Saarijärven kaupunki
|
|
- Krista Honkanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA ENERGIAKATSELMUSHANKE Dnro: 1409/560/2009 Päätöksen päivämäärä: Katselmuksen tilaaja: Saarijärven kaupunki Sivulantie Saarijärvi Saarijärven kaupunki UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS KATSELMUSRAPORTTI Kirsi Sivonen Kangasvuorentie 10 FIN JYVÄSKYLÄ FINLAND p Jyväskylä
2 Saarijärven kaupunki 2/43 SISÄLLYSLUETTELO 1 Yhteenveto kunnan alueen energiankäytöstä ja ehdotetuista uusiutuvien energialähteiden lisäämistoimenpiteistä Katselmuskunta Uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämismahdollisuudet Kohteen perustiedot Yleistietoa Saarijärvestä Elinkeinot ja teollisuus Metsämaat Suot ja turvetuotanto Kunnan omistukset energiantuotannossa Rakennuskanta Energiansäästösopimukset ja muut energiankäytön tehostamistoimet Energiatuotannon ja -käytön nykytila Lähtötiedot Sähköntuotanto ja -kulutus Sähkön tuotanto Yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto Sähkön kulutus Lämmön tuotanto Kaukolämpö Teollisuuden erillislämmön tuotanto Lämpöyrittäjyyskohteet Kiinteistöjen lämmitys Energiatase Sähkön tuotanto Lämmöntuotanto Kiinteistöjen lämmitys Kokonaisenergiatase Uusiutuvat energialähteet ja niiden nykykäyttö Puupolttoaineet Teollisuuden sivutuotteet Metsätähde ja muu hake Pilke ja pelletti Jätepolttoaineet Biokaasu Biojätteet Eläintilat Jätevesiliete Tuulienergia Pientuulivoima Aurinkoenergia Aurinkolämpö Aurinkosähkö Vesivoima Peltobiomassa Maalämpö Ilmalämpöpumput Yhteenveto uusiutuvien energialähteiden nykykäytöstä ja lisäämismahdollisuuksista... 27
3 Saarijärven kaupunki 3/43 5 Uusiutuvien energialähteiden lisäämismahdollisuudet Sähkön tuotanto Sähkön erillistuotanto Yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto Lämmöntuotanto Kaukolämmön tuotanto Teollisuuden erillislämmöntuotanto Kiinteistöjen lämmitys Kunnan kiinteistöt Yksityiset kiinteistöt Jatkotoimenpide-ehdotukset Kunnan omistuksessa olevat kohteet Konttila ja Eteläpellontie Koiralammen alue Öljylämmityksen vaihtaminen pellettilämmitykseen Ilmalämpöpumput Mannilan päiväkotiin Katuvalaistuksen tehostaminen Muiden omistuksissa olevat kohteet Karhilan lämpöverkko SSYP:n öljylämmitteisten kiinteistöjen vaihtoehdot Sara-aho Rajala alueen öljylämmitteiset kiinteistöt Yhteistyössä toteutettavat kohteet Jatkoselvitykset ja tutkimukset Sara-aho- ja Rajala-alueen lämmitysratkaisut Eforen kiinteistölle hakekontti Kusiaismäen uusi jäähalli Bioterminaalikeskus lehmän navetta ja biokaasun tuotanto Uusiutuvista energialähteistä tiedottaminen Lämmitysmuotojen ominaisuudet Uusiutuvien käytön seuranta Lähdeluettelo LIITTEET LIITE 1 LIITE 2 LIITE 3 LIITE 4 Energiayksikkömuunnoksia Aurinkosähköjärjestelmän sähköntuotto- ja hintatietoja Katuvalaistuksen valaisinvaihtoehtojen vertailu Tietoa lämmitysjärjestelmistä
4 Saarijärven kaupunki 4/43 Esipuhe Tässä uusiutuvan energian kuntakatselmusraportissa esitetään Saarijärven kaupungin alueen nykyinen energiatase, alueelliset uusiutuvan energian resurssit sekä mahdollisuudet lisätä uusiutuvien energianlähteiden käyttöä energiantuotannossa. Selvitystyön tuloksena esitetään toimenpide-ehdotukset, joilla voidaan kannattavasti lisätä uusiutuvan energian käyttöä kunnan alueella. Toimenpiteille on laskettu investointikustannukset, takaisinmaksuajat sekä hiilidioksidipäästöjen muutos. Saarijärven kaupungille ei ole aiemmin tehty uusiutuvan energian kuntakatselmusta. Uusiutuvan energian kuntakatselmuksen ovat rahoittaneet Työ- ja elinkeinoministeriö (60 %) ja Saarijärven kaupunki (40 %). Saarijärven kaupungin yhteyshenkilönä on toiminut Tekninen johtaja Hannu Seppälä. Uusiutuvan energian kuntakatselmuksen vastuuhenkilönä on toiminut DI Jukka Summanen (todistusnumero kk 64). Kuntakatselmuksen projektipäällikkönä on toiminut FM Kirsi Sivonen (kk74).
5 Saarijärven kaupunki 5/43 TERMIEN SELITYKSET Aluelämmitys Biokaasu Energianlähde Energiatase Rajoitetun alueen keskitetty lämmitys ilman sähkön ja lämmön yhteistuotantoa. Biokemiallisen reaktion tuloksena biomassasta syntyvä, pääasiassa metaania sisältävä kaasuseos, jota voidaan hyödyntää energianlähteenä. Aine tai ilmiö, josta voidaan saada energiaa joko suoraan, muuntamalla tai siirtämällä. Erittely tiettyyn järjestelmään tulevista ja sieltä lähtevistä energiavirroista. Kaukolämmitys Kaukolämmityksellä tarkoitetaan laajan, yleensä etukäteen rajoittamattoman alueen kiinteistöjen lämmitystä putkiverkon välityksellä siirrettävän veden avulla käyttäen lämmön tuottamiseen lämmitysvoimalaitoksia ja/tai lämpökeskuksia. Lämpökeskus Lämpöyrittäjä Metsähake Peltobiomassat POK POR TMA Energiantuotantolaitos, joka tuottaa yksinomaan lämpöenergiaa. Lämpöyrittäjä vastaa lämpökeskuksen polttoaineen hankinnasta sekä laitoksen hoidosta ja saa korvauksen lämmön ostajalle myydyn energiamäärän mukaan. Hake, joka on tehty ainespuun korjuussa uudistushakkuissa tai nuorta metsää harvennettaessa tähteeksi jääneistä oksista, latvuksista ja hukkarunkopuusta. Peltobiomassat ovat pelloilla tai soilla kasvatettavia energiakasveja tai energiametsää sekä viljakasvien osia, joita voidaan käyttää polttoaineena tai joista voidaan jalostaa kiinteitä, nestemäisiä tai kaasumaisia polttoaineita. Kevyt polttoöljy Raskas polttoöljy Takaisinmaksuaika Uusiutuva energianlähde Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan tässä ohjeessa puu-, peltobiomassa- ja jäteperäisiä polttoaineita, tuuli- ja aurinkoenergiaa sekä vesivoimalla tuotettua sähköä ja lämpöpumpuilla tuotettua lämpöä. Uusiutumaton energialähde Uusiutumattomilla energialähteillä tarkoitetaan tässä ohjeessa fossiilisia polttoaineita (öljy, hiili, maakaasu) sekä turvetta (hitaasti uusiutuva polttoaine). Voimalaitos Energiantuotantolaitos, joka tuottaa sähköenergiaa.
6 Saarijärven kaupunki 6/43 1 Yhteenveto kunnan alueen energiankäytöstä ja ehdotetuista uusiutuvien energialähteiden lisäämistoimenpiteistä 1.1 Katselmuskunta Tässä uusiutuvan energian kuntakatselmuksessa tarkastellaan Saarijärven kaupungin aluetta. Katselmuksen vertailuvuotena on käytetty vuotta Katselmoitavaan alueeseen on otettu mukaan Pylkönmäen alue, joka on liittynyt Saarijärveen vuoden 2009 alusta. Saarijärven kaupunki sijaitsee pohjoisessa Keski-Suomessa. Asukkaita kaupungissa on Kaupungissa kaukolämpöverkko, johon lämpöä tuotetaan kuudella lämpölaitoksella. Kaukolämmön pääasiallinen polttoaine on turve, mutta vuonna 2009 käyttöön otettu uusi lämpölaitos tulee lisäämään puupolttoaineiden käyttöä. Kaupungin alueella sijaitsee myös vesivoimalaitos (Kuva 1). Saarijärven kaupunki on mukana useissa hankkeissa, joissa pyritään lisäämään uusiutuvan energian tuotantoa ja käyttöä sekä edistämään siihen liittyvä tutkimusta ja koulutusta. Jyväskylän ammattikorkeakoulun bioenergiakeskus sijaitsee Saarijärvellä. Uusiutuvan energian kuntakatselmuksen tarkoituksena on edelleen lisätä uusiutuvan energian käyttöä kaupungin alueella. HIILIDI- OKSIDI PÄÄSTÖT t HÄ- VIÖT 22 GWh ÖLJY 44 GWh TEOLLISUUS 31 GWh TURVE 17 GWh LÄMPÖ 90 GWh PUU 42 GWh MUU 8 GWh KIINTEISTÖ- JEN LÄMMITYS 102 GWh VESIVOIMA 19 GWh TUONTISÄHKÖ 59 GWh MUU SÄHKÖ 36 GWh Kuva 1. Saarijärven energiatase 2008
7 Saarijärven kaupunki 7/ Uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämismahdollisuudet Saarijärvellä on useita mahdollisuuksia lisätä uusiutuvan energian käyttöä. Kaukolämmön käytön lisääminen ja uusiutuvien polttoaineiden käytön lisääminen kaukolämmön tuotannossa ovat merkittäviä keinoja lisätä uusiutuvaa energiaa kaupungin alueella. Tätä tavoitetta tukee Saarijärven kaukolämmön uusi monipolttoainekattila, jota käytetään myös tutkimustyössä. Paikallisten polttoaineiden käytöllä on positiivisten ympäristövaikutusten lisäksi positiivisia vaikutuksia kaupungin talouteen ja työllisyyteen. Suunnitteilla oleva bioterminaalikeskus tukisi osaltaan paikallisia polttoaineita tuottavia yrittäjiä. Biokaasun tuotanto on lisäelinkeinomahdollisuus maatalousyrittäjille. Biokaasua voidaan tuottaa mm. lannasta, peltobiomassasta ja biojätteistä. Saarijärvellä on meneillään lehmän navetta -hanke, jossa selvitetään mahdollisuuksia tuottaa biokaasua usean maatalousyrittäjän yhteistyönä. Biokaasu voidaan hyödyntää sähkön- ja lämmöntuotannossa sekä ajoneuvojen polttoaineena. Saarijärven kaupunki voi saada selkeitä kustannussäästöjä muuttaessaan öljylämmitteisiä kiinteistöjä kaukolämpöön, pellettiin tai hakkeelle. Suorasähkölämmitteisissä kiinteistöissä ilmalämpöpumput voivat tuoda kustannussäästöjä. Myös yksityisissä kiinteistöissä lämmitysmuodon vaihto voi tuoda merkittäviä säästöjä polttoainekustannuksissa. Taulukossa 1 esitetään yhteenvetona katselmuksessa todetut uusiutuvien energialähteiden lisäämismahdollisuudet vertailuvuoden toteutuneisiin lukuihin verrattuna, energialähdekohtaisten lisäämismahdollisuuksien jakautuminen sekä vaikutukset energialähteiden käyttöön ja hiilidioksidipäästöihin. Katselmuksen toimenpide-ehdotusten kohteet ovat suhteellisen pieniä, mutta potentiaalia uusiutuvan energian lisäämiseen löytyy huomattavasti enemmän. Taulukko 1. Nykyiset energialähteet ja ennuste kehittämistoimenpiteiden jälkeen Nykytilanne Toimenpiteiden jälkeen GWh/ GWh/ CO % % 2 muutos vuosi vuosi t/a Öljy Turve Kivihiili Maakaasu Muut uusiutumattomat Yhteensä uusiutumattomat Puu Jätteet Biokaasu Vesivoima Tuulivoima Aurinkoenergia Muut uusiutuvat 0,2 0 Uusiutuvat yhteensä Kaikki yhteensä Sähkön tuonti (+)/vienti(-) (1 1) Päästöjen vähennys tapahtuu kaupungin rajojen ulkopuolella. Taulukkoon 2 on koottu katselmuksessa ehdotetut toimenpiteet, joilla voidaan lisätä uusiutuvan energian käyttöä ja energiatehokkuutta.
8 Saarijärven kaupunki 8/43 Taulukko 2. Yhteenveto katselmuksessa ehdotetuista toimenpiteistä Nro EHDOTETTU TOIMENPIDE HANKKEEN TALOUDELLISET TIEDOT Säästöt Takaisinmaksuaika Investointikustannus KORVAT- TAVA ENERGIA- LÄHDE UUSIUTUVIEN KÄYTÖN LISÄYS HIILIDIOKSIDI- PÄÄSTÖN VÄHENEMÄ /vuosi vuotta GWh/vuosi tonnia/vuosi RAPOR- TIN KOHTA 1 Ilmavesilämpöpumppu Konttilaan ,0 POK 0, Koiralammen öljylämmitteiset kiinteistöt aluelämpöön ,3 POK 0, Öljylämmitteisiä kiinteistöjä pellettiin ,4 / 5,9 POK 1, Ilmalämpöpumput Mannilan päiväkotiin ,5 Sähkö 0, Katuvalaistuksen tehostaminen ,2 / 5,4 Sähkö 0, Karhilan POK kattilan vaihto hakekattilaan POK 0, SSYP:n öljylämmitteiset kiinteistöt / ,8/14,4 POK 0, Sara-aho Rajala lämpöverkko (1 POK/POR 2, YHTEENSÄ , ) Kappaleessa on esitetty erilaisia mahdollisuuksia korvata öljyä uusiutuvalla energialla Sara-aho Rajala alueella
9 Saarijärven kaupunki 9/43 2 Kohteen perustiedot Tässä kappaleessa esitetään perustietoja, jotka ovat oleellisia uusiutuvan energian varantojen ja käyttömahdollisuuksien arvioimisen kannalta. 2.1 Yleistietoa Saarijärvestä Saarijärven kaupunki (myöhemmin Saarijärvi) sijaitsee Länsi-Suomen Läänissä Keski-Suomen maakunnan luoteisosassa (Kuva 3). Saarijärven naapurikuntia ovat Kannonkoski, Karstula, Multia, Soini, Uurainen, Ähtäri ja Äänekoski. Pylkönmäen kunta liittyi Saarijärveen Tässä katselmuksessa käsitellään nykyisen Saarijärven kaupungin aluetta. Katselmuksen vertailuvuotena on käytetty vuotta Vuoden 2008 tilastotiedoista on Saarijärven ja Pylkönmäen tiedot laskettu yhteen. Saarijärven kokonaispinta-ala on km 2 ja maapinta-ala on km 2. Maaliskuun 2009 lopussa Saarijärven väkiluku oli asukasta. Kuva 2. Saarijärven sijoittuminen Suomessa ja Keski-Suomen maakunnassa. 2.2 Elinkeinot ja teollisuus Palvelujen osuus Saarijärvellä työpaikoista on selkeästi suurin (Kuva 4). Teollisuus on myös merkittävä työllistäjä. Entisen Pylkönmäen kunnan alueella elinkeinorakenne on hyvin erilainen. Sielläkin palvelujen osuus on suuri, mutta teollisuuden osuus työpaikoista on vain 3 % ja maa- ja metsätalouden taas 28 %.
10 Saarijärven kaupunki 10/43 14 % 2 % 59 % 6 % 19 % Palvelut Teollisuus ja kaivostoiminta rakentaminen Maa- ja metsätalous Muut Kuva 3. Saarijärven nykyisen kunnan alueen työpaikat vuoden 2006 lopussa (Tilastokeskus) Vuonna 2007 Saarijärvellä on ollut 806 yritystoimipaikkaa. Metalliteollisuuden suurimmat yritykset ovat Ariterm Oy:n kattilatehdas, Logstor Finland Oy:n kaukolämpöputkistotehdas sekä FinnRotor Oy, joka valmistaa nostureiden kääntölaitteita, hydrauliikkaventtiilejä ja ohutlevy- ja mekaniikkaosia elektroniikkateollisuuteen. Muita merkittäviä metalliteollisuusyrityksiä ovat Saarijärven Päätytuote Oy ja RTA-Metalli Oy. Graafisen teollisuuden suurin yritys on Saarijärven Offset Oy. Merkittävin saarijärveläinen puunjalostaja on hirsitalotehdas Syötehuvilat Oy. Saarijärvellä on laaja palveluyritysten kirjo. Tunnetuin seudun matkailualan yrityksistä on Kylpylähotelli Summasaari Oy. Saarijärvelle on keskittynyt vahvaa energiateknologian ja erityisesti bioenergian osaamista. Alueella toimii lämpökattiloita valmistava Ariterm Oy sekä Logstor Finland Oy:n kaukolämpöputkistotehdas. Saarijärven Kaukolämpö Oy on pitkään ollut bioenergian tutkimuksen ja kehittämisen edelläkävijä. Bioenergiaa kehitetään myös Jyväskylän ammattikorkeakoulun Luonnonvarainstituutissa, jonka Bioenergian koulutus- ja kehittämiskeskus sijaitsee Saarijärvellä. 2.3 Metsämaat Saarijärven metsämaat omistuksen mukaan on esitetty taulukossa 3. Taulukko 3. Saarijärven metsämaat (ha) omistuksen ja entisen kuntajaon mukaan (Metsäkeskus). Omistus Saarijärvi Pylkönmäki Yhteensä Yksityiset Valtio ja yhtiöt Yhteensä Suot ja turvetuotanto Saarijärven alueella on yhteensä 134 suota, joiden yhteispinta-ala on ha (Virtanen ym. 2003). Alueella on 13 turvetuotantoaluetta, joiden yhteinen pinta-ala on 620 ha (Keski-Suomen Ympäristökeskus).
11 Saarijärven kaupunki 11/ Kunnan omistukset energiantuotannossa Saarijärvi omistaa Saarijärven kaukolämpö Oy:stä noin 52 %. 2.6 Rakennuskanta Koko kunnan alueen rakennuskantaa kuvaavat tiedot on saatu tilastokeskuksen StatFin-palvelusta (Tilastokeskus). Rakennuskantatiedoissa on mukana Saarijärveen vuoden 2009 alusta liittyneen Pylkönmäen tiedot. Kaupungin rakennuskannasta yli puolet on erillisiä pientaloja (Kuva 5). Rakentaminen on ollut vilkkainta 1980-luvulla ja on sen jälkeen hiljentynyt vähitellen (Kuva 6). Viimevuosina on rakennuslupia myönnetty reilu 200 kappaletta vuodessa (Kuva 7). Pylkönmäen alueella rakentaminen on ollut hyvin hiljaista. Saarijärvellä ei ole uusia asuinalueita, joille rakentaminen keskittyisi vaan rakentaminen on hajaantunut vapaille tonteille. Rakentamisesta puolet on kaavoitetuilla alueilla ja puolet haja-asutusalueilla. Saarijärvelle on suunnitteilla uusi asemakaava Luhdanmäen alueelle. Kaava on vasta maisema- ja luontoselvitys vaiheessa ja kaavan luonnos tulee vuoden 2009 aikana. 12 % 54 % Erilliset pientalot 12 % Muut asuinrakennukset 8 % 14 % Liike- ja toimistorakennukset Julkiset ja liikennerakennukset Teollisuus ja varastorakennukset Kuva 4. Nykyisen Saarijärven alueen rakennuskannan jakautuminen eri rakennustyyppeihin kerrosalan mukaan vuoden 2007 lopussa (Tilastokeskus).
12 Saarijärven kaupunki 12/43 Rakennettu kerrosala (m2) Asuinrakennukset m2 Muut rakennukset m2 Asuinrakennukset kpl Muut rakennukset kpl Rakennusten lukumäärä Tuntematon Kuva 5. Nykyisen Saarijärven alueen rakennuskannan ikäjakauma kerrosalan ja rakennusten lukumäärän mukaan (Tilastokeskus). KPL Pientalot Rivitalot Teollisuus Liike-, laitos-, liikennne Loma Muut Kuva 6. Vuonna 2007 ja 2008 Saarijärvellä myönnetyt rakennusluvat. 2.7 Energiansäästösopimukset ja muut energiankäytön tehostamistoimet Saarijärven kaupunki on liittynyt kaupunkien energiatehokkuussopimukseen kaudelle syyskuussa Energiatehokkuussopimuksen kokonaisenergiansäästötavoite on MWh.
13 Saarijärven kaupunki 13/43 3 Energiatuotannon ja -käytön nykytila Tässä kappaleessa esitetään kokonaiskuva Saarijärven energiantuotannon ja -käytön tilasta vuonna Lähtötiedot Katselmuksen tarkasteluvuodeksi on valittu vuosi Vuonna 2008 alkoi maailmanlaajuinen talouden taantuma, joka on vaikuttanut teollisuuden tuotantoon myös Saarijärvellä. Tämän vuoksi teollisuuden tuotanto ja sitä kautta energian kulutus on ollut tavallista alhaisempi. Vuosi 2008 on myös ollut suhteellisen lämmin. Jyväskylässä keskilämpötila on ollut 4,6 ºC, kun vuosien keskiarvo on 2,9 ºC (Ilmatieteenlaitos). Lähtötietoja on kerätty useista eri lähteistä, jotka on esitetty lähdeluettelossa. Useita tilastoja on kerätty tilastokeskuksen Statfin palvelusta. Saarijärven kaupungilta on saatu tietoja kaupungin kiinteistöistä ja niiden energiankulutuksesta. Saarijärven kaukolämmöltä on saatu tietoja kaukolämmön tuotannosta ja kulutuksesta. Alueen sähkönkulutustiedot on saatu Energiateollisuus ry:n (ET) tilastoista. Kaikissa tiedoissa on yhdistetty entisen Saarijärven kaupungin ja Pylkönmäen kunnan tiedot ellei toisin mainita. 3.2 Sähköntuotanto ja -kulutus Sähkön tuotanto Saarijärvellä on yksi vesivoimalaitos, jonka omistaa Vattenfall Sähköntuotanto Oy. Leuhunkosken voimalaitos on rakennettu vuonna 1961 ja sen teho on 3,2 MW. Voimalaitoksessa on pystykone, jonka turpiini on Kaplan-tyyppinen. Putouskorkeus laitoksella on 9 metriä. Ylävetenä on Saarijärvi, jota säännöstellään Leuhunkosken voimalaitoksen juoksutuksin säännöstelyluvan mukaisesti. Laitoksen keskienergia on vuosittain noin 10,2 GWh. Vuonna 2008 Leuhunkosken tuotanto oli ennätykselliset 19 GWh (Ruotsalainen). Voimalaitoksen turbiinille ja generaattorille on tehty peruskorjaus vuonna Samalla on uusittu sähkö- ja automaatiojärjestelmät sekä generaattorin magnetointi. Vuonna 2007 on uusittu 20 kv:n kojeistoja (Ruotsalainen) Yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto Saarijärven kaupunginalueella ei ole yhdistettyä sähkön- ja lämmöntuotantoa Sähkön kulutus Sähkön kulutus Saarijärven alueella vuonna 2008 oli yhteensä 78 GWh. Selkeästi suurin osa sähköstä kuluu asumisessa (Kuva 8).
14 Saarijärven kaupunki 14/43 14 % 8 % 51 % Asuminen Palvelut ja rakentaminen Teollisuus Maatalous 27 % Kuva 7. Saarijärven sähkönkulutuksen jakautuminen vuonna Asuminen kohta sisältää sen osan maatalouden kulutuskohteista, joissa maataloustuotanto ja asumisrakennus ovat yhden sähkömittarin alla (Energiateollisuus ry B). 3.3 Lämmön tuotanto Kaukolämpö Kaukolämpöä Saarijärvellä tuottaa Saarijärven Kaukolämpö Oy. Yhtiö on perustettu vuonna Kaukolämpöä tuotetaan kuudella eri lämpölaitoksella (Taulukko 4) Karhilan, Mannilan, Keskustan ja Kunniavuoren alueille (Kuva 9). Kaukolämmön liittymisteho on vuoden 2008 lopussa ollut yhteensä noin 13 MW ja verkkoon liitetty rakennustilavuus m 3. Lämmön kulutus on ollut MWh. Taulukko 4. Saarijärven kaukolämmön lämpölaitokset ja niiden polttoaineiden käyttö (Saarijärven Kaukolämpö Oy). Lämpölaitos Kattila Teho Hankinta Polttoaineen käyttö MW vuosi MW (1 Öljykattila 3, POR Keskusta Öljykattila 2, POK 70 Öljykattila 5, Turve KPA-kattila 4, Puu Hämeenniemi Öljykattila 0, Öljykattila 1, POK 0 Kunniavuori Öljykattila 1, POR 180 Arinakattila 1, Pelletti Karhila POK-kattila 0,24 Käytetty POK 474 Ale-Makasiini POK-kattila 0,3 vuokrattu POK 152 Asemankannas monipolttoaine Koekäyttö alkoi ) Polttoaineen käyttötiedot ovat vuodelta 2007
15 Saarijärven kaupunki 15/43 Kuva 8. Saarijärven kaukolämpöverkosto. Punainen viivaa kuvaa olemassa olevaa linjaa ja vihreä väri suunniteltuja linjoja Teollisuuden erillislämmön tuotanto Saarijärvellä ei ole merkittäviä teollisuuden erillislämmön tuotantokohteita Lämpöyrittäjyyskohteet Saarijärven kaupungin alueella on useita lämpöyrittäjyyskohteita. Kolme lämpöyrittäjää hoitaa yhteensä kahdeksan eri kohteen lämmöntuottamisen ja toimittamisen (Taulukko 5). Taulukko 5. Saarijärven lämpöyrittäjyyskohteet ja niiden polttoaineiden kulutus sekä lämmön tuotanto vuonna Teho Polttoaineen kulutus (MWh) Lämmön tuotto Lämpöyrittäjä Kohde MW POK Hake MWh Ariterm 0, Rahkolan Halpa-Halli 0, energiaosuuskunta Halpa-Halli 0,2 2 Alpo Hyytiäinen Kolkanlahden lämpökeskus 0, Tuomo Moisio As Oy Pylkönmäen Lappi, terveysasema, 0, vanha terveystalo Yhteensä 1, Kiinteistöjen lämmitys Tiedot Saarijärven rakennuskannan lämmityksen jakautumisesta eri lämmitysmuotojen kesken perustuu Tilastokeskuksen StatFin-tietokannan Rakennuskantatilastoihin. Tilastoista on laskettu silloisen Saarijärven ja Pylkönmäen rakennuskannat yhteen. Tilastossa kiinteistömassa on jaoteltu kerrosalan (m 2 ) perusteella asuinkiinteistöihin (pientalot, rivi- ja kerrostalot), liike- ja
16 Saarijärven kaupunki 16/43 toimistorakennuksiin, julkisiin rakennuksiin sekä teollisuusrakennuksiin. Rakennusten lämmityksestä tilastoissa esitetään rakennusluvassa esitetty päälämmitysmuoto. Saarijärvellä öljy- ja sähkölämmitys ovat yleisimmät lämmitysmuodot, ne kattavat noin 50 % rakennuskannasta (Kuva 10). Liike- ja toimistorakennuksissa sekä julkisissa rakennuksissa kaukolämmön osuus on merkittävä (Kuva 11). 7 % 26 % Öljy Sähkö 20 % Puu Kaukolämpö Muu tai tuntematon 22 % 25 % Kuva 9. Nykyisen Saarijärven alueen rakennuskannan lämmitysmuotojen jakautuminen kerrosalan mukaan. kerrosala (m2) Öljy Sähkö Puu Kaukolämpö Maalämpö Muu tai tuntematon Asuinrakennukset Liike- ja toimistorakennukset Julkiset ja liikennerakennukset Teollisuus- ja varastorakennukset Kuva 10. Rakennuskannan lämmitysmuotojen jakautuminen eri rakennustyypeissä vuoden 2007 lopussa.
17 Saarijärven kaupunki 17/ Energiatase Tässä kappaleessa esitetään nykyisen Saarijärven alueen vuoden 2008 energiataseet Sähkön tuotanto Saarijärvellä sähköstä 75 % on tuontisähköä (Kuva 12). Normaalisti tuontisähkön osuus on vielä suurempi, sillä vuoden 2008 vesivoiman saanto Leuhunkoskesta oli ennätyksellisen suuri. Leuhunkosken vesivoimalaitos 19 GWh Tuontisähkö 59 GWh Sähkön kokonaiskulutus 78 GWh Kuva 11. Sähköntuotannon ja käytön energiatase Lämmöntuotanto Lämmön tuotannon pääpolttoaine on turve (Kuva 13).
18 Saarijärven kaupunki 18/43 HIILIDI- OKSIDI PÄÄSTÖT t HÄVIÖT 5 GWh ÖLJY 4 GWh TURVE 17 GWh SAARIJÄRVEN KAUKOLÄMPÖ LÄMPÖ 25 GWh PUU 7 GWh ÖLJY 2 MWh LÄMPÖYRITTÄJÄT PUU 3 GWh LÄMPÖ 2 GWh Kuva 12. Lämmöntuotannon energiatase. (Kaukolämmön tuotannon polttoaineiden käyttö on vuodelta 2007)
19 Saarijärven kaupunki 19/ Kiinteistöjen lämmitys Vuonna 2008 kiinteistöjen lämmönkäyttö on ollut noin 122 GWh ja polttoaine-energiaa on käytetty noin 139 GWh (Kuva 14). 0,2 % 6 % 29 % 20 % Öljy Puu Sähkö Kaukolämpö Maalämpö Muu 22 % 23 % Kuva 13. Kiinteistöjen lämmityksen energianlähteet polttoaine-energian kulutuksen mukaan Kokonaisenergiatase Kuvassa 15 on esitetty Saarijärven vuoden 2008 kokonaisenergiatase.
20 Saarijärven kaupunki 20/43 HIILIDI- OKSIDI PÄÄSTÖT t HÄ- VIÖT 22 GWh ÖLJY 4 GWh TURVE 17 GWh PUU 10 GWh SAARIJÄRVEN KAUKOLÄMPÖ LÄMPÖ 25 GWh LÄMPÖYRITTÄJÄT LÄMPÖ 2 GWh TEOLLISUUS 31 GWh ÖLJY 40 GWh PUU 32 GWh MUU 8 GWh KIINTEISTÖ- KOHTAINEN LÄMMITYS LÄMPÖ 63 GWh KIINTEISTÖ- JEN LÄMMITYS 102 GWh VESIVOIMA LEUHUNKOSKEN VOIMALAITOS SÄHKÖ 19 GWh TUONTISÄHKÖ SÄHKÖ 59 GWh MUU SÄHKÖ 36 GWh Kuva 14. Kokonaisenergiatase
21 Saarijärven kaupunki 21/43 4 Uusiutuvat energialähteet ja niiden nykykäyttö Tässä kappaleessa tarkastellaan Saarijärven kaupungin alueen uusiutuvan energian nykykäyttöä sekä arvioidaan uusiutuvien energialähteiden varantoja ja potentiaalia. Kappaleen tuloksia tarkastellessa on hyvä ottaa huomioon, että uusiutuvan energian varannot ja tuotantotekninen potentiaali ovat usein selvästi suurempia kuin teknis-taloudellinen potentiaali tällä hetkellä. 4.1 Puupolttoaineet Teollisuuden sivutuotteet Saarijärvellä on useita pieniä puuteollisuuden yrityksiä, joissa syntyy pieniä määriä energiakäyttöön soveltuvia sivutuotteita ja jätteitä. Teollisuuden sivutuotteiden energiakäytössä ei ole näkyvissä lisäämismahdollisuuksia. Syöte-Huvilat Oy valmistaa hirsiä ja hirsirakennuksia kahdella tehdasalueella Saarijärvellä. Hirrenvalmistuksen sivutuotteena syntyy haketta ja höylälastua, joita hyödynnetään omassa energiantuotannossa sekä myydään energiakäyttöön ja maatalouteen kuivikkeeksi. Yrityksellä on kaksi KPA-kattilaa, joilla tuotetaan lämpöä yrityksen omaan käyttöön (Puurunen). Sahaus Ko-Mu Oy:n tuotannossa syntyy sivutuotteena mm. purua ja haketta sekä pilkkeeksi soveltuvia jätepuupaloja. Puru hyödynnetään omassa 35 kw:n kattilassa, hake myydään biowatti Oy:lle energiakäyttöön ja pilkkeet yksityisille. Vuonna 2008 sahaustöitä on ollut suhteellisen vähän, mikä on vaikuttanut syntyneen purun ja hakkeen määrään. (Kovanen). Pevart Oy puusepänliikkeessä syntyy sahanpurua vuosittain noin 50 m 3. Puru on hyödynnetty kaukolämmön tuotannossa ja maataloudessa kuivikkeena. Yrityksen toiminta on kuitenkin loppumassa (Piispanen) Metsätähde ja muu hake Keski-Suomessa on Kesme II projektin puitteissa on laskettu Keski-Suomen maakunnan metsien energiapuuvarat (Taulukko 6). Projektissa on arvioitu taloudellisesti korjattavissa olevan energiapuumäärät. Taulukko 6. Nykyisen Saarijärven alueen metsien energiapuuvarat (MWh/a) (Metsäkeskus). Yksityiset Valtio ja yhtiöt Yhteensä Kannot Hakkuutähde Nuoret metsät kokopuuna Yhteensä Pilke ja pelletti Rakennuskannan lämmitysmuototilastojen mukaan Saarijärvellä on kiinteistöä, joiden päälämmitysmuoto on puu. Näistä suurin osa, kpl, on erillisiä pientaloja. Pientalojen puulämmitysjärjestelmät ovat useimmiten pilke- tai pellettijärjestelmiä. Suuremmissa kiinteistöissä käytetään myös haketta. Katselmuksessa tehdyn arvion mukaan kiinteistöissä on tuotettu lämpö puulla noin 24 GWh. Pilkkeen ja pelletin käytön mahdollisuuden ovat hyvin suuret. Pilke lämmitys sopii parhaiten pientaloihin, koska se vaatii enemmän huoltoa kuin pellettilämmitys. Pellettilämmitys sopii pientalojen lisäksi hyvin myös muihin asuintaloihin ja esimerkiksi julkisiin kiinteistöihin.
22 Saarijärven kaupunki 22/43 Tulisija on perinteinen lämmitysmuoto ja toimiva tukilämmitysmuoto esimerkiksi sähkölämmitteisissä rakennuksissa. Tulisijoilla voidaan kattaa merkittävä osa lämmitystarpeesta erityisesti uusissa pientaloissa, joiden lämmöntarve on pienempi kuin vanhojen. Saarijärvellä sähkölämmitteisissä pientaloissa on käytetty sähköä lämmitykseen noin 21,2 GWh. Oletetaan, että 20 % sähkölämmitteisistä pientaloista siirtyy käyttämään puuta tukilämmitysmuotona ja tämä säästää 25 % kiinteistöjen lämmityssähkön käytöstä. Tällöin puulla säästetään noin 1 GWh sähköä vuosittain. Pelletin hinta on ollut yleisesti edullisempi kuin öljyn ja pellettilämmitysjärjestelmät ovat erittäin hyvin automatisoituja. Pellettiin siirtyminen on kannattavaa erityisesti silloin kun öljykattila on vanha ja korjauksia tai kattilan vaihto on edessä joka tapauksessa. Saarijärvellä on noin 900 öljylämmitteistä pien- ja rivitaloa, joiden lämmönkulutus on katselmuksessa tehtyjen laskelmien mukaan noin 19 GWh. Jos 20 % näistä kiinteistöistä siirtyisi pellettilämmitysjärjestelmään, vähenisi öljyn käyttö noin 3,8 GWh. 4.2 Jätepolttoaineet Saarijärven jätehuollon hoitaa Sammakkokangas Oy, josta Saarijärven kaupunki omistaa noin 33 %. Saarijärveltä on vuonna 2008 kerätty sekajätettä tonnia ja Sammakkokangas Oy on kerännyt yhteensä t sekajätettä. Alueen jätteiden määrä on pieni eikä oma jätteenpolttolaitos ole kannattava investointi. Yhdyskunnan sekajätteen energiapotentiaalin hyödyntäminen Saarijärvellä ei ole tällä hetkellä kannattavaa. Sekajätteen ja energiajätteen vieminen lähialueiden polttolaitoksiin on kuitenkin mahdollista. Saarijärven läheisyydessä on suunnitteilla useita jätteenpolttolaitoksia tai hankkeita. Mustasaaren kuntaan Stormossen Oy:n alueelle on suunnitteilla jätteidenpolttolaitos, joka on alustavasti mitoitettu jätetonnille vuodessa. Voimalaitoksen suunnitellaan aloittavan tuotannon vuoden 2013 alussa. Välimatka suunnatulle laitokselle on yli 200 km, mikä voi nostaa kustannuksia kohtuuttomasti. Äänekoskella toimiva Äänevoima Oy on saanut ympäristöluvan, joka mahdollistaa jätteen rinnakkaispolton kiinteän polttoaineen leijupetikattilassa. Polttoaineena voidaan käyttää luokan I ja II kierrätyspolttoainetta. Äänekosken polttolaitos on lähempänä kuin Stormossenin, mutta jätteiden polttaminen vaatisi todennäköisesti erillistä energiajakeen keräystä, jotta polttoaineen laatuvaatimuksiin päästään. 4.3 Biokaasu Biokaasua syntyy mikrobien hajottaessa eloperäistä ainesta hapettomissa olosuhteissa. Biokaasu koostuu pääasiassa metaanista (CH 4 ) % ja hiilidioksidista (CO 2 ) %. Sitä voidaan tuottaa lannasta ja muista biojätteistä biokaasureaktoreissa. Kaatopaikoilla voidaan kerätä kaatopaikkakaasua keräysputkistojen avulla. Biokaasua voidaan hyödyntää lämmön ja sähkön tuotannossa sekä ajoneuvojen polttoaineena Biojätteet Saarijärvellä biojätteen lajittelu on tullut pakolliseksi vuoden 2005 alusta. Vuonna 2008 Saarijärven alueelta on kerätty biojätettä noin 400 t (Martikainen). Pylkönmäki on eri keräilyalueella (Pylkönmäki-Karstula) kuin Saarijärvi ja sen biojätteiden määrästä ei ole erillistä tietoa. Jos suhteutetaan alueelta saatu biojätemäärä asukasmäärään, tulee Pylkönmäeltä arviolta noin 25 t biojätettä vuodessa. Nykyisen Saarijärven alueella kerätään biojätettä vuosittain noin 425 t. Oletetaan, että biokaasun saanto on 125 m 3 /t biojätettä (Biokaasufoorumi) ja biokaasun metaanipitoisuus 65 % (lämpöarvo 6,44 kwh/m 3 ). Näillä oletuksilla biojätteestä tuotetun biokaasun energiamäärä olisi 96 MWh.
UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS
TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA KUNTAKATSELMUSHANKE Dnro: SATELY /0112/05.02.09/2013 Päätöksen pvm: 18.12.2013 RAUMAN KAUPUNKI KANALINRANTA 3 26101 RAUMA UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motiva kuntakatselmusraportti
LisätiedotUUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS. Kirsi Sivonen 12.12.2011
UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS Kirsi Sivonen 12.12.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motivan katselmusmalli Katselmoijalla oltava Motivan koulutus Katselmoitava kohde voi
LisätiedotUUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSESTA KÄYTÄNNÖN TOIMIIN
UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSESTA KÄYTÄNNÖN TOIMIIN Kuntien energiatehokkuuden työkalut, Oulu 24.2.2010 Paavo Hankonen, Sievin kunta Terhi Harjulehto, Elomatic SISÄLTÖ Katselmustoiminta ja uusiutuvan
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa
LisätiedotRauman uusiutuvan energian kuntakatselmus
Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Tiivistelmä (alustava) Rejlers Oy KUNTAKATSELMUKSEN PÄÄKOHDAT 1) Selvitetään nykyinen energiantuotanto ja -käyttö 2) Arvioidaan uusiutuvan energian tekninen potentiaali
LisätiedotUusiutuvan energian kuntakatselmus Sisältö ja toteutus. Uusiutuvan energian kuntakatselmoijien koulutustilaisuus 16.4.2013 Kirsi Sivonen, Motiva Oy
Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sisältö ja toteutus Uusiutuvan energian kuntakatselmoijien koulutustilaisuus Tavoite ja sisältö Tavoite Tunnetaan malliraportin rakenne Sisältö Kuntakatselmuksen sisältö
LisätiedotÄänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Äänekosken energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Äänekosken energiatase 2010 Öljy 530 GWh Turve 145 GWh Teollisuus 4040 GWh Sähkö 20 % Prosessilämpö 80 % 2 Mustalipeä 2500 GWh Kiinteät
LisätiedotUUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS
UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Osa 3 Malliraportti Sisältö ESIPUHE... 2 TERMIT JA LYHENTEET... 3 1. YHTEENVETO... 4 1.1. KATSELMUSKUNTA... 4 1.2. UUSIUTUVIEN ENERGIALÄHTEIDEN KÄYTÖN LISÄÄMISMAHDOLLISUUDET...
LisätiedotKUNTAKATSELMUS. Jussi Heinimö ja Eero Jäppinen, YTI-tutkimuskeskus Timo Holmberg, Martti Veuro ja Tiina Pajunen, Rejlers Oy. Päiväys: 17.5.
KUNTAKATSELMUS 1 KUNTAKATSELMUS Tekijät: Jussi Heinimö ja Eero Jäppinen, YTI-tutkimuskeskus Timo Holmberg, Martti Veuro ja Tiina Pajunen, Rejlers Oy Päiväys: 17.5.2004 2 Sisällysluettelo Osa 1 Osa 2 Osa
LisätiedotJämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima
LisätiedotUUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSEN TOTEUTUS
UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSEN TOTEUTUS Elomatic Oy Kirsi Sivonen 1.10.2009 ELOMATIC ON LAAJA-ALAINEN SUUNNITTELUTOIMISTO Elomatic toimii kone-, prosessi-, energia- ja laivanrakennusteollisuudessa
LisätiedotÖljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010
Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2016
Keski-Suomen energiatase 216 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 216 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus
LisätiedotUuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö
LisätiedotBIOKAASUNTUOTANTO SAARIJÄRVI
BIOKAASUNTUOTANTO SAARIJÄRVI BIOKAASUN TUOTANTO JA HYÖDYNTÄMINEN Biokaasu on hapettoman mätänemisprosessin tulos, jonka lopputuotteena syntyy myös kiinteää mädätysjäännöstä Biokaasu on koostumukseltaan
LisätiedotMuuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö
LisätiedotKeinoja uusiutuvan energian lisäämiseen ja energian säästöön
Keinoja uusiutuvan energian lisäämiseen ja energian säästöön Terhi Harjulehto 1.12.29 Elomatic-esittely Katselmustoiminnan tausta Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sievin kunta Energiantuotannon ja -käytön
LisätiedotLaukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Laukaan energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Laukaan energiatase 2010 Öljy 354 GWh Puu 81 GWh Teollisuus 76 GWh Sähkö 55 % Prosessilämpö 45 % Rakennusten lämmitys 245 GWh Kaukolämpö
LisätiedotJyväskylän energiatase 2014
Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus
LisätiedotKeski Suomen energiatase Keski Suomen Energiatoimisto
Keski Suomen energiatase 2012 Keski Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 10.2.2014 Sisältö Keski Suomen energiatase 2012 Energiankäytön ja energialähteiden kehitys Uusiutuva
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2014
Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus
LisätiedotFossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014
Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve
LisätiedotENERGIATEHOKKUUDEN EDISTÄMINEN SAARIJÄRVEN KAUPUNGISSA. Tekninen johtaja Hannu Seppälä
ENERGIATEHOKKUUDEN EDISTÄMINEN SAARIJÄRVEN KAUPUNGISSA 1 Sisältö Energiatehokkuussopimus Toimintasuunnitelma Uusiutuvan energian kuntakatselmus Mitä on tehty ja mitä tehdään 2 Energiatehokkuussopimus Keski-Suomen
LisätiedotJyväskylän energiatase 2014
Jyväskylän energiatase 2014 Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 18.2.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus 9 %
LisätiedotETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008
ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008 Lappeenrannan teknillinen yliopisto Mikkelin alueyksikkö/bioenergiatekniikka 1 Sisältö 1. Etelä-Savo alueena 2. Tutkimuksen tausta ja laskentaperusteet 3. Etelä-Savon
LisätiedotAURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA
AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)
LisätiedotUusiutuvat energialähteet. RET-seminaari 13.04.2011 Tapio Jalo
Uusiutuvat energialähteet RET-seminaari 13.04.2011 Tapio Jalo Energialähteet Suomessa Energian kokonaiskulutus 2005 2005 (yht. 1366 PJ) Maakaasu 11% Öljy 27% Hiili 9% ~50 % Fossiiliset Muut fossiiliset
LisätiedotUusiutuvan energian kuntakatselmus Joroinen
Uusiutuvan energian kuntakatselmus Joroinen Yhteenveto LCA Consulting Oy Energiankäytön nykytila - lämmitystapajakauma Joroisten alueella olevien kiinteistöjen lämmitystapajakauma käytetyn polttoaine-energian
LisätiedotJANAKKALAN KUNTA UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS KATSELMUSRAPORTTI
UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS 1(43) TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA ENERGIAKATSELMUSHANKE Dnro: HÄMELY0230/05.02.09/2011 Päätöksen päivämäärä: 17.1.2011 Katselmuksen tilaaja: Janakkalan kunta
LisätiedotTUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011
TUULIVOIMATUET Urpo Hassinen 10.6.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN VELVOITEPAKETTI EU edellyttää Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden energian loppukäytöstä 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä Energian loppukulutus
LisätiedotUusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen
Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään
LisätiedotBIOKAASULAITOS SAARIJÄRVELLE LAITOSHANKKEEN EDELLYTYKSET
BIOKAASULAITOS SAARIJÄRVELLE LAITOSHANKKEEN EDELLYTYKSET NYKYTILANNE POHJOISESSA KESKI SUOMESSA Biokaasutettavia materiaalien potentiaali suuri Painopistealueet Saarijärvi, Viitasaari ja Pihtipudas Suurin
LisätiedotKeski-Suomen energianeuvonta Benet kuntien kumppani viisaassa energian käytössä ja tuotannossa
Keski-Suomen energianeuvonta Benet kuntien kumppani viisaassa energian käytössä ja tuotannossa Keski-Suomen energianeuvonta Neuvontaa toteutetaan energiaviraston rahoituksella Neuvontaa annetaan yksityisille
LisätiedotBionergia - ympäristön ja kustannusten säästö samanaikaisesti. Asko Ojaniemi
Bionergia - ympäristön ja kustannusten säästö samanaikaisesti Asko Ojaniemi 1 28.10.2014 AO Keski-Suomen energiatase 2012 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 28.10.2014
LisätiedotKAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA
YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon
LisätiedotLämpöpumput ja aurinko energianlähteinä Energiaehtoo
Lämpöpumput ja aurinko energianlähteinä Energiaehtoo 5.10.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Energianeuvonta Keski-Suomessa Energianeuvontaa tarjotaan
LisätiedotTekniset vaihtoehdot vertailussa. Olli Laitinen, Motiva
Tekniset vaihtoehdot vertailussa Olli Laitinen, Motiva Energiantuotannon rakenteellinen muutos Energiantuotannon rakenne tulee muuttumaan seuraavien vuosikymmenten aikana Teollinen energiantuotanto Siirtyminen
LisätiedotKeski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto
Keski-Suomen energiatase 2012 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 21.1.2014 Sisältö Perustietoa Keski-Suomesta Keski-Suomen energiatase 2012 Energiankäytön ja energialähteiden
LisätiedotKOHTI ILMASTONEUTRAALIA KUNTAA
LÖYDÄ POLKUSI KOHTI ILMASTONEUTRAALIA KUNTAA UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Polku kohti ilmastoystävällistä kuntaa Jokaisen kunnan polku kohti ilmastovastuullisempaa tulevaisuutta on erilainen. Kunnan
LisätiedotEnergian tuotanto ja käyttö
Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä
LisätiedotKeski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto
Keski-Suomen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto 1 Sisältö Perustietoa Keski-Suomesta Keski-Suomen energiatase 2010 Energianlähteiden ja kulutuksen kehitys 2000-luvulla Talouden ja energiankäytön
LisätiedotBIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät 2015. Petteri Korpioja. Start presentation
BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ Lämmitystekniikkapäivät 2015 Petteri Korpioja Start presentation Bioenergia lämmöntuotannossa tyypillisimmät lämmöntuotantomuodot ja - teknologiat Pientalot Puukattilat
LisätiedotAurinkoenergia Suomessa
Tampere Aurinkoenergia Suomessa 05.10.2016 Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Aurinkoteknillinen yhdistys Ry Aurinkoenergian termit Aurinkolämpö (ST) Aurinkokeräin Tuottaa lämpöä Lämpöenergia, käyttövesi,
LisätiedotKiinteistöjen lämmitystapamuutosselvitykset
Kiinteistöjen lämmitystapamuutosselvitykset -yhteenveto Etelä-Kymenlaakson Uusiutuvan energian kuntakatselmus - projekti 12/2014 Koonneet: Hannu Sarvelainen Erja Tuliniemi Johdanto Selvitystyöt lämmitystapamuutoksista
LisätiedotPäästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010
Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden
LisätiedotORIMATTILAN KAUPUNKI
ORIMATTILAN KAUPUNKI Miltä näyttää uusiutuvan energian tulevaisuus Päijät-Hämeessä? Case Orimattila Sisältö Orimattilan kaupunki - Energiastrategia Orimattilan Lämpö Oy Yhtiötietoja Kaukolämpö Viljamaan
LisätiedotLiikenteen biopolttoaineet
Liikenteen biopolttoaineet Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 1.2.2012 Pohjois-Karjalan amk,joensuu 1 MTK:n energiastrategian tavoitteet 2020 Uusiutuvan energian osuus on 38 % energian loppukäytöstä 2020
LisätiedotUusi. innovaatio. Suomesta. Kierrätä kaikki energiat talteen. hybridivaihtimella
Uusi innovaatio Suomesta Kierrätä kaikki energiat talteen hybridivaihtimella Säästövinkki Älä laske energiaa viemäriin. Asumisen ja kiinteistöjen ilmastopäästöt ovat valtavat! LÄMPÖTASE ASUINKERROSTALOSSA
LisätiedotLappeenranta Uusiutuvan energian kuntakatselmus. LCA Consulting Oy Ilmastonmuutoksen pysäytyspäivä
Lappeenranta Uusiutuvan energian kuntakatselmus LCA Consulting Oy Ilmastonmuutoksen pysäytyspäivä 19.4.2018 Lappeenranta uusituvan energian kuntakatselmus TEM:n katselmusmalli, Motivan raportointimalli,
LisätiedotPk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki
Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Bioenergian toimialaa ei ole virallisesti luokiteltu tilastokeskuksen TOL 2002 tai TOL 2008
LisätiedotEnergiaeksperttikoulutus, osa 1 -Energiankulutus ja rakennukset. Keski-Suomen Energiatoimisto
Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Energiankulutus ja rakennukset Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 2.11.2016 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien
LisätiedotTUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011
TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA Urpo Hassinen 25.2.2011 www.biomas.fi UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ KOKO ENERGIANTUOTANNOSTA 2005 JA TAVOITTEET 2020 % 70 60 50 40 30 20 10 0 Eurooppa Suomi Pohjois-
LisätiedotPohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015
Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015 Bioenergian tulevaisuus Itä-Suomessa Joensuu 12.12.2006 Timo Tahvanainen - Metsäntutkimuslaitos (Metla) Eteneminen: - laajapohjainen valmistelutyö 2006 -
LisätiedotUudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku
Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan
LisätiedotKaukolämmitys. Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015
Kaukolämmitys Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015 Lämmityksen markkinaosuudet Asuin- ja palvelurakennukset Lämpöpumppu: sisältää myös lämpöpumppujen käyttämän sähkön Sähkö: sisältää myös sähkökiukaat ja
LisätiedotPelletillä ilmastomestarillista lähienergiaa
Pelletillä ilmastomestarillista lähienergiaa Mynämäki, 30.9.2010 Pelletti on lähienergiaa! Pelletin raaka-aineet suomalaisesta metsäteollisuudesta ja suomalaisten metsistä Poltto-aineiden ja laitteiden
Lisätiedot24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1
24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 UUSIA OHJEITA, OPPAITA JA STANDARDEJA KAASULÄMMITYS JA UUSIUTUVA ENERGIA JOKO KAASULÄMPÖPUMPPU TULEE? 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 2 Ajankohtaista: Ympäristöministeriö:
LisätiedotPienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi
PienCHP-laitosten tuotantokustannukset ja kannattavuus TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy www.ekogen.fi Teemafoorumi: Pien-CHP laitokset Joensuu 28.11.2012 PienCHPn kannattavuuden edellytykset
LisätiedotIlmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä
Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO
LisätiedotUusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto
Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja
LisätiedotPuuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT
Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT 2 Bioenergian nykykäyttö 2008 Uusiutuvaa energiaa 25 % kokonaisenergian
LisätiedotLämpöilta taloyhtiöille. Tarmo. 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali. Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut
Lämpöilta taloyhtiöille Tarmo 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Talon koon (energiankulutuksen määrän)
LisätiedotEnergia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013
Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Agenda 1. Johdanto 2. Energian kokonaiskulutus ja hankinta 3. Sähkön kulutus ja hankinta 4. Kasvihuonekaasupäästöt
LisätiedotYhteenveto kaukolämmön ja maalämmön lämmitysjärjestelmävertailusta ONE1 Oy 6.5.2015
Yhteenveto kaukolämmön ja maalämmön lämmitysjärjestelmävertailusta ONE1 Oy 6.5.215 Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Tyyppirakennukset... 1 3. Laskenta... 2 4.1 Uusi pientalo... 3 4.2 Vanha pientalo... 4 4.3
LisätiedotTulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014
Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Elinkaariarvio pientalojen kaukolämpöratkaisuille Sirje Vares Sisältö Elinkaariarvio ja hiilijalanjälki Rakennuksen
LisätiedotÖLJYSTÄ VAPAAKSI BIOENERGIA ÖLJYLÄMMITYKSEN VAIHTOEHTONA 14.4.2011 1
ÖLJYSTÄ VAPAAKSI BIOENERGIA ÖLJYLÄMMITYKSEN VAIHTOEHTONA 14.4.2011 1 ENERGIAN KÄYTTÖ KESKI-SUOMESSA Tyypillisen asuinkiinteistön energiankäyttö 100 vrk ei tarvita lämmitystä lämpimän käyttöveden lisäksi
LisätiedotKAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA
YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen
LisätiedotParikkalan kunta Uusiutuvan energian kuntakatselmus Katselmusraportti
TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA ENERGIAKATSELMUSHANKE Dnro: KASELY/0161/05.02.09/2012 Päätöksen päivämäärä: 30.11.2012 Katselmuksen tilaaja: Parikkalan kunta Parikkalan kunta Uusiutuvan energian kuntakatselmus
LisätiedotBiobisnestä Pirkanmaalle Aurinkoenergia. Mikko Tilvis Suomen metsäkeskus
Biobisnestä Pirkanmaalle Aurinkoenergia Mikko Tilvis Suomen metsäkeskus Aurinkoenergia Paikallinen, päästötön ja ilmainen energianlähde Aurinkoenergiaa voi hyödyntää sekä lämmöntuotantoon aurinkokeräimillä,
LisätiedotSisällysluettelo: 1. Kiinteistön lämmitysjärjestelmän valinta. Simpeleen Lämpö Oy. Kaukolämpö lämmitysvaihtoehtona Simpeleellä.
1 Sisällysluettelo: 1. Kiinteistön lämmitysjärjestelmän valinta... 1 2. Simpeleen lämpö Oy lämmön toimitus ja tuotanto... 2 3. Kaukolämmön hinta Simpeleellä, perusmaksu ja kulutusmaksu,... sekä vertailu
LisätiedotJätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo
Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen
LisätiedotTietoja pienistä lämpölaitoksista
Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2011 Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2011 1 Sisältö 1 Taustaa 3 2 Muuntokertoimet 4 3 Lämpölaitosten yhteystietoja
LisätiedotMETSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy
METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja
LisätiedotPolttoaineiden lämpöarvot, hyötysuhteet ja hiilidioksidin ominaispäästökertoimet
Polttoaineiden lämpöarvot, hyötysuhteet ja hiilidioksidin ominaispäästökertoimet sekä energian hinnat Seuraavassa on koottu tietoa polttoaineiden lämpöarvoista, tyypillisistä hyötysuhteista ja hiilidioksidin
LisätiedotTuotantotukisäädösten valmistelutilanne
Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Energiamarkkinaviraston infotilaisuus tuotantotuesta 9.11.2010 Hallitusneuvos Anja Liukko Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)
LisätiedotJANAKKALAN KUNTA UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS KATSELMUSRAPORTTI
UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS 1(43) TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA ENERGIAKATSELMUSHANKE Dnro: HÄMELY0230/05.02.09/2011 Päätöksen päivämäärä: 17.1.2011 Katselmuksen tilaaja: Janakkalan kunta
LisätiedotÖljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi
Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07 Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Esa Marttila, LTY, ympäristötekniikka Jätteiden kertymät ja käsittely
LisätiedotBioenergiapotentiaalit Alajärvi, Evijärvi, Lappajärvi, Soini, Töysä, Vimpeli ja Ähtäri. Lähienergiahankkeen seminaari 7.10.
Bioenergiapotentiaalit Alajärvi, Evijärvi, Lappajärvi, Soini, Töysä, Vimpeli ja Ähtäri Lähienergiahankkeen seminaari 7.10.2011 Lehtimäki Johdanto E-P Järvialueella bioenergiaraaka-ainepotentiaali koostuu
LisätiedotMaatalouden energiapotentiaali
Maatalouden energiapotentiaali Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto 1.3.2011 1 Miksi maatalouden(kin) energiapotentiaalit taas kiinnostavat? To 24.2.2011 98.89 $ per barrel Lähde: Chart of crude
LisätiedotRakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009
Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009 Simo Paukkunen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu liikelaitos Biotalouden keskus simo.paukkunen@pkamk.fi, 050 9131786 Lämmitysvalinnan lähtökohtia
LisätiedotVARKAUDEN KAUPUNKI UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS 15.4.2014
VARKAUDEN KAUPUNKI UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS 15.4.2014 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA ENERGIAKATSELMUSHANKE Dnro: POSELY/0157/05.02.09/2013 Päätöksen päivämäärä: 17.12.2013 MOTIVA-ENERGIAKATSELMUS
LisätiedotUudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007
Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Olli-Pekka Pietiläinen, Suomen ympäristökeskus, 20.2.2009 Ilmastonmuutos on haastavin ja ajankohtaisin maailmanlaajuisista ympäristöuhkista johtuu kasvihuonekaasujen
LisätiedotLämpöä tuulivoimasta ja auringosta. Esa.Eklund@KodinEnergia.fi. Kodin vihreä energia Oy 30.8.2012
Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta 30.8.2012 Esa.Eklund@KodinEnergia.fi Kodin vihreä energia Oy Mitä tuulivoimala tekee Tuulivoimala muuttaa tuulessa olevan liikeenergian sähköenergiaksi. Tuulesta saatava
LisätiedotEnergia-ilta: Keuruu, Saarijärvi ja Äänekoski. Yritys
Energia-ilta: Keuruu, Saarijärvi ja Äänekoski Yritys Solartukku Oy on aurinkoenergiaan erikoistunut 2009 perustettu yritys, jolla on toimitilat ja varasto Keuruulla. Ydintoimintaamme ovat aurinkolämpöja
LisätiedotHELSINGIN ENERGIARATKAISUT. Maiju Westergren
HELSINGIN ENERGIARATKAISUT Maiju Westergren 1 50-luvulla Helsinki lämpeni puulla, öljyllä ja hiilellä - kiinteistökohtaisesti 400 350 300 250 200 150 100 50 Hiukkaspäästöt [mg/kwh] 0 1980 1985 1990 1995
LisätiedotKAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA
YMPÄRISTÖRAPORTTI 2016 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon
LisätiedotLämpöpumput energiatilastoissa nyt ja tulevaisuudessa. Virve Rouhiainen Maalämpöpäivä , Heureka, Vantaa
Lämpöpumput energiatilastoissa nyt tulevaisuudessa Virve Rouhiainen Maalämpöpäivä 27.11.2018, Heureka, Vantaa Energian kokonaiskulutus loppukäyttö 1970-2017 2 26.11.2018 Energiatilasto 2016 Energiatilastot
LisätiedotMetsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt
Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsähakkeen raaka-aineita Karsittu ranka: rankahake; karsitusta
LisätiedotKEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus
Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy on Kemin kaupungin 100 % omistama energiayhtiö Liikevaihto 16 miljoonaa euroa Tase 50 miljoonaa euroa 100 vuotta
LisätiedotEsimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma
Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Johtaja Jorma Tolonen Metsäkeskus Kainuu Projektipäällikkö Cemis-Oulu Sivu 1 9.12.2011 Esityksen sisältö Kainuun bioenergiaohjelma
LisätiedotRakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen
ASIANTUNTIJASEMINAARI: ENERGIATEHOKKUUS JA ENERGIAN SÄÄSTÖ PITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIAN POLITIIKKASKENAARIOSSA Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen 19.12.27 Juhani Heljo Tampereen
LisätiedotSuomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry.
. Petri Koivula toiminnanjohtaja DI 1 Energia Asteikot ja energia -Miten pakkasesta saa energiaa? Celsius-asteikko on valittu ihmisen mittapuun mukaan, ei lämpöenergian. Atomien liike pysähtyy vasta absoluuttisen
LisätiedotKaukolämmön tuotanto Suomessa ja Saarijärvellä
Kaukolämmön tuotanto Suomessa ja Saarijärvellä 1 Lämmityksen markkinaosuudet Asuin- ja palvelurakennukset Lämpöpumppu: sisältää myös lämpöpumppujen käyttämän sähkön Sähkö: sisältää myös sähkökiukaat ja
LisätiedotBIOKAASUN ENERGIATEHOKKAAT KÄYTTÖRATKAISUT Energiatehokas vesihuoltolaitos
BIOKAASUN ENERGIATEHOKKAAT KÄYTTÖRATKAISUT Energiatehokas vesihuoltolaitos Biokaasun tuotanto Missä tuotetaan? Suomessa on lietemädättämöitä jäteveden-puhdistamoiden yhteydessä yhteensä 18 kpl 16:ssa eri
LisätiedotAurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012. Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy
Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012 Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy Riihimäen Metallikaluste Oy Perustettu 1988 Suomalainen omistus 35 Henkilöä Liikevaihto 5,7M v.2011/10kk
LisätiedotJätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen
Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään Jätteistä bioenergiaa ja ravinnetuotteita - mädätyksen monet mahdollisuudet Tuuli Myllymaa, Suomen ympäristökeskus
LisätiedotBIOENERGIAN KÄYTÖN JA TUOTTAMISEN TOTEUTETTAVUUS LAPISSA. Vesa Niemitalo Ammattiopisto Lappia 14. 15.2.2008
BIOENERGIAN KÄYTÖN JA TUOTTAMISEN TOTEUTETTAVUUS LAPISSA Vesa Niemitalo Ammattiopisto Lappia 14. 15.2.2008 MAATALOUS, TAAJAMAT, TUULI- JA AURINKOENERGIA Maatilojen potentiaalit Elintarvikesektori (kaupat,
LisätiedotIin kunta Uusiutuvan energian kuntakatselmus Katselmusraportti
TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA ENERGIAKATSELMUSHANKE Dnro: POPELY/0101/05.02.09/2014 Päätöksen päivämäärä: 1.4.2014 Katselmuksen tilaaja: Iin kunta Iin kunta Uusiutuvan energian kuntakatselmus Katselmusraportti
LisätiedotBiokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma
Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Kotkassa 30.9.2010 Biovakka Suomi Oy Markus Isotalo Copyright Biovakka Suomi Oy, Harri Hagman 2010 Esitys keskittyy
Lisätiedot