Nuorten lehti nuorille 2/2010 #48 19.5.2010 14. Vuosikerta ISSN 1455-2574 www.curly.fi URLY Kesätyöhaastattelu? Lue vinkit ja menesty Taksvärkki auttaa Lue miten! KIInteyttä kesäksi! Curly purojen ja merien takana CURLY 2/2010 1
Sisällysluettelo 19.05.2010 14. vuosikerta ISSN 1455-2574 Nuorten lehti nuorille Ilmaisjakelulehti Painosmäärä 18 000 Tätä numeroa jaetaan suorapostituksena lehden tilaajille, nuorisotaloille ja Helsingin kaupungin kirjastoihin. Lisäksi Taksvärkki ry lähettää lehden Taksvärkki keräykseen 2010 osallistuville kouluille. Lehti on luettavissa sähköisesti osoitteessa www.curly.fi ja lehtiluukku.com Curly- lehti on Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ja Mediakasvatusseura ry:n jäsen. 12 20 3 Pääkirjoitus 4 Silppuri, Kolumni: Miehemme Orientissa 6 Kadulta auttajaksi 8 Kotikaupunkini: Turku 9 Työpaikka rohkealle Kambožasta 10 Tänään Sharon Martines on Molly Blue 11 Tuwapende watoto Sveitsiläiset tansanialaisten orpojen asialla. Lue englanniksi, millainen on sveitsiläisten ylläpitämä orpokoti Dar es Salaamissa, Tansaniassa. 12 Tulevaisuuden tekijät työssään 14 Terveydeksi: Haussa kesäkunto 15 Taksvärkin Mosambikiin rakennuttamat koulut ovat yhä toiminnassa 16 Curlyn matkassa Tansaniaan 16 18 Kulttuurimatka Espanjaan 19 Martha på finlandssvenska Lue ruotsiksi Mini-Marttojen toiminnasta. 20 New Yorkin lumoissa 22 Ulkomaille kielikouluun 23 Toimitus suosittelee 24 Fotonovela Tarinoita etelästä ja pohjoisesta 26 Jatkonovelli: Suosittu, ihana, mahtava ja tyhmä 28 Eka kerta. Kirkkovaalit kutsuvat nuoria vaikuttamaan 29 Kesätyöhaastattelussa 30 Curly-info, Hallituksen ääni, Toiminnanjohtajan terveiset 31 Makumatkalla, Kolumni: Tutkimusmatka tukien villiin viidakkoon Lehden teemana on kansainvälisyys. Tunnistat teemajutut tästä logosta. Tämä lehti on tehty yhteistyössä Taksvärkki ry:n kanssa. Päätoimittaja: Peppi Tervo 041 533 6541 peppi.tervo@curly.fi Tätä lehteä ovat olleet tekemässä: Omar Fasolah Antti Halonen Jenni Hakkarainen Elisa Heikkilä Eeva Kemppi Veera Kontiokari Mira Kotamäki Eveliina Laakso Johanna Laine Milla Lustig Salla Lönnberg Anita Malkamäki Ninna Mikkonen Ellen Paulig Sanna Raita-aho Saija Raskulla Janne Riikonen Lilja Rintamäki Maciek Sadowski Ulla Saikkonen Rosa Suominen Erika Tihula Antti Vainionpää Emma Vormisto Lehden ulkoasu: Topias Rajajärvi Kannen kuva: Ira Kinnunen / Curly Media Toimituksen osoite: Larin Kyöstin tie 7 00650 Helsinki Toiminnanjohtaja: Ira Kinnunen 041 533 6542 ira.kinnunen@curly.fi Puheenjohtaja: Jorma Pilke 0400 492 241 Painopaikka: Sanomapaino Oy, Vantaa 2010 www.sanomapaino.fi Curly Media ei vastaa kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä, eikä palauttamisesta, ellei erikseen toisin sovita. Kaikki Curly Mediaan tarjottu aineisto hyväksytään julkaistavaksi sillä ehdolla, että sitä saa käyttää ja julkaista uudelleen toteutus- ja jakelutavasta riippumatta. 2 CURLY 2/2010
Pääkirjoitus Matkailu on mustikkaa ja mansikkaa Olen matkustanut ensimmäisen kerran vain muutaman kuukauden ikäisenä. Lipussani luki ms. No name, sillä matka oli tilattu ennen ristiäisiäni. Tuolla matkalla vain änisin ja kitisin, mutta jo kolmevuotiaana tilasin Espanjassa omat patatas fritani. Järkytys oli suuri, kun sain pallon, enkä ranskalaisia. Minulla on periaate, että haluan osata tilata ruokaa sen maan kielellä, johon matkustan. Tähän saakka periaate on pysynyt, vaikka ruokaa on tullut tilattua useilla Euroopan kielillä, ja Afrikassa jopa swahiliksi. Muutaman kerran ruoka on ollut mitä erikoisinta, mutta yleensä paikalliset herkut ovat maistuneet ja laajentaneet makukokemuksiani. Tänä vuonna matkustaminen on saanut uusia ulottuvuuksia, kun eräs tuhkapilvi esti tutun, ja niin helpon sekä turvallisen lentämisen usean viikon ajaksi. Vanhanajan junailu ja bussimatkailu muistuttivat, miten entisaikoihin matkustaminen vaati toisella tavalla istumalihaksia, hermoja ja aikaa. Entäpä jos jou- tuisikin ratsastamaan Helsingistä Roomaan? Viikon lomamatka muuttuisikin kuukauden seikkailuretkeksi! Kesälomat alkavat pian, jospa tänä vuonna varaisitkin bussimatkan lennon sijasta? Samalla voisit miettiä omaa hiilijalanjälkeäsi tai tutustua vaikkapa kotimaan nähtävyyksiin. Me haluamme tuoda maailman eri puolet lähemmäs lukijoitamme. Tässä lehdessä onkin juttuja Amerikasta, Afrikasta, Euroopasta ja Aasiasta. Sivulla 30 nuoret kertovat oman maansa herkkuruuista. Sivulta 29 taas löydät tietoa siitä, miten kesätyöhaastattelussa tulee käyttäytyä. Näin toivottavasti voit vielä varmistaa kesäksi muutakin tekemistä kuin rentoutumisen ja makoilun rannalla... Leppoisaa kevättä ja kesää, nähdään jälleen syksyllä! Peppi Mikä Curly? Curly-lehteä julkaisee valtakunnallinen nuorisoyhdistys Curly ry. Curly ry tarjoaa nuorille mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa median keinoin. Samalla yhdistys edistää nuorten kulttuuria ja kannattaa terveitä elämäntapoja. Curly ry järjestää nuorille mediaan liittyvää harrastustoimintaa, esimerkiksi viikoittain kokoontuvia mediakerhoja, viikonloppukursseja ja leirejä. Curlyn toiminnassa nuoret tekevät Curly-lehteä ja lyhytelokuvia. Samalla he oppivat mediataitoja, mm. valokuvaamista, internetin käyttöä ja elokuvanäyttelemistä. Toiminnan vetäjinä työskentelee media-alan ja nuorisotyön ammattilaisia. Lisätietoa yhdistyksestä ja sen toiminnasta löytyy internetistä osoitteesta www.curly.fi. Ps. Mukavaa, että niin monet teistä lukijoistamme ovat halunneet siirtyä toimituksen puolelle! Mukaan mahtuu edelleen, ollaan yhteydessä sähköpostitse ja Facebookin kautta! CURLY 2/2010 3
Silppuri Teksti ja kuvat: Curly Media Levyarvosteluja Curlyn toimitus kuunteli nipun suomalaisia rokkisinkkuja. Lue tästä, minkä tahtiin kesällä kannattaa festareilla jammailla. Tai mikä parasta: hae verkosta sanat ja opettele jo etukäteen laulamaan mukana! Tilan tuntu Lavastaja Alisha Davidow (entinen Curly-nuori) ja valosuunnittelija Nanni Vapaavuori toteuttivat yhdessä runon pohjalta tilallisen dramaturgian ja luovuttivat sen koreografeille ja tanssijoille heidän improvisointinsa leikkikentäksi. Pyrkimyksenä oli tutkia, miten tanssija liikkuu tilassa ja millaisen tilasta aistitun tarinan hän katsojalle välittää. 17. huhtikuuta 2010 Taideteollisessa korkeakoulussa esitettiin Tilan tuntu -nimistä teosta. Pituudeltaan esitys oli sopiva ja siinä 15. oli hyvä musiikki, koreografia ja oivaltava lavastus. Positiivista esityksessä oli sen yllättävyys. Esityksen loppupuolella pääesiintyjänä oleva mies tanssi verhojen keskellä. Yhtäkkiä hän meni makaamaan maahaan ja kieri lavan takaosaan, niin ettei kukaan nähnyt häntä. Jonkun ajan kuluttua hän palasi verhojen keskelle tanssimaan alasti. Suomen UNICEF teetti tutkimuksen nuorten osallistumisesta kaikissa Pohjoismaissa syksyllä 2009 ja alkutalven 2010 aikana. UNICEF selvitti, miten lapset kokevat osallistuvansa, mihin asioihin he haluavat vaikuttaa ja miten. Tutkimuksessa kysyttiin myös lasten tietämystä ihmisoikeuksista. Lue lisää osoitteesta: www.unicef.fi/tutkimukset. Aiheesta lisää myös seuraavassa Curly-lehdessä. Tsek! www.voimakaksikko.fi sivulta löydät Päivän Liikkeen ja voit samalla testata kuntosi. Ismo Alanko Teholla: Sitä pitää olla viileä Ismo Alanko Teholla bändin toiselta albumilta Onnellisuus lohkaistu Sitä pitää olla viileä rallattelee itsensä toimituksen mieliin. Ismo Alangoksi epätyypillinen keveys ja mukavat sanat löytävät varmasti kesällä kaikkien kanavien radiosoittoon. Vaikka sanoista on aluksi vaikeaa saada kiinni, ainakin kertosäettä voi rallattaa mukana. Kun sitä pitää olla viileä...voit ladata biisin itsellesi osoitteesta www.ismoalanko.com Sweetmaster: Turnover Rocktrio Sweetmaster julkaisee ensimmäisen levynsä elokuussa. Ensimmäinen sinkkulohkaisu Turnover yllättää suomalaisuudellaan ja sopii vaikkapa bilebiisiksi. Bassoriffi saa jalan väpättämään ja tekee mieli alkaa pomppia. Toisaalta biisi ei hirveästi yllätä, mutta kyllä tässä enemmän hitti kuin huti ainesta on. I Walk the Line: Sleepwalking (To the end of the World) Language of lost levyltä julkaistu toinen single ei tarjoile kesämeininkiä, vaan synkempää paatosta. Länkkärimeinigillä etenevä monikerroksinen biisi jakaa mielipiteet kahtia. Tästä joko pitää tai sitten ei. Voit ladata biisin ilmaiseksi toukokuun aikana osoitteesta www.fullsteamrecors.com. Disco Enseble: Protector Disco Enseblen neljäs albumi julkaistaan toukokuun 2010 lopussa. Protector on levyn toinen sinkkujulkaisu, ja tuntuu Enseblen tyyliä tuntevalle kevyeltä ja hieman tylsältäkin. Valtavirtaan kelluva Protector saa meidät kaipaamaan energisempää punkrokkia. Jussi Ylikosken kitara soi kyllä hyvin. Onneksi voimme itse tehdä Protectorista haluamamme kaltaisen tiukan rokkibiisin: Osallistu sinäkin Protectorin remiksauskisaan, katso lisää vinkkejä osoitteesta http://basso.fi/discoensemble. Lapko Summer Nights Maaliskuussa julkaistun Lapkon A New Bohemian levyn toinen sinkku Summer Nights saa meidät kuvittelemaan itsemme osaksi festarimerta. Tutulta tuntuva biisi ja Ville Maljan mukava ääni keinuvat tasaisesti eteenpäin. Paikoin jopa niin tasaisesti, että odotus biisin varsinaisesta alkamisesta herää. Kesälomareissulla kuunneltuna hyvässä seurassa biisi toimii takuuvarmasti ja sitten syksyllä, no sittenhän muistellaan kesää. Kirja-arvostelu Esa Pesonen: Huone Veronassa Runokokoelma, Huone Veronassa, ei ole vain kokoelma pelkkiä rakkausrunoja tai balladeja, vaan se saa lukijan miettimään jopa runoilijan itsensä elämänkokemuksia ja tapahtumia. Kokoelma sisältää suhteellisen lyhyitä runoja, joissa on selkeästi kantaaottava ja hieman yhteiskuntaakin arvosteleva ote. Lyhyet säkeet jättävät jälkeensä aukkoja, jotka lukijan pitää itse täyttää omalla tulkinnallaan. Mukana on myös runoja, jotka viittaavat esimerkiksi johonkin tapahtumaan, kuten Kauhajokeen. Runoissa on eri sävyjä. Jotkut runot kertovat jostakin tietystä henkilöstä. Toiset ovat yleisempiä ja niissä käsitellään esimerkiksi Amerikkaa ja Laika-koiraa. Välillä runoja on hieman vaikea lukea ja niihin kiinni pääseminen on hankalaa. Syvempiäkin tulkintoja kyseisestä teoksesta voi varmaan tehdä, jos vain käyttää aikaa ja osaa yhdistää runoissa mainittuja henkilöitä runon keskeisimpään tarinaan. 4 CURLY 2/2010
CURLY-KOLUMNI Miehemme Orientissa Nuori Työelämään -projektin työntekijän, Anne-Helena Lahtisen, terveiset Mikkelistä. Hän kertoo kolmannen sektorin työnetsijöistä. Tervehdys Mikkelin Työttömät ry:n Nuori Työelämään projekti on osa yhdistyksemme laajempaa, Oikea Polku projektia, joka alkoi tammikuussa 2010. Kolmevuotisen Oikea Polku - projektin tavoitteena on työllistää pitkäaikaistyöttömiä ja tarjota matalan kynnyksen työharjoittelupaikkoja mm. cateringalalta. Nuori Työelämään projektin kohderyhmänä ovat 17 25 -vuotiaat nuoret. Projektin tavoitteena on työpaikan tai työharjoittelupaikan löytyminen mahdollisimman monelle mikkeliläiselle nuorelle. Nuori voi olla samanaikaisesti työ- ja elinkeinotoimistossa työnhakijana. Asiakkuus ei vaikuta työttömyysetuuksiin tai muihin sosiaalietuuksiin. Nuori Työelämään projekti on työ- tai työharjoittelupaikkaa etsivälle nuorelle matalan kynnyksen paikka. Ensimmäisellä tapaamiskerralla tehdään suunnitelma työpaikan löytymiseen. Nuoren toiveet ja tarpeet huomioidaan ja aikaa keskusteluun varataan riittävästi. Esimerkkinä voin kertoa kahdesta hyvin samantyyppisestä nuoresta, jotka ovat työllistyneet tämän projektin kautta. Molemmat olivat alkaneet jo syrjäytyä yksinäisyyden, ja sen vuoksi, että heillä oli hyvin hatarat suunnitelmat omasta tulevaisuudestaan. Molemmilla päivien kulku oli enimmäkseen makoilua ja netissä surffailua päivästä toiseen. Heidän päivänsä kuluivat nukkuen, ja yöt netin ääressä tai elokuvia katsellen sekä pelejä pelaten. Molempien nuorten vanhemmat olivat hyvin huolissaan lastensa tulevaisuudesta. Koko maakuntamme alueella nuorten syrjäytyminen ja työttömyys ovat huolestuttavalla tasolla. Mikkelin Työttömät ry vastaa tähän yhteiskunnalliseen haasteeseen, tarjoamalla näitä palveluja työttömille ja myös työvoiman etsijöille. Lisätietoja: www.mikkelintyottomat.fi Sivustolla on Nuori Työelämään projektin esittely laajemmin. Anne-Helena Lahtinen Projektityöntekijä, Nuori Työelämään projekti Mikkelin Työttömät ry P. 015 151602 Ark 8-13 nuorityoelamaan@gmail.com Jos haluat pitää kiinni terveellisestä ruokavaliosta ja saada tietää, paljonko ruokasi sisältää mm. energiaa ja hiilihydraatteja, käy klikkaamassa http://ffp.uku.fi/energynet03/miljoonas.html. Sivulta löydät virtuaaliravintolan, jossa tilaat ruokaa valitsemalla päivän annoksesi annetuista vaihtoehdoista. Hei, olen Maciek ja kerron teille vessoista, homeesta ja nuudelisopasta. Käsi ylös, kuka tietää, missä on Macao? 90-luvun muovilelujen kääntöpuolen Made in Macao -teksteistä tuttu, vuoteen 1999 Portugalin siirtomaana toiminut, nykyisin aikuisten pelikenttänä toimiva kasinokeidas, lepää Hong Kongin vieressä Kiinan edustalla. 30 neliökilometrin alueelle levittäytyvä Macao on kasinoliikevaihdoltaan suurempi kuin Las Vegas, ja siellä on myös maailman suurin kasino. Matkailunedistäminen sikseen - täällä on myös yliopisto, jossa vietän kevään 2010. Kulttuurillisesti Macaoon mahtuu kokoaan enemmän vaihtelevuutta; portugalilaiset vivahteet sekoittuvat saumattomasti kiinalaisiin perinteisiin sekä moderneihin, länsimaalaisiin kasinoihin. Kasinot, nuo ihmisiä puille paljaille kynivät laitokset, ovatkin erinomaista viihdettä Macaossa. Uhkapelaamisen ohella kasinot haluavat rahasi tarjoamalla hyviä bileitä ja maailmanluokan ruokaa - aasialaisilla hinnoilla. Jetset-henkisesti, Sir Sadowskina, puhuttelevat ravintolapäälliköt sekä yläfemmoja heittelevät laulaja/tanssijattaret ovat opiskelijan arkipäivää täällä. Onpahan jotain muisteltavaa sitten Hesburger-jonossa kesällä. Muinainen "Haista home" -lausahdus saa erityisen paljon jalansijaa Macaossa, se nimittäin on läpeensä homeessa. Kyllä, luitte oikein, homeessa! Kosteusprosentti on jatkuvasti yli 90, ja olenkin saanut heittää jo vihreäksi muuttuneen, ex-mustan, vyön roskiin lippiksen ja shortsien ohella. Ilma ei edes ole tähän aikaan vuodesta erityisen kuuma, mutta kosteuden takia koulumatkan päätteeksi arvostaa kummasti ilmastointia. Jos ylellinen elämä Michelin-tähtineen, siivoojineen ja räätälinpukuineen kyllästyttää, köyhän (tai köyhtyneen) miehen Madventuresin leikkimiseen Macao on erinomainen laukaisualusta; yhteydet ovat halpoja, koulua on juuri sopivan vähän, ja itse Macaon kompaktius saa kaipaamaan pikavisiittejä naapurivaltioiden sykkeeseen. Euroopan sisällä matkailuun tottuneelle mukavana vanhan ajan luxuksena tulevatkin leimat, joita jaetaan rajoilla keskimäärin 4 kpl/rajanylitys. Jännittäviä tilanteita onkin tullut koettua kolmen ja puolen kuukauden aikana kuudessa eri valtiossa ja noin 32 eri hostellissa. Perinteisten Aasia-kohteiden, kuten Thaimaan, Malesian ja Singaporen ohella kiersin kaksi viikkoa Vietnamia sekä kävin Kambodžassa. Kulunut sanonta matkailun avartavuudesta on täyttä totta. Mieltä painavat asiat saavat ihan uusia perspektiivejä kymmenen tunnin yöbussimatkoilla naisten hajuvettä käyttävän vietnamilaisen viihdetaiteilijamiehen vieressä. Ja koska Kiina on tunnetusti aika iso valtio, tuossa rajan takana on kymmenittäin kaupunkeja, joista en ole ikinä kuullut ja joiden väkiluku on vähintään tuplasti Suomen verran. Kulttuureja kohtaa täällä kahdella tavalla: nauramalla ranskalaisvaihtareiden patonginhimolle sekä imeskelemällä aasialaista mielenlaatua (ja sitä nuudelisoppaa) kaduilla ja reissuilla. Jälkimmäisen kontrasti omaan kulttuuriin ilmenee parhaiten tutkimalla sekä ruoka- että vessakulttuuria. Kiinalaisten mieltymys nuudeleihin ja luilla ja rustoilla varustettuihin eläimiin on vähintäänkin mielenkiintoista. Laihduin ensimmäisen kahden viikon aikana nuudelisoppadieetillä 2 kiloa, kunnes löysin päteviä ravintoloita. Aasialainen erikoisuus, matopiirakka, on todistetusti jopa aika maukasta! Päätön alligaattori torin lihatiskissä tosin ei esillepanollaan vakuuttanut. Kansainvälisen vessakulttuurin hajanaisuus on yhtä ihmeellistä, kuin erilaisten pistorasioidenkin tarpeellisuus. Perinteinen aasialainen versio on kaikessa tylyydessään reikä. Joskus sekin on parempi kuin ei mitään, kuten tuli havaittua kahdeksan tunnin bussimatkalla Kambodžasta Vietnamiin vessattomassa bussissa. Siististi cool? Vaihto-opiskeluni on nyt hieman yli puolenvälin, ja vaikka Suomea on joiltain osin valtava ikävä, on lyhyesti todettava, että vietän elämäni aikaa täällä. Vaikka ei nuudelisoppa maistuisikaan, suosittelen Macaoa, suosittelen vaihto-opiskelua! Maciek Sadowski CURLY 2/2010 5
John kertoo, että kovat huumeet heikensivät hänen muistiaan. Olin koulussa luokkani parhaita. Huumeet ehtivät kuitenkin tehdä tuhojaan, enkä enää osaa puhua englantia niin hyvin kuin ennen. Kadulta auttajaksi John Gathimba, 28, eli Nairobin kaduilla viisitoista vuotta. Nyt hän auttaa kaltaisiaan Undugu Society of Kenyassa, joka on Kenian vanhin katulapsityötä tekevä järjestö. 6 CURLY 2/2010
1/10 1.3.2010 14. Vuosikerta ISSN 1455-2574 www.curly.fi Keräsimme hotellien ruoantähteitä, kerjäsimme ja varastimme. Ne olivat kovia vuosia. Näin raiskauksia, murhia ja kidnappauksia. Teksti ja kuva: Ulla Saikkonen / Taksvärkki ry John kasvoi Huruman slummissa kuusilapsisen perheen nuorimpana, eikä hän ole koskaan nähnyt isäänsä. Äiti elätti perhettä myymällä torilla vihanneksia. Kun olin seitsemän, äitini sairastui keuhkokuumeeseen. Hän ei kuitenkaan voinut jäädä kotiin lepäämään ja vähitellen hän meni yhä huonompaan kuntoon. Lopulta äiti ei enää pystynyt huolehtimaan meistä. Jouduimme kaikki kadulle. Kadulla selviytyminen oli jokapäiväistä taistelua. John käveli aamusta iltaan ruokaa etsien. Hän nukkui yöt Nairobin kujilla, kioskeissa ja kuorma-autojen alla. Suojaa hän haki isoveljestään ja muista katulapsista. Nairobissa lasketaan olevan noin 40 000 katulasta, koko maassa heitä on arviolta 250 000. Keräsimme hotellien ruoantähteitä, kerjäsimme ja varastimme. Ne olivat kovia vuosia. Näin raiskauksia, murhia ja kidnappauksia. Aloin haistella liimaa, koska se lievitti kurjuuden tunnetta ja suojeli kylmyydeltä. Poliisi pidättää ja hakkaa katulapsia ja -nuoria mielivaltaisesti. Joidenkin elämä päättyy poliisin luoteihin. Myös John joutui poliisin kynsiin, useimmiten ilman syytä. Kun John oli kymmenvuotias, hän törmäsi kadulla Undugu Society of Kenyan perustajaan, isä Arnold Groliin. Hän kertoi huumeiden vaarallisuudesta ja Undugun katulapsikeskuksista, joissa meillä olisi mahdollisuus käydä koulua. John asui Undugun Dandoran katulapsikeskuksessa kahdeksan vuotta. En enää elänyt kadulla muiden hyljeksimänä, vaan minusta pidettiin huolta. Sain ruokaa, puhtaat vaatteet ja oman vuoteen. Perinteisen katulapsityön kustannukset olivat kuitenkin korkeita, eikä sillä tavoitettu kuin murto-osa katulapsista. Undugu ryhtyi toteuttamaan uutta työmallia, jossa voimaannutetaan katulapsia selviytymään hankalissa elinoloissa. Katulapsikeskukset lakkautettiin yhtä lukuun ottamatta, ja lapset palautettiin sukulaistensa luo. Kovat huumeet sekoittivat elämän Johnilla ei ollut paikkaa minne palata. Hän joutui takaisin kadulle. Surua lisäsi äidin kuolema. Elämä kadulla oli vielä vaikeampaa kuin ennen. Olimme hylkiöitä, joista kukaan ei piitannut. Jouduin huonoon seuraan. Aloin käyttää kokaiinia ja muita kovia huumeita. Elätin itseni huumekaupalla. John kertoo, että kovat huumeet heikensivät hänen muistiaan. Olin koulussa luokkani parhaita. Huumeet ehtivät kuitenkin tehdä tuhojaan, enkä enää osaa puhua englantia niin hyvin kuin ennen. Mukuru Brotherhood John eli kadulla seitsemän vuotta. Nairobin slummeissa partioivat Undugun sosiaalityöntekijät tunnistivat Johnin ja rohkaisivat häntä ja muita katunuoria järjestäytymään ja perustamaan ryhmiä. Tavoitteena on, että ryhmät tukevat jäseniään jättämään huumeet ja rikokset. Myöhemmin nuoret voivat osallistua Undugun ammattitaitokursseille ja liiketoimintakoulutukseen. Heillä on myös mahdollisuus saada pientä tukea yritystoiminnan aloittamiseen. Perustimme Mukuru Brotherhood -ryhmän ja minut valittiin sen puheenjohtajaksi. Olen suorittanut ajokortin Undugun tuella ja saanut johtajuuskoulutusta. Nyt John työskentelee Undugussa facilitaattorina pientä korvausta vastaan. Hän kiertää Nairobin slummeissa kertomassa, mitä katunuoret voivat ryhmiin järjestäytymällä saavuttaa. Elämä voi muuttua - hänen oma tarinansa toimii siitä vakuuttavana esimerkkinä. Tulevaisuudessa haluan mennä takaisin kouluun, ainakin opetella puhumaan parempaa englantia, John hymyilee. Kolmen lapsen isä toivoo myös voivansa joskus ostaa maapalan maaseudulta ja rakentaa sinne talon perheelleen. Neljänneshehtaarin saisi 80 000 shillingillä eli noin 800 eurolla. Teen kaikkeni sen eteen, ettei lasteni tarvitse kärsiä. Poliisi pidättää ja hakkaa katulapsia ja -nuoria mielivaltaisesti. Joidenkin elämä päättyy poliisin luoteihin. KesäTyö vai Työleiri? löydä itsellesi sopivin! #47 TILAA ILMAINEN CURLY-LEHTI Kirje- posti- merkki valitse ja vaikuta NuorteN lehti nuorille Curly on 4 x vuodessa ilmestyvä nuorten tekemä lehti nuorille. Tutustu ja ihastu! Terveys ei Tule kello kaulassa Kyllä kiitos, haluan saada Curly-lehdet veloituksetta suoraan kotiin. Curly ry Larin Kyöstin tie 7 00650 Helsinki Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Syntymävuosi Postitoimipaikka Yhteystietojani saa käyttää suoramarkkinointiin. Tarjous koskee Suomea. Aiemmat tilaukset yhä voimassa. Curlyn voi tilata ilmaiseksi myös netistä osoitteesta: www.curly.fi CURLY 2/2010 7
Kotikaupunkini Aurajoki jakaa Turun kahtia. Vastoin yleistä käsitystä keskustan puoli on tois pual jokke. Kulttuuri sitä, kulttuuri tätä Kallioiden seinämillä ja mainoskylteissä pomppii kulttuuripalloja. Kulttuurin puskeminen kansalle saa aikaan jo kyllästymisen tunteen, eikä show ole vielä edes alkanut. Teksti ja kuvat: Janne Riikonen Kävelykadulla saa kyltistä huolimatta kulkea käsi kädessä. Turku on näkynyt kotimaan uutisissa lähes päivittäin. Beckhamit toivat Sakari Oravalle ja Turulle maailmanlaajuista kunniaa, Kakola meinasi palaa maan tasalle ja surullisenkuuluisa Myllysilta vajoaa vajoamistaan. Päätös 1,3 metriä keskikohdasta vajonneen sillan tulevaisuudesta saatiin vihdoin tehtyä: tilalle rakennetaan uusi silta! Uuden sillan on tarkoitus olla valmis syyskuussa 2011. Harmi, sillä kaiken piti olla täydellistä. Reilut 200 päivää ja odotettu hetki viimein koittaa Turku on Euroopan kulttuuripääkaupunki 2011. Kymmenien miljoonien eurojen budjetista huolimatta, tapahtuma on saanut osakseen enemmän kritiikkiä kuin kunniaa. Kirjastoja lakkautetaan ja kaupungissa on vain yksi elokuvateatteri. Taiteilijoilla ei ole työtiloja, ja kulttuuri- ja taidealojen koulutuslinjoja ajetaan alas. Ilmeisesti Haitaripainin oletetaan korvaavan kaiken. Turun tilanteeseen tyytymättömät nuoret ovat järjestäneet vapaan kulttuurin festivaaleja laillisuuden rajamailla. Tapahtumissa he voivat toteuttaa itseään tavoilla, joita eivät muuten pysty tekemään. Jumiutunut tilanne on ajanut turkulaiset radikaaleihin tekoihin; tapahtumia varten on vallattu taloja useaan otteeseen. Huhtikuussa viikonlopun ajaksi vallatussa talossa esiintyi kymmenkunta yhtyettä, pidettiin valokuvanäyttelyitä ja esitettiin lyhytelokuvia. Ilman valtausta näitä kulttuuriesityksiä ei olisi ollut muuten mahdollisuus järjestää. Kulttuurin piti olla kaikkien asia. Urheilukulttuuri ainakin on voimissaan. Jääkiekossa TPS voitti ennen kaikkea kaupunkilaisten suosion puolelleen yhdeksän kuivan ja nihkeän kauden jälkeen (TPS voitti SM-liigan mestaruuden 2010). Turku on saanut Interin ja Turun Palloseuran menestyksekkäitten vuosien takia jalkapallopääkaupungin statuksen. Harrastusmahdollisuudet lapsilla ja nuorilla ovat hyvät myös muissa lajeissa. O se niimpal hianoo olla Turust! Oli kulttuurin tila mikä tahansa, kesä on tulossa. Turku on ehdottomasti kesäkaupunki. Kaupunki herää eloon kevään ensimmäisinä päivinä, kun elohopea mittarissa kiipeää lähelle 20:tä astetta. Ihmiset kömpivät Aurajoen rannoille ja kaupungin puistoihin. Turussa on hyvä tunnelma, eikä kaduilla tarvitse pelätä. Turkulaiset ovat ylpeitä itsestään ja kaupungistaan, vaikka muualla Turusta saadaan parhaat naurut. Åboriginal- ja Turku - Suomen pääkaupunki -paitoja näkee kaduilla. Opiskelijakaupungista löytyy myös kesällä paljon aktiviteetteja, kuten festareita ja muita tapahtumia. Föril mennää täl ja tois paul Aurajokke, vaikse yks silta, joka viel o kunnos, oiski nopeempi. O se sit hianoo olla Turust! 8 CURLY 2/2010
Taksvärkin TYÖPAIKKA ROHKEALLE! -kampanjalla 2010 2011 tukea Kambodžan lapsityöläisille Taksvärkin elokuussa alkavalla Työpaikka rohkealle -kampanjan tavoitteena on parantaa Kambodžan lapsityöläisten asemaa. Kambodžassa on noin 750 000 lapsityöläistä. Teksti: Anita Malkamäki / Taksvärkki ry tuetaan palaamaan normaaliin arkeen, saamaan koulutusta, kuntoutusta ja mahdollisuuksia muuhun toimeentuloon, Lapsityöläisiä kertoo hankesuunnittelija Mari Luosujärvi. Kouluille ja oppilaitoksille suunnattu kampanja tarjoaa taas mahdollisuuden auttaa konkreettisesti. Tekemällä päivän töitä ja lahjoittamalla palkkion Taksvärkki-keräykseen, nuori mahdollistaa monivuotisen kehitysyhteistyöhankkeen Kambodžassa. Kambodžassa lapsityön vähentämistä tuetaan mm. perustamalla ryhmiä, jotka kouluttavat lapsia, vanhempia, työnantajia ja viranomaisia lapsityön vaaroista. Lisäksi työnantajia kannustetaan tarjoamaan työssä käyville lapsille terveyspalveluita, enemmän vapaa-aikaa sekä sallimaan koulunkäynti. Lapsityöläisten tukeminen ehkäisee lapsityön ja köyhyyden kierteen siirtymistä seuraaville sukupolville. On motivoivaa tietää, että parantamalla lapsityöläisten asemaa parannetaan myös heidän tulevien omien lastensa tulevaisuutta. www.tyopaikkarohkealle.fi avataan 1.8.2010. Tarjolla mm. animaatio, dokumentti lapsityöläisyydestä, Videoskaba ja oppimateriaalia! Maailman lapsityöläiset maailmassa on noin 220 miljoonaa lapsityöläistä noin joka 7. maailman lapsi on lapsityöläinen suurin osa lapsityöläisistä työskentelee maataloudessa kaikista maailman lapsityöläisistä vähän yli puolet on aasialaisia. Latinalaisessa Amerikassa lapsityöläisiä on noin 10 prosenttia. Lapsityöläisiä on myös kehittyneissä maissa, ILOn mukaan noin viisi miljoonaa. Suhteellisesti yleisintä lasten työnteko on kuitenkin Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa. Siellä lähes joka kolmas alle 14-vuotias tekee työtä. Esimerkki työajasta ja palkasta KAMBODŽASSA Työ tiilitehtaalla Työaika: 6-10 h/päivä, 5 päivää/viikko Palkka: 0,15 euroa/h, noin 18 25 euroa kuukaudessa Työ kenkätehtaalla Työaika: 11,5 h/päivä, 6 päivää/viikko Palkka: 0,18 euroa/h, noin 50 euroa kuukaudessa SUOMESSA Työ hampurilaismyyjänä Työaika: 7,5 h/päivä, 5 päivää/viikko Palkka: 8,70 euroa/h, noin 1400 euroa kuukaudessa Tsek! Ovatko rahasi loppu, perheelläsi nälkä ja töitä on saatava hinnalla millä hyvänsä? Vähäinen työkokemus ja nuori ikä eivät ole este työn saannille. Ethän pelkää vaarallisia työkoneita tai kemikaaleja. Tarjoamme töitä: 14 h joka päivä, 25 /kk. Saatat olla etsimämme henkilö kenkäteollisuuteen, tiilitehtaalle tai... ANNA VAihToehTo KAmboDŽAN lapsityöläisille Taksvärkki-kampanja 2010 2011 CURLY 2/2010 9
Guatemalassa, Meksikon rajalla olevassa Malacatànin pikkukaupungissa, eletään vuoden kuuminta aikaa. Paikallisen nuorisokerhon, Red Juvenilin, aktiivit valmistautuvat kulkueeseen, jonka aiheena on ympäristö. Paikallisen nuorisokerhon, Red Juvenilin, aktiivit valmistautuvat kulkueeseen, jonka aiheena on ympäristö. Ja parhaillaan valmisteilla on - mikään muukaan kuin - maapallo. Tänään Sharon Martines on Molly Blue Teksti ja kuvat: Saija Raskulla / Taksvärkki ry Nuorisokerhot kokoavat yhteen lasten oikeuksista ja poliittisesta vaikuttamisesta kiinnostuneita nuoria ja tarjoavat heille resursseja, koulutusta ja aikuista apua kampanjointiin paremman elämän puolesta. Kerho kokoontuu virallisesti kolme kertaa viikossa, jolloin paikalle saapuu noin 20-30 nuorta. Toimisto on avoin muinakin aikoina ja aktiivisimmat nuoret piipahtavat vaihtamassa kuulumisia kerhon aikuisen vetäjän kanssa tai viimeistelemässä jonkun kesken jääneen työn. Guatemalan ihmisten ongelmat ovat kuitenkin niin laajoja ja syviä, ettei niitä suurellakaan aktiivisuudella helposti voiteta. Maassa on paljon köyhyyttä, lapsityöläisiä ja aliravitsemusta. Myös seksuaalinen hyväksikäyttö on yleistä ja kerhojen erityisenä tehtävänä onkin taistella sitä vastaan. Sharon Martines, 16 vuotta, kuuli kerhosta kaksi vuotta sitten. Serkkuni kertoi ryhmästä, sen toiminnasta ja tulevasta näytelmästä. Innostuin heti, koska rakastan teatteria. Nyt Sharonilla on päärooli näytelmässä Molly Blue. Näytelmä kertoo Mollysta, joka joutuu perheen tuttavamiehen seksuaalisen väkivallan kohteeksi. Senora Bluen hyvä ystävä, Senor Rosales, ihastuu vierailullaan tämän tyttäreen Mollyyn. Jonkin ajan kuluttua mies alkaa käyttää Mollya hyväkseen. Valitettavasti Molly uskoo Senor Rosalesia, kun tämä sanoo, että se mitä heidän välillään tapahtuu, on salaisuus ja ettei salaisuuksia saa kertoa muille, kuvailee Sharon näytelmän juonta. Pian Molly kuitenkin väsyy ja yrittää kertoa äidilleen hyväksikäytöstä, mutta tämä ei kuuntele tytärtään. Molly ei näe muuta vaihtoehtoa kuin karata. Sharon ei aristele puhua aiheesta, mutta katseen vakavuudesta näkee, että kyseessä oleva ongelma on hänelle todellinen, ei vain jotain elokuvissa nähtyä. Hän kertoo monien katsojien vaikuttuneen näytelmästä. Teimme tämän näytelmän erityisesti lapsille ja haluamme sen avulla estää seksuaalista hyväksikäyttöä. Sen lisäksi viestitämme vanhemmille, että emme halua, että tällaista enää tapahtuu. Eniten tarvitsemme juuri vanhempien tukea. Heidän tulisi kuunnella lapsiaan, vaikka heillä olisikin muita kiireitä. Tällaiset salaisuudet on pakko voida kertoa. Asioihin voi vaikuttaa Kerhon nuoret ovat esittäneet myös muita näytelmiä ja niiden aiheet vaihtelevat luonnonsuojelusta perheväkivaltaan. Olemme tehneet myös joitakin hupinäytelmiä, mutta pääasiassa keskitymme sellaisiin, joissa on jokin sanoma, sanoo Sharon. Esitykset järjestetään kaduilla ja puistoissa, joissa kaikki pääsevät ne näkemään. Ryhmä on kutsuttu vierailemaan myös useisiin kouluihin. Näiden näytelmien tekeminen on tärkeää, koska Guatemalassa on niin paljon hyväksikäyttöä ja perheväkivaltaa. Muiden auttamisen lisäksi Sharon on kerhosta saanut tukea, jos hänellä itsellään on ongelmia. Pitää tehdä jotain, pitää puhua vanhempien kanssa. Tällä hetkellä nämä Taksvärkki ry:n rahoittamat kerhot ovat toimineen hieman yli kaksi vuotta ja niiden vaikutukset alkavat näkyä yhteisöissä. Monilla paikkakunnilla paikallishallinnon kiinnostus lasten asioita kohtaan on kasvanut ja asukkaiden tietoisuus on laajentunut. Tärkeintä on se, että me voimme vaikuttaa asioihin! 10 CURLY 2/2010