KITEEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖKERTOMUS

KITEEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖKERTOMUS 2011 KH 20.8.2012 KV 17.9.2012

SISÄLLYSLUETTELO 1. LUKIJALLE... 3 2. KITEEN KAUPUNKI TYÖNANTAJANA... 4 3. KEHITTÄMISTYÖ HENKILÖSTÖPALVELUISSA 2011... 5 4. HENKILÖSTÖOHJELMA... 8 5. MITÄ MEILLE KUULUU?... 8 6. TIETOJA HENKILÖSTÖSTÄ... 10 Palkkauskustannukset: - vakinaiset - sijaiset ja määräaikaiset... 11 Varahenkilöstö... 11 Eläköityminen vuonna 2011 ja eläköitymisennusteita... 13 Henkilöstön poissaoloista vuonna 2011... 15 Lisätyö ja ylityö... 18 Työllisyyden edistäminen... 19 7. TYÖHYVINVOINNIN EDISTÄMINEN... 20 Kaari-malli Kiteen Aikaisen Aktiivisen Reagoinnin malli... 20 Työterveyshuolto... 21 Työterveyshuollon kustannukset vuonna 2011... 22 Henkilöstöedut 2011... 23 Työsuojelu... 24 8. TYÖNANTAJAN JA HENKILÖSTÖN VÄLINEN YHTEISTOIMINTA... 25 Yhteistyötoimikunta... 25 9. HENKILÖSTÖHALLINNON ORGANISAATIO JA TYÖNJAKO VUONNA 2011... 26 Henksu... 27 Liite 1 KITEEN KAUPUNGIN PALKKAUS- JA HENKILÖSTÖKUSTANNUKSET 2009-2011 (koko henkilökunta)... 28 LIITE 2 LUONTOIS- JA ATERIAEDUT 1.1.2008-31.12.2011 (koko henkilökunta)... 29 LIITE 3 KILOMETRIKORVAUKSET JA PÄIVÄRAHAT 1.1.2009-31.12.2011 (koko henkilökunta)30 Työmerkkipäivä 2011 (Kuvassa vasemmalta oikealle) Anna-Maija Tikkanen (20 v.), Satu Pippola (10 v.), Ulla Eronen (20 v.), Mirja Hurskainen (20 v.), Päivi Tapaninen (10 v.), Marjatta Hakulinen (30 v.) ja Martti Kananen (30v.). 2

1. LUKIJALLE Kiteen kaupungin henkilöstöpolitiikka ja henkilöstöjohtamisen malli ovat jalostuneet viime vuosina näkyvästi. Onnistuminen on ollut yhteisen oppimisprosessin tulosta. Vuoropuhelu poliittisen ja viranhaltijajohdon, lähiesimiesten, työsuojelutoimijoiden, ay-luottamusmiesten ja työterveyshuollon välillä on rakentanut yhteistä ymmärrystä kunnan henkilöstön, palvelun ja talouden kolmiyhteydestä. Työelämän tavoitteita koskevassa yleisessä yhteiskunnallisessa keskustelussa usein edelleen abstraktille tasolle jäävän tuloksellisuuden tavoittelun keinot ovat jäsentyneet yhteisessä keskustelussa toiminnaksi, jossa henkilöstöllä on keskeinen rooli. Tuloksellisuutta eli toiminnan laatua, tehokkuutta, taloudellisuutta ja vaikuttavuutta kehitetään käytännössä panostamalla työhyvinvointiin ja työssäjaksamiseen, tekemällä määrätietoista henkilöstösuunnittelua, kehittämällä asiakaspalvelua ja viestintää, investoimalla osaamiseen sekä sujuvoittamalla työ- ja palveluprosesseja. Kiteen kaupungin henkilöstökertomus vuodelta 2011 kertoo yhdessä omaksutun uuden ajattelutavan ja toimintamallin konkreettisesta toimeenpanosta ja toimeenpanon tuloksista. Se kertoo myös edelleen laajentuneesta henkilöstöpolitiikan ja johtamisen toimijaverkostosta ja jäsentyneemmästä yhteistyöstä, joka ulottuu myös Kiteen kaupungin organisaatiorajojen ulkopuolelle. Kehittämistoiminnankin puolesta vilkkaaseen vuoteen mahtui myös paljon myllerrystä. Sosiaali- ja terveyspalvelujen kentässä tapahtuneet liikkeenluovutukset ja niihin liittyneet henkilöstösiirrot, talouden tasapainottamisohjelman suunnittelu ja toimeenpanon käynnistäminen sekä ylimmässä viranhaltijajohdossa tapahtuneet tilapäiset henkilövaihdokset aiheuttivat epävarmuutta ja jännitteitä, jotka söivät sekä henkilöstön että esimiesten voimavaroja ja nakersivat jaksamista. Näistä iloista ja haasteista kertoo kädessäsi oleva Kiteen kaupunki henkilöstökertomus vuodelta 2011. Henkilöstökertomus on vakiintunut osa Kiteen kaupungin tilinpäätösaineistoa. Siihen on perinteisesti koottu eri toimialoilla tapahtuneita henkilöstöön vaikuttaneita muutoksia ja kehityskulkuja, tietoja henkilöstön rakenteesta, määrästä ja laadusta ja niiden kehittymisestä, henkilöstön kehittämiseen liittyvistä toimenpiteistä, työhyvinvoinnin edistämiseen, työsuojeluun sekä työnantajan ja henkilöstön väliseen yhteistoimintaan liittyvistä tapahtumista sekä tiedottamisesta. Kiteen kaupungin henkilöstökertomus on johtamisen työkalu. Sen avulla voidaan seurata ja arvioida henkilöstöpolitiikan ja henkilöstövoimavarojen johtamisen vaikuttavuutta ja toimenpiteiden osuvuutta. Henkilöstökertomusta vuodelta 2011 ovat olleet laatimassa toimialojen ja konsernin organisaatioiden johdon, henkilöstöhallinnon, palkkahallinnon, työterveyshuollon, työsuojelun sekä ay-luottamusmiesten edustajat. Prosessia on koordinoinut henkilöstösihteeri Tuija Vaittinen. Kiitos jälleen kaikille vuoden 2011 henkilöstökertomuksen syntyyn myötävaikuttaneille kitteeläisille eli Kiteen kaupungin työntekijöille! Nina Holopainen kehitysjohtaja Tuija Vaittinen henkilöstösihteeri/työhyvinvointipäällikkö 3

2. KITEEN KAUPUNKI TYÖNANTAJANA Kiteen kaupunki oli vuonna 2011 keskimäärin noin 911 työntekijällään Kiteen suurin työnantaja. Kiteen kaupunkia voidaan verrata työnantajana yksityisen sektorin monialayritykseen. Työntekijöitä työskenteli vuonna 2011 noin 200 erilaisella ammattinimikkeellä. Työntekijöistä n. 90 % oli naisia. N. 73 % työntekijöistä työskenteli vakinaisessa työ- tai virkasuhteessa. (Määräaikaisessa palvelussuhteessa kunta-alalla työskenteli vuonna 2010 noin 21 prosenttia henkilöstöstä. Vakinaisia oli 77 prosenttia/kuntatyönantajat 3.1.2012) Hallinnollisesti Kiteen kaupungin organisaatio jakautui hallintokeskukseen, sivistyskeskukseen, tekniseen keskukseen ja Helli-liikelaitokseen. Myös TILIKE-kuntatilitoimiston henkilöstö on Kiteen kaupungin palveluksessa. Kaupunkikonserniin kuuluvien Kiteen Lämpö Oy:n ja Kiteen Kotitalot Oy:n henkilökunta ei ole palvelussuhteessa Kiteen kaupunkiin. Kaupungin operatiivisesta johtamisesta vastasi johtoryhmä, johon kuuluivat kaupunginjohtajan lisäksi, hallintojohtaja, kehitysjohtaja, sivistysjohtaja, tekninen johtaja, Helliliikelaitoksen johtaja sekä vuosittain vaihtuva henkilöstön edustaja. Vuonna 2011 henkilöstöjäsenenä johtoryhmässä oli Tehy ry:n edustaja. Hellin henkilöstön edustuksesta Hellin johtotiimiin sovittiin yhteistyötoimikunnan kokouksessa marraskuussa (edustus v. 2012 Super ry, varalla Tehy ry.) 4

3. KEHITTÄMISTYÖ HENKILÖSTÖPALVELUISSA 2011 Vuoden 2012 aikana tehtiin tai valmisteltiin seuraavia henkilöstöhallintoon tai - palveluihin liittyviä, tuloksellisempaan toimintaan tai sujuvampiin prosesseihin tähtääviä toimenpiteitä tai uudistuksia: Tavoitteellisen ja määrätietoisen henkilöstösuunnittelun prosessin kehittäminen sai uutta vauhtia henkilöstösuunnittelun työryhmän eli HENKSUn perustamisesta ja sen toiminnan mallintamisesta. Työryhmän kokoonpanoa ja toiminta-ajatusta jalostettiin ensimmäisen toimintavuoden aikana ja lopullisen muotonsa se sai syksyllä 2011. Tuolloin hyväksytyn toiminta-ajatuksen mukaan HENKSUn tehtäviksi määriteltiin mm. henkilöstövoimavarojen kohdentamisen suunnittelu ja koordinointi, rekrytointijärjestelmän kehittäminen, työnantaja- sekä työllisyyspolitiikkaa koskevien esitysten tekeminen sekä varahenkilöjärjestelmän seuranta ja edelleen kehittäminen. Toiminnan lähtökohta oli sosiaali- ja terveystoimen palvelurakennemuutos, jossa korostui Helli-liikelaitoksen henkilöstön uudelleen sijoittelu. Jo toiminnan alkuvaiheessa tarkastelu ja toiminta laajennettiin kuitenkin koko Kiteen kaupungin organisaatioon. Myös varahenkilöjärjestelmän kehittämisen alkuperäisenä tavoitteena oli sosiaali- ja terveystoimen (Helli-liikelaitoksen) sijaiskustannusten hillintä. Vakituisten sijaisten olemassaolo on myös vapauttanut esimiesresursseja pois sijaisten rekrytoinnista tarkoituksenmukaisempaan esimiestyöhön. Sijaisten vaihtuvuuden vähentyminen on puolestaan lisännyt asiakkaiden tyytyväisyyttä ja henkilöstön työssä jaksamista. Vaikka toiminta vuonna 2011 keskittyi Helli-liikelaitokseen, sen laajentaminen myös muille toimialoille on ollut kehittämistyön lähtökohta ja tavoite. Varahenkilöjärjestelmän toiminnasta on kerrottu yksityiskohtaisemmin henkilöstökertomuksen sivulla 11. Keväällä ja kesällä 2011 valmistellun ja elokuussa 2011 kaupunginvaltuustossa hyväksytyn talouden tasapainottamisohjelman 2011-15 toimenpiteet painottuivat henkilöstömenojen leikkauksiin. Henkilöstöpalvelutiimi tuki johtoryhmää ja kaupunginhallitusta aktiivisesti prosessin eri vaiheissa kartoittamalla, analysoimalla ja esittelemällä henkilöstömenojen tasapainottamisen eri vaihtoehtoja ja arvioimalla niiden vaikuttavuutta ja tarkoituksenmukaisuutta ja mahdollisia kerrannaisvaikutuksia. Kartoitusten ja analyysien tulokset koostettiin eri sidosryhmien käyttöön soveltuviksi materiaalipaketeiksi. Näistä yksi, Säästökirja, kohdennettiin koko henkilöstölle. Jokaiselle työntekijälle jaettuun Säästökirjaan koottujen vinkkien ja ohjeiden avulla havainnollistettiin yksittäisen työntekijän mahdollisuutta osallistua henkilöstömenojen tasapainotustalkoisiin työpaikan jokapäiväisessä arjessa ja toisaalta esimiehen roolia toimenpiteiden mahdollistajana ja tukijana. Kiteen kaupungin henkilöstöasioita vuonna 2011 leimanneita liikkeenluovutuksia ja henkilöstösiirtoja valmisteltiin työstämällä ja auki kirjoittamalla ao. prosesseihin liittyviä kuvauksia ja toimenpidesuunnitelmia. Taustoja ja lähtökohtia selvitettiin mm. Kuntatyönantajien työmarkkinalakimiesten avustuksella. Yleistä prosessikuvausta sovellettiin kaikissa vuoden mittaan valmistelluissa ja/tai toteutetuissa irtautumis- tai liittymiscaseissa (Rääkkylän sosiaali- ja terveystoimen siirtyminen Rääkkylän kunnalle, Kesälahden ja Tohmajärven varhaiskasvatuksen siirtyminen kuntiin sekä sosiaali- ja terveystoimen tilaajakeskuksen ja maaseutuhallinnon siirtyminen Kiteen kaupungille). Työhyvinvoinnin ja työssä jaksamisen tukemisen mallien kehittely jatkui aktiivisesti osittain seutukunnallisena yhteistyönä mm. Kevan PoKa hankkeen puitteissa. Varhaisen ja tehostetun tuen sekä työhön paluu tuen toimintamallit jalostuivat KAARI malliksi (Keski- Karjalan Aikaisen Aktiivisen Reagoinnin Malli), joka oli PoKa hankkeen kautta näkyvästi 5

esillä myös valtakunnallisesti, mm. Kevan sähköisissä työnantajamateriaaleissa ja kuntoutustyöpajassa marraskuussa. KAARI mallin kehittelyn yhteydessä tarkennettiin ja kirkastettiin myös työhyvinvoinnin tukemiseen liittyvää Kiteen kaupungin sisäistä työnjakoa työnantajan, työterveyshuollon ja työsuojelun kesken. Prosessin ohessa saatiin myös ohjausta kuntoutuspalveluohjauksen ja Kevan palveluiden hyödyntämiseksi. Työnantajan näkökulma työhyvinvoinnin ja tuloksellisuuden keskinäiseen yhteyteen sekä odotukset työhyvinvoinnin edistämisen vaikuttavuuden suhteen olivat keskustelussa mm. Keski-Karjalan valtuustojen yhteisessä iltakoulussa maaliskuussa, jossa oli mukana Kevan johtajaylilääkäri Tapio Ropponen. Osittain PoKa projektin vanavedessä Kiteen kaupungille alettiin kehitellä myös työhyvinvoinnin kehittämistyön ja laajemmin koko henkilöstöpolitiikan vaikuttavuuden ja henkilöstöasioiden seurannan prosessia ja mittaristoa. Samalla henkilöstöasioiden seuranta liitettiin ja sisäistettiin osaksi sisäistä valvontaa, jonka suunnitelmaa tarkennettiin samanaikaisesti. Seurantajärjestelmää valmisteltiin ja mittareita kehitettiin yhdessä ayluottamusmiesten ja koko yhteistyötoimikunnan kanssa. Kehittämistyöhön liittyen esimiehiä valmennettiin Populus ohjelman raportointityökalujen käyttöön. Populus henkilöstöhallinto-ohjelmaan liitetty sähköinen työajanseuranta otettiin käyttöön syksyn 2010 kokeilun jälkeen lähes kaikissa Titania ohjelman ulkopuolella olevissa työyksiköissä. Käyttöönotto perustui paikallissopimukseen, joka hyväksyttiin kaupunginhallituksessa joulukuussa 2010. Työyksiköitä perehdytettiin ohjelman käyttöön sitä mukaa, kun päätös käyttöönotosta ja sen ajankohdasta oli tehty. Henkilöstön siirtoihin ja henkilöstömenosäästöjen suunnitteluun liittyneen työmäärän vuoksi palkkausjärjestelmään kohdentuvaa kehittämistyötä ei pystytty tekemään suunnitellulla tavalla. Sopimuskohtaista työryhmätyöskentelyä ei saatu käynnistettyä. Kunnallisen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksen edellyttämän TS-työryhmän toimintaa valmisteltiin, mutta sitäkään ei pystytty jatkamaan muiden, osittain ennakoimattomien haasteiden ja muutosprosessien takia. PARAS lain mukainen palkkaharmonisointi saatiin kuitenkin päätökseen paikallisneuvottelujen tuloksena 23.6.2011. Harmonisointi painottui sosiaali- ja terveystoimen tehtäviin eli käytännössä Helli liikelaitoksen henkilöstöön. Harmonisointia edeltänyt laaja ja perusteellinen palkkatarkastelu ja vertailu ulotettiin kuitenkin myös emokaupungin puolelle ja myös siellä tehtiin tarvittavat palkantarkistukset. Harmonisoinnin viimeistely tehtiin pääasiassa 1.5.2011 voimaan tulleen paikallisen järjestelyerän avulla, mutta kaupunki käytti myös omaa rahaa. Tarkistetut palkat tulivat voimaan 1.5.2011 tai 1.1.2012, kaupunginhallituksen päätöksen mukaisesti. V. 2011 järjestettiin mm. seuraavat koulutukset: Koulutuksen nimi Kohderyhmä Ajankohta Kouluttaja, koulutuksen järjestäjä Sähköpostikoulutus, Word, Excel, Power- Point (perus- ja jatkokoulutusta) Kehityskeskustelu tuloksellisen johtamisen ja esimiestyön työkaluna Titania koulutus, versiopäivitys Koko henkilökunta Syksy 2011 Keski-Karjalan kansalaisopisto Esimiehet 4.3.2011 Peilipinta Consulting Oy/Päivi Perämäki Kaikki käyttäjät 6.5.2011 Satu Kuosmanen, Logica 6

Koulutuksen nimi Kohderyhmä Ajankohta Kouluttaja, koulutuksen järjestäjä Puheeksi ottaminen ja Kaari-mallin käsittely Osaava hankkeen koulutukset (esim. vertaismentorointiryhmä, verkkomateriaali opetuksen tukena, tietoverkot opetuksen tukena, interaktiiviset taulut opetuksen tukena jne. Opettajuuden uudet haasteet Asiakaspalvelukoulutus 2010-2011 Kitee Kirkkaasti Paras Ammattilainen - valmennus Karjalan Taha Tiimikoulutus Hygieniavastaavien ja diabetesvastaavien koulutus Ammatillisia videovälitteisiä täydennyskoulutuksia Keski-Karjalan kuntien esimiehet, työterveyshuollon henkilöstö ja työsuojeluhenkilöstö Opetushenkilöstö Opetushenkilöstö Maaliskuu 2011 Koko henkilökunta/opettajat Tuotekehittäjän erikoisammattitutkinto JET Taloushallinnon järjestelmien yhtenäistäminen ja uudistaminen Hellin ikäihmisten ja aikuisten palvelut Hellin vastuualueiden vastuuhoitajat Hellin hoitohenkilöstö Suomi Oy 31.3.2011 PoKa-hanke/KEVA Kehittämisasiantuntija Eeva-Maria Gerlander ja kuntoutuspalveluohjaaja Aune Vänskä Elokuu 2011 Useita koulutuksia Useita koulutuksia vuoden aikana Useita koulutuksia vuoden aikana. Useita kouluttajia Teemu Kokko, Pohjois- Karjalan aikuisopisto Yhteistyökumppanina Pohjois-Karjalan aikuisopisto Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus, Logica Merja Mäkisalo- Ropponen PKSSK PKSSK Vuonna 2011 palkalliseen koulutukseen käytettiin yhteensä 999 kokonaista työpäivää (Kitee 390, Tilike 45, Helli 564). Lisäksi oli paljon osapäiväisiä koulutuksia, jotka eivät sisälly em. lukuihin. Palkatonta opintovapaata pidettiin yhteensä n. 900 työpäivää eli keskimäärin 3,5 työntekijää oli palkattomalla opintovapaalla v. 2011. Vuonna 2010 koulutuksia oli yhteensä 913 työpäivää (Kitee 424, Tilike 61, Helli 428). Henkilöstön osallistumista lisä- ja täydennyskoulutukseen tuettiin edelleen myöntämällä 12 palkallista vapaapäivää 3 vuoden aikana ammattitaidon kehittämiseen. Lisäksi järjestettiin henkilöstön infotilaisuuksia koko henkilöstölle seuraavasti: Ajankohta ja paikka Teema 19.9. Kesälahti 20.9. Tohmajärvi 22.9. Kitee iltapäivä- ja iltatilaisuudet Talouden tasapainottamiseen liittyvien toimenpiteiden vaikutus henkilöstöön, palkkaharmonisointi, Kaari-mallin jalkauttaminen 7

4. HENKILÖSTÖOHJELMA Vuoden 2011 aikana henkilöstöohjelman runkoa ja sen palasia työstettiin edelleen mm. seuraavilla osa-alueilla: 1. Henkilöstöpoliittiset linjaukset ja arvot 2. Johtamisen ja esimiestyön vahvistaminen 3. Työhyvinvoinnin ja työssä jaksamisen edistäminen (Kaari-malli) 4. Tuloksellisuuden edistäminen (työ- ja palveluprosessien kehittämishanke) 5. Palkkausjärjestelmän kehittäminen (ml. palkkaharmonisointiohjelma) 6. Henkilöstön ja työantajan välisen yhteistoiminnan kehittäminen 7. Osaamisen johtaminen 5. MITÄ MEILLE KUULUU? HALLINTOKESKUKSEN KUULUMISET (hallintojohtaja Ulla Huhtilainen) Kaupunginjohtaja Kirsi Hämäläisen elokuussa 2010 alkanut vuorotteluvapaa jatkui. Kaupunginjohtajan viransijasuutta hoiti hallintojohtaja Anssi Nykänen 12.4.2011 asti, jolloin hän jätti Kiteen kaupungin palveluksen ja siirtyi Leppävirran kunnan palvelukseen. Anssi Nykäsen jälkeen vs. kaupunginjohtajan tehtävää hoiti Eeva-Liisa Auvinen 31.8.2011 saakka, jolloin Kirsi Hämäläinen palasi vuorotteluvapaaltaan. Hallintojohtajan viransijaisuutta vuoden 2011 ajan hoiti Tiina Eskelinen. Hallintokeskuksessa valmisteltiin Keski-Karjalan maaseutupalveluiden uutta viiden henkilön organisaatiota, joka käynnisti toimintansa Kiteen kaupungin tehtäväalueena vuoden 2012 alusta. SIVISTYSKESKUKSEN KUULUMISET (hallintojohtaja Ulla Huhtilainen) Sivistyskeskuksen palveluksessa työskenteli vuonna 2011 yhteensä 140 henkilöä, joista 21 oli määräaikaisessa työsuhteessa. Vuoden aikana eläkkeelle siirtyi kaksi (2) työntekijää ja vuorotteluvapaalla oli viisi (5) työntekijää. Oppisopimustyösuhteessa oli yksi (1) työntekijä. Loppuvuodesta sivistystoimessa valmistauduttiin varhaiskasvatuksen siirtoon Helli liikelaitoksesta Kiteen kaupungin omaksi toiminnaksi 1.1.2012 alkaen. Sivistystoimen henkilöstön työmerkkipäivämuistamistilaisuus järjestettiin toukokuussa. Lokakuussa kaupunginhallitus päätti osana talouden tasapainottamisen toimenpideohjelmaa lakkauttaa sivistysjohtajan viran vuoden 2011 lopussa. Sivistysjohtaja päätettiin siirtää avoimena olleeseen hallintojohtajan virkaan vuoden 2012 alusta. TEKNISEN KESKUKSEN KUULUMISET (tekninen johtaja Antti Asikainen) Teknisen keskuksen henkilöstössä tapahtui vähäisiä muutoksia vuoden 2011 aikana. Tekninen johtaja Risto Asikainen siirtyi 1.9.2011 hallintokeskukseen erityisasiantuntijan tehtäviin. Teknisenä johtajana aloitti 1.9.2011 alkaen Antti Asikainen. Työssä jaksamisen ja työyhteisön toimivuutta koskevan kyselyn perusteella henkilöstön jaksamiseen on kiinnitetty vuonna 2011 erityistä huomiota. Asian tiimoilta on pidetty seurantapalavereita yhdessä henkilöstön ja Psykologian TietoTaito Oy:n kanssa. 8

Teknisen keskuksen henkilöstön työn kuormittavuuteen vaikutti mm. monissa kiinteistöissä esille tulleet sisäilmaongelmat ja sisäilmaongelmista johtuneet muutostyöt ja muutot. HELLI LIIKELAITOKSEN KUULUMISET (johtaja Airi Turunen) Helli liikelaitoksessa vuosi 2011 oli edelleen muutosten vuosi. Rääkkylän kunta irtaantui vastoin yhteistoimintasopimusta yhteistoiminta-alueesta 1.5.2011 ja henkilökunta siirrettiin liikkeenluovutuksen periaattein Rääkkylälle. Siirtyvää henkilöstöä oli 61. Yhteisistä palveluista ja esimiestyöstä liikelaitokselle jääneestä osuudesta tehtiin laskelmat ja sopeuttamisohjelma vuodelle 2011. Sopeuttamisohjelman mukaiset toimenpiteet vähensivät kustannuksia. Tarkoituksena oli, että jäljelle jääneiden kuntien kustannukset eivät nousisi tästä syystä. Tässä työssä onnistuttiin. Seuraava muutos 1.8.2011 oli Tohmajärven ja Kesälahden varhaiskasvatusten siirtäminen yhteisellä sopimuksella kuntien omaksi toiminnaksi. Henkilöstöä siirtyi Tohmajärven ja Kesälahden kuntiin 38. Kiteen varhaiskasvatus hoidettiin liikelaitoksen työnä vuoden 2011 loppuun. Vuoden 2012 vaihteessa Kiteelle siirtyvää henkilöstöä oli 66, joista 15 määräaikaista. Ikäihmisten palveluissa palvelurakenneuudistusta on jatkettu vuoden 2011 aikana. Omana toimintana olleet Aurinkorinteen tehostettu palveluasumisen yksikkö Kesälahdella ja vuodeosasto II Kiteellä suljettiin ja asukkaat siirtyivät yksityisiin yksikköihin. Oma henkilöstö siirtyi vuodeosastolle, varahenkilöstöön ja muissa yksiköissä avoinna olleisiin toimiin. Lisäksi vahvistettiin vastaanottotoimintaa lisäämällä sinne psykiatrinen sairaanhoitaja ja päivystävä sairaanhoitaja sekä ikäihmisten palveluihin tehostetun kotihoidon aloittamiseen kolme sairaanhoitajaa ja omaishoidon tuen koordinaattori. Varahenkilöstöjärjestelmä (vakituisten sijaisten tiimi) alkoi täysipainoisesti 1.1.2011. Varahenkilöstössä on yhdeksän työntekijää. Tohmajärven röntgenin henkilökunta siirtyi PKSSK: n röntgenliikelaitoksen palvelukseen 1.1.2011 lukien Ympäristöterveydenhuolto siirtyi Joensuun seudun ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen hoidettavaksi ja henkilöstö (eläinlääkärit, terveystarkastajat) siirtyi liikkeenluovutuksella Joensuun kaupungille. Omaa organisaatiota kevennettiin vähentämällä palvelujohtajia ja siirtämällä tehtäviä päälliköille sekä yhdistämällä esimiehiä. KITEEN KAUPUNKI / TILIKE-KUNTATILITOIMISTON KUULUMISET Kiteen kaupungin Tilike-kuntatilitoimiston henkilökunta oli edelleen vuonna 2011 kovan paineen alaisena kirjanpidon ajantasaistamisessa, asiakasorganisaatioissa tapahtuvien muutosten läpiviemisessä, sekä Tilikkeen sisäisten henkilöstömuutosten ja entisestään niukkenevien henkilöstöresurssien vuoksi. Vuoden 2011 aikana Tilikkeen henkilöstömäärä pieneni edelleen, kun kirjanpitotiimin kirjanpitopäällikkö irtisanoutui, reskontratiimin määräaikaisen laskentasihteerin työsuhde ei jatkunut ja pääkirjanpitäjänä toiminut henkilö nimitettiin liikelaitoksen johtoon. Vuoden 2010 alussa käyttöönotettujen ohjelmistojen käyttömääritystehtävät ovat vieneet aikaa Tilikkeen henkilökunnalta vielä vuoden 2011 loppuun saakka. Tilikkeen henkilökunnan työssäjaksaminen on kuitenkin kohtalaista luokkaa (tilanne vuoden 2011 lopussa) työmäärän kuormittavuudesta huolimatta. 9

6. TIETOJA HENKILÖSTÖSTÄ VAKINAINEN HENKILÖSTÖ 31.12. KAUPUNKI JA TILIKE 2011 2010 2009 Yleishallinto 13 10 9 Keskuskeittiö 19 22 23 Sivistystoimi 108 108 112 Maaseutu- ja lomatoimi 1 2 54 Tekninen toimi 41 41 41 Tilike-kuntatilitoimisto 12 13 12 Yhteensä 194 196 251 Huom! Maatalouslomittajat Tohmajärven kuntaan 1.1.2010 HELLI 2011 2010 2009 Hallintopalvelut 14 10 8 Lääkäripalvelut 4 3 3 Suun terveyden-huoltopalvelut 21 25 25 Ympäristöterveydenhuolto 0 10 8 Lasten ja nuorten palvelut 77 123 126 Aikuisten palvelut 81 87 94 Ikäihmisten palvelut 207 247 258 Yhteensä 404 505 522 Henkilötyövuodet 2011 (HTV1) Vakinaiset Määräaikaiset ja sijaiset Yhteensä Kitee 173,6 80,9 254,5 Tilike 12,1 2,4 14,5 Helli 419,2 142,7 561,9 Yhteensä 604,9 225,9 830,8 Emokaupungin palveluksessa oli 31.12.2011 yhteensä 289 henkilöä, joista vakinaisia 194 henkilöä. Sijaisia, määräaikaisia ja palkkatuella palkattuja oli 95 henkilöä. Määräaikaisten työntekijöiden määrä sivistystoimessa kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 35 henkilöllä mikä selittää henkilöstön kokonaismäärän kasvun. 10

Hellin palveluksessa oli v. 2011 aikana keskimäärin 618 henkilöä, joista vakinaisia keskimäärin 448 henkilöä (vertailu 1.1.2011 ja 31.12.2011). Henkilöstön määrä muuttui 1.5.2011 (Rääkkylän irtautuminen) ja 1.8.2011 (Kesälahden ja Tohmajärven varhaiskasvatuksen henkilöstön siirto peruskuntiin). Palkkauskustannukset: - vakinaiset - sijaiset ja määräaikaiset PALKKAUSKUSTANNUKSET 2 011 2 010 2 009 Vakinaiset Kaupunki 6 884 793 7 103 238 8 344 586 Helli 11 028 200 15 562 259 15 427 670 Tilike 374 618 Sijaiset ja määräaikaiset Kaupunki 258 060 299 587 267 939 Helli 2 586 196 1 824 020 1 532 836 Tilike 12 340 Sijaisten palkat % -palkkauskustannuksista Kaupunki 4 4 3 Helli 23 12 10 Tilike 3 Sijaisten ja määräaikaisten palkkauskustannusten tiliöintiin oikeille tileille kiinnitettiin erityistä huomiota v. 2011 (Karjalan Taha/uusittu tilikartta). V. 2009 ja 2010 erityisesti pitempiaikaiset sijaiset merkittiin samalle palkkatilille kuin vakinainen henkilöstö (kuukausipalkat), joten v. 2011 antaa nimenomaan Hellin puolella oikeamman kuvan sijaisten ja määräaikaisten palkkauskustannusten suhteesta. Varahenkilöstö Uusi henkilöstöryhmä eli varahenkilöstö aloitti työnsä Helli-liikelaitoksessa 3.1.2011. Varahenkilöt toimivat sisäisinä sijaisina lyhyissä ja keskipitkissä sairaslomien, vuosilomien ja palkattomien vapaiden sijaisuuksissa (1-21 pv). Varahenkilöt perehdytetään 3-4 työyksikön työtehtäviin. Varahenkilöpalvelussa on yksi (1) sairaanhoitajan, kuusi (6) lähihoitajan ja yksi (1) lähiavustajan ja kaksi (2) osa-aikaista lähiavustajan tointa sekä henkilöstösuunnittelija. Tammikuussa 2011 rakennemuutoksen seurauksena varahenkilöstöön siirtyi yksi sairaanhoitaja, neljä lähihoitajaa sekä kaksi osa-aikaista lähiavustajaa vuodeosasto 2:lta Kiteeltä sekä Aurinkotalosta ja terveyskeskuksen vuodeosastolta Kesälahdelta. Kaksi lähihoitajaa ja yksi lähiavustajan toimi täytettiin avoimella hakumenettelyllä kevään aikana. Yksi lähihoitaja ja yksi osa-aikainen lähiavustaja (työkokeilun jälkeen) irtisanoutuivat kevään aikana. Yksi keväällä valittu lähihoitaja sanoutui irti heinäkuussa. 11

Avoimet toimet täytettiin määräaikaisina loppuvuodeksi ja täyttölupa kahdelle (2) lähihoitajalle v. 2012 myönnettiin. Varahenkilöstössä työskenteli vuoden 2011 aikana 17 eri henkilöä, joista osa määräaikaisissa työsuhteissa. Varahenkilöt olivat työssä 2-11 eri yksikössä/henkilö. Varahenkilöstön käyttö Yksiköt varasivat varahenkilöitä ennakkoon lyhyisiin vuosilomansijaisuuksiin sekä äkillisiin sairaslomiin vaihtelevasti. Vuoden alussa sairaanhoitaja oli periaatteiden vastaisesti useita kuukausia turvaamassa Kesälahden hoivasairaalan sairaanhoitajavajetta. Myös Rääkkylän hoivasairaalan ja kotihoidon henkilökuntamitoitus voitiin täyttää varahenkilöiden turvin, koska hakijoita avoimiin toimiin ei ollut riittävästi. Toukokuussa yhden lähihoitajan työpanos myytiin Rääkkylän kunnalle. Varahenkilöt ovat tehneet paljon vuosilomansijaisuuksia ennakkosuunnitelman mukaisesti. Osa-aikaisessa työsuhteessa olevat ovat tehneet lisätöinä jonkin verran äkillisiä sairauslomia. Lyhyisiin äkillisiin samana päivänä tai lähipäiviksi ajoittuviin sairauslomiin ei ole pystytty vastaamaan riittävästi. Toisaalta ajoittain ongelmana on, ettei sopivaa sijoituspaikkaa löydy, sillä yksiköt eivät mielellään ota ylimääräisiä sijaiskustannuksia. Määräaikaisten varahenkilöiden kanssa on voitu sopia tilapäisesti lyhennetyn työajan tekemisestä. Henkilöstösuunnittelija on myös etsinyt tarvittaessa apuna esimiehille ulkopuolisia sijaisia ja tehnyt myös itse muutamia työvuoroja varahenkilönä. Kustannusten jako Vuoden 2011 aikana kehitettiin varahenkilöiden kustannusten jakomenettelyä yksiköihin. TITANIA-työvuoro-ohjelma mahdollistaa tuntikohtaisen kustannusten jaon eri yksiköille sekä YL- koodeille. Palkkahallinto tekee oikaisun palkkakustannuksista määräajoin jälkikäteen. Yksiköitä veloitettiin sijaisena olleen henkilön todellisilla henkilökohtaisilla tuntihinnoilla. Työmatkakustannuksia ei korvattu toiminta-alueella, mutta työstä johtuvat matkakorvaukset ja vaaterahat vyörytettiin suoraan sille yksikölle, missä työ oli tehty. Kehitettävää varahenkilöpalveluissa: - Kustannusten jaon yksinkertaistaminen - Lyhytaikaisiin sijaisuuksiin tehokkaampi valmius - Tekstiviestipohjaisen työhön kutsumisen kehittäminen Hellin puolella palkkapussien määrä vähentyi v. 2011 edelliseen vuoteen verrattuna 2 471 kappaleella, mikä oli osittain myös varahenkilöjärjestelmän ansiota, koska yksittäisten sijaisuuksien määrä väheni. 12

Vakinaisen henkilöstön ikärakenne 31.12.2011 Ikäryhmä -20 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 Ka Henkilöstön määrä 0 3 12 13 31 59 93 152 153 78 51 Vakinainen henkilöstö 31.12.2011 ikärymittäin viiden vuoden välein Henkilöstön määrä 152 153 0 3 12 13 31 59 93 78 51 Vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli 51 vuotta eli keski-ikä oli noussut edelliseen vuoteen verrattuna n. 5 kuukaudella (50,59 vuotta). Viimeisimmän valtakunnallisen tilaston mukaan eli vuonna 2010 kunta-alalla työskentelevien keski-ikä oli 45,5 vuotta. Henkilöstön keski-ikä on kunta-alalla korkeampi kuin muilla työmarkkinasektoreilla. Eläköityminen vuonna 2011 ja eläköitymisennusteita Kiteen kaupungilta siirtyi eläkkeelle vuonna 2011 yhteensä 35 henkilöä. Seuraavassa tilastossa on tarkempaa tilastotietoa eläköitymisestä vuonna 2011: Kitee HELLI Yhteensä Vanhuuseläkkeelle 6 9 15 Työkyvyttömyyseläkkeelle 0 0 0 Kuntoutustuelle 1 1 2 Osa-aikaeläkkeelle 2 8 10 Osatyökyvyttömyyseläkkeelle 2 4 6 YHTEENSÄ 11 22 33 13

Seuraavassa taulukossa on ennuste vuosien 2012-2020 vanhuuseläkkeelle jäävistä. Opettajien eläköitymisikänä on käytetty 63 vuotta, muiden kohdalla ennusteeseen on otettu KEVAn ilmoittama henkilökohtainen vanhuuseläkeikä. Luvuissa on mukana koko Kiteen kaupungin henkilökunta. 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 26 18 22 28 29 24 26 26 26 Vuosien 2018-2020 eläköityminen on arvioitu. Kuntien nykyisestä henkilöstöstä lähes kaksi kolmasosaa jää eläkkeelle vuoteen 2030 mennessä. ELÄKE-ENNUSTE HENKILÖSTÖRYHMITTÄIN 2012-2016 Henkilökohtainen eläkeikä tai 63 v. täyttyy Henkilökohtainen eläkeikä voi olla alempi tai korkeampi kuin 63 v. HENKILÖSTÖRYHMÄT 2012 2013 2014 2015 2016 YHT Hallintokeskus 0 0 1 1 0 2 Perusopetus 2 2 4 2 4 13 Perusopetus muu hlöstö. 2 0 0 1 0 3 Lukio 1 1 0 0 0 2 Kirjasto 0 1 0 0 1 2 Muu sivistyskeskus 0 0 0 0 2 2 Varhaiskasvatus 3 1 0 3 6 13 SIVISTYSKESKUS YHTEENSÄ 35 Tekninen keskus siivous- ja ruokapalvelut 0 0 2 3 2 7 Tekninen keskus muut 1 2 2 0 1 6 TEKNINEN KESKUS YHTEENSÄ 13 Helli hallinto 0 1 1 1 0 3 Helli ikäihmisten palvelut 2 3 2 6 2 15 Helli kuntoutuspalvelut 0 0 0 1 0 1 Helli laitoshoidon palvelut 0 0 3 2 0 5 Helli lasten ja nuorten palvelut 0 1 0 0 1 2 Helli palveluasuminen 5 2 0 3 6 16 Helli perhepalvelut 0 2 1 0 0 3 Helli sosiaalityö 1 1 2 0 0 4 Helli suun terveydenhuolto 2 1 1 5 1 10 Helli vammaispalvelut 0 1 2 1 1 5 Helli varahenkilöpalvelut 0 0 1 0 0 1 Helli vastaanottopalvelut 3 1 1 2 0 7 HELLI YHTEENSÄ 72 TILIKE-kuntatilitoimisto 1 0 0 0 1 2 KAIKKI YHTEENSÄ 124 14

Henkilöstön poissaoloista vuonna 2011 Seuraavissa taulukoissa on tietoa Kiteen kaupungin ja Helli-liikelaitoksen henkilöstön sairauspoissaoloista vuonna 2011. Taulukoista löytyy myös tietoa sairauslomien kustannuksista. KITEE Sairauslomat + kustannukset 2011 Yhteensä 2011 Sivukulut (22,179 %) Yhteensä Työpäivät Kalenteripäivät Hinta/ työpv Hinta/ kal. pv HALLINTOKESKUS JA TILIKE Sairausloma lääkärintodistus 18 762 4 161 22 923 296 429 63 44 Sairausloma esimiehen luvalla/ th tod 4 463 990 5 453 86 98 52 46 Sairausloma 2/3-osapalkalla 173 38 212 8 8 22 22 SIVISTYSKESKUS 0 Sairausloma lääkärintodistus 88 357 19 597 107 954 735 1 021 120 87 Sairausloma esimiehen luvalla/ th tod 21 401 4 747 26 148 173 225 124 95 Sairausloma 2/3-osapalkalla 10 886 2 414 13 300 183 271 59 40 TEKNINEN KESKUS 0 Sairausloma lääkärintodistus 29 454 6 533 35 986 239 332 123 89 Sairausloma esimiehen luvalla/ th tod 3 854 855 4 708 27 27 143 143 Sairausloma 2/3-osapalkalla 5 346 1 186 6 532 82 120 65 45 TILIKE 0 Sairausloma lääkärintodistus 10 487 2 326 12 812 120 171 87 61 Sairausloma esimiehen luvalla/ th tod 1 651 366 2 017 15 16 110 103 Sairausloma 2/3-osapalkalla 4 889 1 084 5 973 63 91 78 54 0 YHTEENSÄ 0 Sairausloma lääkärintodistus 147 060 32 616 179 676 1 390 1 953 106 75 Sairausloma esimiehen luvalla/ th tod 31 369 6 957 38 327 301 366 104 86 Sairausloma 2/3-osapalkalla 21 294 4 723 26 017 336 490 63 43 2 027 2 809 Kaikki yhteensä 199 723 Henkilösivukulut 22,179 % 44 297 Menot yhteensä 244 020 Saatu Kela-päivärahoja -53 581 Nettokustannukset 190 439 15

HELLI Yhteensä 2011 Sivukulut (21,179 %) Yhteensä Työpäivät Kalenteripäivät Hinta/ työpv Hinta/ kalpv Hallintopalvelut Sairausloma lääkärintodistus 24 367 5 404 29 772 279 349 87 70 Sairausloma esimiehen luvalla/th tod 5 228 1 160 6 388 67 69 78 76 Sairausloma 2/3-osapalkalla 4 094 908 5 002 38 54 108 76 Lasten ja nuorten palvelut Sairausloma lääkärintodistus 80 319 17 814 98 132 816 1107 98 73 Sairausloma esimiehen luvalla/th tod 10 954 2 429 13 383 165 166 66 66 Sairausloma 2/3-osapalkalla 2 787 618 3 405 38 56 73 50 Aikuisten palvelut Sairausloma lääkärintodistus 87 905 19 497 107 402 900 1223 98 72 Sairausloma esimiehen luvalla/th tod 11 302 2 507 13 808 145 151 78 75 Sairausloma 2/3-osapalkalla 16 622 3 687 20 309 278 396 60 42 Ikäihmisten palvelut Sairausloma lääkärintodistus 168 553 37 383 205 937 1941 2483 87 68 Sairausloma esimiehen luvalla/th tod 28 903 6 411 35 314 348 408 83 71 Sairausloma 2/3-osapalkalla 14 009 3 107 17 116 322 355 44 39 Yhteensä Sairausloma lääkärintodistus 361 144 80 098 441 243 3936 5162 92 70 Sairausloma esimiehen luvalla/th tod 182 642 40 508 223 150 2124 2690 86 68 Sairausloma 2/3-osapalkalla 37 513 8 320 45 833 638 807 59 46 6698 8659 Kaikki yhteensä 581 299 Henkilösivukulut 22,179 % 128 926 Menot yhteensä 710 226 Saatu Kela-päivärahoja 211 985 Nettokustannukset 498 241 16

Kaupungin puolella sairauslomalla oltiin vuonna 2011 keskimäärin 7,01 työpäivää (vuonna 2010 keskimäärin 7,56 työpäivää ja vuonna 2009 keskimäärin 8,97 työpäivää) työntekijää kohden. Hellissä vastaavat luvut ovat vuonna 2011 keskimäärin 10,84 työpäivää (vuonna 2010 keskimäärin 9,44 työpäivää vuonna 2009 keskimäärin 9,64 työpäivää). Sairauslomien määrä laski kaupungin puolella vähän ja Hellissä oli hienoista nousua. V. 2011 on hankala verrata, koska Hellin henkilöstön määrä muuttui olennaisesti kaksi kertaa vuoden aikana. Hellin henkilöstön määrä on laskettu 1.1.2011 ja 31.12.2012 keskiarvona (618 henkilöä). Kunta-alan työolobarometrin 2011(Työturvallisuuskeskus, kuntaryhmä 22.2.2012) mukaan kun sairauspoissaolopäivien keskiarvo lasketaan koko henkilöstön lukumäärästä, oli kuntaalalla vuonna 2011 sairauspoissaoloja keskimäärin 10,6 työpäivää jokaista henkilöä kohden. Vuonna 2010 vastaava luku oli 8,4 pv. Määrä on enemmän kuin kaikilla palkansaajilla keskimäärin (7,9 pv). Ero on 2,7 työpäivää vuodessa. Kunta-alalla sairauspoissaolojen kehityksen suunta oli vähenevä vuosina 2005 2010, mutta v. 2011 suunta kääntyi kasvuun. Sairauspoissaolojen vähentäminen tuo kustannussäästöjä. KEVA:n laskelmien mukaan yhden sairauspoissaolopäivän hinta keskimäärin 300-500 euroa ja yhden tapaturmapäivän hinta keskimäärin 750 euroa. Perhevapaita käytettiin yhteensä 4414 työpäivää. Vuonna 2010 perhevapaita käytettiin 4939 työpäivää ja vuonna 2009 yhteensä 5471 työpäivää. Perhevapaiden määrä laskee siis edelleen. Työtapaturmien ja ammattitautien vuoksi poissaoloja kertyi emokaupungilla 33 työpäivää ja Hellissä 121 työpäivää. Poissaoloja em. syystä oli emokaupungilla 9 ja Hellissä 13 henkilöllä. Vuonna 2010 vastaavat luvut olivat 359 työpäivää ja 35 henkilöä eli määrät olivat kääntyneet laskuun. SÄÄSTÖTALKOOVAPAAT TYÖPÄIVÄT JA PALKKAUSMENOJEN SÄÄSTÖ SIVUKULUINEEN Työpäivät 2011 Työpäivät 2010 Säästö 2011 Säästö 2010 KITEE 142 95 13 382 12 486 HELLI 442 482 43 270 41 494 TILIKE 14 9 1 094 764 YHTEENSÄ 598 586 57 746 54 744 17

Lisätyö ja ylityö KITEE Lisätyö 2011/ Lisätyö 2010/ Ylityö 2011/ Ylityö 2010/ Hallintokeskus 5 584 1 853 4 324 4 459 Sivistyskeskus 1 274 8 349 149 138 Tekninen keskus 2 302 7 729 13 280 16 630 Tilike 6 274 6 976 34 691 23 276 Yhteensä 15 434 24 907 52 444 44 503 HELLI Lisätyö 2011/ Lisätyö 2010/ Ylityö 2011/ Ylityö 2010/ Hallintopalvelut 7 276 3 179 4 646 3 951 Lasten ja nuorten p 10 941 16 336 20 457 51 637 Aikuisten palv. 5 373 7 156 11 770 26 792 Ikäihmisten palv. 56 036 99 846 57 494 71 174 Yhteensä 79 626 126 517 94 367 153 556 Luvuissa ovat mukana myös osa-aikatyötä tekevien lisätyötunnit. Huom! Kiteen ruokapalvelut sisältyvät jo teknisen keskuksen lukuihin sekä 2010 että 2011. V. 2011 ja v. 2010 luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia, koska seuranta oli edelliseen vuoteen verrattuna parempaa (esim. Populus työaikaseuranta). V. 2011 ylityöksi kirjattu ylityö oli aitoa työnantajan aloitteesta tehtyä ylityötä. 18

Työllisyyden edistäminen Työllisyydenhoito nivoutuu kiinteästi osaksi kaupungin kokonaisvaltaista henkilöstösuunnittelua ja osaltaan täydentää sitä. Työllisyysasiat kuuluvat henkilöstöhallinnon toimialaan. Työllisyyssihteeri hoitaa kaupungin, Tilike-kuntatilitoimiston sekä Helliliikelaitoksen työllistämiseen liittyvät asiat, kuten palkkatukeen oikeutettujen henkilöiden hankinnan yhteistyössä TYP:n, TE-toimiston ja työpisteen kanssa, tekee palkkatukihakemukset, kuukausitilitykset jne. Työllistäminen on merkittävää, koska työllistämisellä ehkäistään sosiaali- ja terveyskulujen kasvua. Henkilö antaa työpanoksen työyhteisölle ja hän on kokonaisvaltainen työyhteisön jäsen. Henkilöä koskevat samat velvoitteet ja oikeudet, kuin kaupungin henkilökuntaa muutoinkin. Mm. työterveyshuollon palvelut sekä henkilökuntaedut kuuluvat hänelle. Palkkatuen turvin henkilö voi saada uuden mahdollisuuden kehittää itseään jatkamalla opintoja, saada pitempiaikaista työtä, hänen ansioturvansa kohentuu, myös sosiaalinen pääoma kasvaa jne. Työssäoloehdon täyttyessä (14 kk) hän pääsee ansiosidonnaiselle päivärahalle, tai ehkä ns. lisäpäiville (tietyt ikävuodet) ja eläkeputkeen. Kaupungilla oli palkkatuella kaikkiaan 107 kuukauden aikana 16 henkilöä, 8,9 henkilötyövuotta. Velvoitetyöllistettävät (kunnan työllistämisvelvoite) työskentelivät 32 kk:n ajan, yhteensä neljä henkilöä ja 2,66 henkilötyövuotta. Työllistämisosoitukset tulivat vuoden 2010 puolella. Henkilöistä kolme työskenteli puisto- ja metsätöissä ja yksi henkilö asiakirja- ja arkistointitehtävissä Savikon maakaupan arkistotehtävissä. Teknisessä keskuksessa työskenteli neljä henkilöä yhteensä 25 kuukautta, kiinteistönhoitotehtävissä sekä viheralueiden hoitotöissä. Oppisopimuksella opiskeli yksi henkilö koko vuoden ajan. Kaupungin viestintä- ja markkinointitehtävissä työskenteli yksi henkilö 6 kuukauden ajan samoin kuin taloushallinnossa. Sivistyskeskuksessa työskenteli kaikkiaan viisi henkilöä, 26 kk:n ajan, joista koulunkäyntiohjaajana neljä henkilöä 25 kuukauden ajan eli yhteensä 1,25 henkilötyövuotta. TE-toimisto osoitti kaupungille uusia työllistämisvelvoitteita vuoden 2011 aikana kaikkiaan 3 henkilölle. Helli-liikelaitoksessa oli vuonna 2011 palkkatuella työssä 15 eri henkilöä, yhteensä 128 kuukautta, kaikkiaan 10,67 henkilötyövuotta. Velvoitetyöllistettäviä 12 kk:n aikana oli kaksi henkilöä (sisältyy 128 kk:een), toinen kehitysvammahuollossa avustavana ohjaajana ja toinen ikäihmisten palveluissa vanhustyön avustajana. Kaksi henkilöä työskenteli kehitysvammahuollossa 15 kk:n aikana avustavana ohjaajana (1,25 henkilötyövuotta). Ikäihmisten palveluissa, vanhustyön avustajana työskenteli 10 henkilöä, yhteensä 89 kk (7,4 henkilötyövuotta). Lisäksi 1 henkilö työskenteli 12 kuukautta toimistotehtävissä asiakirjahallinnossa ja arkistotoimessa. Kaikki em. henkilöt työskentelivät Kiteen toimipisteissä. 19

Työllistämiskustannukset v. 2011 Kaikki yhteensä Kaupunki Helli Tilike Oppisopimus Palkkatukipäivät 5 056 1 968 2 763 129 196 Palkkauskulut sivukuluineen 517 358 202 282 269 128 23 130 22 819 Palkkatuet 208 770 77 690 117 697 5 312 8 071 Erotus, kaupungin osuus 308 588 124 592 151 431 17 817 14 748 Velvoitetyöllistetyt Palkkatukipäivät 937 Palkkauskulut sivukuluineen 99 772 Palkkatuet 38 586 Erotus, kaupungin osuus 61 187 7. TYÖHYVINVOINNIN EDISTÄMINEN Kaari-malli Kiteen Aikaisen Aktiivisen Reagoinnin malli Kaari-malli hyväksyttiin Kiteen kaupungin henkilöstön työhyvinvoinnin seuraamisen ja ylläpitämisen toimintatavaksi kaupunginhallituksen kokouksessa joulukuussa. Mallin kehittämiseen saatiin tukea Keva:n Poka-hankkeesta eli kuntatyöpaikkojen ammatillisen kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin kehittämishankkeesta (vv. 2009-2011). Keva toteutti hankkeen yhteistyössä Kuntoutussäätiön ja Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskuksen kanssa. KAARI-mallissa sovitaan siitä, että Kiteen kaupungin henkilöstön työkykyä ja työssä jaksamista seurataan aktiivisesti. Työyhteisöt havainnoivat ja tunnistavat työkykyä heikentävät tekijät, ottavat niitä puheeksi ja toimivat niiden ehkäisemiseksi. Vastuu työyhteisössä on kaikilla, työntekijällä itsellään, työtovereilla ja esimiehellä. KAARI mallilla varmistetaan yhtenevät käytännöt ja toimintatavat tilanteisiin, joissa työssä jaksamisen ongelmia havaitaan. Tavoitteena on henkilöstön yhdenvertainen ja tasapuolinen kohtelu kaikissa Kiteen kaupungin työyhteisöissä. Työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin edistämisen kannalta tärkeimpiä toimijoita ovat tietenkin työntekijä itse ja hänen lähiesimiehensä. Tukena ovat työterveyshuolto, työsuojelupäällikkö ja -valtuutetut sekä henkilöstöhallinto. Kaupungin ylin luottamushenkilö- ja viranhaltijajohto varmistaa riittävät resurssit ja oikeutuksen toimintaan. KAARI malli käsittää sekä varhaisen että tehostetun tuen toimenpiteet. Varhaisen tuen toimenpiteet aloitetaan välittömästi kun pieninkin viite heikentyneestä työkyvystä tai työssä jaksamisen ongelmista havaitaan. Jos varhaisen tuen puitteissa tehdyt toimenpiteet eivät riitä vahvistamaan tai palauttamaan työkykyä riittävästi ja työntekijä on vaarassa pudota työelämästä, käynnistetään tehostetun tuen toimenpiteet. Työntekijälle pyritään löytämään polku takaisin työelämään esimerkiksi ammatillisen kuntoutuksen tai työkokeilujen kautta. Kaari-mallia on jo 20

sovellettu käytännössä, työnkuvia on muutettu omalla työpaikalla ja muutamat henkilöt ovat aloittaneet oppisopimuskoulutuksen uuteen ammattiin. Lähtökohtana on työkykyongelmien ennalta ehkäisy ja työhyvinvoinnin ennakoiva edistäminen osana Kiteen kaupungin henkilöstöpolitiikkaa. Sen mukaisia toimenpiteitä ja muotoja on linjattu Kiteen kaupungin Terveenä työssä työhyvinvointimallissa, jonka periaatteiden mukaisesti myös työterveyshuollon toimintasuunnitelma laaditaan. KAARI-malliin on koottu käytännön toimintaohjeita eri tilanteisiin, kuten esim. sairauspoissaolojen käsittelyyn ja työtapaturmien selvittämiseen. Kaari-mallissa on ennakoitu KELA:n v. 2012 voimaan astuvat muutokset sairauspoissaolojen ilmoittamisesta. Kaupungin ylin luottamushenkilö- ja viranhaltijajohto seuraa ja arvioi toimintaa työhyvinvoinnin kehityksen, tuloksellisuuden ja taloudellisuuden näkökulmasta. Ayluottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut tukevat edustamiaan työntekijöitä ja seuraavat KAARI -mallin vaikuttavuutta henkilöstön kannalta. KAARI-mallin tuloksena on työuupumuksesta tai työssä jaksamisen ongelmista johtuvien poissaolojen ja ennenaikaisten eläköitymisten vähentyminen, työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukeminen ja sitä kautta Kiteen kaupungilla tehtävän työn tuloksellisuuden ja tuottavuuden lisääminen. 1.1.2011 muuttunut sairausvakuutuslaki edellyttää, että säilyttääkseen ennaltaehkäisevän työterveyshuollon korvauksen määrän nykyisellä 60 %:n tasolla, työnantajalla ja työterveyshuollolla on oltava yhteistyössä sovitut tavoitteet ja käytännöt työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen toteuttamiseksi. KAARI-malli täyttää em. vaatimuksen. Työterveyshuolto Työterveyshuollon terveiset (työterveyshoitaja Arja Holttinen/Helli-liikelaitos) Ennaltaehkäisevinä toimina on tehty ohjausta ja neuvontaa yksilö- ja ryhmätoimintana. Työpaikkatasolla on tehty työpaikkakäyntejä eri työpisteisiin. Osaan työpisteistä on tehty myös suunnattuja työpaikkaselvityksiä. Työpakkaselvitysten avulla on pystytty nostamaan esille kuormitustekijöitä, joita on myös suunnitellusti pystytty vähentämään. Työntekijöiden terveydentilaa on seurattu terveystarkastusten avulla. Huonosta sisäilmasta johtuviin tekijöihin altistuvien työntekijöiden terveydentilaa on seurattu tihennetysti ja tarvittaessa on ryhdytty jatkotoimenpiteisiin. Työterveyshuolto on seurannut työntekijöiden työtapaturmia. Osatyökykyisten työntekijöiden terveydentilan seurantaa on tehostettu mm. Poka-hankkeen avulla ja kuntoutustoimenpiteisiin ryhtymistä on tehostettu. Työntekijöitä on tarvittaessa ohjattu työterveyshuollon asiantuntijoiden vastaanotolle, kuten työnäkemisen asiantuntijalle, työfysioterapeutille, ravitsemusterapeutille ja työterveyspsykologille. 21

Työntekijät ovat saaneet henkilökohtaista ohjausta ja neuvontaa tuki- ja liikuntaelinoireissa. Työpisteisiin on tehty ergonomiakäyntejä, joissa on opastettu työntekijöitä. Työterveyshoitajan ja lääkärin sairaanhoitopalvelut ovat toimineet. Työterveyshuollon kustannukset vuonna 2011 Korvauksia haetaan KELA:lta seuraavista työterveyshuollon kustannuksista v. 2011: Kaupunki Tilike Helli Yhteensä Korvausluokka I (60 %) 54 196,91 8 572,63 150 182,75 212 952,29 Korvausluokka II (50 %) 84 812,19 4 985,78 199 961,00 289 758,97 YHTEENSÄ 139 009,10 13 558,41 350 143,75 502 711,26 Ei korvausta (esim. toimistokulut, matkakulut ja vastaavat) 638,00 318,00 2 106,00 3 062,00 Kela korvaa 60 % ehkäisevän työterveyshuollon tarpeellisista kustannuksista (korvausluokka I) ja 50 % sairaanhoidon tarpeellisista kustannuksista (korvausluokka II). Korvausluokassa I hyväksyttyjä kustannuksia voi olla enintään 156,70 /työntekijä eli 911 työntekijästä 142 753,70 ja korvausluokassa II enintään 235,10 /työntekijä eli 911 työntekijästä 214 176,10. Korvausta kaikista työterveyshuollon kuluista ei siis voida saada, koska kulut ylittävät laskennalliset enimmäismäärät. V. 2010 verrattuna Kiteen kaupungin työterveyshuollon kustannukset nousivat yhteensä lähes 100 000 eurolla. Kulut lisääntyivät nimenomaan työpaikkaselvitysten osalta, joihin käytettiin n. kaksi kertaa enemmän aikaa kuin v. 2010. Em. lasketaan mukaan työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan kuuluvat työpaikkakäynnit, joita jouduttiin tekemään tavallista enemmän mm. siksi, että työpisteiden muutoksia on ollut paljon, nimenomaan Hellin puolella. Myös kohdennettuja työpaikkaselvityksiä oli useissa työpisteissä. (V. 2010 kulut olivat yhteensä n. 425 127 euroa, josta HELLI-liikelaitoksen työterveyshuollon kustannukset olivat 311 416 euroa ja "emokaupungin" kustannukset 133 117 euroa. KELAlta haettiin korvausta 417 063 euron kustannuksista. KELA korvasi kustannuksista yhteensä 199 623,69 /KELA:n päätös 14.2.2012). 22

V. 2011 työterveyshuollon toimenpiteitä kirjattiin seuraavasti (Kaupunki =emokaupunki + Tilike) TOIMENPITEET Kaup. 2011 Kaup. 2010 Kaup. 2009 Helli 2011 Helli 2010 Helli 2009 Yht. 2011 Yht. 2010 Yht. 2009 Lakisääteinen työterveyshuolto (korvausluokka I) Työympäristöön ja työyhteisöön kohdistunut toiminta Työpaikkaselvitykset (lääkärit, terveydenhoitajat, fysioterapeutit ja psykologit) 32,5 h 84,50 h 15 h 175,5 h 22,0 h 28,33 h 208 h 106,5 h 43,33 h Tietojen antaminen ja ohjaus (lääkärit, terveydenhoitajat ja fysioterapeutit) 16,0 h 45,5 h 25,75h 27,0 h 72,05h 43,50 h 43,0 h 117,55 h 69,25 h Työntekijään kohdistunut toiminta /Terveystarkastukset Lääkäri 31 32 66 96 131 163 127 163 229 Terveydenhoitaja 212 235 243 632 831 538 844 1066 781 Fysioterapeutti 39 80 62 107 212 156 146 292 218 Psykologi 3 6 5 11 255 h 8 17 Laboratorio 488 560 367 2015 2425 1188 2503 2985 1555 Radiologia 2 1 4 0 6 1 Sairaanhoidon toimintatiedot (korvausluokka II), työntekijään kohdistunut toiminta/käyntikerrat Lääkärit 775 820 794 1696 2110 1937 2 471 2930 2731 Terveydenhoitajat 124 189 168 252 521 397 376 710 565 Fysioterapeutit 30 42 480 83 120 1200 113 162 1680 Psykologit 0 0 2 4 0 0 4 0 2 Erikoislääkärit 8 12 21 28 27 37 36 h 39 58 Lab.tutkimukset 910 865 998 2139 2209 2108 3 049 3074 3106 Radiologiset tutkimukset 89 50 138 167 117 210 256 167 348 Korvausluokassa I työpsykologin työpaikkaselvityksiä oli yhteensä 174 h, yksilöön kohdistuva TANO (tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus) 42 h ja terveystarkastukset 255 h (yhteissumma kaupunki ja Helli). Korvausluokassa II sairaanhoitoa 4 kpl. Henkilöstöedut 2011 Työntekijöiden työhyvinvoinnista huolehdittiin entiseen tapaan tukemalla työpaikkaruokailua koko kaupungin toiminta-alueella. Ruokailua tuettiin myös yksityisissä ravitsemusliikkeissä. Tuki oli sekä laitosruokailussa että yksityisissä ravitsemusliikkeissä sama eli 1,20 euroa /ateria lisättynä voimassa olevalla arvonlisäverolla. Työntekijän piti maksaa laitosruokailussa itse vähintään 4,10 euroa (Keski-Karjalan kuntien omat ruokapaikat ja ammattiopiston ruokala) ja yksityisissä ravitsemusliikkeissä vähintään 5,40 euroa. Henkilökunnan VesPelin uinti- ja kuntosalilippujen hankintaa Kiteellä ja kuntosalilippujen hankintaa muissa Keski-Karjalan kunnissa tuettiin perinteisesti. 23

Henkilökunnalla oli oma ohjattu liikuntavuoro (zumba, keppijumppa, matalan kynnyksen jumppa, syvävenyttely) kerran viikossa tiistaisin Rantalan koululla, vesijumppaa VesPelissä syksyllä keskiviikkoaamuisin. Yhteisiä tyhy-tapahtumia olivat myös mahdollisuus suunnistuksen opetteluun toukokuussa ja sauvakävelyä ohjatusti huhtikuussa. Kaupungin joukkue osallistui Jaliszembaloihin heinäkuussa ja pelasi Kipalaisten kanssa pesäpalloa syyskuussa. Työsuojelu Kiteen kaupungin työsuojelutoimintaan liittyvät asiat käsiteltiin työsuojelujaostossa. Virallisena työsuojelutoimikuntana toimi yhteistyötoimikunta. Työntekijäasemassa olevien työsuojeluvaltuutetut Erja Kareinen/emokaupunki ja Riitta Koffert/Helli-liikelaitos sekä toimihenkilöasemassa olevien työsuojeluvaltuutettu Jaana Kuittinen jatkoivat tehtävissään. Työsuojeluasiamiehinä toimivat edelleen Jyrki Kostamo, Minna Makkonen ja Kaija Häkkinen. Työsuojeluasiamiesten määrä väheni vuoteen 2010 verrattuna. Vähenemisen syynä oli siirtyminen Rääkkylän kunnan palvelukseen ja työesteet. Työsuojelupäällikön tehtävässä toimi henkilöstösihteeri Tuija Vaittinen. Työsuojelupäällikön tehtäviin oli käytettävissä 50 % työajasta. Työsuojeluasioiden työrukkasena toimi työsuojelujaosto, jonka kokouksiin myös työterveyshoitaja ja muita asiantuntijoita osallistui tarvittaessa. Puheenjohtajana toimi Jaana Kuittinen ja varapuheenjohtajana Riitta Koffert. Työsuojeluvaltuutetuilla oli käytössä perustyöstään vapautusaikaa työsuojelutehtävää varten. Vuonna 2011 työsuojeluhenkilöstö oli mukana seuraavassa toiminnassa: - Palvelurakennemuutos Kesälahdella, Aurinkotalon henkilökunnan siirtyminen hoivasairaalaan - Rääkkylän irtautuminen Hellin yhteistoiminta-alueesta ja liittyvät tapahtumat - Varhaiskasvatuksen siirtyminen peruskuntiin - Palvelurakenne- ja työtehtävämuutoksiin liittyvien työyhteisöristiriitojen selvittelyt - Työkuormitukseen ja tehtävämitoituksiin liittyvät asiat - Suunnatuissa työpaikkaselvityksissä mukana oleminen - AV:n tarkastukset, sisäilmaselvityksiä ja -seurantoja - Työterveyshuollon työpaikkakäynnit - Vaarojen arviointia ja riskien kartoitusta - Aslak-kuntoutukset, työsuojelu mukana suunnittelussa ja työyhteisöpäivissä - Kaupunginvaltuustossa tehty aloite savuttomasta työpaikasta on valmisteltavana - Kaari-mallin jalkautusta aloiteltiin - Työsuojeluvaltuutetut olivat mukana erilaisissa työterveyshuollon palavereissa, mukana oli myös tarvittaessa kuntoutusohjaaja. - Työntekijöiden uudelleen sijoittumisjärjestelyissä mukana - Kannanotto työpuku/suojavaateasiaan - Vaarojen arvioinnista toimenpiteiksi koulutus Savonlinnassa 11.5.2011 24

8. TYÖNANTAJAN JA HENKILÖSTÖN VÄLINEN YHTEISTOIMINTA Yhteistyötoimikunta Yhteistyötoimikuntaan kuului 15 jäsentä v. 2011 (kuusi työnantajan edustajaa, kuusi työntekijäjärjestöjen edustajaa, kaksi työsuojeluvaltuutettua ja sihteeri). Yhteistyötoimikunta toimii myös lakisääteisenä työsuojelutoimikuntana. Työnantajan edustajina yhteistyötoimikunnassa olivat kaupunginjohtaja, kehitysjohtaja ja neljä kaupunginhallituksen edustajaa, jotka toimivat myös paikallisneuvotteluissa työnantajan edustajina (Vesa Parviainen, Hannu Putkuri, Aki Parkkonen ja Sirpa Suikkanen). Yhteistyötoimikunnan puheenjohtajana toimi Vesa Parviainen ja varapuheenjohtajana Niilo Hirvonen. Yhteistyötoimikunta kokoontui 16 kertaa eli useammin kuin koskaan aikaisemmin. Keskeisimmät käsitellyt aihealueet v. 2011 aikana olivat: - henkilöstömenojen tasapainottamisen keinot ja niiden vaikuttavuus - talouden tasapainottaminen - talouden tasapainottamisen vaatimat henkilöstösäästöt - henkilöstön siirrot peruskuntiin Yhteistyötoimikunta arvioi toimintaansa perinteisesti joulukuun kokouksessaan (20.12.2011) KT:n henkilöstövoimavarojen johtamista kuvaavan kaavion avulla.( Arviointi koski kaikkea henkilöstöön liittyvä toimintaa) Arvioinnissa tuli esille mm. seuraavaa: Arttu kyselyn tulokset olivat parantuneet eli henkilöstöön ja esimiestyön tukemiseen kohdistuneet toimenpiteet eivät ole menneet hukkaan. Työhyvinvoinnin tukemiseen ja aikaisen reagoinnin malli, Kaari-malli valmistui joulukuussa. Henkilöstön siirtoihin liittyvistä haasteista selvittiin. Henkilöstöhallinto on tehtäviensä tasalla. Henksun eli henkilöstösuunnittelutyöryhmän toiminta pääsi vauhtiin. Esimiesten aamukahvit tiedottamiskanavana koettiin hyväksi. Populus-työaikaseuranta otettiin käyttöön. Talouden tasapainottamiseen liittyviin asioihin tartuttiin aktiivisesti. Parannettavaa olisi ollut mm. lomautuksiin liittyvässä viestinnässä. Henkilöstö koki, ettei poliittisessa päätöksenteossa arvosteta henkilöstöä. Teknisen sopimuksen TS-työryhmän työtä ei saatu käyntiin. Yhteistyötoimikunnan kokoukset pidettiin työajan jälkeen. Yhteistyötoimikunta on sitoutunut tehtäväänsä. Paljon on tehty ja onnistumisia ollut, mutta työtä riittää tulevaisuudessa. Kokousten lisäksi yhteistyötoimikunta teki tutustumiskäynnin Tohmajärven pääterveysaseman tiloihin 2.9.2012. Samana päivänä pidettiin YT-työpaja Jouhkolan Hovissa Tohmajärvellä. YT-työpajan teemoja olivat: - Talous tasapainoon henkilöstön voimin - Työhyvinvoinnin kehittäminen - Osaaminen - Henkilöstösuunnittelu 25