KASVIKOHTAISIA OHJEITA

Samankaltaiset tiedostot
Timperintie SAUVO

Carbon Kick Booster:n vaikutus tuholaisiin ja torjuntaeliöihin

Kasvintuhoojien tarkkailu ja biologinen torjunta. Luomumpi Varsinais-Suomi

Marjanviljelyn vihreä linja! Suonenjoki Berner Oy Kasvinsuojelu ja puutarhanhoito Asmo Saarinen

Biologinen kasvinsuojelu

TAMMIKUU HELMIKUU MAALISKUU HUHTIKUU TOUKOKUU KESÄKUU HEINÄKUU ELOKUU SYYSKUU LOKAKUU MARRASKUU JOU

Mansikan tuhoeläinten torjunta

Ajankohtaista kasvinsuojelusta. Tuomo Tuovinen Pellonpiennarpäivä, Suonenjoki

Marjaohjelma hanke tuholaistarkkailut Seminaari Suonenjoki Jari Känninen

Mehiläiset ja muut pölyttäjät maatalouden muutosten mittareina. Tuula Lehtonen Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry Seinäjoki 26.3.

Kasvintuhoojien aiheuttamat vahingot. Tommi Oraluoma Suonenjoki

Koristekasveilla esiintyvät kirvat

Kesäkuulumisia. Iso- ja pikkuvattukirva. Uutiskirje

Biotus Oy tuoteluettelo

HOITO-OHJEET. Viljelylaatikot

Calypso SC 480 laajennettu käyttöalue (minor use, aik. off label): käyttökohteet ja - ohjeet tuhohyönteisten torjunnassa

Syngentan kasvinsuojeluopas. Mansikalle

Matias Rönnqvist & Asmo Saarinen Berner Oy Kasvinsuojelu ja Puutarhanhoito

IPM-kokemuksia kesältä 2010

KURSSI Koristekasvien kirvat ja jauhiaiset. Kirvamoniste

Mari-Anni Jääskeläinen & Jukka Rankinen KASVINSUOJELUSUUNNITELMA YRJÄNÄISEN PUUTARHA

Herukat säiden armoilla

Biologisen torjunnan strategiat kukkaviljelyssä. Irene Vänninen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Kasvinsuojelu

PÖLYTYS ON MEHILÄISTARHAUKSEN ARVOKKAIN TUOTE

Mansikan tuholaistorjunta avomaalla ja tunnelissa, ongelmia ja IPM-ratkaisuja

INTEGROITU (TARPEEN MUKAINEN) TORJUNTA

Prestop ja Prestop Mix -valmisteet biologiseen taudintorjuntaan mansikalla ja vadelmalla. Päivi Heino Verdera Oy/Lallemand Plant Care

Ruukkukukkien biologinen kasvinsuojelu

Poimintoja vadelman kasvinsuojelusta

Parempaa tehoa kasvinsuojeluun. Päivi Parikka, Isa Lindqvist Luke kasvinterveys Jokioinen

Jauhiaisten biologinen torjunta. INTO-kurssi: Jauhiaisten integroitu torjunta 15. ja Irene Vänninen MTT

Kasvintuhoojat muuttuvassa ilmastossa. Päivi Parikka, Saila Karhu ja Tarja Hietaranta MTT kasvintuotannon tutkimus

Tuhoeläimet viljoilla, onko niitä? Erja Huusela-Veistola PesticideLife loppuseminaari

Tarkkaile ja Tunnista

Tuotekuvasto 2015 Verkkokauppa kotisivuillamme

Prestop Mix omenan, mansikan ja vadelman biologiseen kasvinsuojeluun

lajien tunnistaminen

TUNNELIVADELMAN KIRVATORJUNNAN TEHOSTAMINEN ANTHOCORIS NEMORALIS PETOLUTEEN AVULLA

Tuhoeläimet viljalla torjunnan nykytilanne ja tulevaisuuden haasteet

Muhkeat marjat, Hienot hedelmät

Luomutorjunta. 1) Ennakoiva torjunta. Taudeista ja tuholaisista puhdas taimi- ja siemenmateriaali

MANSIKKAPUNKIN BIOLOGINEN TORJUNTA PETOPUNKKIEN AVULLA

Karate Zeon-tekniikka. Tuhoeläinten torjunta-aine. vaarallinen. lambda-syhalotriini 100 g/l. Valmistetyyppi: CS

Peittauksella kasvitaudit hallintaan Luomuohrapäivä, Mustiala Asko Hannukkala, MTT Kasvintuotannon tutkimus Jokioinen, Peltokasvit

Kasvihuonevihannekset Hinnat alv O %

Avaunt. Avaunt tuhohyönteisaine rapsikuoriaisten torjuntaan

Calypso SC 480 / Minor use (6) Vähäiset käyttötarkoitukset -käyttöohjeet tuhoeläinten torjunnassa perustuen kasvinsuojeluaineasetuksen

Pörinää ilmassa, möyrimistä maassa - madot ja hyönteiset luonnossa

Integroitu torjunta Suomessa

Honeoye FinE. Jonsok FinE. Kaunotar FinE. Lumotar. Valotar FinE AIKAISET LAJIKKEET KESKIKAUTISET LAJIKKEET

Mehiläislevitteinen biologinen täsmätorjunta mansikan ja vadelman harmaahomeen torjunnassa

Käämitauti ja muita nurmien kasvitauteja. Agrimarket siementuottajatilaisuus Hämeenlinna

Avaunt. Avaunt tuhohyönteisaine rapsikuoriaisten torjuntaan

FASTAC 50 Tehoaine: Valmistetyyppi: Käyttötarkoitus: Varoitukset: Käytön rajoitukset: Ympäristöhaittojen ehkäisy:

Kevätrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Suomi elää metsästä. Elääkö Suomi metsäluonnosta?

Taimesta kirsikkapuuksi ohjeita kotipuutarhurille kirsikkapuun istuttamisesta, hoidosta ja lajikkeista

Sumi Alpha 5 FW/ (6)

Ympäristölle vaarallinen

Öljykasvien tuhoeläimet 2012

MARJAKIERTUE 2015 KASVINSUOJELUKUULUMISET

Hedelmän- ja marjanviljely

Tomaatin viljely. Töiden tekeminen puutarhatuotannossa/kasvihuone Tuula Tiirikainen

Pahkahomeen monet isäntäkasvit Asko Hannukkala Kasvinsuojelupäivä Hämeenlinna

Punkkiongelmat vadelmalla toimiiko biologinen torjunta?

Mansikan viljely tunneleissa. Marjamaat-hanke Joensuu Arja Raatikainen ProAgria Etelä-Pohjanma

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0045/6. Tarkistus. Karl-Heinz Florenz PPE-ryhmän puolesta

KASVUSTOHAVAINTOJA. Tuntomerkit: Pituudeltaan noin kaksi millimetriä, väriltään kiiltävän musta tai tummansininen, pisaranmuotoinen kovakuoriainen.

A `St. Michel (Mikkeli) `Haaga`

Avomaan vihannesviljely

IP viljelyn ohjeet marjanviljelyyn. Suonenjoki Matias Rönnqvist Berner Oy

Vadelman tehotuotantokokeen tulokset vuodelta 2010 Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi

Kuminatilakierroksilta tietoa kasvintuhoojien yleisyydestä

Terttuherukan viljely ja lajikkeet

Mehiläiset maataloushallinnossa - hallinnassa?

Pölytyspalvelut mustikkasatojen

Katsaus kasvukauden 2018 tuholaisiin

Viljelijätuki-infot kevät 2019

Kuminan kasvinsuojelu

MACROLOPHUS PYGMAEUS -PETOLUDE YMPÄRIVUOTISESSA KASVIHUONEKURKUN VILJELYSSÄ

UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE. Katse syyshoitoon. Kokemuksia Norjasta ja Tanskasta. Mikkeli

Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet

Kaupunkiviljelyn verkkokurssi varhaiskasvatukseen. Helppoa, hauskaa ja lapsilähtöistä!

Saskatoonin viljely Amelanchier alnifolia. Kainuun ammattiopisto, aikuiskoulutus

Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1

Karhunvadelman viljely

BIOLOGINEN TORJUNTA AVOMAALLA JA TUNNELEISSA HEINI KOSKULA / BIOTUS OY

Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa Taudit

Hapro. Toimintasuunnitelma. Teksti ja kuvat: Niina Lindell

Vähäiset käyttötarkoitukset -käyttöohjeet tuhoeläinten torjunnassa perustuen kasvinsuojeluaineasetuksen 51 artiklaan Varoitus

Jättiputki. Tunnistaminen. Jättiputken siementaimet ovat vaahteranlehtimäisiä.

Agrimarket- Viljelijäristeily

MAATILAN DELTAMETRIINI Tuhoeläinten torjuntaan. vaarallinen. Tehoaine: deltametriini 50 g/l sisältää myös aromaattista liuotinta. Valmistetyyppi: EW

Ennakoiva torjunta ja viljelyhygienia

Mansikan aitouskoetulokset vuonna 2015

Mikrobit avuksi omenan taudintorjuntaan ja kasvun edistämiseen Hedelmän- ja marjanviljelyn luentopäivät, Aulanko 2017

Vähäiset käyttötarkoitukset -käyttöohjeet tuhoeläinten torjunnassa perustuen kasvinsuojeluaineasetuksen. Varoitus

Marjanviljely elinkeinona

UUTTA: Substral Patch Magic Nurmikonpaikkaaja 3-i-1

Transkriptio:

Käyttäessäsi torjunta-aineita, tarkista niiden yhdensopivuus hyötyeliöiden kanssa KASVIKOHTAISIA OHJEITA MANSIKKA IPM strategia mansikalla Jarvenkyla Oy www.jarvenkyla.fi puh 0505 717 333 Sivu 1

Miksi kehittäisit integroitua tuholaistorjuntaa mansikantaimillasi? Mansikat ovat terveellistä ruokaa, koska ne sisältävät antioksidantteja. Jotta kuluttajan tarpeet ja vaatimukset voidaan saavuttaa, pitää torjunta-ainejäämien määrää marjoissa ja hedelmissä vähentää. Hyötyeliöiden käytöllä, osana integroitua tuholaistorjuntaa (IPM), voidaan tehokkaasti rajoittaa torjunta-ainejäämiä mansikalla ja myös saavuttaa seuraavia etuja: tuotteen laatu paranee. Mitä vähemmän viljelyssä tarvitsee käyttää torjunta-ainetta, sitä tuottavampi ja korkealaatuisempi marja tai hedelmä on. koska torjunta-aineiden, eli kemikaalien käyttökerrat vähenevät, taimien viljely on työntekijöille turvallisempaa ja tuotteet ovat turvallisempia kuluttajille torjunta-ainejäämien pienentyessä. hyötyeliöiden käyttö vaatii yleensä vähemmän työtä; kun hyönteiset on levitetty kasvustoon, ne tekevät työn puolestasi. tämänkaltaiset hyötyeliöt ovat ihanteellinen työkalu vastustuskykyisten tuholaisten torjuntaan, niiden avulla voit vähentää tuholaiskantaa viljelmälläsi pysyvästi ja ympäristöä säästävällä tavalla. voit käyttää integroitua torjuntaa eli IPM strategiaa markkinointikeinona. jos käytät pölyttäjiä, voit suojella kimalaisia ja lisätä niiden aktiivisuutta vähentämällä torjunta-aineruiskutusten määrää. Neuvoja Tämän esitteen tarkoitus on kertoa viljelijöille tuotteistamme, sekä mitä tuotteita mansikan tuholaisiin voidaan viljelmällä käyttää. Neuvot perustuvat yleiseen toimintatapaan lauhkean ilmaston alueilla ja saattavat vaihdella erityistilanteissa. Ota yhteyttä neuvojaasi ja keskustele sinulle ja viljelyalueellesi sopivasta toimintatavasta. Vastuuvapauslauseke www.sipat.eu Jarvenkyla Oy www.jarvenkyla.fi puh 0505 717 333 Sivu 2

Pölytys Mansikkapesä Kimalaisten edut pölytyksessä lisää sadonkorjuukelpoisten mansikoiden määrää epämuodostuneita mansikoita on vähemmän ne ovat aktiivisia myös alhaisissa lämpötiloissa ja kun valoa on vähemmän Multi-pesä ne eivät ole agressiivisia & ja ne kärsivät mehiläisiä vähemmän suunnistus ongelmista. 1 kimalaisen pitää käydä kukassa 4-5 kertaa, kun mehiläinen taas käy ainakin 15 kertaa Miten niitä käytetään? Lasikasvihuoneissa: 1 (tai 2) mansikalle tarkoitettua pesää / 1.000 m² (riippuen kukkien määrästä) Muovikasvihuoneissa: 1 (tai 2) mansikalle tarkoitettua pesää / 1.000 m² (riippuen kukkien määrästä) Kasvutunneleissa: 50 m tunneli: 1 mini-pesä 70 m tunneli: 1 mansikkapesä >100 m tunneli: 2 mansikkapesää Vaihda jatkuvasatoisilla lajikkeilla uuteen pesään aina 6-8 viikon välein. Miten pölytysaktiivisuuden voi tarkistaa? Pölytyksen tehon voi tarkistaa emien ruskeasta värityksestä. Jos emit eivät ole pölyttyneet, ne jäävät kellertävän vihreiksi ja heteet ovat täynnä siitepölyä. Kun kimalaiset käyvät kukissa säännöllisesti, terälehtien alaosa muuttuu ruskeaksi ja ne putoavat hedelmöityksen jälkeen. Jos emit eivät 5 päivän kuluessa muutu täysin ruskeiksi, hedelmä ei mahdollisesti kasva täysikokoiseksi. Pölyttymätön kukka Pölyttynyt kukka Jarvenkyla Oy www.jarvenkyla.fi puh 0505 717 333 Sivu 3

Ripsiäiset Tuholainen Toukka Kotelovaihe Aikuinen Laevipat Orius laevigatus tai Cucupat Amblyseius cucumeris tai Majuspat Orius majusculus Cucupat-S Ennakkotorjunta: 0,5-1,5 eliötä/m² Ennakkotorjunta: 100 to 300 eliötä/m² 2 levityskertaa, 1-2 viikon välein. tai 1 Cucupat-S/2 jm Swipat tai Swipat-S Ennakkotorjunta: 1 Swipat-S/2 jm tai 20-50 eliötä/m² Torjunta: 1 Swipat-S /2 jm tai 150 eliötä/m² jm = juoksumetri Ripsiäinen on hankalasti havaittava ja tarkkailtava tuholainen. Stickypat B (sininen liima-ansa) on erinomainen työkalu tuholaisten havaitsemiseen ja tuholaisten määrän arvioimiseen. Tämä tuholainen pitää hyvin paljon sinisestä väristämme ja äärimmäisissä tapauksissa sen aikuisia yksilöitä voi seurata tehokkaasti suurella määrällä Stickypat B ja Stickypat Roll B (sininen liima-ansa rullassa) liima-ansoja. Sininen värimme ei vedä herkästi puoleensa Oriusta eikä likastu yhtä helposti kuin tumman sininen. Annostus: 20-40 Stickypat B / ha 1 Stickypat B / 2-4 jm tai rullasta Stickypat Roll B vaakasuoraan taimien yläpuolelle (tehotarkkailuun). Jarvenkyla Oy www.jarvenkyla.fi puh 0505 717 333 Sivu 4

Punkit Tuholainen Nymfi Aikuinen Seitti Feltipat(Feltiella acarisuga) Phytopat (Phytoseiulus persimilis) Ennakkotorjunta: 2 pottia joka 2 viikko Torjuntaan yleensä: 4-6 eliötä/m² Torjunta: 5-6 pottia/ha joka viikko 3 peräkkäisen viikon ajan Vaativat korkeaa ilmankosteutta. Pesäkkeiden torjuntaan: 1.000 eliötä 1 potti sisältää 250 kotiloa pesäkkeisiin (riippuu punkkien määrästä) Calipat (Neoseiulus californicus) Ennakkotorjunta: 20 eliötä/m² Torjunta: 50-60 eliötä/m² (keskitetään pahoihin pesäkkeisiin) jm = juoksu metri Lentävät hyönteiset eivät ole punkkeja vaan ne oleskelevat lehtien alla. Suosittelemme noin 100 lehden/ha yhdenmukaista tarkastamista ja liikkuvien eliöiden kaikkien vaiheiden tarkkailemista luupilla. Jarvenkyla Oy www.jarvenkyla.fi puh 0505 717 333 Sivu 5

Kirvat Tuholainen Chaetosiphon mansikkakirva A.gossypii kurkkukirva Rhodobium keltainen ruusukirva Macrosiphum spp. ansarikirva Huomaa: Kirvalajeja on mansikalla valtavasti siksi me käsittelemme tässä vain kahta yleisimmin esiintyvää. Colepat (Aphidius colemani) Ennakkotorjunta: 0,25-1,5 eliötä/m² Aphis gossypii & Myzus sp. torjuntaan Torjunta: 0,25-1,5 eliötä/m² Adalipat (Adalia bipunctata) Torjunta: 10-20 eliötä/m² (keskitä pesäkkeisiin) Ervipat/Aphepat (Aphidius ervi tai Aphelinus abdominalis) Rhodobium porosum, Macrosiphum sp. Aulacorthum solani, Acyrtosyphon malvae viimeksi mainitulle vain A. ervi Torjunta: 0,25-1,5 eliötä/m² Aphidopat (Aphidoletes aphidimiza) Ei voida käyttää Swirskii n kanssa Ennakkotorjunta: 0,25 eliötä/m² Torjunta: toista 2-4 kertaa riippuen tuholaisten määrästä Matripat(Aphidius matricariae) Aulacorthum, Aphis sp. & Myzus sp. torjuntaan Torjunta: 0,25-1,5 eliötä/m² Chrysopat (Chrysopa carnea) Torjunta: 5-10 eliötä/m² (keskitä levitys pesäkkeisiin) * ask your advisor to know which mix of parasitoids would be the most adapted to your conditions Kirvat sekä ryömivät että lentävät ja tarkkailu voisikin perustua 100 taimen tarkastamiseen / ha, näin kirvojen esiintymisen voisi varmistaa. Muurahaiset helpottavat kirvojen havaitsemista, mutta toisaalta ne myös suojelevat kirvoja biologisilta torjuntaeliöiltä. Käytä Stickypat Y (keltaisia liima-ansoja) siivellisten kirvojen havaitsemiseen. Käyttömäärä 20-40 Stickypat Y / ha Jarvenkyla Oy www.jarvenkyla.fi puh 0505 717 333 Sivu 6

Luteet Lygus rugulipennis peltolude Nymfi Aikuinen Liocoris tripustulatus nokkoslude Peltoluteen aiheuttamaa vahinkoa Pölytysongelma Tällä hetkellä tähän tuholaiseen ei ole olemassa mitään biologista torjuntaa. On käytettävä kemiallista torjuntaa. Ota yhteyttä neuvojaasi ja keskustele mikä, esimerkiksi valikoiva torjunta-aine, sopii sinun torjunta-strategiaasi. Kaikkia liikkuvia luteita voidaan tarkkailla ravistamalla taimia niin, että eliöt putoavat taimen alle asetetulle valkoiselle tekstiilille. Kasvustossa ludemäärä saa olla vain on hyvin pieni, koska ne aiheuttavat niin suurta vahinkoa hedelmälle. Jarvenkyla Oy www.jarvenkyla.fi puh 0505 717 333 Sivu 7

Begoniapunkit Tuholainen Calipat(N. californicus) Torjuntaan: 50-200 eliötä/m² pesäkkeisiin toista 2-3 kertaa viikon välein Cucupat (A. cucumeris) Torjuntaan: 100-300 eliötä/m² pesäkkeisiin, toista 2-3 kertaa viikon välein Swipat(T. swirskii) Torjuntaan: 50-200 eliötä/m² pesäkkeisiin toista 2-3 kertaa viikon välein Begoniapunkit ovat pieniä punkkeja, ne ovat läpinäkyviä joten tarvitset 15x-20x suurennuslasin tai luupin niiden havaitsemiseen. Useimmiten niitä löytyy kasvin kasvupisteen läheisyydestä tai nupuista. Tarkkailu perustuu pääasiallisesti oireiden havaitsemiseen. Merkitse havaitut pesäkkeet värikkäällä merkillä. Kasvukauden alussa suosittelemme ensin käytettäväksi valikoivaa kemiallista torjunta-ainetta, jolla on lyhyt varoaika ja sitten vasta torjunnan aloittamista torjuntaeliöillä. Ota yhteyttä neuvojaasi ja keskustele mikä sopii torjuntastrategiaasi. Jarvenkyla Oy www.jarvenkyla.fi puh 0505 717 333 Sivu 8