KUNTAKATSELMUS. Jussi Heinimö ja Eero Jäppinen, YTI-tutkimuskeskus Timo Holmberg, Martti Veuro ja Tiina Pajunen, Rejlers Oy. Päiväys: 17.5.

Transkriptio

1 KUNTAKATSELMUS 1

2 KUNTAKATSELMUS Tekijät: Jussi Heinimö ja Eero Jäppinen, YTI-tutkimuskeskus Timo Holmberg, Martti Veuro ja Tiina Pajunen, Rejlers Oy Päiväys:

3 Sisällysluettelo Osa 1 Osa 2 Osa 3 Toteutusohje Laajennettu mallisisällysluettelo Malliraportti 3

4 4

5 Osa 1 Toteutusohje Soveltamisala Uusiutuvien energialähteiden potentiaalikartoitus - Kuntakatselmus - on tarkoitettu kuntien energiankäytön, erityisesti polttoaineiden käytön, nykytilan ja uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämismahdollisuuksien selvittämiseen energiantuotannossa ja kiinteistöjen lämmityksessä. Malli soveltuu myös muiden maantieteellisten kokonaisuuksien, kuten naapurikuntien, kesken yhteistyössä toteutettavaksi. Kuntakatselmuksen toteutus Kuntakatselmuksen käynnistäminen ja toteutuksen päävaiheet: Päätös kuntakatselmuksen tekemisestä Katselmussuunnitelman laatiminen Päätös aikataulusta, resursseista ja toteuttajasta Rahoituksen järjestäminen Hakemus TE-keskukselle Selvitykset ja analyysit Raportointi ja maksatus Raportti TE-keskukselle Uusiutuvien käytön lisäämistoimenpiteiden toteutus Uusiutuvien käytön kehittymisen seuranta KATSELMUS SÄÄNNÖLLISESTI ESIM. 5 VUODEN VÄLEIN 5

6 Tehtävien ja niiden laajuuden yleinen määrittely Kuntakatselmuksen tavoitteena on selvittää katselmusalueen energiantuotannon ja kiinteistöjen lämmityksen energiataseet, arvioida käytettävissä olevat uusiutuvat energiavarat sekä löytää kohteita, joissa uusiutuvilla energialähteillä voitaisiin taloudellisesti kannattavasti korvata uusiutumattomien energialähteiden käyttöä. Katselmusalueena on yleensä kunta, mutta varsinkin uusiutuvien energialähteiden saatavuuden ja niillä tuotettavan energian arvioinnissa aluetta voidaan laajentaa, kunhan se esitetään raportissa. Tämän ohjeen on tarkoitus soveltua erikokoisten kuntien analysointiin. Tavoitteena ei ole mennä syvälle yksityiskohtiin vaan selvittää katselmusalueen nykytila, arvioida käytettävissä olevat uusiutuvat energiavarat ja selvittää kehittämistoimenpiteet, joilla uusiutuvien energialähteiden käyttöä voitaisiin lisätä. Tarkasteluissa käytetään jaottelua sähköntuotanto, lämmöntuotanto ja kiinteistöjen lämmitys. Aluksi määritellään katselmusalueen energiatase ja lopputuloksena esitetään kehittämistoimenpiteet sekä niiden vaikutus uusiutuvien käytön lisääntymiseen ja hiilidioksidipäästöjen vähentymiseen. Uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämismahdollisuuksia arvioidaan sekä käyttökohteiden että tarjonnan kannalta. Mallissa otetaan huomioon myös tuuli- ja aurinkoenergian hyödyntämismahdollisuudet. Katselmusraportti koostuu seitsemästä pääkappaleesta: 1. Yhteenveto Katselmusalueen (kunnan) lyhyt esittely sekä yhteenveto kuntakatselmuksen keskeisistä tuloksista taulukoissa 1 ja 2. Taulukko 1: Käytetyt energialähteet ja ennuste kehittämistoimenpiteiden jälkeen Taulukko 2: Yhteenveto ehdotetuista toimenpiteistä ja niiden vaikutuksista hiilidioksidipäästöihin 2. Kohteen perustiedot Katselmoitavan alueen ja sen ominaispiirteiden esittely. 3. Energiantuotannon ja käytön nykytila Alueen energiantuotannon ja -käytön nykytilan sekä energiataseen esittely. 4. Uusiutuvat energialähteet ja niiden nykykäyttö Alueen uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämismahdollisuuksien arviointi sekä vertaaminen uusiutuvien energialähteiden nykykäyttöön alueella. 5. Uusiutuvien energialähteiden lisäämismahdollisuuksien analysointi Uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämismahdollisuuksien analysointi sektoreittain. 6

7 6. Jatkotoimenpide-ehdotukset Katselmuksessa esille tulleiden lisäämismahdollisuuksien tarkempi läpikäynti, toteuttamiskelpoisuuden arviointi sekä toimenpidekohtaiset vaikutukset uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämiseen ja hiilidioksidipäästöjen vähenemiseen. Esitykset tarkemmiksi selvityksiksi ja muiksi jatkotoimenpiteiksi. 7. Uusiutuvien energialähteiden käytön seuranta Esitys toimenpiteiksi ja menettelytavoiksi uusiutuvien energialähteiden käytön kehittymisen seuraamiseksi. Kuntakatselmuksen tiedonkeruu Merkittävä osa kuntakatselmuksen työmäärästä on olemassa olevan tiedon kokoamista. Katselmuksen vaatima tiedonkeruu toteutetaan pääasiassa yhteistyössä kunnan kanssa. Työn toteutuksessa voidaan hyödyntää katselmusalueelle aiemmin tehtyjä selvityksiä. Käytettävien tietojen tulee olla valittuun tarkasteluvuoteen nähden ajantasaisia. Katselmuksessa käytettäviä tietolähteitä voivat olla esim. Tilastokeskus, ympäristökeskusten Vahti tietojärjestelmä, Motiva Oy, alueelliset energiatoimistot, kaukolämpöyhtiöt, alueelliset metsäkeskukset ja alueen yritykset. 7

8 Osa 2 Laajennettu mallisisällysluettelo 8

9 Sisältö 1 Yhteenveto kunnan alueen energiankäytöstä ja ehdotetuista uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämistoimenpiteistä Katselmuskunta Uusiutuvien energianlähteiden käytön lisäämismahdollisuudet 13 2 Kohteen perustiedot 15 3 Energiantuotannon ja käytön nykytila Lähtötiedot Sähköntuotanto ja kulutus Sähkön erillistuotanto Yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto Sähkönkulutus Lämmöntuotanto Kaukolämmön tuotanto Teollisuuden erillislämmöntuotanto Lämpöyrittäjyyskohteet Kiinteistöjen lämmitys Energiatase 19 4 Uusiutuvat energialähteet ja niiden nykykäyttö Puupolttoaineet Jätepolttoaineet Biokaasu Tuulienergia Aurinkoenergia Vesivoima Muut Yhteenveto uusiutuvien energialähteiden nykykäytöstä ja käytön lisäämismahdollisuuksista 22 5 Uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämismahdollisuuksien analysointi Sähköntuotanto Sähkön erillistuotanto Yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto Lämmöntuotanto Kaukolämmön tuotanto Teollisuuden erillislämmöntuotanto Kiinteistöjen lämmitys 24 9

10 6 Jatkotoimenpide-ehdotukset Kunnan omistuksessa oleva kohteet Muiden omistuksessa olevat kohteet Yhteistyössä toteutettavissa olevat kohteet Jatkoselvitykset ja tutkimukset 27 7 Uusiutuvien energialäheiden käytön seuranta 29 10

11 Termien selitykset Seuraavassa on esitetty tässä ohjeessa käytettyjä käsitteitä ja niiden määritelmiä. Aluelämmitys Biokaasu Energialähde Energiatase Rajoitetun alueen keskitetty lämmitys ilman sähkön ja lämmön yhteistuotantoa. Biokemiallisen reaktion tuloksena biomassasta syntyvä, pääasiassa metaania sisältävä kaasuseos, jota voidaan hyödyntää energianlähteenä. Aine tai ilmiö, josta voidaan saada energiaa joko suoraan, muuntamalla tai siirtämällä. Erittely tiettyyn järjestelmään tulevista ja sieltä lähtevistä energiavirroista. Kaukolämmitys Kaukolämmityksellä tarkoitetaan laajan, yleensä etukäteen rajoittamattoman alueen kiinteistöjen lämmitystä putkiverkon välityksellä siirrettävän veden avulla käyttäen lämmön tuottamiseen lämmitysvoimalaitoksia ja/tai lämpökeskuksia. Lämpökeskus Lämpöyrittäjä Metsähake Peltobiomassat Uusiutuva energialähde Uusiutumaton energialähde Voimalaitos Energiantuotantolaitos, joka tuottaa yksinomaan lämpöenergiaa. Lämpöyrittäjä vastaa lämpökeskuksen polttoaineen hankinnasta sekä laitoksen hoidosta ja saa korvauksen lämmön ostajalle myydyn energiamäärän mukaan. Ainespuun korjuussa uudistushakkuissa tai nuorta metsää harvennettaessa tähteeksi jääneistä oksista, latvuksista ja hukkarunkopuusta tehty hake. Peltobiomassat ovat pelloilla tai soilla kasvatettavia energiakasveja tai energiametsää sekä viljakasvien osia, joita voidaan käyttää polttoaineena tai joista voidaan jalostaa joko kiinteitä tai nestemäisiä polttoaineita. Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan tässä ohjeessa puu- ja jäteperäisiä polttoaineita, tuuli- ja aurinkoenergiaa sekä vesivoimalla tuotettua sähköä ja lämpöpumpuilla tuotettua lämpöä. Uusiutumattomilla energialähteillä tarkoitetaan tässä ohjeessa fossiilisia polttoaineita (öljy, hiili, maakaasu) sekä turvetta (hitaasti uusiutuva polttoaine). Energiantuotantolaitos, joka tuottaa sähköenergiaa. 11

12 12

13 1 Yhteenveto kunnan alueen energiankäytöstä ja ehdotetuista uusiutuvien energialähteiden lisäämistoimenpiteista Kappaleessa esitellään lyhyesti katselmoitava kohde ja kootaan yhteen analyysin keskeiset tulokset. 1.1 Katselmuskunta Lyhyt kuvaus kunnasta, sen koosta ja tuotantorakenteesta. Esitellään lyhyesti kunnan energiatase ja kuntakatselmuksen kannalta keskeisiä tietoja. 1.2 Uusiutuvien energianlähteiden käytön lisäämismahdollisuudet Yhteenveto kunnan uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämismahdollisuuksista sekä esitetyistä jatkotoimenpide-ehdotuksista. Taulukossa 1 esitetään yhteenvetona todetut uusiutuvien energialähteiden lisäämismahdollisuudet vertailuvuoden toteutuneisiin lukuihin verrattuna, energialähdekohtaisten lisäämismahdollisuuksien jakautuminen sekä vaikutukset energialähteiden käyttöön ja hiilidioksidipäästöihin. Taulukko1 Käytetyt energialähteet ja ennuste kehittämistoimenpiteiden jälkeen. Nykytilanne Toimenpiteiden jälkeen GWh/vuosi % GWh/vuosi % CO 2 muutos Öljy Turve Kivihiili Maakaasu Muut uusiutumattomat Yhteensä uusiutumattomat - Puu Jätteet Biokaasu Vesivoima Tuulivoima Aurinkoenergia Muut uusiutuvat Uusiutuvat yhteensä - Kaikki yhteensä Sähkön tuonti (+)/vienti(-) Taulukossa 2 esitetään yhteenvetotiedot katselmuksessa esiin tulleista uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämismahdollisuuksista. 13

14 Taulukko 2 Yhteenveto ehdotetuista toimenpiteistä EHDOTETTU TOIMENPIDE HANKKEEN TALOUDELLISET TIEDOT KORVATTAVA ENERGIALÄHDE UUSIUTUVIEN KÄYTÖN LISÄYS HIILIDIOKSIDI- PÄÄSTÖN VÄHENEMÄ Investointi- Takaisinkustannus Säästöt maksuaika Nro /vuosi vuotta GWh/vuosi tonnia/vuosi RAPORTIN KOHTA YHTEENSÄ

15 2 Kohteen perustiedot Kappaleessa kuvataan katselmuksen kohteena oleva kunta tai muu alue sekä käytetyt maantieteelliset ja muut rajaukset ja kunnasta tarkastelun kannalta riittävät tiedot, joita voivat mm. olla: alueen kartta taajamarakenteen kuvaus (taajamien sijoittuminen) kaavoitustilanne asukasmäärä ja sen jakautuminen taajama- ja haja-asutusalueiden kesken metsämaan pinta-ala ja omistusosuudet alueen elinkeinorakenteen kuvaus ja merkittävimmät teollisuuslaitokset uudisrakentaminen alueella (uudisrakennusten lukumäärä ja rakennustilavuus) kunnan omistukset alueen energiantuotannossa energiankäytön tehostamistoimenpiteet, voimassa olevat sitoumukset energiansäästöön ja uusiutuvien energialähteiden käytön edistämiseen tiedot alueella tehdyistä energiakatselmuksista kasvihuonekaasupäästöjen tase (mikäli sellainen on olemassa) muut mahdolliset, katselmuksen tuloksiin oleellisesti vaikuttavat tiedot 15

16 16

17 3 Energiantuotannon ja käytön nykytila Luvussa annetaan kokonaiskuva katselmuksen kohteena olevan (kunnan) alueen energiantuotannon ja -käytön nykytilasta ja esitetään alueen sähkö- ja lämpöenergian taseet. Esitettävät tiedot perustuvat katselmoitavalta kunnalta ja julkisista lähteistä saataviin sekä yksityisten tahojen vapaaehtoisesti ilmoittamiin tietoihin. 3.1 Lähtötiedot Kappaleessa kuvataan kuntakatselmuksessa käytettyjä lähtötietoja ja niiden hankintaan käytettyjä menetelmiä esim. seuraavasti: valittu tarkasteluvuosi ja sen erityispiirteet kunnalta saadut tiedot julkisista lähteistä saadut tiedot yksityisiltä tahoilta saadut tiedot tarkastelun pohjana olevat aiemmat selvitykset ja analyysit 3.2 Sähköntuotanto ja -kulutus Tässä kohdassa esitetään sähkön tuotannon kokonaismäärä ja käytetyt polttoaine-energiat sekä sähkön kulutus Sähkön erillistuotanto Kappaleessa kuvataan sähkön erillistuotantolaitokset alueella (lauhde-, vesi- ja tuulivoimalaitokset). Kuvataan laitoskohtaisesti tekniikka, käytetyt energialähteet (polttoaineenergiat), tehdyt ja suunnitteilla olevat energiatasetta muuttavat investoinnit. Esitetään voimalaitosten hyötysuhteet riittävällä tasolla. Yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotannon yhteydessä tapahtuva lauhdesähkön tuotanto voidaan sisällyttää yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotannon kohtaan. Katselmuksen kohteena olevan alueen ulkopuolella sijaitsevat, alueen energiataseeseen vaikuttavat, uusiutuvien energialähteiden käyttöön liittyvät energiantuotannon tekijät voidaan ottaa tässä kohtaa tarkoituksenmukaisella tavalla huomioon Yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto Kappaleessa kuvataan sähkön- ja lämmöntuotannon voimalaitokset (kaukolämpövoimalaitokset ja teollisuuden prosessilämpöä tuottavat voimalaitokset). Kuvataan laitoskohtaisesti tekniikka, käytetyt energialähteet (polttoaine-energiat). Kappaleessa voidaan kuvata tehdyt ja suunnitteilla olevat energiatasetta muuttavat investoinnit. Esitetään voimalaitosten hyötysuhteet. 17

18 3.2.3 Sähkönkulutus Kappaleessa esitetään alueen sähkönkulutus jaoteltuna käyttäjäryhmittäin esim. teollisuus ja muut kuluttajat, kunnan oma kulutus mahdollisuuksien mukaan eriteltynä. Voidaan esittää alueen merkittävimmät sähkönkuluttajat. 3.3 Lämmöntuotanto Kaukolämmön tuotanto Kappaleessa kuvataan katselmuksen kohteena olevan (kunnan) alueen kauko- /aluelämpöjärjestelmän nykytila, esitetään kaukolämmitettävä alue karttapohjalla, kuvataan kaukolämmityksen historia lyhyesti, lämmönhankinta kaukolämpöverkostoon, perustiedot kattiloista, kaukolämmöntuotannon polttoaineet, lämpölaitosten hyötysuhteet ja kaukolämmityksen laajentamismahdollisuuksien huomioonottaminen kaavoituksessa. Lisäksi voidaan esitellä suunnitteilla tai tavoitteena oleva kaukolämmön laajentaminen suurimpine kaukolämmönkuluttajineen Teollisuuden erillislämmöntuotanto Kappaleessa kuvataan teollisuuden tarpeita palvelevat lämpökeskukset, perustiedot kattiloista, käytetyt energialähteet (polttoaine-energiat) sekä tehdyt ja suunnitteilla olevat energiatasetta muuttavat investoinnit. Esitetään laitosten hyötysuhteet. Voimalaitoksissa sähköntuotannon yhteydessä tapahtuvaa teollisuuden prosessilämmön tuotantoa ei kuvata tässä kohdassa, jos se on kuvattu edellisissä kohdissa Lämpöyrittäjyyskohteet Kuvataan kunnan alueella toimivat lämpöyrittäjien hoitamat lämpökeskukset ja esitetään niistä perustiedot, joita voivat olla mm. lämpöyrittäjän ja lämpökeskuksen nimi, sijainti, teho ja polttoaineet, polttoaineiden kulutukset, toiminnan käynnistymisvuosi ja sopimuksen voimassaoloaika. 3.4 Kiinteistöjen lämmitys Kappaleessa esitetään alueen rakennuskannan lämmityksen jakautuminen eri lämmitysmuotojen kesken. Tarkastelussa voidaan esittää kiinteistömassojen jakautuminen asuinkiinteistöihin (pientalot, rivi- ja kerrostalot), julkisiin ja teollisuusrakennuksiin. Kiinteistöjen lämmityksen energialähteiden yhteenvetotiedot esitetään taulukossa käyttäen taulukon 3 mukaista esittämistapaa. 18

19 Taulukko 3 Kiinteistöjen lämmityksen energialähteet. Lämmönkäyttö Polttoaine-energia [GWh/vuosi] [GWh/vuosi] % Kaukolämpö Öljy Sähkö Puu Muut uusiutuvat Muut fossiiliset Tuntematon Yhteensä 100 % Kaukolämmön ja sähkön käytön polttoaine-energiana voidaan käyttää arvioitua lämmönkäyttöä. Öljylle ja puulle arvioidaan polttoaine-energia lämmitystavalle tyypillisen hyötysuhteen mukaan. Muille energialähteille arvioidaan polttoaine-energia, mikäli se on lämmitystavan luonteen puolesta mahdollista arvioida. 3.5 Energiatase Kappaleessa esitetään tarkastelualueen energiatase jaoteltuna sähköntuotantoon, lämmöntuotantoon ja kiinteistöjen lämmitykseen käyttäen kohtien jaottelua. Tarvittaessa esityksen selkeyden kannalta voidaan esittää myös laitos- tai tuotantotapakohtaiset tiedot. Esitystapa voi olla esimerkiksi alla esitetyn mukainen. Esityksen tavoitteena on antaa yksinkertainen kokonaiskuva alueen energiataseesta ja käytetyistä polttoainelähteistä. Sähköntuotanto Sähkön erillistuotanto Polttoaine 1 GWh Polttoaine 2 GWh GWh sähköä Polttoaine 3 GWh Yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto Polttoaine 1 GWh GWh sähköä Polttoaine 2 GWh Polttoaine 3 GWh GWh lämpöä Sähkötase: + alueen sähkönkulutus - alueen sähköntuotanto = sähkön nettotuonti 19

20 Lämmöntuotanto Kauko-/aluelämpö Polttoaine 1 GWh Polttoaine 2 GWh GWh lämpöä Polttoaine 3 GWh Teollisuuden erillislämmöntuotanto Polttoaine 1 GWh Polttoaine 2 GWh GWh sähköä Polttoaine 3 GWh Kiinteistöjen lämmitys Esitetään kiinteistöjen lämmityksen energialähteet polttoaine-energioina. Esitykseen voidaan käyttää kuvan 1 mukaista esittämistapaa. Kiinteistöjen lämmityksen energialähteet, GWh/v Kaukolämpö 0 50 Öljy Sähkö Puu Muut uusiutuvat 10 Muut fossiiliset 10 Kuva 1 Kiinteistöjen lämmityksen energialähteet. 20

21 4 Uusiutuvat energialähteet ja niiden nykykäyttö Kappaleessa arvioidaan katselmuksen kohteena olevan (kunnan) alueen uusiutuvien polttoaineiden tuotantomahdollisuuksia sekä tuuli- ja aurinkoenergian hyödyntämismahdollisuuksia ja verrataan arvioituja mahdollisuuksia tarkasteluvuoden toteutuneisiin määriin. Raportissa esitetään arvioinnin perusteet sekä siinä käytetyt tietolähteet ja menetelmät. 4.1 Puupolttoaineet Kappaleessa selvitetään mm. teollisuuden sivutuotteiden määrät katselmusalueella ja arvioidaan metsäpolttoaineen tuotantomahdollisuudet siellä. Teollisuuden polttokelpoisten sivutuotteiden määrät selvitetään merkittävimmistä teollisuuskohteista. Arvioidaan metsähakkeen teknis-taloudellinen tuotantopotentiaali. 4.2 Jätepolttoaineet Arvioidaan kiinteän jätteen hyödyntämispotentiaali energiana katselmusalueella. 4.3 Biokaasu Arvioidaan biokaasun käytön teknis-taloudelliset mahdollisuudet energiantuotannossa. Biokaasun mahdollisia lähteitä ovat: Kaatopaikat (kaatopaikkakaasu) Jätteiden käsittely (kiinteät yhdyskuntajätteet, biojätteet) Jätevesien puhdistus Maatalous ja siihen rinnastettava toiminta 4.4 Tuulienergia Esitetään arvio katselmuksen kohteena olevan alueen tuuliolosuhteista ja mahdollisuuksista tuulienergian hyödyntämiseen. Energiapotentiaalin arvioimisessa voidaan hyödyntää mahdollisesti aiemmin alueelle teetettyjä tuulivoimaselvityksiä. 4.5 Aurinkoenergia Arvioidaan mahdollisuuksia aurinkolämmön ja sähkön tuottamiseen katselmusalueella. Aurinkoenergiapotentiaalin arvioimisessa voidaan hyödyntää alueelle aiemmin mahdollisesti teetettyjä selvityksiä. 21

22 4.6 Vesivoima Esitetään mahdollisuudet nykyisen vesivoiman tehon nostamiselle ja uuden vesivoiman rakentamiselle. 4.7 Muut Muiden energialähteiden kohdalla voidaan arvioida mm. lämpöpumppujen hyödyntämismahdollisuuksia sekä peltobiomassojen tuotantomahdollisuuksia katselmusalueella. 4.8 Yhteenveto uusiutuvien energialähteiden nykykäytöstä ja käytön lisäämismahdollisuuksista Kappaleessa esitetään yhteenveto katselmusalueen uusiutuvien energialähteiden nykykäytöstä ja käytön lisäämismahdollisuuksista. Arvioinnin tulokset voidaan esittää esim. taulukon 4 mukaisesti. Taulukko 4 Uusiutuvien energialähteiden nykykäyttö ja arvioidut lisäämismahdollisuudet kuntakatselmuksen kohteena olevalla alueella. Käyttö vuonna 2 [GWh/vuosi] Arvioidut käytön lisäämismahdollisuudet [GWh/vuosi] Käyttö suhteessa arvioituihin mahdollisuuksiin Puupolttoaineet - teollisuuden sivutuotteet - metsähake - muut puupolttoaineet Jätepolttoaineet Biokaasu Tuulisähkö Aurinkolämpö Aurinkosähkö Vesivoima Muut Yhteensä - 22

23 5 Uusiutuvien energialähteiden lisäämismahdollisuuksien analysointi Kappaleessa analysoidaan uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämismahdollisuuksia eri sektoreilla (sähköntuotanto, lämmöntuotanto ja kiinteistöjen lämmitys). Analyysin tavoitteena on löytää uusiutuvien energialähteiden käytön mahdollisia lisäämiskohteita raportin kohdassa 6 tai erikseen tehtävää tarkempaa tarkastelua varten. Analyysissä pyritään löytämään uusiutuvien energialähteiden lisäämismahdollisuuksia ja kohteita seuraavien kriteereiden perusteella: Taloudellinen kannattavuus - teknis-taloudellisesti toteutettavissa nykyisellä kaupallisella teknologialla viiden vuoden kuluessa - investoinnin kohtuullinen takaisinmaksuaika toteuttajataholle (esim. alle 10 vuotta) Hiilidioksidipäästöjä alentava vaikutus Muut myönteiset ympäristövaikutukset Myönteinen vaikutus energiansäästöön 5.1 Sähköntuotanto Sähkön erillistuotanto Arvioidaan mahdollisuuksia korvata uusiutumattomia polttoaineita lauhdesähkön tuotannossa uusiutuvilla tai vähemmän hiilidioksidipäästöjä aiheuttavilla polttoaineilla tai rakentaa uusiutuviin energialähteisiin perustuvaa uutta sähkön erillistuotantokapasiteettia Yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto Arvioidaan mahdollisuuksia korvata yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa käytettäviä uusiutumattomia polttoaineita uusiutuvilla polttoaineilla sekä mahdollisuuksia rakentaa uusiutuviin energialähteisiin perustuvaa yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotannon kapasiteettia. 5.2 Lämmöntuotanto Kaukolämmön tuotanto Arvioidaan mahdollisuuksia korvata alue-/kaukolämmöntuotannossa käytettäviä uusiutumattomia polttoaineita uusiutuvilla polttoaineilla. Mikäli tarkasteltavalla alueella ei ole kaukolämpötoimintaa, arvioidaan toiminnan käynnistämismahdollisuuksia. Alueilla, joilla on kaukolämpötoimintaa, arvioidaan ja kuvaillaan sen verkoston laajentamismahdollisuuksia. Tässä kohdassa voidaan analysoida mahdollisuuksia liittää uusia asuin- ja teollisuusalueita ja muita kiinteistöjä kaukolämpöverkostoon. Esitetään luettelo mahdollisista kaukolämpöön liitettävistä kiinteistöistä ja niiden lämmöntarpeista. 23

24 5.2.2 Teollisuuden erillislämmöntuotanto Arvioidaan uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämismahdollisuuksia teollisuuden erillislämmöntuotannossa. 5.3 Kiinteistöjen lämmitys Arvioidaan mahdollisuuksia lisätä uusiutuvien energialähteiden käyttöä kiinteistöjen lämmityksessä. Kunnan omistamista kiinteistöistä pyritään esittämään selvityksen kannalta oleellisia tietoja, kuten esim. luettelo kunnan hallinnoimista öljylämmitteisistä kiinteistöistä perustietoineen: kiinteistön rakennustilavuus, öljykattilan ikä, kunto, arvioitu uusimisajankohta ja toteutunut öljynkulutus. Energiankulutukseltaan merkittävistä erillislämmitettävistä kohteista tulisi esittää tarkempia tietoja. Esitetään luettelo lämpöyrittäjyystoimintaan soveltuvista kiinteistöistä, joita ei ole arvioitu liitettävän kauko- tai aluelämpöverkostoon. Arvioidaan lämpöpumppujen käytön lisäämismahdollisuuksia kiinteistöjen lämmityksessä. 24

25 6 Jatkotoimenpide-ehdotukset Tässä luvussa esitetään analyysissä esille tulleiden uusiutuvien energialähteiden kiinnostavien lisäämiskohteiden ja -mahdollisuuksien tarkempi tarkastelu, jossa selvitetään kohteittain arvioitu taloudellinen kannattavuus, toimenpiteen vaikutukset uusiutuvien energialähteiden käyttöön alueella ja vaikutukset hiilidioksidipäästöihin. Mikäli tarkasteltava kohde on jonkun muun osapuolen kuin katselmuksen tilaajan hallussa, kohteen omistajalta on saatava suostumus tarkastelun laatimiseen katselmuksen yhteydessä. Tarkastelu jaetaan kunnan omistamiin kohteisiin muiden omistamiin kohteisiin yhteistyössä kunnan ja muiden toimijoiden kesken toteutettaviin kohteisiin Uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämismahdollisuudet määritetään laskemalla yhteen esitettyjen yksittäisten toimenpiteiden vaikutukset. Uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämismahdollisuudet esitetään yhteenvetona luvun 1 taulukoissa 1 ja 2. Taulukossa 1 ei oteta huomioon tulevaisuudessa mahdollisesti tapahtuvaa energiankulutuksen kasvua. Arviointiperusteet Uusiutuvien energialähteiden käyttöönotolla on tyypillisesti monialaisia vaikutuksia. Tarkastelussa määritetään ainakin alustavasti toimenpiteiden taloudellinen kannattavuus. Tätä varten esitetään arvio vaadittavista investoinneista ja muista toimenpiteistä sekä niiden tuottamista suorista taloudellisista hyödyistä. Investointien kannattavuudesta laaditaan laskelma. Taloudellisen kannattavuuden kriteerinä käytetään alle 10 vuoden korotonta takaisinmaksuaikaa. Mikäli esitettävistä toimenpiteistä on investointipäätökset olemassa, taloudellista tarkastelua ei tarvitse esittää. Katselmuksessa löytyvien mahdollisten lisäämiskohteiden tarkastelun laajuus tulee suhteuttaa tarkasteluun käytettävissä oleviin resursseihin. Tässä kohdassa voidaan myös hyödyntää aiemmin tehtyjä selvityksiä. Tarkasteltavien teknologioiden on oltava kaupallisesti saatavilla ja toimiviksi havaittuja (ts. on olemassa referenssikohteita). Investoinnin suuruusluokka tulee selvittää alustavalla esisuunnitelmatasolla, esim. arvioimalla konsultin kokemusten mukaan vastaavien kohteiden ominaisinvestointikustannukset tai hankkimalla päälaitteiden hintatiedot laitevalmistajilta. Biopolttoaineen hintaa ja saatavuutta tarkastellaan tapauskohtaisesti. Biopolttoaineen mahdollinen tuonti alueelle tulee ottaa huomioon. Kauppa- ja teollisuusministeriöltä yritysten ja kuntien uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämiseen ja tehostamiseen haettavissa oleva rahoitustuki voi parantaa investoinnin kannattavuutta. Energiainvestointeihin myönnettävä tuki on harkinnanvaraista valtionapua ja sen myöntäminen käsitellään aina tapauskohtaisesti. Tuen suuruuteen vaikuttaa mm. investoinnin teknologinen taso sekä investoinnin suuruus ja kannattavuus. Julkisen rahoitustuen mahdollisuus otetaan vaihtoehtona huomioon. Tukea koskevaa tietoa voi hankkia alueen TE-keskuksen yritysosastolta tai kauppa- ja teollisuusministeriön energiaosastolta. 25

26 Esitettävillä toimenpiteillä tulee olla myönteisiä ympäristövaikutuksia ja niiden tulee lisätä kokonaisuutena, vähintään kunnan alueen laajuisesti tarkasteltuna, uusiutuvien energialähteiden käyttöä ja vähentää hiilidioksidipäästöjä. Tarkastelussa tulee esittää ehdotetun toimenpiteen vaikutukset uusiutuvien energialähteiden käyttöön ja hiilidioksidipäästöihin alueella. Mikäli toimenpide kasvattaa alueella tapahtuvaa sähköntuotantoa, sähköntuotannon hiilidioksidipäästöjä voidaan verrata Suomessa tuotetun sähkön keskimääräiseen ominaispäästöön tai muuten osoittaa, että toimenpiteellä on hiilidioksidipäästöjä alentava vaikutus. Esimerkiksi Suomen ympäristökeskuksen vuonna 1999 laatimassa KASVENER-laskentamallissa Suomen sähköntuotannon keskimääräiseksi hiilidioksidin ominaispäästöksi on arvioitu 218 g/kwh. 6.1 Kunnan omistuksessa olevat kohteet Kohdan alaotsikkojen alla kuvataan katselmuksessa todetut toimenpiteet, joilla kunta voi itse toteuttaa uusiutuvien energialähteiden käytön lisäyksen. Toimenpiteistä esitetään taloudelliset tiedot (nettoinvestointi, vuosisäästöt ja takaisinmaksuaika) tai muut kriteerit, joiden perusteella ehdotetut toimenpiteet on arvioitu toteuttamiskelpoisiksi. Lisäksi esitetään korvattavat energianlähteet, toimenpiteillä saavutettava uusiutuvien energialähteiden käytön lisäys ja hiilidioksidipäästöjen vähenemä katselmuksen kohteena olevalla alueella. 6.2 Muiden omistuksessa olevat kohteet Kohdan alaotsikkojen alla kuvataan katselmuksessa esille tulleet toimenpiteet, joilla muu taho kuin kunta voi toteuttaa uusiutuvien energialähteiden käytön lisäyksen. Toimenpiteistä esitetään taloudelliset tiedot (nettoinvestointi, vuosisäästöt ja takaisinmaksuaika) tai muut kriteerit, joiden perusteella ehdotetut toimenpiteet on arvioitu toteuttamiskelpoisiksi. Lisäksi esitetään korvattavat energianlähteet, toimenpiteellä saavutettava uusiutuvien energialähteiden käytön lisäys ja hiilidioksidipäästöjen vähenemä katselmuksen kohteena olevalla alueella. 6.3 Yhteistyössä toteutettavat kohteet Kohdan alaotsikkojen alla kuvataan katselmuksessa esille tulleet kohteet, joissa uusiutuvien energialähteiden käytön lisäyksen toteuttaminen vaatii kunnan ja muiden organisaatioiden välistä yhteistyötä. Toimenpiteistä esitetään taloudelliset tiedot (nettoinvestointi, vuosisäästöt ja takaisinmaksuaika) tai muut kriteerit, joiden perusteella ehdotetut toimenpiteet on arvioitu toteuttamiskelpoisiksi. Lisäksi esitetään korvattavat energianlähteet, toimenpiteellä saavutettava uusiutuvien energialähteiden käytön lisäys ja hiilidioksidipäästöjen vähenemä katselmuksen kohteena olevalla alueella. 26

27 6.4 Jatkoselvitykset ja -tutkimukset Tässä kohdassa esitetään kuntakatselmuksessa havaitut asiat, jotka vaativat lisäselvitysten tekemistä tai joissa ehdotetaan muita jatkotoimia. Tällaisia asioita ovat mm. analyysissä esille tulleet mahdolliset toimenpiteet, joiden taloudellisen kannattavuuden riittävä selvittäminen ei ole ollut mahdollista katselmuksen yhteydessä, tai käytettävissä ei ole ollut aiemmin tehtyjä riittävän tarkkoja selvityksiä. Ehdotetut jatkoselvitykset esitetään kukin omana alaotsikkonaan. Ehdotetuista jatkoselvityksistä laaditaan toimenpidekohtaiset kustannusarviot ja toimenpiteet asetetaan tärkeysjärjestykseen. Tässä kohdassa voidaan myös esittää kunnan toimenpiteitä, joilla voidaan edistää uusiutuvien käytön lisäämistä. Tällaisia toimenpiteitä voivat olla esim. henkilöstön koulutus, uusiutuvista energialähteistä tiedottaminen sekä uusiutuvien energialähteiden käyttöönoton huomioonottaminen kunnan kaavoituksessa ja yritysten ympäristölupa-asioissa. 27

28 28

29 7 Uusiutuvien energialähteiden käytön seuranta Tässä luvussa laaditaan esitys toimenpiteiksi ja toimintatavoiksi, joilla kuntakatselmuksessa määritettyjen lisäämismahdollisuuksien toteutumista voidaan seurata säännöllisesti kunnan hallinnossa ja päivittää selvitys säännöllisesti. 29