Tourujoen ennallistamisen esiselvitys JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI

Tourujoen ennallistamisen esiselvitys JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI

SISÄLLYS 1. JOHDANTO 2 2. TOURUJOEN VAIHEET 3 3. ENNALLISTAMISEN TAVOITTEET JA PERIAATTEET 5 4. MAISEMAPURO KANKAAN ALUEELLE 6 5. KALATIEN TEKNISET TAVOITTEET 7 6. PALAUTETTAVA UOMA, VAIHTOEHTO 1 8 7. PALAUTETTAVA UOMA, VAIHTOEHTO 2 9 8. TEKNINEN KALATIE VAIHTOEHTO 10 9. TOURUJOEN RANTOJEN EROOSIO 11 10. TOURUJOEN ALUEEN REITIT 13 1

Ilmakuva Tourujoesta, suuntana luode. JOHDANTO Tourujoen ennallistamisen esiselvityksen on Jyväskylän kaupungille laatinut VSU, Arkkitehtuuri- ja viheraluesuunnittelu Oy alikonsulttina Maveplan Oy. Projektista vastaa maisema-arkkitehti Tommi Heinonen, VSU Oy. Suunnitteluun osallistuivat arkkitehti Hanna-Maija Tervo ja arkkitehti Outi Palosaari, VSU Oy, sekä DI Hannu Alatalo, Maveplan Oy. Jyväskylän kaupungin tilaajan vastuuhenkilö on Mervi Vallinkoski (Kaavoitus, Kaupunkisuunnittelu). Jyväskylän kaupungilta ohjausryhmässä olivat mukana Pasi Huotari, Erkki Jaala, Anne Sandelin, Kari Seuranen, Sirkka-Liisa Sikiö, Pirjo Heinänen ja Anne Pitkänen sekä Petri Rantakokko Jyväskylän Energialta. Keski-Suomen ELY-keskuksesta mukana olivat Kari Lehtinen, Auvo Hamarus, Pekka Kivijakola, Timo Sokka ja Esa Solismaa. Tilaaja: Jyväskylän Kaupunki, Kaavoitus Mervi Vallinkoski puh. 014 266 5060 mervi.vallinkoski @ jkl.fi Hannikaisenkatu 17, 3. kerros (Rakentajantalo) PL 233, 40101 Jyväskylä Konsultti: VSU, Arkkitehtuuri- ja viheraluesuunnittelu Oy Tommi Heinonen puh. 0400 810 995, 08 376 332 tommi.heinonen @ vsu.fi, www.vsu.fi Kirkkokatu 8 A 8, 90100 Oulu Alikonsultti: Maveplan Oy Hannu Alatalo puh. 040 5161 504, 08 534 9400 hannu.alatalo @ maveplan.fi Kiilakiventie 1, 90250 Oulu Tourujoen ennallistamisella luontaisesti toimivaksi joeksi on merkittävä vaikutus alueen ekologiaan, luonnon monimuotoisuuteen, vesitalouteen, virkistysarvoihin ja imagoon. Luonnonoloiltaan arvokas Tourujoen jokilaakso sijaitsee Jyväskylän kaupungin keskellä. Tourujoki laskee Palokkajärvestä Jyväsjärveen ja on pituudeltaan noin kaksi kilometriä, korkeusero on huomattava, noin 16 metriä. Osa tarkastelualueesta on luonnonsuojelualuetta, jonka yläpuolella joessa on kaksi patoa ja voimalaitos. Jyväskylän kaupunki kaavoittaa asuinalueeksi entisen Kankaan paperitehtaan alueen. Alueen keskeinen sijainti tekee siitä luontevan Jyväskylän keskustan laajentamissuunnan ja mahdollistaa asumisen lisäämisen ja rakenteen tiivistämisen taloudellisesti, ekologisesti ja erityisesti kevyen liikenteen kannalta edulliselle alueelle. Maankäytön suunnittelun pohjaksi järjestetään arkkitehtikilpailu, jonka tavoitteena on rakentaa monipuolinen asumisen, työpaikkojen ja palvelujen alue ja yhdistää keskusta Seppälän kaupunginosaan. Jyväskylän kaupungin tavoitteena on myös kehittää Tourujoen varren virkistysreitistöä alueen luonnonarvot turvaten. Kaupungin viherpolitiikan mukaan Tourujoki on osa Kehä Vihreää, jonka lähtökohtana on keskustaa kehystävien viheralueiden yhteyksien parantaminen. Kaunis luonnonmukainen jokilaakso sitä reunustavine viheralueineen muodostaa myös luontevan selkärangan tulevan Kankaan asuinalueen virkistykselle. Tourujoen ennallistaminen pyritään toteuttamaan niin, että siinä saadaan myöhemmin pienillä toimenpiteillä nousemaan ja lisääntymään kala ja mahdollisesti muita alueen vesistöjen eliöitä. Tourujoen yläpuolisilla vesistöalueilla ei ole juuri merkitystä virtavesikalojen lisääntymisalueena, mutta jos Tourujokeen saadaan näitä lisääntymisalueita, voi sen kalataloudellinen merkitys parantua. Kalatien suunnittelusta ja rahoituksesta päättävät Syke, Rktl ja Ely-keskus, joiden tulisi arvioida tarvetta erilliselle selvitykselle kalatien taloudellisesta ja tuotannollisesta merkityksestä. 2

vuonna 1848 TOURUJOEN VAIHEET 1940-luvulla vuonna 1943 vuonna 1969 Tourujoki on aikaisemmin virrannut Kankaan alueen läpi, mutta nykyisin vesi kulkee vain voimalaitokselle tehtyä uomaa pitkin Kankaan alueen länsipuolelta. Viime vuosisadalla jokea on tältä osin muokattu rajusti ja se on padottu kokonaan vuosisadan puolivälissä. Patoja on kaksi, ylempänä Palokkajärven säännöstelypato ja alempana voimalaitoksen säännöstelypato, jonka kohdalla vesi ohjataan putkea pitkin turbiiniin ja ylimääräinen vesi ohijuoksutusuomaan. Näiden kahden padon väliin jää rakennettu, tasareunainen uoma. Voimalaitoksen minimivirtaama on 17 000 m³/vrk, teho 620 kva ja laitos tuottaa energiaa 1,5 3,5 GWh vuodessa. Voimalaitos rakennettiin 1940-luvulla Kankaan paperitehtaan käyttöön ja se siirtyi Jyväskylän Energialle 1990-luvun puolivälissä. Tehdas on ottanut Tourujoesta prosessivetensä ja laskenut jätevetensä takaisin jokeen, aikaisemmin suoraan nyttemmin puhdistettuna. Uoman paikka on ylempänä nykyään nähtävissä painanteena, joka on tosin aikojen kuluessa hiukan siirtynyt maatäyttöjen myötä. Alempana vettä virtaa edelleen rakennetussa kanavassa. Tehtaan pihalla uoma on täytetty, mutta jonkin verran vettä on mahdollisesti kuljetettu nykyisten suojeltavien rakennusten alta. Palokkajärven ja Jyväsjärven välillä on noin 16 metrin korkeusero ja vanhojen karttojen avulla voi päätellä joessa olleen useita koskiosuuksia. Vielä 40-luvulla uoma on kulkenut tehtaan rakennusten ohitse, vaikka se onkin ollut jo padottu. Vuoden 1969 ilmakuvassa uoma kulkee 40-luvun jälkeen rakennettujen rakennusten alta. Alueella on paikoittain havaittavissa viitteitä vanhasta uomasta. Kuva: Pasi Huotari. 3

Tourujoki TOURUJOEN VAIHEET vuonna 1848 1940-luvulla Palokkajärven säännöstelypato vuonna 1943 vuonna 1969 voimalaitoksen säännöstelypato muuntamo ohijuoksutus vesiputki turbiiniin turbiini 4 POHJOINEN mahdollisesti suojeltu rakennus Uoman vaiheet nykytilanteen päällä kaavio 1:2000

Kuva Longinojasta. Kuva: Mari-Anna Närhi ENNALLISTAMISEN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Esiselvityksen viitesuunnitelma koostuu luonnonmukaisesta puistoon sijoittuvasta maisemapurosta ja osittain olemassa olevaan osittain rakennettavaan kanavaan sijoittuvasta luonnonmukaisesta purosta. Kosteikko-osuudet tasaavat virtaamaa ja pysäyttävät pintavesien mukana valuma-alueelta tulevaa kiintoaine- ja ravinnekuormitusta. Luonnonmukaisen ennallistamisen vaikeus piilee luontoa jäljittelevän rakentamisen haasteissa. Kohteen suunnittelijan tulee ohjata työtä maastossa paikan päällä. 5 Tässä esiselvityksessä tarkastellaan Tourujoen jokiuoman pääasiassa luonnonmukaista ennallistamista. Ennallistamisen tärkein osa on Kankaan alue, jossa joki on padottu ja ohjattu voimalaitoksen käyttöön. Uoman paikkaa ja muotoa on etsitty mm. vuosien 1943, 1959 ja 1969 ilmakuvien ja vanhojen karttojen perusteella. Uoma pyritään palauttamaan luonnonpuromaisena, myös kanavamaisten rakenteiden sisään uoma voidaan toteuttaa luonnonmukaisena. Ennallistettua uomaa voidaan hyödyntää kalatienä Jyväsjärven ja Palokkajärven välillä. Työssä on tarkasteltu luonnonmukaisten ja teknisten kalateiden käytön mahdollisuuksia erilaisten vaihtoehtotarkastelujen avulla. Toimivalla kalatiellä saattaa olla positiivisia vaikutuksia arvioitaessa vesialueen merkitystä ja luokitusta jatkossa. Kalatie kaupungissa voi olla valtakunnallisesti kiinnostava ja houkutteleva matkailukohde, kuten Merikosken kalatie Oulujoessa. Kala on mahdollista saada nousemaan koko puron matkalle luonnonmukaista kalatietä, kun siinä otetaan huomioon tarvittavat kallistukset. Palautetun jokiuoman tavoitekaltevuus on 1:100, mikä mahdollistaa muidenkin kalojen kuin vaelluskalan liikkumisen jokiuomassa. Pituuteen vaikuttavina tekijöinä on huomioitu kalojen nousu, levähdys ja kutuolosuhteet. Jyrkät kohdat on myöhemmin mahdollista muuttaa esimerkiksi tekniseksi kalatieksi ja mahdollistaa näin kalan nousu. Uoma voi olla puroa leveämpi, jolloin luonnonmukainen puro/kalatie voi kiemurrella uomassa ja muodostaa näin virtaus ja suvantokohtia. Näin myös mahdollinen tulviminen pystytään hallitusti hoitamaan uoman sisällä. Tourujoen voi katsoa jakautuvan useampaan erityyppiseen osaan. Ensimmäinen osa on nykyinen uoma voimalaitoksen alapuolella, joka on osaksi luonnonsuojelualuetta. Sen ylittää suuri määrä erilaisia siltoja. Toisen osan muodostaa nykyinen uoma patorakennelmien yläpuolella ja kolmannen osan palautettava luonnonmukainen uoma Kankaan alueella. Palautettava uoma taas jakautuu luonteeltaan erilaisiin osiin. Alaosan vanhaa teollisuuskanavaa hyödynnetään osana palautettavaa jokiuomaa ja mahdollisesti uoma voidaan kuljettaa olevien rakennusten läpi. Tätä vanhaa kanavamaista uomaa voidaan jatkaa tehtaan säilyvien rakennusten yhteydessä, tulevan asuinalueen urbaanissa keskustassa. Alueen pohjois- tai itäosaan syntyy luontevasti puistomainen vyöhyke palautettavan uoman ympärille. Alueen sydämessä, tehdasrakennusten läheisyydessä uoman rantojen urbaani käsittely on luontevaa ja historiallisesti perusteltua, se luo monimuotoista ympäristöä tuoden asukkaat toisella tavalla veden äärelle. Samalla saadaan käyttöön vanha, oleva kanava suojeltujen rakennusten yhteydessä. Suurten korkoerojen kohdalla voidaan käyttää koskea, putousta tai teknistä kalatietä, jotka sopivat hyvin rakennettuun, urbaaniin ympäristöön.

Montan luonnonmukainen kalatie Oulujoessa, VSU Oy. MAISEMAPURO KANKAAN ALUEELLE Periaateleikkaus, luonnonmukainen puro vanhassa kanavassa. Havainnekuva, luonnonmukainen puro vanhassa kanavassa. Tourujoen voimalaitos ja kanava säilyvät, mutta Tourujoen vanha uoma palautetaan osaksi tulevan asuinalueen luontoa. Vesielementti luo koko alueelle, Tourujoen ja luonnonsuojelualueen tukemana, oman identiteetin. Vaihtoehtojen muodostamisen lähtökohtana on ollut ennallistaa uoma alkuperäiseen paikkaansa. Tämä on vaihtoehtona nostettu ensisijaiseksi tavoitteeksi. Toisena tärkeänä lähtökohtana on uoman palauttaminen mahdollisimman suurelta osin luonnonmukaisen vesirakentamisen keinoin. Vanhan uoman paikalle kunnostettaessa kohdattaisiin mittavia teknisiä haasteita säilytettävien, kulttuurihistoriallisten tehdaskiinteistöjen alittamisen tai ohittamisen vuoksi. Jos tulevaisuudessa halutaan kalojen nousevan Tourujokea, on osia uomasta toteutettava teknisinä kalatieratkaisuina johtuen suurista korkeuseroista. Toissijainen vaihtoehto ennallistamiselle on vanhaa uomalinjausta idempää kulkeva reitti, joka mahdollistaisi pidemmän osuuden ennallistamisen luonnonmukaisena eli pienemmillä kaltevuuksilla. Tästä vaihtoehdosta on huomattava, että reitti voi kulkea esitetystä idempänäkin. Kunnostettu Kalliojoki, Viiksimö, Kuhmo, Kalliojoen vesistön virtavesien kunnostussuunnitelma. Kuva: http://www. kalevalantaimen.net/kuvat/kalliojoki/kalliojoki_2.jpg Lisäksi työssä tutkittiin vaihtoehtoa, jossa ennallistettavan uoman eteläpää toteutettaisiin teknisenä kalatienä, joka ohittaisi vanhan paperitehtaan sen länsipuolelta. Tämä on nähty vaihtoehdoista huonoimmaksi mm. hintansa ja virkistyksellisten ja historiallisten näkökohtien kannalta. Tämän viitesuunnitelman vaihtoehdot uoman linjauksesta ovat suuntaa antavia ja uoman reitti voi sijoittua toisinkin. Kankaan alueen hulevedet ja olevien ja tulevien rakennusten kattovedet pyritään johtamaan pintavesinä palautettavaan uomaan. 6

Pystyrakokalatien periaate. (Merikosken kalatie, Oulu) KALATIEN TEKNISET TAVOITTEET Palokkajärven ja Jyväsjärven välinen korkeusero, noin 16 metriä, keskittyy vesivoimalaitoksen kohdalle. Voimalaitoksen ohittavan kalatien tyyppi on mahdollisimman suurelta osin luonnonpuromainen kalatie, jonka keskimääräinen tavoitteellinen pituuskaltevuus on 1:100. Tämä voi paikoin lyhyillä osuuksilla vaihdella välillä 1:50-1:100. Kalatiestä osa joudutaan tekemään teknisenä pystyrako ja/tai denil-kalatienä, joissa voidaan käyttää huomattavasti jyrkempiä kaltevuuksia. Eri vaihtoehdoissa on erimittaisia teknisiä kalatieosuuksia ja ne on esitetty oheisissa vaihtoehtokartoissa. Maisemapuro voidaan rakentaa myös jyrkillä koskiosuuksilla, joista kala ei pääse nousemaan, mutta koskiosuudet tulee suunnitella sellaisiin kohtiin, että ne voidaan tulevaisuudessa tarvittaessa ohittaa tai korvata teknisellä kalatieratkaisulla. Kalatie suunnitellaan kaikille vesistössä esiintyville kaloille ja muille eliöille soveltuvaksi, joten tekniset osuudet eivät saa olla liian jyrkkiä. Pystyrakokalatien putous altaiden välillä saa olla n. 0,15 0,18 m. Sekä luonnonpuromaisten uomien että pystyrakoaltaiden vaimennussuhde tulee olla riittävä. Kalatien kautta juoksutetaan vain kalatien tarvitsema virtaama. Muu juoksutus hoidetaan voimalaitoksen ja/tai tulvajuoksutusrännin kautta. Koska nousukalat nousevat päävirtausta kohti, tulee kalatien alapään suuaukon sijoittamisessa huomioida, että suuaukko on päävirtauksen tuntumassa pääosan nousuajasta. Tällä on myös vaikutus kalatien suunnitteluvirtaamaan. Tourujoen keskivirtaama jaksolla 1970-2010 on 3,12 m3/s, ylin havaittu 30,5 m3/s ja alin havaittu 0,2 m3/s. Virtaaman 50 %:n pysyvyyttä vastaa virtaama on 1,97 m3/s (puolet ajasta virtaama on tätä suurempi ja puolet ajasta tätä pienempi). Kalatiessä virtaa kesällä vettä 0,2 1 m3/s. Talvella virtaama on 0,05 0,1 m3/s, jolla pyritään pitämään luonnonpuromaisen osuuden pohjaeläimistö hengissä. Kalatien yläpään rakenteiden tulee olla sellaiset, että kalatiehen voidaan aina järjestää riittävä virtaama. Tarvittaessa kalatien vesitys on hoidettava automaattisesti käynnistyvällä pumpulla. Yläpää liitetään Palokkajärven vesipintaa säätävään säännöstelypatoon. Koska Palokkajärven säännöstelyväli on 0,9 m ja havaittu vedenkorkeuden vaihteluväli tätäkin suurempi, yläpäähän on rakennettava pystyrakokalatieosuus tasaamaan suurta ylävedenkorkeuden vaihteluväliä. Lisäksi suunnittelussa on huomioitava virtaushäviöt padon ja Palokkajärven välillä. Palokkajärven keskivedenkorkeus jaksolta 1970-2010 on +94,17(NN), ylin havaittu +94,80(NN) ja alin havaittu +93,50(NN). Säännöstelyn yläraja heinä- ja elokuussa +94,30(NN) ja muuna aikana +94,40(NN). Säännöstelyn alaraja on koko vuoden +93,50(NN). Voimalaitoksen alaveden korkeuksia ei ole tiedossa. Ne tulee selvittää ennen kalatiesuunnittelun käynnistämistä. Alapuoleisen Jyväsjärven vesipinta seuraa säännöstellyn Päijänteen vedenkorkeutta. Kustannusarviosta voidaan todeta, että ennallistamisen hinta kalatienä on 2 3 milj. euroa +alv. Teknisen kalatien hinta on 5000 8000 /jm +alv. Luonnonpuromaisen kalatien hinta on 1000 2000 /jm +alv. Kustannuksiin vaikuttavat myös olosuhteet mm. mahdolliset talojen alitukset, kallion sijainti ym. Denil-kalatien periaate. Flow over weirs with application to fish passage facilities, Riitta Kamula, Oulun yliopisto. 7

Oleva pato ja uusi säännöstelypato uudelle uomalle - mahdollisen kalatien tekninen osuus MW~+94.18 (Palokkajärvi) Palokkajärven säännöstelypato Luonnonmukainen puro - mahdollisuus luonnonmukaiseen kalatiehen, tavoitekaltevuus 1:100, joka voi paikoin vaihdella 1:60-1:100 - puistomainen rantojen käsittely. Palautettava uoma, VAIHTOEHTO 1, kaavio 1:2000 urbaani rantojen käsittely voimalaitoksen säännöstelypato muuntamo ohijuoksutus ~+89 vesiputki turbiiniin turbiini MW~+78.14 (Jyväsjärvi) mahdollisesti suojeltu rakennus nykyinen kanava (mahdollisuus luonnonmukaiseen kalatiehen) Jyväskylän Vanha hautausmaa Rakennettu oleva kanava - mahdollinen käyttö luonnonmukaisena kalatienä. - tarvittaessa kanava voi kiertää suojellun rakennuksen. - urbaani rantojen käsittely. Alue uudelle uomalle - mahdollinen kalatie, osittain luonnonmukaisena, osittain teknisenä kalatienä. - tarvittaessa kanava voi kiertää suojellun rakennuksen. - urbaani rantojen käsittely. uusi kanavamainen uoma, (mahdollisuus tekniseen / luonnonmukaiseen kalatiehen) luonnonmukainen puro (mahdollisuus luonnonmukaiseen kalatiehen) Korkoeroja arvioitaessa on käytetty peruskartan veden pinnan korkoja. KORKEUSJÄRJESTELMÄ NN 8 POHJOINEN

Oleva pato ja uusi säännöstelypato uudelle uomalle - mahdollisen kalatien tekninen osuus MW~+94.17 (Palokkajärvi) Palokkajärven säännöstelypato Luonnonmukainen puro - mahdollisuus luonnonmukaiseen kalatiehen, tavoitekaltevuus 1:100, joka voi paikoin vaihdella 1:60-1:100 - puistomainen rantojen käsittely. Palautettava uoma, VAIHTOEHTO 2, kaavio 1:2000 urbaani rantojen käsittely voimalaitoksen säännöstelypato muuntamo ohijuoksutus ~+89 vesiputki turbiiniin turbiini MW~+78.14 (Jyväsjärvi) mahdollisesti suojeltu rakennus nykyinen kanava (mahdollisuus luonnonmukaiseen kalatiehen) Jyväskylän Vanha hautausmaa Rakennettu oleva kanava - mahdollinen käyttö luonnonmukaisena kalatienä. - tarvittaessa kanava voi kiertää suojellun rakennuksen. - urbaani rantojen käsittely. Alue uudelle uomalle - puromainen, mutta urbaani uoma - mahdollinen kalatie, osittain luonnonmukaisena, osittain teknisenä kalatienä. - urbaani tai puistomainen rantojen käsittely. - uoman sijainti ja muoto on suuntaa-antava. Uoma voi sijaita aluetta idempänäkin. uusi puromainen, mutta urbaani uoma, (mahdollisuus luonnonmukaiseen / tekniseen kalatiehen) luonnonmukainen puro (mahdollisuus luonnonmukaiseen kalatiehen) Korkoeroja arvioitaessa on käytetty peruskartan veden pinnan korkoja, KORKEUSJÄRJESTELMÄ NN 9 POHJOINEN

Oleva pato ja uusi säännöstelypato uudelle uomalle - tekninen kalatie TEKNINEN KALATIE VAIHTOEHTO MW~+94.18 (Palokkajärvi) Palokkajärven säännöstelypato urbaani rantojen käsittely Luonnonmukainen kalatie - tavoite kaltevuus 1:100, voi paikoin vaihdella 1:60-1:100 - puistomainen rantojen käsittely. voimalaitoksen säännöstelypato muuntamo ohijuoksutus ~+89 vesiputki turbiiniin Vaihtoehtoinen uuden uoman alue - tekninen kalatie - urbaani rantojen käsittely turbiini MW~+78.14 (Jyväsjärvi) Jyväskylän Vanha hautausmaa Rakennettu oleva kanava - käyttö hulevesikanavana. - tarvittaessa kanava voi kiertää suojellun rakennuksen. - urbaani rantojen käsittely. 1:2000 KORKEUSJÄRJESTELMÄ NN 10 POHJOINEN

TOURUJOEN RANTOJEN EROOSIO Voimalaitoksen ja Jyväsjärven välisellä osalla on muutamia alueita, joissa joen rantaluiskissa on vaikeita eroosio-ongelmia. Nämä johtunevat pintavesien hallitsemattomasta virtauksesta luiskassa. Luiskissa on paikoin myös pohjavesipurkaumia. Jyväskylän Vanhan hautausmaan kohdalla oleva luiskasortuma on korjattu keväällä 2011. Tämän selvityksen yhteydessä selvitettiin alustavasti joen veden pinnan nostoa pohjapadolla tulvaveden virtauksen hidastamiseksi. Vesien patoaminen on kielletty Keski-Suomen lääninhallituksen 23.5.1991 antamassa luonnonsuojelualueen päätöksessä. Sama päätös kuitenkin mahdollistaa patoamisen, mikäli toimenpide on luonnonsuojelualueen hoidon ja käytön kannalta perusteltua. Hankkeen suunnittelukokouksessa ilmeni, että kuivimpina aikoina luonnonsuojelualueen rantaluiskan alaosa kärsi kuivuudesta, mihin alivesipintojen nosto auttaisi. PALOKKAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KEHITTÄMINEN Palokkajärven voimassaoleva säännöstelylupa on vuodelta 1973. Sen jälkeen olosuhteet ovat merkittävästi muuttuneet, koska yhtenä säännöstelyn tarkoituksena olleen tehtaan toiminta on loppunut. Säännöstelylupa tulisikin muuttaa vastaamaan tämän hetken vaatimuksia ja tavoitteita. Tourujokeen vaikuttavia mahdollisia muutostarpeita ovat ainakin suurten tulvajuoksutusten mahdollinen pienentäminen ja alivirtaaman kasvattaminen. Palokkajärven kannalta on selvitettävä, voidaanko kevätkuoppaa pienentää tai jopa poistaa kokonaan. Voimalaitoksen alapuoleisen jokiuoman vesipinnan nostoa rajoittaa myös voimalan putouskorkeuden pieneneminen. Rinteiden eroosiota voidaan vähentää ohjaamalla hulevesiä toisaalle ja sitomalla maata luontaisella kasvillisuudella rinteiden yläosissa. 11

Tourujoen rantojen eroosio 1:6000 Kankaan alue Suunniteltu sortuman korjaus Hautausmaan eroosioherkkä alue Ailakinkatu 16, eroosioherkkä alue - Voidaan suojata osana uuden kevyen liikenteen reitin rakenteita. Tourukadun eroosioherkkä alue Kivääritehtaan suunniteltu alue mahdollisesti suojeltu rakennus luonnonsuojelualue (SL) hautausmaa eroosioherkkä alue 12 POHJOINEN

TOURUJOEN ALUEEN REITIT Tourujokea ylittää sen koko matkalta suuri määrä erilaisia kevyen liikenteen siltoja ja ajoneuvo- ja rautatiesiltoja. Sillat luovat kattavan reitistön Jyväskylän keskustasta itään, mutta vaikeuttavat joen suuntaisen yhteyden luomista. Tavoitteena on luoda joen suuntainen pohjois-eteläsuuntainen kevyen liikenteen reitti Jyväsjärveä kiertävältä Rantaraitilta Palokkajärvelle ja Tuomiojärvelle. Lisäksi tarvitaan kevyen liikenteen yhteyksiä joen varrelle rakentuville uusille asuinalueille, Kankaan alueelle ja Kivääritehtaan alueelle. Alueille pyritään luomaan toimiva ja kaupungin osia yhdistävä kevyen liikenteen reitistö. Kevytrakenteinen luontoa säästävä kevyen liikenteen reitti ja luontainen rannan suojaus, Kivääritehtaan alueen rannan lähiympäristösuunnitelma, VSU Oy. Tourujoen luonnonsuojelualueella on luontopolku, jota kunnostetaan tarvittaessa, osittain mahdollisesti esteettömänä. Polkua voidaan haluttaessa myös jatkaa kulkemaan saaren yläpuolelta puistoalueelle ja muuntamolle ohijuoksutusuoman länsipuolella. Jos Kankaan alueelta halutaan siltayhteyksiä luontopolulle on esiselvityksessä hahmotaltu paikat kevytrakenteisille puusilloille, tehtaan piipun läheisyydestä saareen ja toinen korjatun luiskasortuman kohdalle. Myös luontopolun mahdolliselle jatkeelle voidaan turbiinin ympäristöstä hakea paikka kevyelle sillalle. Kolmas uusi silta on esitetty kevyen liikenteen reitille keskustasta Kankaan alueelle, hautausmaan eteläpuolelta Tourukadulta. Sillan tulee olla kevyt ja ilmava korkealla törmän päällä, jolloin se vähiten kuormittaa jokialuetta fyysisesti ja visuaalisesti. Sillalta reitti yhtyy joen suuntaiselle kevyen liikenteen reitille, joka kulkee Ailakinkatu 16 tontin vieressä olevan eroosioalueen kohdalta. Kevyen liikenteen väylä ja alueen eroosiosuojaus voidaan toteuttaa samanaikaisesti. Suunniteltu joen suuntainen kevyen liikenteen reitti kulkee joen itäpuolella ja yhtyy olevaan reittiin voimalaitoksen padon ylittävällä sillalla. Reitillä joudutaan kulkemaan useiden siltojen alitse ja rautatien ylitse. Alitukset rakennetaan kevytrakenteisina veden pinnan läheisyyteen laiturinomaisesti, esimerkiksi teräsrakenteisina. Tourujoella melominen on mahdollista Jyväsjärven suunnalta tehtaan piipun kohdalle asti ja pohjoisen suunnalta Palokkajärven säännöstelypadolle. Näille paikoille rakennetaan kanoottien laskupaikat, joiden välillä kanootti joudutaan kuljettamaan muulla tavoin, esimerkiksi teknisellä ohitusosuudella, joka kulkisi padon ja ohijuoksutusuoman itäpuolella. Luonnonsuojelualueella melonta tapahtuu luonnonehdoilla, eli siellä ei esimerkiksi raivata kasvillisuutta. 13

PALOKKAJÄRVI JA TUOMIOJÄRVI Tourujoen alueen reitit 1:6000 Mahdollinen uusi luontopolun osa Kankaan alue mahdollisesti esteettömänä tutkittava luontopolun osuus KESKUSTA KESKUSTA nykyinen kevyt liikenne suunniteltu kevyen liikenteen reitti nykyinen autoliikenne nykyinen luontopolku mahdollinen melontareitti KESKUSTA melontareitin tekninen ohitusosuus mahdollinen uusi silta nykyinen / poistuva rautatie 14 JYVÄSJÄRVEN RANTARAITTI POHJOINEN