-Pohja Pohjois Karjala Etelä Karjala Kymenlaakso Helsinki ja Uusimaa Suomi on jaettu viiteen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueeseen erityistason hoidon järjestämiseksi valtakunnallisen tehtäväjaon mukaisesti. Oulun yliopistollisen sairaalan (OYS) erityisvastuualue on maantieteellisesti laajin, kattaen 51,14% Suomen maa-alasta. Alueella asuu 741 135 henkeä (31.12.2013, noin 14% maan väestöstä) OYS:n lisäksi alueella sijaitsee neljä keskussairaalaa. Väestö Osuus % 118 314 16,0 64 200 8,7 403 555 54,4 3. P-Pohjanmaa 4. Kainuu 76 782 10,4 5. K-Pohjanmaa 78 284 10,5 YHTEENSÄ 741 135 100,0 ENONTEKIÖ Länsi-Pohjan keskussairaala MUONIO KOLARI PELLO YLITORNIO TORNIO 2 KEMI KITTILÄ TERVOLA KEMINMAA SIMO Oulun yliopistollinen HAILUOTO sairaala Keski-Pohjanmaan keskussairaala ROVANIEMI 1 OULU INARI SODANKYLÄ RANUA MERIJÄRVI SIIKALATVA KALAJOKI OULAINEN ALAVIESKA HAAPAVESI PYHÄNTÄ YLIVIESKA KANNUS NIVALA KÄRSÄMÄKI KOKKOLA SIEVI TOHO HAAPAJÄRVI KRUUNUPYY LAMPI 5 REISJÄRVI PYHÄJÄRVI KAUSTINEN LESTI HALSUA JÄRVI VETELI PERHO II PELKOSENNIEMI KEMIJÄRVI PUDASJÄRVI POSIO SAVUKOSKI SALLA Lapin keskussairaala TAIVALKOSKI KUUSAMO SUOMUSSALMI KEMPELE MUHOS UTAJÄRVI PUOLANKA LUMIJOKI LIMINKA TYRNÄVÄ SIIKA HYRYNSALMI JOKI RAAHE 3 RISTIJÄRVI VAALA PYHÄJOKI PALTAMO KAJAANI 4 KUHMO Kainuun keskussairaala SOTKAMO Pasi Parkkila 2014
Oulun kaupunginsairaala Rehapolis Terveydenhuolto oppilaitos OYS/Psykiatrian klinikka Kastellin tutkimuskeskus Oulun yliopisto, lääket. tiedekunta Medipolis Oulun yliopistollinen sairaala Oulun yliopistollinen sairaala Helikopterikenttä ä (Sepe * Pasi Parkkila
LÄÄKINNÄLLINEN KUNTOUTUS KUNTOUTUKSEN OSTOPALVELUT KURSSIYKSIKKÖ KUNTOUTUS TUTKIMUS JA ERITYISPOLIKLINIKAT KUNTOUTUS OSASTO HENGITYSHALVAUS YKSIKKÖ AMMATTITAUTIEN PKL AIVOVAMMA PKL SELKÄYDINVAMMA PKL SPASTISITEETTI PKL
SAIRAANSIJOJEN määrän kehitys vv. 1990-2010 PPSHP:ssä 2 500 2344 2 000 1 500 1536 1 000 808 1120 855 Yhteensä Somaattiset 974 728 500 265 Psykiatriset 246 0 1990 1995 2000 2005 KS 2010 Pasi Parkkila 2010
Kuntoutus muutoksessa: PPSHP ja OYS-erva Vuodepaikkojen vähentyminen avohoitopainotteisuus Sairaalajaksot lyhentyneet potilas avohoitoon nopeasti Avopalvelujen määrä ja laatu ei ole pysynyt muutoksessa mukana Kuntoutusvuodepaikkojen määrää tulisi lisätä - 12-15 paikkaa/ 100 000 asukasta pelkästään AVH-potilaita varten - AVH-potilaista vain 10-20% saa tehokasta moniammatillista kuntoutusta (40-50% :lla tarve) (Takala T., ym. 2010, Koskinen M. 2015)
Kuntoutus muutoksessa: PPSHP ja OYS-erva Selkäydinvammahoidon keskittäminen ja erikoisalojen sairaansijojen määrän väheneminen OYS:n 17-paikkaisen kuntoutusosaston kapasiteetin lisääminen yhteistyön lisääminen perusterveydenhuollon kanssa ja yksityissektorin kanssa avokuntoutuksen kehittäminen teknologian käyttöönotto (ICT) ja etäkuntoutuksen kehittäminen
Toteutunut kuntoutushoito 1997-2013 / Lääkinnällinen kuntoutus Vuosi Ostopalvelu Kuntoutusosasto Yhteensä Hpv:t Hpv:t Hpv:t 1997 1 673 200 0 1 673 200 1998 6 163 1 269 789 6 163 1 269 789 1999 3 406 723 953 2 417 829 627 5 823 1 553 580 2000 1 166 305 524 3 652 1 031 758 4 818 1 337 282 2001 1 394 270 627 3 517 1 199 079 4 911 1 469 706 2002 1 323 258 386 3 713 1 439 337 5 036 1 697 723 2003 1 464 542 022 3 519 1 486 116 4 983 2 028 138 2004 1 472 558 216 3 353 1 636 875 4 825 2 195 091 2005 1 103 391 000 3 452 1 836 324 4 555 2 227 324 2006 1 494 580 117 3 023 1 932 265 4 517 2 512 382 2007 1 223 487 799 3 124 1 772 613 4 347 2 260 412 2008 1 191 639 285 3 557 2 032 965 4 748 2 672 250 2009 906 371 979 3 643 2 063 162 4 549 2 435 141 2010 1 314 607 264 3 507 2 227 291 4 821 2 834 555 2011 1 181 500 814 3 634 2 338 637 4 815 2 839 451 2012 2 175 1 027 158 3 864 2 813 775 6 039 3 840 933 2013 3 160 1 716 458 3 975 2 993 907 7 135 4 710 365
Kuntoutus muutoksessa: PPSHP ja OYS-erva PPSHP.n lääkinnällisen kuntoutuksen toimintalinjaukset luotu 3/2015 - kuvataan nykyiset käytännöt (milloin kuntoutuspalvelut omana toimintana ja missä tapauksessa ostopalveluna) - pohjana myöhemmille sote- muutoksille Erva-alueen tiivistynyt yhteistyö - selkäydinvammapotilaiden kuntoutus - kuntoutustutkimusprosessin kehittäminen
Kuntoutus muutoksessa Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä kumottu 1.1.2015 alkaen Asiakasyhteistyöryhmät poistuvat asteittain - asiakkaiden monialainen selvittely TYP:issä ( TYP-laki ) Asiakasyhteistyötoimikuntien rooli ja tehtävät tulevat uudelleen tarkasteltavaksi. - SOTE-alueille perustettavat kuntoutuksen koordinaatiotyöryhmät korvaavat? Kuntoutuasiainneuvottelukunnan (KUNKin) korvaava taho jatkossa?
Kuntoutus muutoksessa Luovutaan kuntoutuksen myöntämisen kytkennästä hoito- ja vammaistukiin. Lakimuutos Kelan järjestämästä kuntoutuksesta voimaan 1.1.2016 vaativan kuntoutuksen järjestäminen harkitaan entistä yksilöllisemmin Kelan järjestämän vaikeavammaisen kuntoutuksen ikärajaa ollaan nostamassa jollain aikataululla yli 65- ikävuoden STM: kuntoutuksen monialainen selvitystyö 2014-2015 ICF:n käyttöönotto kuntoutustyössä ICD-11:ssä toimintakykyä luokitellaan jo ICF-pohjaisesti (käyttöön 2017 jälkeen)
Sote-uudistus Koskee hallinnollis-organisatorista rakennetta Säädetään - järjestämislaki - voimaanpanolaki - muutoksia muihin lakeihin Palvelut ja sisältö määräytyvät muiden lakien perusteella Pekka Järvinen 2014
Sote-uudistus Yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset ja laadukkaat palvelut Vahvistaa peruspalveluja Kustannustehokkaat ja vaikuttavat palvelut Sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio Vahva kansallinen ohjaus Asiakkaiden ja henkilöstön osallistuminen Pekka Järvinen 2014
Kaleva 2/2015