Iin kunta Uusiutuvan energian kuntakatselmus Katselmusraportti

Transkriptio

1 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA ENERGIAKATSELMUSHANKE Dnro: POPELY/0101/ /2014 Päätöksen päivämäärä: Katselmuksen tilaaja: Iin kunta Iin kunta Uusiutuvan energian kuntakatselmus Katselmusraportti Jukka Härkin, Iilaakso Oy Kari Manninen, Iilaakso Oy

2 2 Sisällys Esipuhe... 3 Lyhenteet... 5 Yhteenveto Katselmuskunta Uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämismahdollisuudet Kohteen perustiedot Yleistä Kaavoitus ja rakennuskanta Elinkeinorakenne Energiatehokkuussopimus ja muu energiatehokkuustoiminta Kasvihuonekaasupäästöt Energiantuotannon ja -käytön nykytila Lähtötiedot Sähköntuotanto Iin kunnan alueella Sähkönkulutus Iin kunnan alueella Sähköenergiatase Lämmön tuotanto Kaukolämmön tuotanto Teollisuuden erillislämmöntuotanto Lämpöyrittäjyyskohteet Turvetuotanto Lämpöenergiatase Kiinteistöjen lämmitys Rakennuskanta Kunnan kiinteistöt Kokonaisenergiatase Uusiutuvat energialähteet Puupolttoaineet Peltobiomassat Jätepolttoaineet Biokaasun tuottaminen lannasta Biokaasun tuottaminen jätevesistä Hevosenlannan kaasuttaminen... 42

3 Muiden jätteiden energiahyödyntäminen Tuulivoima Aurinkoenergia Vesivoima Lämpöpumput Jatkotoimenpide-ehdotukset Laskennassa käytetyt kustannukset Kunnan omistuksessa olevat kohteet Kuivaniemen kaukolämpölaitoksen muuttaminen uusiutuvalle puuenergialle Öljylämmitteiset kiinteistöt pelletille tai maalämpöön Ilma- ilmalämpöpumput suorasähkölämmitteisiin kiinteistöihin Muiden omistuksessa olevat kohteet PipeLife toimisto rakennuksen ja teollisuushallin öljylämmityksen korvaaminen Ilmalämpöpumppu tyypilliseen suorasähkölämmitteiseen omakotitaloon Toimenpiteiden rahoitusmallit Jatkoselvitykset ja -tutkimukset Rakennusten energiatehokkuus ja lämmitysratkaisut Vesistölämmön hyödyntäminen Energiatehokkuuden huomioiminen kaavoituksessa ja kaukolämpöverkon laajentaminen Seuranta ja tiedottaminen Liitteet: Liite1: Hyödyllisiä tietolähteitä. 60

4 4 Esipuhe Tässä uusiutuvan energian kuntakatselmusraportissa esitetään Iin kunnan nykyinen energiatase, alueelliset uusiutuvan energian resurssit sekä mahdollisuudet lisätä uusiutuvien energianlähteiden käyttöä energiantuotannossa. Selvitystyön tuloksena esitetään toimenpide-ehdotukset, joilla voidaan kannattavasti lisätä uusiutuvan energian käyttöä kunnan alueella. Toimenpiteille on laskettu investointikustannukset, takaisinmaksuajat sekä niihin liittyvät hiilidioksidipäästöjen muutos. Iin kunnalle ei ole aiemmin tehty uusiutuvan energian kuntakatselmusta. Kuntakatselmus toteutetaan osana Iin kunnan laatimaa kuntien energiatehokkuussopimus (KETS) toimintasuunnitelmaa vuosille Uusiutuvan energian kuntakatselmuksen ovat rahoittaneet Työ- ja elinkeinoministeriö (60 %) ja Iin kunta (40 %). Työ toteutettiin toukokuu ja elokuun 2014 aikana. Tarkastelussa käytetty referenssivuosi oli 2012, jos raportissa ei muuta mainita. Hankkeen koordinoinnista vastasi DI/suunnitteluinsinööri Pasi Tainio Suomen ympäristökeskuksesta (vastuullinen katselmoija, todistusnumero kk114). Uusiutuvan energian kuntakatselmuksen ovat toteuttaneet, insinööri/tekninen isännöinti Jukka Härkin, Iilaakso Oy (vastuullinen katselmoija, todistusnumero kk139) ja insinööri/energia asiantuntia Kari Manninen (vastuullinen katselmoija, todistusnumero kk145) sekä insinööri Taisto Karppila. Iin kunta on kasvukunta, jonka väkimäärä, yritysten lukumäärä ja työpaikkojen lukumäärä ovat kaikki olleet kasvussa lähes yhtäjaksoisesti viimeiset kymmenen vuotta. Myönteisesti kasvuun ovat vaikuttaneet Iihin sijoittuneet investointeja tehneet ja uusia työpaikkoja luoneet yritykset ja yrittäjät, Oulun läheisyys sekä kunnan tontti- ja elinkeinopolitiikka ja kuntamarkkinointi. Vastaavasti kasvun uhkia ovat korkea työttömyys sekä kunnan tiukentuva taloustilanne. Iin kunta on viime vuosien aikana määrätietoisesti luonut kuntakuvaa uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden pilottikuntana. Kunta pyrkii aktiivisesti omalla toiminnallaan vaikuttamaan energiatehokkuuden parantamiseen sekä uusien energiainvestointien sijoittumiseen kuntaan.

5 5 Lyhenteet Seuraavassa esitetään tässä raportissa käytetyt termit ja lyhenteet määritelmineen. CHP-laitos Energialähde Energiatase Kaukolämpö Lämpökeskus Lämpöyrittäjä POK POR TEM TMA Tuontisähkö Uusiutuva energialähde Uusiutumaton energialähde Voimalaitos Energiantuotantolaitos, joka tuottaa sekä sähköä ja lämpöä; yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto Aine tai ilmiö, josta voidaan saada energiaa joko suoraan, muuntamalla tai siirtämällä Erittely tiettyyn järjestelmään tulevista ja sieltä lähtevistä energiavirroista Kaukolämmityksellä tarkoitetaan keskitettyä lämmöntuotantoa ja -jakelua. Lämmitysvesi toimitetaan jakeluverkon välityksellä kuluttajalle kiinteistön lämmittämiseen Energiantuotantolaitos, joka tuottaa yksinomaan lämpöenergiaa. Lämpöyrittäjä vastaa polttoaineen hankinnasta sekä lämpökeskuksen toiminnasta halutussa laajuudessa ja saa korvauksen asiakkaalle myydyn energiamäärän mukaan Kevyt polttoöljy Raskas polttoöljy Työ- ja elinkeinoministeriö Takaisinmaksuaika (investoinnissa) Tässä: kunnan rajojen ulkopuolella tuotettu sähkö Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan tässä ohjeessa puu-, peltobiomassaja jäteperäisiä polttoaineita, aurinkoenergiaa, tuuli- ja vesivoimalla tuotettua sähköä sekä lämpöpumpuilla tuotettua lämpöä Uusiutumattomilla energialähteillä tarkoitetaan tässä ohjeessa fossiilisia polttoaineita (öljy, hiili, maakaasu) sekä turvetta (hitaasti uusiutuva polttoaine) Energiantuotantolaitos, joka tuottaa sähköenergiaa.

6 6 Yhteenveto 1.1 Katselmuskunta Iin kunnan uusiutuvan energian kuntakatselmuksen tarkasteluvuosi on Mikäli kyseisen vuoden tietoa ei ole ollut saatavilla, on tämä mainittu raportissa erikseen. Iin kunnan kokonaispinta-ala on 2809 km 2 ja asukasluku 9647 ( ). Iin kunnassa on neljä taajamaa, jotka ovat Ii, Kuivaniemi, Olhava ja Oijärvi. Taajamista asukasluvultaan suurin on Ii. Lisäksi kunnassa on joukko pieniä kyläkeskuksia. Iin kunnan alueella on kaksi lämpölaitosta. Iin keskustaajamassa on 3,5 MW lämpölaitos, jossa pääpolttoaineena toimii hake ja varalla raskas polttoöljy (3,5MW), mikä muuttuu pelletille vuoden 2014 aikana. Vuotuinen lämmöntuotanto on 15,6 GWh. Toinen lämpölaitos sijaitsee Kuivaniemellä, jonka teho on 2,1 MW. Lämpöä tuotetaan turvekattilalla (0,8 MW) ja pellettikattilalla (0,5 MW) sekä varalla on raskas polttoöljy (0,8 MW ). Iin kunnan alueen lämmöntuotannon jakautuminen polttoaineittain on esitetty kuvassa 1. Sähkölämmitys on merkittävin lämmitysmuoto 49 % osuudella. Maalämpö ja kesämökkien lämpöpumput 3 % Muu polttoaine 5 % Turve 4 % Kaukolämpö 9 % Polttoainejakauma Puupolttoaineet 16 % Polttoöljy 14 % Sähkö 49 % Kuva 1. Iin kunnan alueen lämmöntuotannon jakautuminen polttoaineittain

7 7 Kokonaislämmöntuotanto vuonna 2012 oli Iissä 143,8 GWh, josta kului tuotannossa 14,6 GWh sähkö- ja lämpöverkoissa tapahtuviin häviöihin. Kokonaislämmönkulutus oli siis 129,2 GWh. Kulutussähköä meni kunnan alueella 22,4 GWh. Lämmityssähkön osuus kokonaissähkönkulutuksesta oli noin 74 %. Energiantuotannossa syntyi kasvihuonekaasupäästöjä yhteensä noin tonnia ja kulutussähkön osalta noin 4400 tonnia. Tilastoissa on myös yhdistetty polttoöljyn ja kaasun kulutus. Käytännössä tämä on Iin kunnan alueella polttoöljyn kulutusta, mutta esimerkiksi PipeLife Oy:llä tuotantoprosessissa käytettävää nestekaasua hyödynnetään hallin lämmityksessä, joten kaasua ei voida kokonaan sulkea pois tarkastelusta. Iin kunnan alueella on merkittäviä turvetta lämpöenergian tuottamiseen käyttäviä kiinteistöjä, jotka ovat Kuivaniemen kaukolämpö ja Kiinteistö Oy Kuivaniemen Merihelmi. Kuvassa 2 on esitetty Iin kunnan alueen energiatase. Kuva 2. Iin kunnan alueen energiatase vuonna 2012.

8 8 1.2 Uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämismahdollisuudet Iin kunnan alueella hyödynnetään puuta energiantuotannossa merkittävissä määrin. Kiinteistöistä 16 % käyttää pääasiallisena lämmitysmuotona puuta, yhteensä 27,2 GWh. Kunnan alueella toimivat lämpölaitokset, Iin keskustaajamassa tuottaa lämpöä uusiutuvalla puuenergialla ja kuivaniemellä palaturpeella ja pelletillä. Iin keskustaajaman lämpölaitoksen vuotuinen hakkeen kulutus on noin i-m 3. Kuivaniemen lämpölaitoksen osalta palaturpeen kulutus on noin 1,6 tonnia ja pelletin kulutus reilu 0,2 tonnia. Energiana tämä vastaa noin 17 GWh. Kaikkiaan kunnan alueella tuotetaan lähes 38,9 GWh energiaa puulla. Vapaata potentiaalia metsähakkeen osalta on kuitenkin jäljellä vielä 41 GWh. Taulukossa 1 on esitetty Iin kunnan alueen uusiutuvien energialähteiden hyödyntäminen vuonna 2012 sekä niiden vapaat potentiaalit. Yhteenveto uusiutuvien energianlähteiden nykyisestä käytöstä ja tuotannosta sekä uusiutuvien energialähteiden potentiaalista on esitetty taulukossa 1. On huomioitava, että potentiaalien laskennassa on jouduttu tekemään paljon oletuksia. Oletukset on osoitettu taulukon oikeanpuoleisessa sarakkeessa. Lisäksi esimerkiksi kunnan alueella jo nyt hyödynnettävän puupolttoaineen osalta ei osata sanoa kuinka paljon siitä tuodaan naapurikunnista. Aurinkoenergiaa tuotetaan kesämökeillä jo jonkin verran, mutta nykyisestä tuotannosta ei ole saatavissa tietoja. Taulukosta nähdään, että Iissä on huomattava määrä hyödyntämätöntä uusiutuvan energian potentiaalia. Suurin osa potentiaalista muodostuu tuulivoimasta, puupolttoaineista, biokaasusta ja maalämmöstä. Taulukko 1. Iin alueen uusiutuvien energialähteiden hyödyntäminen vuonna 2012 sekä niiden vapaa potentiaali. Polttoaine Käyttö/tuotto 2012 [GWh] Vapaa potentiaali [GWh] Vapaa potentiaali Huomioita Puupolttoaineet ,3 % Tarjontahalukkuuteen perustuva potentiaali. Peltobiomassat 1,3 23,5 94,5% Maksimipotentiaali Biokaasu lannasta 0 5,2 100 % Huomioitu naudat, siat ja siipikarja Lannan kaasutus 0 0,3 100 % Huomioitu hevoset Muut jätteet (käyttö) Tuulivoima (tuotanto) % % Ei potentiaalia ainoastaan Iin kunnan alueen jätteillä Perustuu aloitettuihin voimalaitos hankkeisiin ja uusien kaavoitushankkeiden hyväksymisiin Aurinkosähkö 0,01 0,02 91% Oletetaan, että 20 % kesämökeistä olisi 240 W

9 9 aurinkosähköjärjestelmä. Aurinkolämpö 0,02 0,62 96% Vesivoima % Lämpöpumput 1 26,4 96 % Oletetaan, että 20 % pientaloista asennetaan aurinkokeräin. Ei potentiaalia Iin kunnan alueella Oletetaan, että öljylämmitteisistä kiinteistöistä 50 % siirtyisi maalämpöön ja sähkölämmitteisistä kiinteistöistä 100 % asennettaisiin ilmalämpöpumppu. Yhteensä 691,2 2100,9 75,2% Taulukossa 2 on esitetty yhteenvetona todetut uusiutuvien energialähteiden lisäämismahdollisuudet vertailuvuoden toteutuneisiin lukuihin verrattuna, energialähdekohtaisten lisäämismahdollisuuksien jakautuminen sekä vaikutukset energialähteiden käyttöön ja hiilidioksidipäästöihin Taulukko 2. Iin alueen energialähteiden kulutus ja tuotanto nykytilanteessa sekä kulutus- ja tuotantoennuste ehdotettujen toimenpiteiden jälkeen. (Huom. Ei sama asia kuin lämmitystapajakauma) NYKYTILANNE TOIMENPITEIDEN JÄLKEEN GWh/a % GWh/a % CO 2-vähennys, t/a Öljy 23,7 4 % 20,8 1 % 722 Turve 5,3 1% 5,3 0 % 0 Kivihiili 0,1 0 % 0 0 % 341 Maakaasu 0 0 % 0 0 % 0 Muut uusiutumattomat 8,2 1 % 8,2 0 % 0 Yhteensä uusiutumattomat 37,3 6 % 34,3 1 % 1063 Puupolttoaineet 38,9 7 % 34,7 1 % sis. öljyyn Peltobiomassat 1,3 0 % 5,2 0 % 0 Biokaasu 0,0 0 % 0,3 0 % 0 Jätepolttoaineet 0,0 0 % 0,0 0 % 0 Tuulivoima 115,0 19 % 2000,0 81 % 0 Aurinkoenergia 0,0 0 % 0,1 0 % 0 Vesivoima 400,0 67 % 400,0 16,0 % 0 Muut uusiutuvat 1,0 0 % 2,3 0 % 570 Uusiutuvat yhteensä 556,1 94 % 2442,6 99 % 570 Kaikki yhteensä 593,4 100 % 2476,9 100 % 1360 Sähkön tuonti 0,0-0,0 - - Sähkön vienti 515,0-515,0 - -

10 Taulukossa 3 on esitettynä yhteenvetotiedot katselmuksessa esiin tulleista uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämismahdollisuuksista Iin kunnan kiinteistöissä. Laskelmissa ei ole huomioitu mahdollisia tukia uusiutuvaan energian osalta. Sähkölämmitteisille kiinteistöille on ehdotettu investointeja ilmalämpöpumppuihin ja öljylämmitteisille kiinteistöille investointia pellettiin tai maalämpöön. Laskelmien perusteella maalämpö on investointina kallis, mutta käyttökustannukset edullisemmat. 10

11 11 Taulukko 3. Yhteenveto ehdotetuista toimenpiteistä Nro EHDOTETTU TOIMENPIDE TALOUDELLISET TIEDOT TOIMENPITEEN VAIKUTUKSET ERITTELY Investointikustannus Säästöt Takaisinmaksuaika 1 Raasakan halli, ilmailmalämpöpumppu maalämpö, vajaa käyttö /a a 5,7 9,8 Korvattava energialähde sähkö sähkö Uusiutuvien energialähteiden lisäys MWh/a CO 2- päästön vähenemä t/a 4,8 30 Raportin kohta s. 51 s- 55 Sovitut jatkotoimet T, P, H, E 1) maalämpö, täydellä käytöllä ,6 sähkö Ylirannan koulu, ilmalämpöpumppu ,7 sähkö 21 8,4 s. 51 H 3 Kuivaniemen paloasema, ilmalämpöpumppu ,7 sähkö 27 10,8 s. 51 H 4 Ii-paja, ilmalämpöpumppu ,7 sähkö 15 6,0 s. 51 H 5 Lepola, ilmalämpöpumppu ,7 sähkö 12 4,8 s. 51 H 6 Illinsaaren hiihtomaja ilmalämpöpumppu ,3 sähkö 12,4 2,6 s. 51 H 7 Vatungin sataman huoltorakennus ilmalämpöpumppu ,7 sähkö 12 4,8 s. 51 H 8 Linja-autoasema pellettiin ,7 öljy s.50 H maalämpöön , Rantakestilä huoltovarasto pellettiin ,0 öljy s.50 H maalämpöön , Kuivaniemen kuntosali pellettiin ,2 öljy s.50 H maalämpöön , Pohjois-Iin koulu, maalämpöön ,1 öljy s.31 P 12 Aseman koulu, maalämpöön ,75 öljy s.31 P 13 Iin Vuokratalot Oy, Niittyketo ,1 öljy 52 14,5 s.31 P H

12 12 29 Nuorisoseura Sampola: Maalämpö hakelämpö Pelletti 30 Järjestötalo Ii, Maalämpö Vesi-ilmalämpöpumppu ,0 5,4 6,2 maalämpöön 14 Iin Vuokratalot Oy, Niittyrinne ,9 öljy 64,25 17,9 s.31 P maalämpöön 15 Iin Vuokratalot Oy, Puistopolku ,2 öljy 151,7 42,2 s.31 P Maalämpöön 16 Iin Vuokratalot Oy, Kesäheinä ,6 sähkö s.31 P Maalämpöön 17 Iin vuokratalot Oy, Tikkasenkaari ,9 öljy ,5 s.31 P maalämpöön 18 Uusi museo Huilinki ,1 sähkö 12 2,6 s.51 H ilmalämpöpumppu 19 Micropolis, aurinkolämpö ,9 kaukolämpö 80 0 s. 44 P 20 Katuvalaistuksen ohjaus / ,3 sähkö ,5 s.57 H himmennys 21 Alarannan päiväkoti ,5 sähkö 5 1,2 s.53 P Ilmalämpöpumput 22 Aseman koulu ,5 sähkö 5,4 1,2 s.57 P Led-valaistus liikuntasaliin 23 Micropolis, energian mittaus ,2 sähkö 60 13,2 s.57 T järjestelmä 24 Raasakka halli, IV- korjaus ,01 sähkö s.57 T 25 Kuivaniemen hoitokoti sähkö 10 2,2 s.57 T 26 Valtarin koulu, IV-korjaus kaukolämpö ,6 s.57 T 27 Kunnan virasto, IV-korjaus sähkö 70 15,4 s.57 T 28 Sähköautot kunnan käyttöön bensii- 10,3 s.57 P ni/diesel öljy 85, s öljy 55 15,3 H , Haminan koulun LED- valaistus ,3 sähkö 6 1,6 s.57 P 23,8 29,8 29,8 s.57 H

13 13 YHTEENSÄ ilmalämpö pelletti maalämpö kaukolämpö aurinkolämpö ka. 5,2 ka. 5,3 ka. 4,9 sähkö öljy öljy 133, ) T = Toteutettu, P = Päätetty toteuttaa tai jatkaa hankkeen selvityksiä, H = Harkitaan toteutusta tai hankkeen jatkoselvitystä, E = Ei toteuteta

14 14 2 Kohteen perustiedot 2.1 Yleistä Iin kunta sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla E-75 valtaväylän varrella Oulun naapurissa. Oulun kaupungista ajomatkaa kertyy n. 35km (* Virheellisesti oli Oulun lääni) (kuva 4). Maantieteellisesti kunta rajoittuu Simon ja Ranuan kuntiin sekä Pudasjärven ja Oulun kaupunkeihin. Vuonna 2007 Ii ja Kuivaniemen kunta yhdistyvät. Iin kunnan kokonaispinta-ala on 2809 km², josta merialueita on km 2 on ja sisävesiä 50 km 2. Iin väkiluku lähestyy vakaasti asukkaan rajaa ( ). Kuva 4. Iin kartta ja sijainti Suomen kartalla. 2 1 Kuntaliitto Väestötietoja. Saatavilla Vierailtu: Suomen ympäristökeskuksen Hertta-järjestelmä sekä Iin kunnan yleisesittely. Vierailtu:

15 Kaavoitus ja rakennuskanta Iin kunnassa on tällä hetkellä asemakaava-aluetta n. 652 ha, josta entisen Kuivaniemen kunnan alueella sijaitsee n. 111 ha Asemakylällä 30 ha ja n. 25 ha Kaakkuriniemessä. Iin kunnanvaltuuston vuonna 1997 hyväksymä keskusta-alueiden oikeusvaikutukseton yleiskaava käsittää n ha. Iin keskustaajaman osayleiskaavan laajennus 3500 ha (Asemakylä osayleiskaava) hyväksyttiin Iin kunnanvaltuustossa Kuivaniemen merenrannikolla yleiskaavaa on n ha ja Oijärvellä 3600 ha. Tuulivoimapuistojen yleiskaavaa on yhteensä n ha Olhavan, Nybyn ja Myllykankaan alueilla ja merellä Suurhiekan tuulivoimapuistossa ha. Iin kunnan asukasluku on kasvanut vuodesta 2008 vuoden 2013 loppuun mennessä noin 4,3 % 4. Kesämökkien määrä ole juurikaan lisääntynyt 2000-luvulla, vaan se on pysynyt hieman yli kesämökissä 6. Kuvassa 5 on Iin rakennuskanta jaoteltuna rakennustyypin ja rakennusten iän mukaan. Iissä oli vuoden 2012 lopussa 4293 rakennusta (pois lukien kesämökit ja maatalousrakennukset), joista 3655 asuinrakennuksia. Asuinrakennusten kerrosala jakautuu rakennustyyppien mukaan seuraavasti: pientalot 87 %, rivi- ja ketjutalot 12 %, asuinkerrostalot 1 %. Kunnan koko rakennuskannan kerrosala on yhteensä noin m². Muun rakennuskannan lisäksi Iissä on 2022 kesämökkiä. Kesämökkien keskimääräisen pinta-alan (47 m², Tilastokeskus 2012) perusteella kesämökkien kerrosalaksi voi arvioida m². Kunnan koko rakennuskannan kerrosala on noin m², josta kesämökkien osuus on noin 12 %. 5 Kuva 5. Iin rakennuskanta jaoteltuna rakennustyypin ja rakennusten iän mukaan. Rakennuskantaan ei pääsääntöisesti sisälly kesämökit eikä mm. maatalousrakennukset. 5 3 Iin kunta. Tekninen hallinto ja kaavoitus. Saatavilla Vierailtu: Väestörekisterikeskus. Viralliset asukasluvut vuoden vaihteessa. Saatavilla Vierailtu: Tilastokeskus. PX-Web tietokannat. Saatavilla: abase/statfin/asu/rakke/rakke_fi.asp. Vierailtu:

16 16 Iin kunta omistaa tai hallinnoi rakennuksia rm 3 edestä. Tämä on m 2 huoneistoalana, joka on kerrosalana noin m 2. Koko kunnan alueen rakennettu kerrosala on noin m², joten kunnan kiinteistöjen osuus kunnan alueen rakennuskannasta on noin 8 %. Kuvassa 6 on esitetty Iin kunnan kiinteistöjen jakaantuminen tilavuuden mukaan asuin-, hoitoalan, toimisto- ja hallinto-, opetus- ja muiden rakennusten kesken. Hoitoalan rakennuksia kunnan kiinteistökannasta on 19 % ja opetusrakennuksia (sis. kirjastot, museon ja tilavuudeltaan suuria liikuntahalleja) on 48 %. Asuinrakennusten osuus kiinteistökannasta on 10 %, toimisto- ja hallintorakennusten 6 % sekä muiden rakennusten 17 %. Kuva 6. Iin kunnan omistaman kiinteistökannan jakaantuminen asuinrakennuksiin, hoitoalan rakennuksiin, toimisto- ja hallintorakennuksiin, opetusrakennuksiin ja muihin rakennuksiin rakennustilavuuden mukaan. 2.3 Elinkeinorakenne Iin alueen yritykset ovat sijoittuneet kunnan eri osiin; taajamiin, asutuskeskusten läheisyyteen tai yrityskeskittymiin kuten Iilaaksoon. Useimmat Iilaaksossa toimivat yritykset ovat pääasiassa teollisuus- ja tuotantoalan toimijoita. Lisäksi Iissä toimii rakennusteollisuuden, konepaja- ja puuteollisuuden, energiantuotannon, kumi- ja muoviteollisuuden, pakkausteollisuuden sekä hienomekaniikan ja metallialan yrityksiä, näiden alihankkijoita sekä lukuisa määrä kaupan ja palvelualan yrityksiä. Uutena voimakkaasti nousevana toimialana Iissä on uusiutuvan energian yritystoiminta. Iissä oli vuoden 2011 lopussa 2387 työpaikkaa ja kunnan työpaikkaomavaraisuus noin 70 %. Kunnan työvoimasta asuinkunnassaan kävi töissä vuoden 2011 lopussa 47,5 %. Työttömyysaste vuoden 2012 lopussa oli 15,8 %, mikä on suomalaista keskiarvoa (10,7 %) korkeampi. Kuvassa 7 on esitetty Iin alueella sijaitsevien työpaikkojen jakauma. Palvelut vastaavat yli 60 % osuutta työpaikoista jalostuksen osuuden ollessa noin 26 % ja alkutuotannon (ml. maatalous) n. 8 %. 6

17 17 Kuva 7. Iin kunnan alueen työpaikkojen jakautuminen toimialoittain vuoden 2011 alussa. 6 Iin kunnan alueen metsistä kunta omistaa metsämaata 1 138, yksityiset ha, yhtiöt ha sekä valtio ha. Kunnan alueella on metsää kaikkiaan ha. 9,10 6 Tilastokeskus. Kuntien avainluvut. Ii. Saatavilla Vierailtu: Ukura Sami, Oulun seudun lämpö. Suullinen tiedonanto Iin kunta. Kunnanhallitus. Päätös 1777/11.99/ Eero Alaraasakka, Iin Metsänhoitoyhdistys. Sähköpostiviesti Teemu Veteläinen, Pudasjärven Metsänhoitoyhdistys. Sähköpostiviesti Energiatehokkuussopimus ja muu energiatehokkuustoiminta Ii liittyi kesäkuussa 2012 Motiva Oy:n hallinnoimaan KETS - energia tehokkuussopimukseen, johon kiinteänä osana kuuluu selvittää uusiutuvan energian hyödyntämismahdollisuudet kunnan alueella uusiutuvan energian kuntakatselmuksen avulla. Lisäksi kunta on ollut mukana Kohti hiilineutraalia kuntaa eli HINKU - hankkeessa vuodesta 2012 lähtien. Hankkeen tavoitteisiin kuuluvat kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen kunnan alueella 80 % vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030 mennessä energiatehokkuuden parantamisella ja uusiutuvan energian käyttöön otolla. Iin uusiutuvan energian kuntakatselmuksen painoalueiksi on valittu puu- ja jätepolttoaineet sekä biokaasu. Iin kunnassa ei ole aiemmin tehty uusiutuvan energian kuntakatselmusta.kiinteistöihin on suoritettu pienempimuotoisia kiinteistöihin liittyviä energiakatselmuksia. 2.5 Kasvihuonekaasupäästöt Iin kunta lähti mukaan Kohti hiilineutraalia kuntaa eli HINKU-hankkeeseen vuonna HINKU-hankkeessa on selvitetty Iin kunnan alueen kasvihuonekaasupäästöjen lähtötilanne. Vertailuvuotena hankkeessa on vuosi HINKU-hankkeen tavoitteena on vähentää koko kunnan alueella muodostuvien kasvihuonekaasupäästöjen määrää 80 % vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Kuvassa 8 on esitetty Iin kunnan alueella vuonna 2007 muodostuneet kasvihuonekaasupäästöt, joiden kokonaismäärä oli tonnia sekä

18 18 vuoden 2012 tilanne, johon mennessä kasvihuonekaasupäästöjä on saatu vähennettyä 31 %. Tämä vastaa noin kg asukasta kohden vuodessa. Kuva 8. Iin kunnan alueen kasvihuonekaasupäästöjen suuruus ja jakautuminen vuosina 2007 ja Kunnan yksi kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttaja on maatalous, kun tarkastellaan kasvihuonekaasupäästötasetta tuotannollisesta näkökulmasta, kuten kuvassa 9. Iin alueen kasvihuonekaasupäästöt on laskettu KASVENER-mallilla, joka on tuotantoperusteinen laskentamalli. Mikäli asiaa tarkasteltaisiin kulutuksen näkökulmasta, vähentyisi maatalouden aiheuttamat päästöt, mutta vastaavasti kulutushyödykkeiden osalta päästöt kasvaisivat. Liikenteen aiheuttamista merkittävistä kasvihuonekaasupäästöistä valtaosa muodostuu valtatie neljän läpikulkuliikenteestä. Kasvihuonekaasupäästöt tulee HINKU-kunnissa laskea vähintään kerran valtuustokaudessa. Iin kunnan alueen kasvihuonekaasupäästöjä muodostui tonnia ilman teollisuutta. Näistä suurimpia päästön aiheuttajia oli liikenne 51 %, sähkö 23 %, fossiiliset polttoaineet 12 % ja maatalous 10 %. Kuvassa 8 on esitetty kasvihuonekaasupäästöjen jakautuminen eri sektoreille (ei teollisuus) vuonna Vuonna 2012 Iin kunnan alueen kasvihuonekaasupäästöjä muodostui tonnia ilman teollisuutta Hinkussa päästöt lasketaan alueperusteisesti ilman päästökauppa teollisuutta HINKU-foorumi. Iin infokortti. Saatavilla: Vierailtu: Pasi Tainio, Suomen ympäristökeskus. Sähköpostiviesti

19 19 Kuva 9. Iin kunnan alueella muodostui kasvihuonekaasupäästöjä kaikkiaan tonnia vuonna Laskelmaan ei sisälly teollisuuden päästöjä Energiantuotannon ja -käytön nykytila 3.1 Lähtötiedot Lähtötiedot on kerätty pääosin julkisista lähteistä, kunnan aiemmin tekemistä selvityksistä sekä tietopyyntöinä. Kunnan rakennuskannan kerrosalat sekä ikä- ja lämmitystapajakaumat rakennustyypeittäin on selvitetty Tilastokeskukselta. Rakennuskannan kerrosneliöihin suhteutetuksi lämmönkulutukseksi on arvioitu 200 kwh/m 2, joka on osoittautunut aikaisempiin selvityksiin nähden, hyvin onnistuneeksi arvioksi. Kunnan kokonaissähkönkulutus on saatu Energiateollisuus ry:n sähkötilastoista. Polttoaineiden ja sähköntuotannon ominaispäästökertoimien lähteinä on käytetty Tilastokeskuksen energiatilastoja, Motivan ohjeistusta ja CO 2-raporttia. Iin kaukolämmön päästökerroin on tarkastettu Tilastokeskuksen polttoaineluettelosta. Käytetyt ominaispäästökertoimet on esitetty taulukossa 4. Lämpökattiloiden hyötysuhteena on laskennassa käytetty arvoa 80 %. Sähkön osalta huomioidaan jakelussa tapahtuvat häviöt, jotka ovat noin 2 %. Taulukko 4. Laskennassa käytetyt ominaispäästökertoimet Ominaispäästökertoimia Kaukolämpö (Ii) 0 t CO 2-e/GWh Kaukolämpö (Kuivaniemi) 381 t CO 2-e/GWh Kulutussähkö 198 t CO 2-e/GWh Lämmityssähkö 400 t CO 2-e/GWh Raskas polttoöljy 284 t CO 2/GWh Kevyt polttoöljy 261 t CO 2/GWh Puupolttoaineet 0 t CO 2/GWh

20 Sähköntuotanto Iin kunnan alueella Iijoen rannalla sijaitseva kunta tunnetaan merkittävänä vesi- ja tuulivoiman tuottajana. Iin alueella tuotetaan nykyisin sähköenergiaa noin 400 GWh vuodessa vesivoimalla 14 ja tuulesta saadaan sähköä (Olhava ja Vatunki v. 2013) noin 115 GWh (arvio) vuodessa, jotka yhdessä vastaavat yli sähkölämmitteisen omakotitalon sähkön vuosittaista kulutusta. Iissä käytetään vuosittain sähköä noin 85 GWh, joka on n. 16 % sähkönenergian tuotosta. Olhavan tuulipuiston vuosituotto on arvioitu vuoden 2014 alkuvuoden tuotosta, 13, 15 joka on GWh ja Vatungin tuotannoksi keskimäärin 15 GWh. Iin kunnan alueella on 2 vesivoimalaitosta, joista Raasakan voimalaitoksen I- ja II-koneistot valmistuivat 1971 ja III-koneisto vuonna Raasakan teho on 64 megawattia. Sen putouskorkeus on 21 metriä. Pahkakosken voimalaitos valmistui v Voimalaitos peruskorjattiin v Sen teho on 43 megawattia ja putouskorkeus 20,5 metriä. 14 Tuulivoimaloita Iin kunnan alueella sijaitsee: 1). Vatungin niemellä ja Kuivamatalan saarella yhteensä kahdeksan tuulivoimalaa, joista vanhin on rakennettu v ja uusin v Tehoiltaan nämä ovat 0,5 2 MW eli yhteensä 7 MW. 2) Olhavan tuulipuisto valmistui 2012 ja otettiin käyttöön virallisesti keväällä Tuulipuisto koostuu 8:sta teholtaan 3 MW tuulivoimalasta ja puiston kokonaistehoksi muodostuu 24 MW. 3) Iin Laitakariin valmistui vuonna 2013 aikana 0,8 MW tuulivoimala ja siellä on myös v valmistunut 1 MW tuulivoimala. Tällä hetkellä tuulivoiman kokonaisteho on 32 MW. Uusien hankkeiden vuoksi teho tulee nousemaan huomattavasti. Lähivuosina hankkeina tulee Nybyn alue (Olhavan tuulivoimapuistosta pohjoiseen), joka oli nostovaiheessa ( ) ja siihen tulee 8 voimalaa. Seuraava pohjoiseen on Kuivaniemen Myllykangas, jossa on infran rakentamisvaihe meneillään ja sinne tehdään kaikkiaan 19:sta voimalaa. Myllykankaasta pohjoiseen on seuraavana Isokangas, johon haetaan suunnittelutarveratkaisua 8 uuden tuulivoimalan rakentamiseksi. Lisäksi Suurhiekan merituulipuiston osayleiskaava on valmis lausuntoja varten. Iin kunnan alueella sähköntuotanto kokonaisuudessaan on noin 515 GWh, joka Kuvassa 10 jakautuu vesivoimalle 62 % ja tuulivoimalle 38 % muiden ollessa 0 %. Tämä muu on aurinkosähköä, jota tuotetaan hieman kesämökkikäyttöön.

21 21 Kuva 10. Iin kunnan sähköntuotannon jakautuminen prosentuaalisesti Sähkönkulutus Iin kunnan alueella Iin kunnan alueen vuotuinen sähkönkulutus on pysynyt suunnilleen tasolla GWh. Sähkönkulutuksen jakautuminen eri sektoreille vuosina on esitetty taulukossa 5. Energiateollisuus ry:n kuntakohtaisissa tilastoissa sähkönkulutus on jaoteltu asumiseen ja maatalouteen, palveluihin ja rakentamiseen sekä teollisuuteen. Suurin osa asumiseen ja maatalouteen liittyvästä sähkönkulutuksesta kohdistuu rakennusten lämmitykseen. 16 Taulukko 5. Iin kunnan alueen vuotuinen sähkönkulutus vuosina Sähkönkulutus (GWh) Asuminen ja maatalous Teollisuus Palvelut ja rakentaminen Yhteensä Sähkönkulutus kesämökeissä Vuonna 2012 Iissä oli kesämökkiä. Muita asuinrakennuksia Iissä on noin Mökkien sähkön ja lämmön kulutus muodostavat suhteellisen merkittävän osan kunnan alueen energiankulutuksesta. Mökkien keskimääräinen lämmitystapajakauma Suomessa on esitetty taulukossa 6. Uunia, takkaa tai kamiinaa hyödynnetään kesämökkien lämmityksessä yli 90 % joko muun lämmitystavan tukena tai ainoana lämmitysvaihtoehtona. Sähkölämmitys on 54,5 prosentissa mökeistä ja lämpöpumppu 4,9 prosentissa. Muu irrallinen lämmityslaite, useimmiten öljylämmitys on 16,6 prosentissa mökeistä. 17

22 22 Taulukko 6 Kesämökkien lämmitystapa kesämökkibarometrin 2009 mukaan. 17 Osuus Lämmitystapa kesämökeistä Takka, kamiina, uuni 91 % Suora sähkölämmitys 55 % Irrallinen lämmityslaite 17 % Lämpöpumppu 5 % Vesi- tai ilmakeskuslämmitys 1 % Muu lämmitystapa 0,5 % Talvikäytössä olevat mökit kuluttavat lämmitysenergiaa huomattavasti enemmän kuin kesäkäytössä olevat mökit. Yleistyvä käytäntö on pitää mökkejä peruslämmössä vuoden ympäri, jolloin voidaan pienentää merkittävästi kosteusvaurioriskiä. Peruslämmöllä pidetään nykyisin, noin 27 % kesämökeistä. 17 Sähköistetyn peruslämmöllä olevan mökin sähkönkulutus on keskimäärin kwh vuodessa. Lämmityksen osuus kulutuksesta on noin kwh eli 97 %. Muiden sähkölaitteiden kuten valaistuksen sekä television ja pesulaitteiden käyttöön osuus 260 kwh eli 3 %. 18 Ilman peruslämpöä kesämökkien vuotuinen lämmön kulutus on noin kwh, joka on vain 15,5 % sähkölämmitteisen peruslämmöllä olevan mökin kulutuksesta. Iin alueella on 2022 mökkiä, joista peruslämmöllä on 546 mökkiä ja ilman peruslämpöä 1476 mökkiä. Peruslämpöisten mökkien yhteenlaskettu vuotuinen lämmönkulutus on 4,2 GWh ja ilman peruslämpöä olevien mökkien yhteenlaskettu vuotuinen lämpöenergiankulutus on 1,8 GWh. Yhteensä kesämökeillä kuluu lämpöenergiaa 6 GWh vuodessa. Lämpöenergian kulutuksen jakautuminen eri lämmönlähteille on esitetty taulukossa 7. Taulukko 7. Iin kunnan alueen kesämökkien lämpöenergian kulutus. Taulukossa on kuvattu mökkien lukumäärät lämmitystavan ja peruslämmön mukaan jaoteltuna. Lämpöpumppujen osalta on huomioitu pumppujen kuluttama sähkö (lämpökerroin 3). Sähkölämmitteisten mökkien osalta on lämmityksessä arvioitu käytettävän puuta siten, että tämä muodostaa 5 % peruslämmössä olevien mökkien ja 20 % muiden mökkien lämmön kulutuksesta. Lämmitystapa Peruslämmössä Ei peruslämmössä Yhteensä Lämpöenergian kulutus (GWh) Suora sähkö ,52 Lämpöpumppu ,12 Erillinen lämmityslaite ,39 Puulämmitys ,99 Yhteensä ,02 Muiden sähkölaitteiden käyttöön kuluu mökeillä sähköä 260 kwh vuodessa. 90 % kesämökeistä on sähköt, eli Iin kunnan tapauksessa 1820 mökillä. Mökkien ei-lämmitykseen tarvittava sähkönkulutus on näin ollen 0,47 GWh vuodessa. Yhteenlaskettu vuotuinen sähkönkulutus Iin kesämökeillä on 6,5 GWh. Kiinteistöjen lämmityssähkön kulutus Tilastokeskuksen Rakennukset ja kesämökit -tilastossa on rakennukset luokiteltu niiden päälämmönlähteiden mukaan. Yleensä omakotitaloissa ja usein myös rivitaloasunnoissa on puulämmitteinen takka, uuni tai kamiina sähkölämmityksen rinnalla, joten sähkölämmitteisten erillisten pientalojen sähkölämmitteisistä kerrosneliöistä siirrettiin 20 % puulämmitykseen ja vastaavasti rivi- ja ketjutalojen osalta 10 %. 19

23 23 Arvioimalla kiinteistöjen lämpöenergian ominaiskulutukseksi 200 kwh/rm² voidaan laskea Iin kunnan alueen kiinteistöjen lämmityssähkön tarve, joka on 63,6 GWh/a. Tästä erillisten pientalojen osuus on 65 %, rivi- ja ketjutalojen 10 %, kerrostalojen 0,3 %, kesämökkien 7 %, teollisuusrakennusten 8 % ja muiden rakennusten 5 %. Koko jakauma on esitetty alla näkyvässä kuvassa 11. Kuva 11. Iin kunnan alueen kiinteistöjen lämmityssähkön tarve. 13 Vatunki tuulipuisto. Geocaching. Saatavilla Vierailtu: Pohjolanvoima Oy. Saatavilla Vierailtu: Tuuliwatti Oy. Vierailtu: Energiateollisuus ry. Kunnat sähkön käytön suuruuden mukaan. Saatavilla: Vierailtu: Nieminen. Kesämökkibarometri Saatavilla: Vierailtu: Sahari ja Perrels Ekotehokkuutta parantavat investoinnit kesämökeillä. VATT Tutkimukset 145. Vierailtu: Tilastokeskus. PX-Web tietokannat. Saatavilla: Vierailtu: Sähköenergiatase Kokonaissähkönkulutus Iin kunnan alueella vuonna 2012 oli n. 86 GWh, josta Iin kunnan osuus (kiinteistöt, katuvalot, ulkoliikuntapaikat, vedenotto jne.) oli 5,4 % (6,4 GWh). Suurin osa sähköstä kuluu asumiseen. Iin kunnalla on omaa sähköntuotantoa 60 % kokonaissähkönkulutuksesta (Iin Energia Oy) ja sähköntuotantoa alueella on vesivoimalla 400 GWh ja tuulivoimalla 115 GWh eli yhteensä 515 GWh. Sähkön jakelu- ja siirtohäviöiden osalta huomioidaan kunnan alueella tapahtuvat jakeluhäviöt, joiden on arvioitu Energiateollisuus ry:n laskeman keskiarvon mukaisesti olevan noin 2 %. Alueelle myydyn ja alueella kulutetun sähkön erotus (häviö) vuonna 2012 oli näin ollen laskentatulosten perusteella 1,72 GWh. Päästöt on laskettu tuotantoperusteisesti siten, että tuotantomäärä (kulutus + jakeluhäviöt) on kerrottu lämmityssähkön osalta päästöker-

24 24 toimella 400 t CO 2-ekv/GWh ja muun kulutetun sähkön osalta päästökertoimella 198 t CO 2-ekv/GWh. Kasvihuonekaasupäästöjä Iin kunnan alueen sähkönkulutuksesta muodostui yhteensä lähes tonnia. Iin kunnan sähköenergiatase on esitetty kuvassa 12. Päästöt Lämmitys: Kulutus: [t CO2-ekv] Häviöt 1,72 [GWh] Lämmityssähkö 63,6 GWh Muu sähkö 22,4 GWh Sähkön kulutus 84,3 GWh (sis. lämmityssähkö) - teollisuus 3 % - asuminen ja maatalous 75 % - palvelut ja rakentaminen 23 % Vesivoima 400 GWh Tuulivoima 115GWh Sähkön tuotanto 515 GWh - vesivoima 78 % - tuulivoima22 % Kokonaistuotannosta kunnan alueen kulutus 16 % Kuva 12. Iin kunnan alueen sähköenergiatase vuonna Kunnan alueen sähkönkulutuksen jakauma on esitetty kuvassa 13. Noin 67 % kulutuksesta on lämmityssähköä. Muut merkittävät kulutusluokat ovat palvelut ja rakentaminen (23 %) ja asumisen muu sähkönkulutus ja maatalous (9 %), sekä teollisuus (1 %).

25 25 Kuva 13. Iin sähkönkulutuksen jakautuminen kuluttajaryhmien mukaan v Lämmön tuotanto Kaukolämmön tuotanto Iin keskustaajaman lämpölaitos Iin keskustaajamassa Vaneritiellä sijaitsee vuonna 1997 rakennettu ja saneerattu 7,5 MW:n suuruinen kiinteä lämpölaitos, jonka tehosta 3,5 MW voidaan tuottaa hakkeella ja loput 4 MW öljyllä sekä Asematiellä sijaitseva varakäytössä oleva kiinteä lämpölaitos, joka tuottaa hakkeella 1,5 MW ja 3 MW öljyllä. Lämmitysenergiasta noin 99 % tuotetaan hakkeella ja energiantuotto on n MWh 20 Iin keskustaajamassa kaukolämpö verkostoa on 13,2 km ja siihen on liitetty 54 kunnan kiinteistöä. Vaneritiellä sijaitseva lämpölaitoksen varalla olevan öljykattilan tilalle asennetaan pellettikattila vuoden 2014 aikana. 20 Kuivaniemen keskustaajaman lämpölaitos Kuivaniemen keskustaajamassa Huoltotiellä sijaitsee kiinteä lämpölaitos teholtaan 2,1 MW, joka on rakennettu 1980-luvun alussa ja uusittu 1990 tulipalon vuoksi. Lämpöä tuotetaan palaturpeella 0,8 MW ja pellettikattilalla 0,5 MW sekä varalla on raskas polttoöljy 0,8 MW. Lämmitysenergiasta noin 80 % tuotetaan turpeella ja loput pelletillä huippukäytön aikana. Energiantuotto on n MWh. Kuivaniemen keskustaajamassa verkostoa on 3,6 km ja siihen on liitetty 31 kiinteistöä, joista 11 kunnan omistamia. Kuivaniemen lämpölaitoksen osalta on tehty kehittämissuunnitelma, koska laitoksen turvekatti-

26 26 la alkaa olla teknisen käyttöikänsä päässä. Kuivaniemellä on tarkoitus siirtyä vuoden 2014 sisällä palaturpeesta uusiutuvaan puuenergiaan % 30 % Asuminen Palvelut Teollisuus 57 % Kuva 14. Iin kunnan alueella tuotetun kaukolämmön jakautuminen kiinteistötyypeittäin. 20 Ukura Sami, Oulun seudun lämpö. Suullinen tiedonanto Iin kunta. Kunnanhallitus. Päätös 1777/11.99/ Teollisuuden erillislämmöntuotanto Iin kunnan alueella ei ole teollisuuden erillislämmöntuotantoa. Pk-teollisuusyrityksillä on omat lämmöntuotantojärjestelmänsä. Esimerkiksi Itä-Iilaakson teollisuusalueella toimivalla PipeLife:n tuotantotilat lämpenevät tuotantoprosessissa muodostuvalla lämmöllä. Toimistotilat on tulevaisuudessa tarkoitus lämmittää myös tällä lämmöllä (tällä hetkellä lämpiävät öljyllä/ilmalämpöpumppu). selvityksen alla että tuotannossa käytetty hukkalämpö voidaan hyödyntää kiinteistön lämmityksessä siten jopa että öljyn kulutus saadaan korvattua miltein täysin. käytetyn kaasun määrä? Iin kunnassa suoritetut energiansäästö toimet on myös pikkuhiljaa levinneet kiinnostamaan myös PK sektoria. mm. vuoden 2013 aikana siirtyi kaksi PK yritystä öljystä maalämpöön Lämpöyrittäjyyskohteet Iin kunnan alueella Olhavan - ja Jokikylän koulun hakekattilat sekä viihde- ja matkailukeskus Merihelmen hakekattila ovat lämpöyrittäjien omistamia. Iin keskustaajaman kaukolämpölaitos on yrittäjävetoinen ja Kuivaniemen kaukolämpölaitos on tarkoitus muuttaa yrittäjävetoiseksi vuoden 2014 aikana.

27 Turvetuotanto Iin kunnan alueella on turvetuotantoa noin hehtaarin alalla. Pääosa alueista on vanhoja, joten vuosittaiset poistumat ovat merkittäviä. Keskimääräinen vuosituotanto hehtaarilta on noin 350 m3/ha eli kokonaistuotanto on m 3. Jyrsinpolttoturpeen lämpöarvo on noin 0,8 MWh/m3. Näillä perusteilla vuosittain tuotettavaksi energiamääräksi tulee noin 644 GWh. Lämmönkulutus (sis. lämmityssähkö) verrattuna tuotantoon on 23.5 % Lämpöenergiatase Iin kunnan alueen lämpöenergiatase on esitelty kuvassa 16 ja lämmöntuotannon jakautuminen eri polttoaineille kuvassa 15. Kokonaislämmöntuotanto Iissä oli vuonna 2012 noin 143,8 GWh, josta muodostui häviöitä tuotannossa ja jakeluverkostoissa noin 14,6 GWh. Näin ollen kunnan alueen kiinteistöjen kokonaislämmönkulutus oli noin 129,2 GWh, josta 9 % tuotettiin kaukolämmöllä, 49 % sähköllä, 14 % polttoöljyllä, 16 % puuperäisillä polttoaineilla, maalämmöllä 3 %, muilla polttoaineilla 4 % ja turpeella 5 %. Tilastoissa on myös yhdistetty polttoöljyn ja kaasun kulutus, joka on Iin kunnan alueella polttoöljyn kulutusta. Iin kunnan alueella on turvetta lämpöenergian tuottamiseen käyttäviä kiinteistöjä, jotka ovat Kuivaniemen kaukolämpölaitos ja Kiinteistö Oy Kuivaniemen Merihelmi. Merihelmen lämmöntuotanto on 0,25 GWh, joka liitetty puupolttoaineisiin. Kasvihuonekaasupäästöjä lämmöntuotannosta aiheutui noin tonnia. Kaukolämpö 3 % 4 % 5 % 16 % 9 % Sähkö Polttoöljy Puupolttoaineet 14 % 49 % Maalämpö ja kesämökkien lämpöpumput Turve Muu polttoaine Kuva 15. Iin kunnan alueen lämmöntuotannon jakautuminen polttoaineittain.

28 28 Päästöt t CO2-ekv Häviöt 13,3 GWh 1,3 GWh Hake 10,7 GWh Palaturve 5,3 GWh Pelletti 1 GWh Lämmityssähkö 63,6 GWh Polttoöljy 23,7 GWh Puupolttoaineet 27,4 GWh Kaukolämpö 17 GWh Lämmön kulutus 129,2 GWh (sis. lämmityssähkö) Kaukolämpö 12 % Sähkö 48 % Polttoöljy (ja kaasu) 15 % Puu (ja turve)17 % Maalämpö 2,9 % Kivihiili 0,1 % Muu polttoaine 5 % Maalämpö ja kesämökkien lämpöpumput 3,9 GWh Muu polttoaine 8,2 GWh Turvetuotanto 644 GWh Kuva 16. Iin kunnan alueen lämpöenergiatase vuonna Turvetuotanto 644 GWh Lämmön tuotannon aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt Iissä on esitetty polttoaineittain kuvassa 17. Kasvihuonekaasupäästöistä 72 % aiheutui sähkölämmityksestä, 16 % öljylämmityksestä, 5 % kaukolämmön tuotannosta, turpeen poltosta 2 % ja 5 % muista polttoaineista. Lisäksi kuvaajassa on esitetty maalämmön ja kesämökkien ilmalämpöpuppujen aiheuttamasta sähkönkulutuksesta aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt, joiden osuus on 2 %. Puupolttoaineet luokitellaan hiilineutraaleiksi polttoaineiksi. Tässä tapauksessa niiden osalta ei ole huomioitu myöskään määrältään vähäisiä metaani- ja dityppioksidipäästöjä. Metaani- ja dityppioksidipäästöt on kuitenkin huomioitu kaukolämmön päästökertoimessa. Kaukolämmön päästökerroin on laskettu erikseen Iin keskustaajaman lämpölaitokselle ja Kuivaniemen lämpölaitokselle. Iin keskustaajaman lämpölaitoksen päästökerroin on 0 t CO 2-e/GWh (käyttää haketta) ja Kuivaniemen lämpölaitoksen osalta päästökerroin on 382 t CO 2-e/GWh. Kuvaajassa esitetään kaukolämmön aiheuttamat päästöt yhteensä molemmilta lämpölaitoksilta.

29 29 Kuva 17. Iin kunnan alueen lämmöntuotannosta aiheutuvien kasvihuonekaasupäästöjen jakautuminen eri lämmöntuotantomuotojen osalta. 3.3 Kiinteistöjen lämmitys Vuosi oli hieman keskivertoa lämpimämpi 22, Helmikuuta lukuun ottamatta, mutta vuosi 2012 oli kokonaisuudessaan keskiverto lämpötiloiltaan 23. Lämmitystarve oli näin ollen vuonna 2012 Iin kunnan alueella normaali. Vuosien keskiarvoon verrattuna lämmönkulutus alueella oli kyseisenä vuonna keskiverto Ilmatieteenlaitos Talvisään tilastoja. Saatavilla: Vierailtu: Ilmatieteenlaitos Ympäristö ja luonnonvarat. Saatavilla: Vierailtu: Ilmatieteenlaitos Lämmitystarveluku eli astepäiväluku. Saatavilla: ja Motiva. Vertailupaikkakunnat, korjauskertoimet ja normaalivuoden lämmitystarveluvut. Saatavilla: upaikkakunnat_korjauskertoimet_ja_lammitystarveluvut. Vierailtu: Rakennuskanta Iin kunnan rakennuskannan lämmönkulutus oli vuonna 2012 noin 130 GWh. Lämmönkulutuksen jakauma rakennustyypeittäin on esitetty kuvassa 18. Pientalojen osuus lämmönkulutuksesta on 61 % ja asuintalojen yhteensä 69 %. Palvelurakennusten osuus on 16 % ja teollisuuden osuus on 10 %. Kesämökkien osuus lämmönkulutuksesta on 4 %.

30 30 Kuva 18. Iin kunnan alueen rakennuskannan lämmönkulutus jaoteltuna rakennustyypeittäin. Taulukossa 8 on esitetty Iin kunnan alueen lämmitystapajakauma rakennustyypeittäin. Erillisten pientalojen merkittävimmät lämmönlähteet ovat sähkö ja puu. Öljyn osuus pientalojen lämmityksestä on vain 10 %. Rivitaloista 19 % lämpenee kaukolämmöllä, 16 % öljyllä ja 64 % sähköllä. Asuinkerrostaloista 65 % on kytketty kaukolämpöön, öljyllä lämpenee 12 % sekä sähköllä lämpenee 23 %. Teollisuusrakennuksista merkittävä osa on kaukolämmössä eli 37 %. Öljyn osuus teollisuusrakennuksista on 20 % ja sähkön 32 %. Kesämökkien ehdottomasti tärkein lämmönlähde on sähkö, jonka osuus jakaumasta on 75 %, puulla lämpenee 16 % mökeistä. Palvelurakennuksista lähes puolet on kytketty kaukolämpöön. Öljyllä lämpenee 21 % ja sähköllä 20 % palvelurakennuksista. Tilastointitavasta johtuen öljyn kanssa samaan kategoriaan on laitettu kaasu sekä puun yhteyteen turve. Taulukko 8. Arvioitu lämmitystapojen jakautuminen rakennustyypeittäin Iissä. Lämmön kulutus (GWh) Erilliset pientalot Rivi- ja ketjutalot Asuinkerrostalot Teollisuusrakennukset Kesämökit Palvelurakennukset Kaukolämpö 1 % 19 % 65 % 37 % 0 % 41 % Öljy (ja kaasu) 10 % 16 % 12 % 20 % 0 % 21 % Sähkö 60 % 64 % 23 % 32 % 75 % 20 % Puu (ja turve) 23 % 1 % 0 % 5 % 16 % 7 % Maalämpö 4 % 0 % 0 % 1 % 2 % 3 % Muut 2 % 0 % 0 % 5 % 7 % 8 % Yhteensä 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 25 Tilastokeskus. PX-Web tietokannat. Saatavilla: Vierailtu:

31 Kunnan kiinteistöt Taulukko 9. Iin kunnan omistamien ja hallinnoimien kiinteistöjen jakauma kiinteistötyypeittäin ja lämmitystavoittain. Lämmönkulutustiedot ovat vuodelta Lämmityssähkön osalta on oletettu, että kiinteistön sähkönkulutuksesta 70 % kuluu lämmitykseen. Mitattu suure Yksikkö Tilavuus m 3 Lämmityssähkö MWh Lämmitysöljy MWh Pelletti MWh Kaukolämpö MWh Iin kunnan omistamista kiinteistöistä suurin osa on liitetty kaukolämpöverkkoon Iin keskustaajamassa sekä Kuivaniemen taajamassa. Taulukossa 9 on esitetty kunnan kiinteistöjen jakautuminen lämmitystavan mukaan. Iin keskustaajamassa on menneillään uuden koulun rakentaminen( valmistuu 2014). Koulu tullaan liittämään osaksi kaukolämpöverkkoa. Muita kouluja on kymmenen kappaletta, joista lämmitetään sähköllä yhtä, kaukolämmöllä neljää, hakkeella kahta ja maalämmöllä kolmea. Vuosina aikana on hakkeella ja maalämmöllä korvattu öljy lähes kokonaan. Lämmönkulutustiedot ovat vuodelta 2012, joten kulutustiedoissa ei ole vielä mukana vielä nämä hankkeet. Opetusrakennuksiin sisältyy kirjastot sekä liikuntahallit. Asuinrakennukset Hoitoalanrakennukset Toimisto- ja hallintorakennukset Opetusrakennukset Muut rakennukset Yhteensä Kuvassa 19 on esitettynä Iin kunnan kiinteistöjen jakautuminen eri rakennustyypeittäin. Kunnan kiinteistöistä 67 % on hoitoalan rakennuksia ja opetusrakennuksia (sis. kirjastot, liikuntahalli, käsityökeskus). Asuinrakennuksia on 10 %, toimisto- ja hallintorakennuksia 6 % sekä muita rakennuksia 17 %. Kuva 19. Iin kunnan kiinteistöjen jakautuminen rakennustyypeittäin.

32 32 Kuvassa 20 on esitetty Iin kunnan kiinteistöjen lämmitystapojen jakautuminen tilavuuden mukaan. Kunnan kiinteistöistä yli 80 % on liitetty kaukolämpöverkostoon. Loput vajaat 20 % jakautuvat suhteellisen tasaisesti öljy- ja sähkölämmityksen kesken. Kuva 20. Iin kunnan kiinteistöjen lämmitysmuotojen jakautuminen tilavuuden mukaan. 3.4 Kokonaisenergiatase Sähkö- ja lämpöenergiataseiden sekä kiinteistöjen lämmönkulutustietojen perusteella laadittu Iin kunnan alueen kokonaisenergiatase on esitetty kuvassa 21. Iissä käytetyn sähkön ja lämmön tuottamiseen kului primäärienergiaa vuonna ,8 GWh, josta noin 14,6 GWh kului tuotannossa sekä sähkö- ja lämpöverkoissa tapahtuviin häviöihin. Energiantuotannossa syntyi kasvihuonekaasupäästöjä yhteensä noin tonnia. Lämmityssähkön tuotannossa muodostuvat kasvihuonekaasupäästöt ja häviöt on allokoitu tässä kokonaisuudessaan lämmölle. Lämmön (ml. lämmityssähkö) osuus Iin kokonaisenergiankulutuksesta vuonna 2012 oli 88 %. Sähkön osuus lämmöntuotannosta, kun lämpöpumppujen kuluttamaa sähköä ei oteta huomioon, oli arviolta 41 %. Tilastoissa on yhdistetty polttoöljyn ja kaasun kulutus. Käytännössä tämä on Iin kunnan alueella polttoöljyn kulutusta, mutta esimerkiksi PipeLife Oy:llä tuotantoprosessissa käytettävää nestekaasua hyödynnetään hallin lämmityksessä, joten kaasua ei voida kokonaan sulkea pois tarkastelusta. Lisäksi tilastot yhdistävät myös puun ja turpeen kulutuksen. Iin kunnan alueella ei ole tiedossa merkittäviä turvetta lämpöenergian tuottamiseen käyttäviä kiinteistöjä, joten voidaan olettaa, että tässä osiossa kyse on lähes ainoastaan puupolttoaineista.

33 33 Päästöt [t CO2-e] - Sähkö Lämpö Häviöt [GWh] - Lämpö 13,3 - Sähkö 1,3 Hake 10,7 GWh Palaturve 5,3 GWh Kaukolämpö 17 GWh Lämmön kulutus 129,2 GWh (sis. lämmityssähkö) Pelletti 1 GWh Lämmityssähkö 63,6 GWh Polttoöljy 23,7 GWh Puupolttoaineet 27,4 GWh Maalämpö ja kesämökkien lämpöpumput 3,9 GWh - Kaukolämpö 12 % - Sähkö 48 % - Polttoöljy (ja kaasu) 15 % - Puu (ja turve)17 % - Maalämpö 2,9 % - Kivihiili 0,1 % - Muu polttoaine 5 % Muu polttoaine 8,2 GWh Turvetuotanto 644 GWh Turvetuotanto 644 GWh - kunnanalueella kulutus 5 % Sähkö (ei sis. lämmityssähköä) 22,4 GWh Sähkön kulutus 22,4 GWh (ei sis. lämmityssähkö) - teollisuus 3 % - asuminen ja maatalous 75 % - palvelut ja rakentaminen 23 % Sähkön tuotanto 515 GWh Sähkö (tuotanto) 515 GWh - vesivoima 78 % - Tuulivoima 22 % - kunnan alueen kulutus 16 % Kuva 21. Iin kunnan alueen kokonaisenergiatase vuonna 2012.

34 34 4 Uusiutuvat energialähteet 4.1 Puupolttoaineet Iin kunnan metsäpinta-ala on hehtaaria, joka vastaa yli 39 % koko kunnan pinta-alasta. Iin kunta omistaa metsää noin hehtaaria, joka on vajaat 0,5 % koko kunnan alueen metsämaasta 26, 27. Puuta käytetään kaukolämmön tuotannossa Iin keskustaajaman Vaneritien lämpölaitoksessa. Vaneritien lämpölaitoksessa haketta kuluu vuositasolla reilut i-m 3. Yksi irtokuutio (i-m 3 ) haketta vastaa 0,8 MWh 28, joten Iin keskustaajaman lämpölaitoksella tuotetaan lämpöä hakkeella noin 13,5 GWh ja Kuivaniemen lämpölaitoksella vastaavasti palaturpeella 4 GWh ja 1 GWh pelletillä. Erillislämmityksessä käytettiin vuonna 2012 lähtötietojen ja -oletusten mukaan puupolttoaineita (hake, pelletit, pilke) noin 23,3 GWh. Kaiken kaikkiaan Iin kunnan alueella tuotetaan vuotuisesta lämpöenergiasta noin 38 GWh puupolttoaineilla, joka vastaa 25 % vuotuisesta lämmöntuotantokapasiteetista. Iin kunnan alueen metsäenergiapotentiaali on 54,4 GWh, josta alueella on hyödynnetty 13,4 GWh (ei huomioi puun pienkäyttöä). Täten Iin kunnan alueella vapaata metsäenergiapotentiaalia on 41 GWh. Kunnan hakkuutähdemäärät eivät ole merkittäviä 26. Hakkuutähteiden osuus arvioituna metsäbioenergian tarjonnasta on keskimäärin 3,7 GWh, kantojen osuus 1,5 GWh ja pienpuun osuus on 49,2 GWh. Esitetyt energiamäärät viittaavat polttoaineen saapumistilaan. Näin ollen potentiaalissa ei ole huomioitu häviöitä, jotka 27, 29, 30 syntyvät puun poltossa ja energian siirrossa. Kuvissa on esitetty Iin kunnan metsäbioenergian potentiaalit perustuen toteutuneisiin hakkuisiin. Kuvassa 22 on esitetty metsäbioenergian teoreettinen potentiaali. Teoreettinen potentiaali on laskettu kuusitukin ja kuidun sekä energiapuun suurimmasta mahdollisesta kertymästä, joka on yhteensä GWh, josta hakkuutähteiden osuus olisi 61 GWh, kantojen osuus 76,2 GWh ja pienpuun osuus 167,7 GWh. Teoreettinen potentiaali ei huomioi tarjontaa rajoittavia tekijöitä, kuten ekologista kestävyyttä ja 29, 30 tarjontahalukkuutta, eli talteensaantona korjuussa pidetään 100 % MWh Hakkuutähteet Kannot Pienpuu Yhteensä 1. Teoreettinen potentiaali Kuva 22. Iin kunnan alueen metsäbioenergian teoreettinen potentiaali perustuen toteutuneisiin hakkuisiin.