UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS



Samankaltaiset tiedostot
KUNTAKATSELMUS. Jussi Heinimö ja Eero Jäppinen, YTI-tutkimuskeskus Timo Holmberg, Martti Veuro ja Tiina Pajunen, Rejlers Oy. Päiväys: 17.5.

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus

Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sisältö ja toteutus. Uusiutuvan energian kuntakatselmoijien koulutustilaisuus Kirsi Sivonen, Motiva Oy

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSESTA KÄYTÄNNÖN TOIMIIN

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS. Kirsi Sivonen

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energianeuvonta Benet kuntien kumppani viisaassa energian käytössä ja tuotannossa

Laukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keinoja uusiutuvan energian lisäämiseen ja energian säästöön

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014

Uusiutuvan energian kuntakatselmus Joroinen

Keski-Suomen energiatase 2016

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSEN TOTEUTUS

Keski-Suomen energiatase Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uusiutuva energia energiakatselmuksissa

Keski Suomen energiatase Keski Suomen Energiatoimisto

ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008

Keski-Suomen energiatase 2014

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto

Lappeenranta Uusiutuvan energian kuntakatselmus. LCA Consulting Oy Ilmastonmuutoksen pysäytyspäivä

Uusiutuvan energian kuntakatselmointi. Asko Ojaniemi

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto

Energian tuotanto ja käyttö

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

KOHTI ILMASTONEUTRAALIA KUNTAA

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Yksikkö

Hajautetun energiatuotannon edistäminen

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Uusiutuvan energian kuntakatselmus Timo Määttä Ilmastonmuutoksen pysäytyspäivä Lappeenranta. Uusiutuvan energian kuntakatselmus 1

Maija-Stina Tamminen / WWF ENERGIA HALTUUN! WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille

Bionergia - ympäristön ja kustannusten säästö samanaikaisesti. Asko Ojaniemi

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

Uusiutuvat energialähteet. RET-seminaari Tapio Jalo

Itä-Suomen maakuntien energian käyttö

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Energiankulutus ja rakennukset. Keski-Suomen Energiatoimisto

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Energiatuki. Hakeminen

Lämpöpumput energiatilastoissa nyt ja tulevaisuudessa. Virve Rouhiainen Maalämpöpäivä , Heureka, Vantaa

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

ENERGIATASEIDEN ESITTELY UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSET UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSET - ENERGIATASEET

Energiatuki Kati Veijonen

Öljyhuippu- ja bioenergiailta Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne

TEOLLISUUDEN ENERGIAKATSELMUKSET , Arttu Peltonen

Saarijärven kaupunki

Työ- ja elinkeinoministeriön asetus

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K Q D

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050

Suomen uusiutuvan energian kasvupotentiaali Raimo Lovio Aalto-yliopisto

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen

Uusiutuvan energian kuntakatselmus. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy

Helsingin seudun ympäristöpalvelut. Vuosina ENERGIANTUOTANTO ENERGIANKULUTUS KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT. Lisätiedot:

Polttoaineiden lämpöarvot, hyötysuhteet ja hiilidioksidin ominaispäästökertoimet

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

JANAKKALAN KUNTA UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS KATSELMUSRAPORTTI

Toimenpiteet kuntien energiatehokkuussopimuksissa - Energiakatselmukset, ESCO palvelu, Uusiutuvan energian kuntakatselmus

Uusiutuvilla elinvoimaa kuntiin. Seinäjoki Timo Määttä

LAHDEN KAUPUNKI UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS

Parikkalan kunta Uusiutuvan energian kuntakatselmus Katselmusraportti

Energiapoliittisia linjauksia

Tarjouspyyntöpohja hyödynnettäväksi Uusiutuvan energian kuntakatselmusta käynnistettäessä

Iin kunta Uusiutuvan energian kuntakatselmus Katselmusraportti

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

Helsingin seudun ympäristöpalvelut. Vuosina ENERGIANTUOTANTO ENERGIANKULUTUS KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT. Lisätiedot:

Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT. Hamina Kaakkois-Suomen ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Kainuun bioenergiaohjelma KAIBIO. Timo Karjalainen Joensuu

REMA Rakennuskannan energiatehokkuuden. arviointimalli Keskeisimmät tulokset. Julkisivumessut

ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014

VALTUUSTOALOITE ENERGIAOMAVARAISESTA ORIVEDESTÄ 55/01.016/2012

Energiavuosi Energiateollisuus ry Merja Tanner-Faarinen päivitetty:

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt

Uusiutuvan energian käyttö energiantuotannossa seuraavina vuosikymmeninä

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS

Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen. Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa

Energian hankinta ja kulutus 2013

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus

Transkriptio:

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Osa 3 Malliraportti Sisältö ESIPUHE... 2 TERMIT JA LYHENTEET... 3 1. YHTEENVETO... 4 1.1. KATSELMUSKUNTA... 4 1.2. UUSIUTUVIEN ENERGIALÄHTEIDEN KÄYTÖN LISÄÄMISMAHDOLLISUUDET... 4 2. KOHTEEN PERUSTIEDOT... 7 3. ENERGIANTUOTANNON JA -KÄYTÖN NYKYTILA... 8 3.1. LÄHTÖTIEDOT... 8 3.2. SÄHKÖNTUOTANTO JA -KULUTUS... 8 3.2.1. Sähkön erillistuotanto... 8 3.2.2. Yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto... 8 3.2.3. Sähkönkulutus... 9 3.2.4. Energiataseet... 9 3.3. LÄMMÖNTUOTANTO... 10 3.3.1. Kaukolämmön tuotanto... 10 3.3.2. Teollisuuden erillislämmöntuotanto... 10 3.3.3. Lämpöyrittäjyyskohteet... 10 3.3.4. Energiatase... 10 3.4. KIINTEISTÖJEN LÄMMITYS... 11 3.4.1. Rakennuskanta... 11 3.4.2. Kunnan kiinteistöt... 12 3.5. KOKONAISENERGIATASE... 12 4. UUSIUTUVAT ENERGIALÄHTEET... 13 4.1. PUUPOLTTOAINEET... 13 4.2. PELTOBIOMASSAT... 13 4.3. BIOKAASU... 13 4.4. JÄTEPOLTTOAINEET... 13 4.5. TUULIVOIMA... 14 4.6. AURINKOENERGIA... 14 4.7. VESIVOIMA... 14 4.8. LÄMPÖPUMPUT... 14 4.9. MUUT... 14 4.10. YHTEENVETO... 14 5. JATKOTOIMENPIDE-EHDOTUKSET... 16 5.1. KUNNAN OMISTUKSESSA OLEVAT KOHTEET... 17 5.2. MUIDEN OMISTUKSESSA OLEVAT KOHTEET... 17 5.3. YHTEISTYÖSSÄ TOTEUTETTAVAT KOHTEET... 17 6. JATKOSELVITYKSET JA -TUTKIMUKSET... 18 7. SEURANTA... 19 LIITE: HYÖDYLLISIÄ LINKKEJÄ... 20 1

Esipuhe Esipuheessa esitetään: Kuntakatselmuksen päätavoitteet ja merkitys Katselmoitava alue Katselmointiajankohta Alueelle aiemmin tehdyt kuntakatselmukset Lyhyesti kohteen uusiutuvan energian lisäämismahdollisuuksiin vaikuttavat merkittävimmät piirteet Katselmukseen osallistuneet tahot ja henkilöt Kuntakatselmuksen rahoitus 2

Termit ja lyhenteet Seuraavassa esitetään tässä raportissa käytetyt termit ja lyhenteet määritelmineen. Aluelämpö CHP-laitos Energialähde Energiatase Kaukolämpö Lämpökeskus Lämpöyrittäjä TEM Rajoitetun alueen keskitetty lämmitys ilman sähkön ja lämmön yhteistuotantoa. Energiantuotantolaitos, joka tuottaa sekä sähköä ja lämpöä; yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto Aine tai ilmiö, josta voidaan saada energiaa joko suoraan, muuntamalla tai siirtämällä. Erittely tiettyyn järjestelmään tulevista ja sieltä lähtevistä energiavirroista. Kaukolämmityksellä tarkoitetaan keskitettyä lämmöntuotantoa ja -jakelua. Lämmitysvesi toimitetaan jakeluverkon välityksellä kuluttajalle kiinteistön lämmittämiseen. Energiantuotantolaitos, joka tuottaa yksinomaan lämpöenergiaa. Lämpöyrittäjä vastaa polttoaineen hankinnasta sekä lämpökeskuksen toiminnasta halutussa laajuudessa ja saa korvauksen asiakkaalle myydyn energiamäärän mukaan. Työ- ja elinkeinoministeriö Uusiutuva energialähde Uusiutumaton energialähde Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan tässä ohjeessa puu-, peltobiomassa- ja jäteperäisiä polttoaineita, aurinkoenergiaa, tuuli- ja vesivoimalla tuotettua sähköä sekä lämpöpumpuilla tuotettua lämpöä. Uusiutumattomilla energialähteillä tarkoitetaan tässä ohjeessa fossiilisia polttoaineita (öljy, hiili, maakaasu) sekä turvetta (hitaasti uusiutuva polttoaine). Voimalaitos Energiantuotantolaitos, joka tuottaa sähköenergiaa. Katselmoija voi tarvittaessa lisätä termien ja lyhenteiden selityksiä omaan listaan. 3

1. Yhteenveto Tavoite: Tiivistää katselmuksen tulokset kuvin ja taulukoin, jotta tulokset ovat helposti esiteltävissä ja käytettävissä esimerkiksi viestinnässä. Kappaleessa esitellään lyhyesti katselmoitava kohde ja kootaan yhteen analyysin keskeiset tulokset. 1.1. Katselmuskunta Lyhyt kuvaus kunnasta ja/tai katselmoitavasta alueesta. Esitellään lyhyesti kunnan energiatase ja kuntakatselmuksen kannalta keskeisiä tietoja, kuten merkittävimmät energiankulutuskohteet. 1.2. Uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämismahdollisuudet Yhteenveto kunnan uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämismahdollisuuksista sekä esitetyistä jatkotoimenpide-ehdotuksista. Kappaleessa esitetään esimerkiksi: - uusiutuvan energian tuotanto- ja/tai hyödyntämispotentiaali (kuva 1, ts. luvun 4 yhteenvetotaulukko kuvana). Tekstistä on tultava selkeästi esille, mitkä potentiaalit kuvassa esitetään. - merkittävimmät mahdollisuudet lisätä uusiutuvan energian käyttöä - ehdotettujen toimenpiteiden vaikutus energiataseeseen - uusiutuvan energian ja ehdotettujen toimenpiteiden positiiviset vaikutukset (ympäristö, talous) - muut katselmuksessa esille tulleet merkittävät ehdotukset ja jatkoselvitykset esim. luvussa 6 esitetyt asiat. Käyttö 2008 Potentiaali Vesivoima Aurinkosähkö Aurinkolämpö Tuulisähkö Biokaasu Jätepolttoaineet Muut puupolttoaineet Metsähake Teollisuuden sivutuotteet Kuva 1. Uusiutuvan energian nykykäyttö sekä tuotanto- ja/tai hyödyntämispotentiaali GWh 4

Taulukossa 1 esitetään yhteenvetona todetut uusiutuvien energialähteiden lisäämismahdollisuudet vertailuvuoden toteutuneisiin lukuihin verrattuna, energialähdekohtaisten lisäämismahdollisuuksien jakautuminen sekä vaikutukset energialähteiden käyttöön ja hiilidioksidipäästöihin. Taulukko 1. Energianlähteiden kulutus nykytilanteessa ja kulutusennuste ehdotettujen toimenpiteiden jälkeen NYKYTILANNE TOIMENPITEIDEN JÄLKEEN Öljy Turve Kivihiili Maakaasu Muut uusiutumattomat GWh/a % GWh/a % CO 2 -muutos, t/a Yhteensä uusiutumattomat - Puupolttoaineet Peltobiomassat Biokaasu Jätepolttoaineet Tuulivoima Aurinkoenergia Vesivoima Muut uusiutuvat Uusiutuvat yhteensä - Kaikki yhteensä 100 100 Sähkön tuonti - - Sähkön vienti - - Tuloksia on hyvä esitellä myös kuvin. Taulukossa 2 esitetään yhteenvetotiedot katselmuksessa esiin tulleista uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämismahdollisuuksista. 5

Taulukko 2. Yhteenveto ehdotetuista toimenpiteistä Nro EHDOTETTU TOIMENPIDE TALOUDELLISET TIEDOT TOIMENPITEEN VAIKUTUKSET ERITTELY Investointikustannus Säästöt Takaisinmaksuaika Korvattava energialähde Uusiutuvien energianlähteiden lisäys CO 2 -päästön vähenemä Raportin kohta Sovitut jatkotoimet /a a GWh/a t/a T,P,H,E 1) YHTEENSÄ - - - - - 1) T=Toteutettu, P = Päätetty toteuttaa tai jatkaa hankkeen selvityksiä, H = Harkitaan toteutusta tai hankkeen jatkoselvityksiä, E= Ei toteuteta 6

2. Kohteen perustiedot Tavoite: Esittää kattava yleiskuvaus katselmoitavasta kohteesta ja tekijöistä, jotka vaikuttavat energiantuotantoon ja -käyttöön sekä uusiutuvan energian varoihin. Kappaleessa kuvataan katselmuksen kohteena oleva kunta tai muu alue sekä käytetyt maantieteelliset ja muut rajaukset. Kappale antaa riittävät pohjatiedot raportissa esitettäville jatkotarkasteluille. Kunnasta esitettävät tiedot voivat olla mm. seuraavat: alueen kartta taajamarakenteen kuvaus (taajamien sijoittuminen) kaavoitustilanne asukasmäärä ja sen jakautuminen taajama- ja haja-asutusalueiden kesken alueen elinkeinorakenteen kuvaus ja merkittävimmät teollisuuslaitokset kiinteistökanta; kiinteistömassojen jakautuminen eri rakennustyyppeihin uudisrakentaminen alueella (uudisrakennusten lukumäärä ja rakennustilavuus) metsämaan pinta-ala ja omistusosuudet turvetuotantoala kunnan omistukset alueen energiantuotannossa energiankäytön tehostamistoimenpiteet, voimassa olevat sitoumukset energiansäästöön ja uusiutuvien energialähteiden käytön edistämiseen tiedot alueella tehdyistä energiakatselmuksista kasvihuonekaasupäästöjen tase (mikäli sellainen on olemassa) muut mahdolliset, katselmuksen tuloksiin oleellisesti vaikuttavat tiedot

3. Energiantuotannon ja -käytön nykytila Tavoite: Esittää kokonaiskuva energian tuotannosta ja -kulutuksesta vertailuvuonna. Luvussa kuvataan tarkasteltavan alueen (kunnan) energiantuotannon ja -käytön nykytila ja esitetään alueen sähkö- ja lämpöenergian taseet. Esitettävät tiedot perustuvat katselmoitavalta kunnalta ja julkisista lähteistä saataviin sekä yksityisten tahojen vapaaehtoisesti ilmoittamiin tietoihin. 3.1. Lähtötiedot Kappaleessa kuvataan kuntakatselmuksessa käytettyjä lähtötietoja ja niiden hankintaan käytettyjä menetelmiä esim. seuraavasti: valittu tarkasteluvuosi ja sen erityispiirteet kunnalta saadut tiedot julkisista lähteistä saadut tiedot yksityisiltä tahoilta saadut tiedot tarkastelun pohjana olevat aiemmat selvitykset ja analyysit 3.2. Sähköntuotanto ja -kulutus Tässä kohdassa esitetään sähkön tuotannon kokonaismäärä, käytetyt polttoaine-energiat sekä sähkön kulutus. Lisäksi esitetään sähkön energiatase. 3.2.1. Sähkön erillistuotanto Ko. alueella sijaitsevien sähkön erillistuotantolaitosten (lauhde-, vesi- ja tuulivoimalaitokset) esittely, laitoskohtaisesti esitetään mm.: tekniikka käytetyt energialähteet (polttoaine-energiat) tehdyt ja suunnitteilla olevat energiatasetta muuttavat investoinnit hyötysuhteet Yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotannon yhteydessä tapahtuva lauhdesähkön tuotanto voidaan sisällyttää yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotannon kohtaan. Tarkasteltavan alueen ulkopuolella sijaitsevat, alueen energiataseeseen vaikuttavat, uusiutuvien energialähteiden käyttöön liittyvät energiantuotannon tekijät voidaan tarvittaessa huomioida tässä kohtaa. 3.2.2. Yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto Ko. alueella sijaitsevien yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotannon voimalaitoksien (kaukolämpövoimalaitokset ja teollisuuden prosessilämpöä tuottavat voimalaitokset) esittely, laitoskohtaisesti esitetään mm.: 8

tekniikka käytetyt energialähteet (polttoaine-energiat) tehdyt ja suunnitteilla olevat energiatasetta muuttavat investoinnit hyötysuhteet 3.2.3. Sähkönkulutus Esitetään tarkasteltavan alueen sähkönkulutus jaoteltuna käyttäjäryhmittäin esim. teollisuus ja muut kuluttajat, kunnan oma kulutus mahdollisuuksien mukaan eriteltynä. Voidaan esittää alueen merkittävimmät sähkönkuluttajat. 3.2.4. Energiataseet Esitetään tarkasteltavan alueen sähköenergiataseet edellä esitetyn jaottelun mukaisesti. Tarvittaessa voidaan esittää myös laitos- tai tuotantotapakohtaiset tiedot. Esitystapa voi olla esimerkiksi alla esitetyn mukainen. CO 2 HÄVIÖT POLTTOAINE 1 POLTTOAINE 2 SÄHKÖ KULUT- TAJAT POLTTOAINE 3 Kuva 2. Sähkön erillistuotannon tase CO 2 HÄVIÖT POLTTOAINE 1 POLTTOAINE 2 SÄHKÖ LÄMPÖ KULUT- TAJAT POLTTOAINE 3 Kuva 3. Yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotannon tase

Sähkötase: + alueen sähkönkulutus - alueen sähköntuotanto = sähkön nettotuonti 3.3. Lämmöntuotanto 3.3.1. Kaukolämmön tuotanto Tarkasteltavan alueen kaukolämpöjärjestelmän nykytilan kuvaus, esimerkiksi seuraavasti: lämpöverkostokartta tai lämmitettävä alue karttapohjalla kaukolämmityksen historia lyhyesti lämmönhankinta kaukolämpöverkostoon perustiedot kattiloista lämmöntuotannon polttoaineet lämpölaitosten hyötysuhteet kaukolämmityksen laajentamismahdollisuuksien huomiointi kaavoituksessa suunnitelmat/tavoitteet kaukolämpötoiminnan laajentamiseen liittyen 3.3.2. Teollisuuden erillislämmöntuotanto Teollisuuden tarpeita palvelevien lämpökeskusten kuvaus: perustiedot kattiloista käytetyt energianlähteet (polttoaine-energiat) tehdyt ja suunnitteilla olevat energiatasetta muuttavat investoinnit laitosten hyötysuhteet Voimalaitoksissa sähköntuotannon yhteydessä tapahtuvaa teollisuuden prosessilämmön tuotantoa ei kuvata tässä kohdassa, jos se on kuvattu edellisissä kohdissa. 3.3.3. Lämpöyrittäjyyskohteet Lämpöyrittäjyys-toiminnan kuvaus tarkasteltavalla alueella: lämpöyrittäjän nimi perustiedot lämpökeskuksesta nimi sijainti teho polttoaineiden kulutukset toiminnan käynnistymisvuosi sopimuksen voimassaoloaika 3.3.4. Energiatase Esitetään tarkasteltavan alueen lämpöenergiataseet edellä kuvatuille kaukolämmölle ja teollisuuden erillislämmöntuotannolle. Tarvittaessa voidaan esittää myös laitos- tai tuotantotapakohtaiset tiedot. Esitystapa voi olla esimerkiksi alla esitetyn mukainen. 10

CO 2 HÄVIÖT POLTTOAINE 1 KULUT- TAJAT POLTTOAINE 2 LÄMPÖ POLTTOAINE 3 Kuva 4. Kaukolämmön energiatase 3.4. Kiinteistöjen lämmitys Kappaleessa esitetään alueen rakennuskannan lämmityksen jakautuminen eri lämmitysmuotojen kesken. Kiinteistöjen lämmityksen energialähteiden yhteenvetotiedot esitetään taulukko- ja kuvamuodossa käyttäen taulukon 3 ja kuvan 5 mukaista esittämistapaa. Kiinteistöjen lämmityksen polttoaine-energia arvioidaan lämmitystavalle tyypillisen hyötysuhteen mukaan. 3.4.1. Rakennuskanta Taulukko 3. Kiinteistöjen lämmityksen energianlähteet Lämmönkäyttö Polttoaine-energia [GWh/vuosi] [GWh/vuosi] % Kaukolämpö Öljy Sähkö Puu Maalämpö Muut uusiutuvat Muut fossiiliset Tuntematon Yhteensä 100 % Esitetään kiinteistöjen lämmityksen energialähteet polttoaine-energioina (kuva 5).

13 % 1 % 2 % 32 % Kaukolämpö Öljy 24 % Sähkö Puu Maalämpö Muut 28 % Kuva 5. Kiinteistöjen lämmityksen energialähteet 3.4.2. Kunnan kiinteistöt Esitetään kiinteistöluettelo, josta ilmenee kiinteistön rakennustilavuus lämmitysjärjestelmä energiankulutus öljylämmitteisten osalta öljykattilan ikä, kunto ja arvioitu uusimisajankohta 3.5. Kokonaisenergiatase Esitetään tarkasteltavan alueen kokonaisenergiatase, jos se on mahdollista katselmuksessa saatujen tietojen pohjalta tai se on saatavilla valmiina. Energiatase voidaan esittää katselmointikohteelle parhaiten soveltuvalla tavalla ja sopivalla tarkkuudella. 12

4. Uusiutuvat energialähteet Tavoite: Saada kokonaiskuva uusiutuvan energian käytöstä nykytilassa sekä arvioida niiden tuotantoja/tai hyödyntämismahdollisuuksia tarkasteltavalla alueella. Kappaleessa arvioidaan katselmuksen kohteena olevan alueen uusiutuvien polttoaineiden tuotantomahdollisuuksia sekä tuuli- vesi- ja aurinkoenergian hyödyntämismahdollisuuksia. Arvioituja mahdollisuuksia verrataan tarkasteluvuoden toteutuneisiin määriin. Raportissa esitetään arvioinnin perusteet sekä siinä käytetyt tietolähteet ja menetelmät. Arvioidessa energiapotentiaalia voidaan hyödyntää ko. alueelle mahdollisesti aiemmin tehtyjä selvityksiä. Kappaleissa voi käyttää tarvittaessa väliotsikkoja: 4.X.1 Nykykäyttö 4.X.2 Varannot 4.X.3 Energiantuotanto- ja/tai hyödyntämispotentiaali. 4.1. Puupolttoaineet Arvioidaan puupolttoaineiden teknis-taloudellinen tuotantopotentiaali tarkasteltavalla alueella. Tarkastellaan mm. seuraavat polttoaineet: metsästä toimitettu puupolttoaine tai muu luonnonpuu (hake, murske, pilkkeet, kannot) teollisuuden sivutuotteet ja tähteet 4.2. Peltobiomassat Arvioidaan peltobiomassojen tuotantopotentiaali tarkasteltavalla alueella. Tarkastellaan mm. seuraavat polttoaineet: olki energiaheinät viljat ja jyvät 4.3. Biokaasu Arvioidaan biokaasun käytön teknis-taloudelliset mahdollisuudet energiantuotannossa. Biokaasun mahdollisia lähteitä ovat: kaatopaikat (kaatopaikkakaasu) jätteiden käsittely (kiinteät yhdyskuntajätteet, biojätteet) jätevesien puhdistus maatalous ja siihen rinnastettava toiminta 4.4. Jätepolttoaineet Arvioidaan kiinteän jätteen hyödyntämispotentiaali energiana tarkasteltavalla alueella, huomioidaan jätepolttoaineiden uusiutuva osuus.

4.5. Tuulivoima Esitetään arvio tarkasteltavan alueen tuuliolosuhteista ja mahdollisuuksista tuulivoiman hyödyntämiseen. 4.6. Aurinkoenergia Arvioidaan mahdollisuuksia aurinkolämmön ja -sähkön tuottamiseen tarkasteltavalla alueella. 4.7. Vesivoima Esitetään mahdollisuudet nykyisen vesivoiman tehon nostamiselle ja uuden vesivoiman rakentamiselle tarkasteltavalla alueella. 4.8. Lämpöpumput Arvioidaan mahdollisuuksia lämpöpumppujen hyödyntämiseen tarkasteltavalla alueella. 4.9. Muut Tässä yhteydessä voidaan arvioida mm. biopolttonesteiden tuotanto- ja hyödyntämismahdollisuuksia tarkasteltavalla alueella. 4.10. Yhteenveto Esitetään yhteenveto katselmusalueen uusiutuvien energialähteiden nykykäytöstä ja arvioidusta potentiaalista, ts. lisäämismahdollisuuksista. Arvioinnin tulokset voidaan esittää esim. taulukon 4 mukaisesti. 14

Taulukko 4. Uusiutuvien energialähteiden nykykäyttö ja arvioitu potentiaali tarkastellulla alueella Puupolttoaineet - metsähake - teollisuuden sivutuotteet - muut puupolttoaineet Peltobiomassat Biokaasu Jätepolttoaineet Tuulivoima Aurinkolämpö Aurinkosähkö Vesivoima Muut, mitkä Käyttö vuonna Arvioitu potentiaali Käyttö suhteessa potentiaaliin [GWh/vuosi] [GWh/vuosi] [%] Yhteensä -

5. Jatkotoimenpide-ehdotukset Tavoite: Esittää taloudellisesti kannattavia toimenpide-ehdotuksia, joiden avulla korvataan uusiutumatonta energiaa uusiutuvalla ja/tai pienennetään hiilidioksidipäästöjä. Toimenpiteiden esittelystä yleensä Tässä luvussa esitetään analyysissä esille tulleiden uusiutuvien energialähteiden kiinnostavien lisäämiskohteiden ja -mahdollisuuksien tarkempi tarkastelu. Tarkastelu jaetaan seuraavasti: kunnan omistamiin kohteisiin muiden omistamiin kohteisiin yhteistyössä kunnan ja muiden toimijoiden kesken toteutettaviin kohteisiin Mikäli tarkasteltava kohde on jonkun muun osapuolen kuin katselmuksen tilaajan hallussa, kohteen omistajalta on saatava suostumus tarkastelun laatimiseen katselmuksen yhteydessä. Uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämismahdollisuudet määritetään laskemalla yhteen esitettyjen yksittäisten toimenpiteiden vaikutukset. Ko. yhteenveto esitetään luvun 1 taulukoissa 1 ja 2. Taulukossa 1 ei oteta huomioon tulevaisuudessa mahdollisesti tapahtuvaa energiankulutuksen kasvua. Arviointiperusteet Toimenpidekohtaisessa kannattavuustarkastelussa esitetään arvio vaadittavista investoinneista ja muista toimenpiteistä sekä niiden tuottamista suorista taloudellisista hyödyistä. Investointien kannattavuudesta laaditaan laskelma. Taloudellisen kannattavuuden kriteerinä käytetään alle 10 vuoden korotonta takaisinmaksuaikaa. Mikäli esitettävistä toimenpiteistä on investointipäätökset olemassa, taloudellista tarkastelua ei tarvitse esittää. Katselmuksessa löytyvien mahdollisten lisäämiskohteiden tarkastelun laajuus tulee suhteuttaa tarkasteluun käytettävissä oleviin resursseihin. Tarkasteltavien teknologioiden on oltava kaupallisesti saatavilla ja toimiviksi havaittuja (ts. olemassa olevia referenssikohteita). Investoinnin suuruusluokka selvitetään esisuunnitelmatasolla, esim. arvioimalla konsultin kokemusten mukaan vastaavien kohteiden ominaisinvestointikustannukset tai hankkimalla päälaitteiden hintatiedot laitevalmistajilta. Biopolttoaineen hintaa ja saatavuutta tarkastellaan tapauskohtaisesti. Biopolttoaineen mahdollinen tuonti alueelle tulee ottaa huomioon. TEM:ltä yritysten ja kuntien uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämiseen ja tehostamiseen haettavissa oleva rahoitustuki voi parantaa investoinnin kannattavuutta. Energiainvestointeihin myönnettävä tuki on harkinnanvaraista valtionapua ja sen myöntäminen käsitellään aina tapauskohtaisesti. Tuen suuruuteen vaikuttaa mm. investoinnin teknologinen taso sekä investoinnin suuruus ja kannattavuus. Julkisen rahoitustuen mahdollisuus otetaan vaihtoehtona huomioon. Tukea koskevaa tietoa voi hankkia alueen ELY-keskuksen yritysosastolta tai TEM:n energiaosastolta. Esitettävillä toimenpiteillä tulee olla myönteisiä ympäristövaikutuksia ja niiden tulee lisätä kokonaisuutena, vähintään kunnan alueen laajuisesti tarkasteltuna, uusiutuvien energialähteiden käyttöä ja vähentää hiilidioksidipäästöjä. Tarkastelussa tulee esittää ehdotetun toimenpiteen vaikutukset uusiutuvien energialähteiden käyttöön ja hiilidioksidipäästöihin alueella. Mikäli toimenpide kasvattaa alueella tapahtuvaa 16

sähköntuotantoa, sähköntuotannon hiilidioksidipäästöjä voidaan verrata Suomessa tuotetun sähkön keskimääräiseen ominaispäästöön tai muuten osoittaa, että toimenpiteellä on hiilidioksidipäästöjä alentava vaikutus. 5.1. Kunnan omistuksessa olevat kohteet Kohdan alaotsikkojen alla kuvataan katselmuksessa todetut toimenpiteet, joilla kunta voi itse toteuttaa uusiutuvien energialähteiden käytön lisäyksen. Jokaisesta toimenpiteestä esitetään: taloudelliset tiedot (nettoinvestointi, vuosisäästöt ja takaisinmaksuaika) korvattavat energialähteet uusiutuvan energian käytön lisäys hiilidioksidipäästöjen vähenemä laskentaperusteet lyhyesti (mm. käytetyt hinnat ja päästökertoimet) Taloudellisten tietojen sijaan voidaan esittää muut kriteerit, joiden perusteella ehdotetut toimenpiteet on arvioitu toteuttamiskelpoisiksi. 5.1.1 Toimenpide 1 5.1.2 Toimenpide 2 5.2. Muiden omistuksessa olevat kohteet Kohdan alaotsikkojen alla kuvataan katselmuksessa esille tulleet toimenpiteet, joilla muu taho kuin kunta voi toteuttaa uusiutuvien energialähteiden käytön lisäyksen. 5.3. Yhteistyössä toteutettavat kohteet Kohdan alaotsikkojen alla kuvataan katselmuksessa esille tulleet kohteet, joissa uusiutuvien energialähteiden käytön lisäyksen toteuttaminen vaatii kunnan ja muiden organisaatioiden välistä yhteistyötä.

6. Jatkoselvitykset Tavoite: Esittää kuntakatselmuksen yhteydessä havaitut uusiutuvan energian lisäämismahdollisuudet tai kohteet, jotka vaativat lisäselvitysten tekemistä. Tässä yhteydessä esitetään mm. analyysissä esille tulleet mahdolliset toimenpiteet, joiden taloudellisen kannattavuuden riittävä selvittäminen ei ole ollut mahdollista katselmuksen yhteydessä tai joista ei ole ollut käytettävissä riittäviä lähtötietoja (esim. aiemmat selvitykset). Ehdotetut jatkoselvitykset esitetään kukin omana alaotsikkonaan. Toimenpiteet asetetaan mahdollisuuksien mukaan tärkeysjärjestykseen. Tässä kohdassa voidaan myös esittää kunnan omaan toimintaan liittyviä yleisiä toimenpiteitä, joilla pyritään edistämään uusiutuvien käytön lisäämistä. Tällaisia toimia voivat olla mm.: henkilöstön koulutus, uusiutuvista energialähteistä tiedottaminen sekä uusiutuvien energialähteiden käyttöönoton huomiointi kunnan kaavoituksessa ja yritysten ympäristölupaasioissa. 18

7. Seuranta Tavoite: Esittää energiankäytön seurannan merkitys sekä keinoja sen toteuttamiseksi. Tässä luvussa laaditaan esitys toimenpiteiksi ja toimintatavoiksi, joilla kuntakatselmuksessa määritettyjen lisäämismahdollisuuksien toteutumista voidaan seurata säännöllisesti kunnan hallinnossa ja päivittää selvitys säännöllisesti.

LIITE: Hyödyllisiä linkkejä Uusiutuva energia o o o o o o Aurinkoenergia Aurinkoteknillinen yhdistys ry http://www.aurinkoteknillinenyhdistys.fi/ Solportalen http://www.solportalen.fi/ Bioenergia Bioenergia verkkopalvelu http://www.bioenergia.fi/default/www/etusivu/ Finbio ry http://www.finbio.fi/ Puuenergia ry http://www.puuenergia.fi/index.html Ruokohelpi http://www.mtt.fi Suomen Pellettienergiayhdistys ry http://www.pellettienergia.fi Energiapaju http://www.energiapaju.fi/paju/index.htm Biokaasu Suomen Biokaasuyhdistys ry http://www.kolumbus.fi/suomen.biokaasukeskus/ Biokaasufoorumi http://www.biokaasufoorumi.fi/ Lämpöpumput Sulpu ry http://www.sulpu.fi/ Pienvesivoima Pienvesivoimayhdistys ry http://www.pienvesivoimayhdistys.fi/ Tuulivoima Suomen tuulivoimayhdistys ry http://www.tuulivoimayhdistys.fi/pientuulivoima Tuuliatlas http://www.tuuliatlas.fi Tietolähteitä o o o Tilastoja Energiamarkkinaviraston sähkö ja maakaasun hintatilastot http://www.energiamarkkinavirasto.fi/select.asp?gid=60 ET:n sähkö ja kaukolämpötilastot http://www.energia.fi/fi/tilastot Suomen tuulivoimatilastot http://www.vtt.fi/proj/windenergystatistics/?lang=fi Tike MMM:n tietopalvelukeskus http://www.mmmtike.fi Tilastokeskus StatFin http://pxweb2.stat.fi/database/statfin/databasetree_fi.asp Tilastokeskus Kuntaportaali http://www.tilastokeskus.fi/tup/kunnat/tilastot_aakkosittain.html Julkaisuja Metla http://www.metla.fi/julkaisut/ MMM http://www.mmm.fi/fi/index/julkaisut.html VTT http://www.vtt.fi/vtt_search.jsp?target=julk&fuzz=true&search= Muita linkkejä Energiateollisuus ry http://www.energia.fi Kuntaliitto http://www.kunnat.net Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus http://www.mtt.fi Maa- ja metsätalousministeriö http://www.mmm.fi Metsähallitus http://www.metsa.fi Metsäkeskus http://www.metsakeskus.fi Metsäntutkimuslaitos http://www.metla.fi/ Motiva http://www.motiva.fi Työ- ja elinkeinoministeriö Energia http://www.tem.fi/index.phtml?s=2070 Öljy- ja kaasualan keskusliitto http://www.oil-gas.fi/ 20