Uusiutuvilla elinvoimaa kuntiin. Seinäjoki Timo Määttä

Transkriptio

1 Uusiutuvilla elinvoimaa kuntiin Seinäjoki Timo Määttä

2 Luotettavaa tietoa ja vaikuttavia ratkaisuja resurssitehokkaisiin toimiin ja kestäviin valintoihin.

3 Esityksen sisältö ja tilaisuuden tavoite Energiatehokkuus ja uusiutuva energia tukevat kuntien tavoitteita Mitä tietoa ja toimenpiteitä tarvitaan asioiden viemiseksi eteenpäin uusiutuvan energian kuntakatselmus esimerkkejä

4 Kunta muutoksen vauhdittajana 4

5 Verkostot ja energiatehokkuussopimukset Resurssitehokkaat FISUedelläkävijäkunnat Energiatehokkuussopimukset KETS-kunnat, yritykset Ilmastostrategiat Maakuntakuntastrategiat Hiilineutraalit kunnat HINKU Teolliset symbioosit FISS Ilmastokampanjakunnat

6 Tavoitteita ja suunnitelmia Renewable Energy Sources Directive (RES direktiivi) Hallitusohjelma Energia- ja ilmastostrategia Uusi hankintalaki Seinäjoen seudun ilmastostrategia Kuntatason suunnitelmat

7 Hallitusohjelma

8 Seinäjoen seudun ilmastostrategia ja käytäntöä Elinkeinopolitiikan ja osaamisen osalla ilmastostrategia nostaa esille vihreän kasvun mahdollisuuden. Se tarkoittaa kuntien aktiivista toimintaa uusiutuvien energiamuotojen käyttöönotossa, energiatehokkuuden edistämisessä ja kestävän kehityksen tukemisessa. Ilmastostrategia korostaa myös strategian tavoitteiden läpivientiä keskeisillä elinkeinoelämän aloilla. Energiatuotannon osalta ilmastostrategia suosittelee kaukolämpöä taajamien lämmitysmuotona. Seinäjoen kaupungin osalta tämä tavoite on toteutunut erityisen hyvin. Kaukolämmön käyttö on Seinäjoella suosittu ja kilpailukykyinen lämmitysvaihtoehto.

9 UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS

10 Kuntakatselmuksen tavoite Uusiutuvan energian kuntakatselmus on tarkoitettu kuntien energiankäytön, erityisesti polttoaineiden käytön, nykytilan ja uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämismahdollisuuksien selvittämiseen energiantuotannossa ja kiinteistöjen lämmityksessä. Kuntakatselmuksen tavoitteena on: selvittää kunnan tai muun katselmusalueen energiantuotannon ja kiinteistöjen lämmityksen energiataseet, arvioida käytettävissä olevat uusiutuvat energiavarat sekä löytää kohteita, joissa uusiutuvilla energialähteillä voitaisiin taloudellisesti kannattavasti korvata uusiutumattomien energialähteiden käyttöä Timo Määttä

11 Kuntakatselmuksen hyödyt Kustannussäästöt Työkalu päätöksen tekijöille Tuottaa tietoa myös kunnan asukkaille ja teollisuudelle Kokoaa yhteen uusiutuvaan energiaan liittyvää tietoa Työllisyysvaikutukset Ympäristövaikutukset Voi hyödyntää tiedottamisessa Positiivinen julkisuus ja näkyvyys Timo Määttä

12 Kuntakatselmuksen tehneitä kuntia UEKK webinaari

13 Hankkeen vaiheet Projektisuunnitelma Tukihakemus Maksatusselvitys Vastuuhenkilöt Katselmusprosessi esitetty työkaluineen Timo Määttä

14 Tarjouspyyntömalli hyödynnettäväksi uusiutuvan energian kuntakatselmuksen kilpailutuksessa Tarjouspyynnössä tulee kuvata kunnan oma tavoitetaso ja kiinnostuksen kohteet sekä kertoa mahdollisesti jo olemassa olevista, oleellisista selvityksistä ja laittaa ne ehkä liitteeksikin. Malliraporttia tulee noudattaa, laajuuteen ja painotuksiin kunta voi kuitenkin vaikuttaa. Kunta voi esittää tarjoajille vaatimuksia, minimikelpoisuusvaatimus on vastuullisen katselmoijan pätevyys. Vinkkejä kannattaa kysyä katselmuksen jo kilpailuttaneilta kunnilta Linkki: Tarjouspyyntömalli Timo Määttä

15 Toimenpide-ehdotusten status Kokkolan seudun kunnille toteutetuissa UEKK raporteissa kpl Kunnat: Halsua, Kalajoki, Kaustinen, Kruunupyy, Lestijärvi, Luoto, Pedersöre, Perho, Sievi, Toholampi, Veteli 11 kunnassa yhteensä 84 kpl ehdotusta toimenpiteiksi Esitetyt investoinnit ehdotettujen toimenpiteiden osalta n. 6,35 milj. ja vuotuiset säästöt n. 0,93 milj. Graafissa tilanne raporttien valmistumishetkellä

16 Uusiutuvan energian lisäämispotentiaali seudun kunnissa yhteensä Esimerkki Kokkolan seudulta Käyttö GWh/a Energiapotentiaali tai lisäämismahdollisuudet GWh/a 50 0

17 Esimerkkejä ehdotetuista toimenpiteistä (kaikki noinlukuja) Kohde Investointikustannus Säästöt/a Takaisinmaksuaika Koulukiinteistö öljystä pellettilämmitykseen v. Koulukiinteistö öljystä maalämpöön v. Ilmalämpöpumppuja sähkölämmitteisiin kiinteistöihin v. Katuvalaistuksen tehostaminen v. Biokaasun tuotanto Lämpöverkon laajennus korvaten sähkö/öljylämmitystä Uusiutuvista energialähteistä tiedottaminen kunnassa v.

18 Esimerkki: Lapinjärven kirkonkylän hakelämpölaitos Tarkastellaan kahta vaihtoehtoista tapaa tuottaa kunnan ja yksityisten kiinteistöjen tarvitsema lämpö. Vaihtoehdot ovat: Kiinteistökohtaiset öljylämmityskattilat Lämpöyrittäjän hakelämpölaitos Lämmön tarve tarkastelluissa kiinteistöissä on yhteensä noin MWh/v Kunnan kiinteistöjen lämmöntarve noin MWh/v (70 % kokonaistarpeesta) Yksityisen kiinteistöjen lämmöntarve noin MWh/v (30 % kokonaistarpeesta) Kiinteistökohtaisten öljykattiloiden operoinnista vastaa kiinteistön omistaja (kunta tai yksityinen), joka myös omistaa laitteiston Hakelämpölaitoksen ja lämpöverkon operoinnista vastaa lämpöyrittäjä, joka myös omistaa sekä laitoksen että verkon* Lämpölaitoksessa käytetty metsähake tulee lämpöyrittäjän omasta metsästä, ts. erillistä polttoainetoimittajaa ei ole Lämpöyrittäjän lämmön myyntihinta on saman suuruinen kunnalle ja yksityisille kiinteistönomistajille Luvut vuodelta 2013 Kuva: Lapinjärven Lämpö Oy * Tässä on tehty yksinkertaistettu oletus omistuksesta. Todellisuudessa laitoksen ja lämpöverkon omistaa Lapinjärven Lämpö Oy (kunnan liikelaitos) ja operoinnista vastaa Lapinjärven energiaosuuskunta. Tarkastelussa lämpöyrittäjällä tarkoitetaan siis näitä molempia toimijoita.

19 Vaikutus kuntatalouteen Lapinjärvi keur/v Öljylämmitys Hakelämpökeskus Nettovaikutus (+/-) Muut käyttökustannukset Polttoaine Valmisteverot Lämmön hankintakustannukset Yhteisöverot Tuloverot Nettovaikutus kunnalle Kunnan lämmityskustannukset lähes puolittuvat öljylämmitykseen verrattuna Yhteisöverot ja tuloverot kasvavat nykytilanteeseen verrattuna. Verojen vaikutus on 7 % kokonaisuudesta, suurempi vaikutus lämmön alemmalla hankintahinnalla Kuntatalous paranisi tehdyillä laskentaoletuksilla euroa vuodessa

20 Vaikutus työllisyyteen Lapinjärvi htv/v 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 2,5 Käyttö ja kunnossapito Polttoaineen tuotanto- ja jakeluketju Laitoksen rakentaminen Nettovaikutus työllisyyteen Laitoksen rakentaminen* lisää suoria työllisyysvaikutuksia eniten, mutta myös laitoksen käyttö- ja kunnossapito sekä polttoaineketju työllistävät selvästi enemmän kuin nykytilanteessa 0,5 0,0 Öljylämmitys Hakelämpökeskus Nettovaikutus (+/-) Kiinteistökohtaisten öljykattiloiden korvaaminen hakelämpökeskuksella kasvattaa työllisyyttä 2,5 htv * Laitoksen rakentamisen aikaiset työllisyysvaikutukset on jaettu koko tarkastelujaksolle (35 htv / 20 v = 1,75 htv/v).

21 Esimerkin tulosten tarkastelu Lämpöyrittäjyys, jossa lämpöä tuotetaan kotimaisella metsähakkeella tuo taloudellisia hyötyjä kunnille sekä lisää työpaikkoja Kunnan lämmityskustannuksien aleneminen voi synnyttää myös epäsuoria vaikutuksia, kun varoja vapautuu esimerkiksi henkilöstön palkkaamiseen Tehdyillä lähtöoletuksilla myös kotitaloudet hyötyvät taloudellisesti, mikäli kiinteistökohtaisia öljykattiloita korvataan lämpöyrittäjän aluelämmöllä Kotimaisten puuperäisten polttoaineiden käyttö vähentää myös kasvihuonekaasupäästöjä ja parantaa sekä kuntien että valtion energiaomavaraisuutta

22 Lopuksi Energiatehokkuussopimuksilla saadaan säästöjä aikaiseksi Uusiutuva energia työllistää Tarjolla on työkaluja ja neuvoja kuntien käyttöön Esimerkkejä ja hyviä käytäntöjä kannattaa hyödyntää

23 Kiitos