Työkyvyn ongelmiin on tartuttava ripeästi Kirsi Ahola
Ihmisen toimintakyky vaihtelee, mutta työkyky säilyy, kun työ joustaa Toimintakyky kertoo, kuinka henkilö selviytyy päivittäisen elämänsä vaatimuksista. Sitä voivat heikentää sairaus tai sairauden oireet turhautuminen ja tyytymättömyys olosuhteisiin vaje osaamisessa puutteellinen tehtävien organisointi vaatimusten ja voimavarojen epäsuhta haastava elämäntilanne päihde- tai muu riippuvuusongelma. Työkyky kertoo, kuinka työntekijän toimintakyky riittää työn vaatimuksiin. Siihen vaikuttavat työntekijän toimintakyky ja motivaatio työn vaatimukset ja työssä olevat voimavaratekijät. Työpaikalla on hyvät mahdollisuudet tarttua työkykyä uhkaaviin tekijöihin. Työkyvyn laskua voidaan ehkäistä työjärjestelyillä.
Työntekijän terveystiedot on pidettävä salassa Terveystietoja saa käsitellä kun se on tarpeen sairausajan palkan tai siihen rinnastettavien etuuksien suorittamiseksi sen selvittämiseksi, onko työstä poissaoloon perusteltu syy kun työntekijä nimenomaisesti haluaa työkykyisyyttään selvitettävän. Tietoja voi kerätä muualta kuin työntekijältä iltseltään vain työntekijän kirjallisella suostumuksella. Työpaikalla on sovittava ja tiedotettava, kuka vastaanottaa lääkärintodistukset ja miten ne käsitellään.
Sairauspoissaolojen hallintamalli kokoaa sairauspoissaoloihin liittyvät ohjeet Malli perustuu työehtosopimukseen ja paikallisiin päätöksiin: Kuinka paljon työstä saa olla sairauden vuoksi poissa? Kenelle, milloin ja miten poissaolosta ilmoitetaan? Milloin ja mihin lääkärintodistus on toimitettava? Kuka käsittelee lääkärintodistuksia? Millä lailla esimies pitää yhteyttä pitkällä sairauslomalla olevaan työntekijään? Miten poissaoloja seurataan organisaatiossa? Milloin poissaoloja ryhdytään selvittelemään tarkemmin?
Sairauspoissaolon perusteet Sairauspoissaolo on lääketieteellisesti perusteltu, kun sairaus alentaa työkykyä niin, ettei henkilö selviydy työstään sitä tarvitaan tutkimuksen, hoidon tai kuntoutuksen vuoksi työssäkäynti pahentaa sairautta tai hidastaa toipumista työpaikalle tulo aiheuttaa tartunnan tai muun vaaran. Työntekijä on oikeutettu olemaan poissa työstä, mikäli hän on sairauden tai tapaturman vuoksi tilapäisesti estynyt tekemään työtään. Palkallisen sairausloman pituus määräytyy työsopimuslain (55/2001) ja sovellettavan työehtosopimuksen perusteella. Sairauspoissaolo voi olla osa-aikainen. Joskus työn keventäminen tai työjärjestelyt ovat poissaoloa parempi vaihtoehto. Työntekijällä on oikeus olla poissa töistä myös muiden pakottavien tilapäisten syiden vuoksi. Tällaisten poissaolojen ajalta työnantajalla ei ole velvollisuutta palkan maksuun.
Varhaisen tuen toimintamalli ehkäisee vakavia työkykyongelmia Työpaikalla sovitaan yhteistoiminnassa mihin mallilla pyritään sovitut varomerkit, joihin reagoidaan käytäntö, jonka mukaan edetään: puheeksiotto: esimies tarttuu havaitsemiinsa varomerkkeihin ja ilmaisee huolensa työntekijälle kahden kesken selvittely ja järjestelyt: toiminta jatkossa yhteistyö työterveyshuollon kanssa: kun kyseessä on terveysongelma tai tilanne ei selviä tai parane toimijoiden velvollisuudet yhteistyökäytännöt mallin toimivuuden seuranta ja kehittäminen.
Työssä ilmenevät selvittelyä vaativat varomerkit: runsaat poissaolot jatkuvasti pitkittyvät työpäivät heikentynyt työn laatu ja tuottavuus, lisääntyvät virheet kielteinen asiakaspalaute usein esiintyvät ristiriidat tai vakava konflikti sovittujen aikataulujen tai vastuiden laiminlyönti vetäytyminen sosiaalisesta kanssakäymisestä lisääntyneet myöhästymiset huolimattomuus, välinpitämättömyys tai epäsiisteys outo tai muuttunut käytös, epäasiallisuus päihtyneenä tai krapulaisena esiintyminen esimiehen oma huolestuneisuus
Puheeksioton avulla selvitellään tilannetta ja sovitaan, miten edetään Tartu asiaan mahdollisimman varhain. Jos mietit, pitäisikö, niin tartu! Järjestä keskustelu työntekijän kanssa. Työntekijä voi pyytää keskusteluun tukihenkilön. Valmistaudu keskusteluun. Voit pyytää ohjeita työterveyshuollosta. Käyttäydy ystävällisesti ja asiallisesti. Muista, että asenteesi ilmenee myös sanattomasta viestinnästä. Kerro keskustelun syy: huoli: konkreetit tosiasiat, joihin se perustuu tavoite: selvittely, jotta työt saadaan sujumaan. Kuuntele työntekijää. Ideoikaa yhdessä vaihtoehtoja ja ratkaisuja. Tarvittaessa voitte varata suunnitteluun enemmän aikaa ja sopia uuden tapaamisen. Sopikaa yhdessä, miten etenette ja milloin tarkistatte taas asiantilan. Ole kärsivällinen. Muista, että aina on tehtävissä jotain. Jos kysymyksessä vaikuttaa olevan terveyteen liittyvä asia tai keskustelu ei suju, varatkaa työntekijälle aika työterveyshuoltoon. Tehkää palaverista muistio ja allekirjoittakaa se.
Työkykyä voidaan tukea työjärjestelyillä Muokkaa tehtävänkuvaa ja työolosuhteita: rajaa työtehtäviä säädä työkuormitusta vapauta tehtäviä aikatauluista kehitä työtä tai työyhteisöä lisää yhteistyötä muuta työryhmäkokoonpanoa rauhoita työympäristö tee työaikajärjestelyjä lisää joustomahdollisuuksia järjestä lisä- tai uudelleenkoulutusta järjestä työnohjaus mahdollista (ammatillinen) kuntoutus.
Työterveysneuvottelu (kolmikantaneuvottelu, yhteisneuvottelu) Työnantajan, työntekijän ja työterveyshuollon yhteistyömuoto, jonka avulla sovitaan työntekijän työkykyä tukevista työjärjestelyistä: Neuvotteluun osallistuu ainakin työntekijä, esimies ja työterveyshuollon edustaja. Harkinnan ja mahdollisuuksien mukaan myös työsuojeluvaltuutettu tai luottamusmies voi osallistua. Kukin puhuu omasta näkökulmastaan ja tuo esille haluamansa asiat. Neuvottelusta laaditaan muistio, jonka kaikki osallistujat hyväksyvät ja allekirjoittavat.
Työterveysneuvottelussa käsiteltävä asiat neuvottelun syy ja tavoite nykytilanne ja siihen vaikuttaneet tekijät työkykyä tukevat ja alentavat tekijät ehdotukset työkyvyn tukemiseksi toimintasuunnitelma muut mahdolliset tukitoimet työyhteisölle tiedottaminen tilanteen seuranta