DNA Oy:n matkaviestinverkkoon laskevan puheliikenteen enimmäishinnan määrittäminen

Liite 1 (15) LIITE 2 10.8.2015 DNA Oy:n matkaviestinverkkoon laskevan puheliikenteen enimmäishinnan määrittäminen Viestintävirasto on 10.8.2015 antamassaan huomattavan markkinavoiman päätöksessä asettanut DNA Oy:lle (jäljempänä DNA) velvollisuuden noudattaa laskevan puheliikenteen palvelun hinnoittelussa kustannussuuntautunutta enimmäishintaa. Päätöksessä asetetun velvoitteen mukaisesti laskevan puheliikenteen palvelun hinta saa olla enintään 1,25 senttiä minuutilta. Viestintävirasto on 10.8.2015 antamillaan päätöksillä asettanut saman velvollisuuden myös Elisa Oyj:lle (jäljempänä Elisa) ja TeliaSonera Finland Oyj:lle (jäljempänä TeliaSonera). Enimmäishinta on asetettu kullekin teleyritykselle kolmeksi vuodeksi. Tässä liitteessä on kuvattu Viestintäviraston käyttämä laskentamalli enimmäishinnan tason määrittämisessä. 1. Lähtökohdat kustannussuuntautuneen enimmäishinnan määrittämiselle Tietoyhteiskuntakaaren perusteella asetettavan enimmäishinnan tulee olla kustannussuuntautunut. Tietoyhteiskuntakaaren 71 :n 3 momentin mukaan kustannussuuntautuneella hinnalla tarkoitetaan hintaa, joka on kohtuullinen ottaen huomioon tehokkaan toimijan kustannukset säännellyn tuotteen tai palvelun tuottamisesta. Lain perustelujen mukaan Viestintävirastolla on harkintavaltaa sen suhteen, mitkä kustannukset on kohtuullista sisällyttää säännellyn tuotteen tai palvelun hintaan, millä tavalla kustannukset määritetään sekä millä tavalla toiminnan tehokkuus otetaan hinnoittelussa huomioon kunkin säännellyn tuotteen osalta. Tietoyhteiskuntakaaren 71 :n 5 momentin 4 kohdan mukaan hinnoitteluvelvollisuuksien tulee kannustaa yritystä investointeihin tulevaisuudessa ja 5 kohdan mukaan niiden tulee sallia kohtuullinen tuotto säänneltyyn toimintaan sitoutuneelle pääomalle. Lisäksi enimmäishinnan tasoa määritettäessä merkitystä on tietoyhteiskuntakaaren 53 :n 2 momentin 4 kohdalla, jonka mukaan velvollisuuksia asetettaessa huomioon tulee ottaa huomattavan markkinavoiman yrityksen tekemät investoinnit ja riskit. Viestintävirasto Kommunikationsverket Finnish Communications Regulatory Authority Itämerenkatu 3 A PL 313 00181 Helsinki Puhelin 0295 390 100 www.viestintävirasto.fi Östersjögatan 3A PB 313, FI-00181 Helsingfors, Finland Telefon +358 295 390 100 www.kommunikationsverket.fi Itämerenkatu 3A P.O. Box 313, FI-00181 Helsinki, Finland Telephone +358 295 390 100 www.ficora.fi

2 (15) Viestintäviraston lähtökohtana laskevan puheliikenteen hinnoittelun kustannussuuntautuneisuutta arvioitaessa on kunkin enimmäishinnan noudattamiseen velvoitetun teleyrityksen eli DNA:n, Elisan ja TeliaSoneran todellisen matkaviestinverkon ja laskevan puheliikenteen toteuttamisesta aiheutuneet kustannukset. Viestintävirasto määrittää kullekin teleyritykselle yrityskohtaisen laskevan puheliikenteen palvelun yksikkökustannuksen, jonka lähtökohtana ovat kunkin yrityksen virastolle toimittamat kustannustiedot. Viestintäviraston yksikkökustannuksen määrittämis- ja laskemistapa perustuu siten lähtökohtaisesti top-down-malliin (FIFAC-malli). 1 Tällainen malli ottaa jo lähtökohtaisesti huomioon tietoyhteiskuntakaaren 53 :n 2 momentin 4 kohdan mukaisesti teleyrityksen tekemät investoinnit. Kunkin teleyrityksen yksikkökustannus muodostuu aiheutuneista matkaviestinverkon pääomakustannuksista (jälleenhankintahintaiset poistot ja sitoutuneelle pääomalle laskettu tuotto), operatiivisista käyttö- ja yleiskustannuksista sekä datan muuntokertoimesta. Lähtökohtana pääomakustannusten määrittämisessä on matkaviestinverkon jälleenhankintahinta, jonka perusteella määritetään verkon vuosittaiset poistot. Lisäksi jälleenhankintahinnan perusteella määritetään verkkoon sitoutunut pääoma eli nykykäyttöarvo, jolle lasketaan tuottoa. Viestintäviraston käyttämässä mallissa pääomakustannukset määritetään nykykustannusten perusteella (Current Cost Accounting) kun taas verkon käyttö- ja yleiskustannukset määritetään historiallisten kirjanpidon kustannusten perusteella (Historical Cost Accounting). Kuva 1 havainnollistaa kustannustenmuodostumista. Jälleenhankintahinta Poistot + Pääoman tuotto + Käyttökustannukset + Yleiskustannukset = Kustannukset yhteensä Nykykäyttöarvo Kuva1. Kustannusten muodostuminen 1 Ficora Fully Allocated Costs.

3 (15) Viraston käyttämässä arviointitavassa kullekin teleyritykselle aiheutuneet kustannukset, mukaan lukien osa yleiskustannuksista, kohdennetaan säännellylle palvelulle aiheuttamisperiaatteen mukaisesti. Kunkin matkaviestinverkkoyrityksen kustannukset kohdennetaan ensin teleyrityksen määrittelemien kohdentamisavainten avulla matkaviestinverkon osille ja tämän jälkeen verkon volyymien, käytön ja kuormituksen mukaan matkaviestinverkon palveluille. Menetelmää soveltamalla saadaan laskelma kunkin kolmen teleyrityksen matkaviestinverkkoon laskevan puheliikenteen yksikkökustannuksesta. Kuva 2 havainnollistaa matkaviestinverkkoyrityksen laskevan puheliikenteen yksikkökustannuksen laskentaa. Datan muuntokerroin Yrityskohtaisten tietojen kerääminen - Matkaviestinverkon parametrit - Palveluiden volyymit - Liikenteen jakauma verkkoteknologioittain Laskelma Laskevan puheliikenteen yksikkökustannus Yrityskohtaisten tietojen kerääminen ja laskevan puheliikenteen kustannuksen laskenta - Käyttö- ja yleiskustannukset - Jälleenhankintahinta - Sitoutuneen pääoman tuotto - Poistot - Palveluiden volyymit - Matkaviestinverkon osat - Matkaviestinverkon osien käyttö ja kuormitus - Kustannusten kohdistaminen verkon osille ja palveluille Kuva 2. Matkaviestinverkkoon laskevan puheliikenteen yksikkökustannuksen laskenta Kuten yllä on todettu, Viestintävirastolla on harkintavaltaa sen suhteen, mitkä kustannukset on kohtuullista sisällyttää säännellyn tuotteen tai palvelun hintaan, millä tavalla kustannukset määritetään sekä millä tavalla toiminnan tehokkuus otetaan hinnoittelussa huomioon kunkin säännellyn tuotteen osalta. Viestintävirasto on tämän harkintavaltansa puitteissa arvioinut kunkin kolmen teleyrityksen ilmoittamia kustannustietoja ja sitä, mitkä ilmoitetuista kustannuksista on ollut kohtuullista sisällyttää laskevan puheliikenteen yksikkökustannukseen. Lisäksi virasto on arvioinut teleyritysten toimittamia kustannustietoja vertaamalla niitä sille aikaisemmin toimitettuihin tietoihin ja muihin tietoihin, joita Viestintävirasto on saanut valvontatehtäviä hoitaessaan. Viestintävirasto on soveltanut kunkin teleyrityksen yksikkökustannuksen arvioinnissa ja laskennassa samoja periaatteita.

4 (15) DNA:n yksikkökustannuksen laskenta ja arviointi on kuvattu tämän liitteen osiossa 2. 2 Viestintävirasto määrittää laskevan puheliikenteen palvelun enimmäishinnan tason DNA:n, Elisan ja TeliaSoneran näin muodostettujen yksikkökustannusten perusteella. Enimmäishinnan taso lasketaan käyttämällä laskevan puheliikenteen palvelun liikennemäärillä painotettua yksikkökustannusten keskiarvoa. Enimmäishinnan tason määrittäminen on kuvattu tämän liitteen osiossa 3. 2. DNA:n laskevan puheliikenteen palvelun yksikkökustannus DNA toimitti Viestintävirastolle 23.5.2014 laskelman ja liitetiedot (muun muassa datanmuuntokertoimen laskelma 3 ja taustalaskelmat) sen matkaviestinverkkoon laskevan liikenteen hinnan kustannusperusteista. DNA täydensi vastauksiaan 18.8.2014, 16.10.2014 ja 23.10.2014. DNA toimitti 23.5.2014 kaksi eri versiota laskelmista. Omassa laskelmaversiossaan DNA käytti WACC-korkoa korkeampaa korkokantaa, jota yritys perusteli sillä, että sijoittavat vaativat listaamattomalta yhtiöltä korkeampaa tuottoa kuin pörssinoteeratuilta yhtiöiltä. Lisäksi DNA oli laskenut datan muuntokertoimen oman määrittelynsä mukaan, mitä yritys perusteli sillä, että datan muuntokerroin ei muuten huomioi syrjäseutujen ja syrjäytyvyyden vaikutuksia. Viestintäviraston arvioinnin lähtökohtana DNA:n laskevan puheliikenteen palvelun yksikkökustannuksen määrittämisessä ovat olleet DNA:n toimittama laskelma ja sen liitetiedot. Viestintävirasto on käyttänyt arvioinnissaan alla tarkemmin kuvattuja periaatteita, joita virasto on soveltanut samalla tavoin kunkin enimmäishinnan noudattamiseen velvoitetun yrityksen kohdalla. Yritysten yhdenvertaisen kohtelun vuoksi Viestintävirasto on käyttänyt kaikkien yritysten kohdalla samaa laskentamallia ja datan muuntokertoimen laskelmaa, eikä ole siten hyväksynyt arvioinnissaan DNA:n toimittamia vaihtoehtoisia laskelmia. DNA:n matkaviestinverkkoon laskevan puheliikenteen kustannukset on määritetty jälleenhankintahintaisten poistojen, matkaviestinyhteysverkkoon sitoutuneelle pääomalle lasketun tuoton, käyttö- ja yleiskustannusten sekä datan muuntokertoimen perusteella. 2.1 Matkaviestinverkon jälleenhankintahinta Matkaviestinverkon arvo arvioidaan jälleenhankintahintaisena poistojen ja sitoutuneen pääoman laskemiseksi. Poistojen ja sitoutuneen pääoman tuoton määrittäminen perustuu siis nyky- 2 Elisan ja TeliaSoneran yksikkökustannusten laskenta ja arviointi käyvät ilmi näille annettujen päätösten vastaavista liitteistä. 3 Tässä laskelmalla tarkoitetaan yrityksen toimittamiin tietoihin perustuvaa laskelmaa, joka on tehty Viestintäviraston toimittamalle laskelmapohjalle (https://www.viestintavirasto.fi/attachments/fifac_2013_paivitetty_versio.xlsx). Lisäksi arvioinnissa käytetään datan muuntokertoimen laskelmaa (https://www.viestintavirasto.fi/attachments/fifac_muuntokertoimen_maarittaminen.xlsx).

5 (15) kustannuksiin (Current Cost Accounting). Jälleenhankintahinta kuvaa mahdollisen uuden toimijan kohtaamaa hintatasoa alkuperäistä hankintahintaa paremmin ja siten tukee uuden toimijan investointipäätöstä. Jälleenhankintahinnan käyttö sisältää myös riskin komponenttien hinnan alentumisesta. Toisaalta säänneltyyn toimintaan sitoutuneiden komponenttien määrät perustuvat lähtökohtaisesti todellisuudessa tehtyihin investointeihin. DNA:n toimittaman laskelman mukainen matkaviestinverkon jälleenhankintahinnan määrittäminen perustuu sen käytössä olevan matkaviestinverkon osien keskimääräisiin hankintakustannuksiin ja niiden volyymeihin. Hankintahintoina DNA on käyttänyt 1.1.2014 voimassa olleita hankintahintoja. Verkon osien volyymitiedot DNA on ottanut teknisistä rekistereistään. Esimerkiksi käytössä olevien tukiasemien määrän yritys on selvittänyt tukiasematietokannasta. Matkaviestinverkon järjestelmien (esimerkiksi SMSC, MMSC, IN-järjestelmät) volyymit ja jälleenhankintahinnat yritys on perustanut asiantuntija-arvioihin. Verkonhallintajärjestelmille ei DNA:n mukaan ole määriteltävissä jälleenhankinta-arvoa samaan tapaan kuin matkaviestinverkon osille, koska verkonhallintajärjestelmiä kehitetään jatkuvasti. Tämän vuoksi yritys on määritellyt niiden jälleenhankintahinnat käyttämällä näiden järjestelmien tasearvoja ja korjannut kustannustasoa Tilastokeskuksen julkaisemalla palveluiden tuottajaindeksillä (2005=100). Siirtoverkon jälleenhankintahinnan DNA on määritellyt siten, että siirtoverkosta on otettu mukaan matkaviestinverkon käyttämät osat. Yrityskauppojen seurauksena siirtoverkon jälleenhankintahinnassa on mukana puhelinyhtiöiltä ostettua kuituverkkoa ja transmissiojärjestelmiä sekä yrityskauppojen jälkeisenä aikana rakennettua kuituverkkoa ja transmissiojärjestelmiä. Lisäksi siirtoverkon jälleenhankintahintaan sisältyy kupariverkkoa ja dataverkkotekniikkaa. Kuituverkon muuttamisessa jälleenhankinta-arvoiseksi DNA on käyttänyt Tilastokeskuksen julkaisemaa maarakennuskustannusindeksiä (2005=100). Kupariverkon osalta DNA on käyttänyt metallijohdintilaajayhteyden laskelmassa laskemaansa tilaajayhteyskohtaista jälleenhankinta-arvoa. DNA on lisäksi olettanut, että transmissiolaitteiden ja tilaajadataverkkojen kustannustasot eivät ole muuttuneet. Tukiasemaverkon käyttämien laitetilojen ja mastoissa olevien antenni- ja linkkipaikkojen jälleenhankinta-arvot DNA on selvittänyt asiantuntija-arvioiden perusteella. DNA:n laskelman mukainen matkaviestinverkon jälleenhankintahinta sisältää taajuushuutokaupan lisenssimaksuja vuodelta 2013 [ ] euroa. Lisenssi on tullut voimaan 1.1.2014. DNA:n laskelman mukaan sen matkaviestiverkon jälleenhankintahinta on [ ] euroa.

6 (15) [ ] Viestintäviraston näkemyksen mukaan vuoden 2013 taajuushuutokaupan lisenssien hankintamenoja ei tule sisällyttää matkaviestinverkon vuoden 2013 jälleenhankintahintaan, sillä kyseiset lisenssit ovat voimassa 1.1.2014 alkaen ja koska yksikkökustannuksen määrittäminen perustuu vuoden 2013 kustannuksiin ja volyymeihin. Viestintäviraston on käyttänyt arvioinnissaan DNA:n matkaviestinverkon jälleenhankintahintana [ ] euroa. 2.2 Poistot Poistot lasketaan verkon jälleenhankintahintaisen arvon pohjalta tasapoistoina käyttäen poistoaikana komponenttien teknistaloudellisia pitoaikoja. Laskelmassa poistot määritellään edellä mainituille jälleenhankintahintaan kuuluville omaisuuserille. Korkein hallinto-oikeus (KHO) on päätöksissään 4 ottanut kantaa poistoaikoihin verkon jälleenhankintahinnan ja yrityksen sitoutuneen pääoman määrittämisessä. KHO:n päätösten perusteella Viestintävirasto katsoo, että poistokustannusten ja sitoutuneen pääoman laskennassa käytettävien poistoaikojen tulee olla luotettavia ja todennettavissa sekä kuvastaa riittävällä tarkkuudella omaisuuden teknis-taloudellista pitoaikaa. Teknis-taloudellisella pitoajalla tarkoitetaan sitä aikaa, jonka verkon osa todellisuudessa on liiketoiminnallisessa käytössä ennen sen uusimista. Viestintäviraston käsityksen mukaan kirjanpidossa käytetyt poistoajat eivät matkaviestinverkon komponenttien osalta pääsääntöisesti eroa merkittävästi omaisuuden teknis-taloudellisista pitoajoista ja tällöin niitä voidaan käyttää laskelmassa. Mikäli yritys itse katsoo sen kirjanpidossa käyttämien poistoaikojen eroavan joidenkin verkon osien kohdalla merkittävästi teknis-taloudellisesta pitoajasta, se voi käyttää poistoaikana käyttöomaisuuskirjanpidosta johdettua, tilintarkastajan todentamaa pitoaikaa. Teknis-taloudellisen pitoajan määritelmän mukaan liiketaloudellisessa käytössä ei tulisi olla merkittävästi pitoaikaa vanhempia pääomaeriä. Näin ollen teleyrityksen tulee valita pitoaika niin, ettei merkittävää osaa käytössä olevasta verkosta jää laskelman ulkopuolelle. DNA on laskenut vuosittaiset poistokustannukset matkaviestinverkon jälleenhankintahinnasta tasapoistoina. Matkaviestinverkon osien pitoaikoina DNA on käyttänyt seuraavia arvoja: 4 Korkeimman hallinto-oikeuden päätös 7.5.2012, Dnro 1386/3/10, taltio 1115 ja Korkeimman hallinto-oikeuden päätös 27.7.2012, Dnro 2062/3/10, taltio 2074.

7 (15) 2.3 Sitoutunut pääoma Taajuudet [ ] Tukiasemajärjestelmä (BSS) [ ] Mobiilikeskustekniikka [ ] Mobiiliverkon järjestelmät [ ] Verkonhallintajärjestelmät [ ] Siirtoverkko [ ] Rakennelmat (laitetilat) [ ] Voimalaitteet ja talotekniikka laitetiloissa [ ] Televerkkotili (laitetilojen osalta) [ ] Mastot [ ] DNA:n laskelmassaan käyttämät teknistaloudelliset pitoajat vastaavat yrityksen ilmoituksen mukaan lähtökohtaisesti kirjanpidon pitoaikoja. Poikkeuksina kirjanpidon pitoaikoihin ovat rakennukset, joiden pitoaikana DNA on käyttänyt [ ] vuotta, vaikka niiden kirjanpidon poistoaika on [ ] vuotta. Lisäksi sellaisissa yksittäistapauksissa, joissa matkaviestinverkon osan keski-ikä on ylittänyt kirjanpidon poistoajan, DNA on käyttänyt pitoaika keski-ikää +[ ] vuotta. DNA:n esittämien vuosittaisten jälleenhankintahintaisten poistokustannusten yhteismäärä on [ ] euroa. Viestintävirasto on poistoja määrittäessään käyttänyt edellä kuvatulla tavalla määritettyä matkaviestinverkon jälleenhankintahintaa [ ] euroa. Viestintäviraston käyttämä jälleenhankintahinta on pienempi kuin yrityksen ilmoittama, mikä johtuu [ ]. Tämän vuoksi myös poistojen määrä on pienempi. Viestintävirasto on määrittänyt poistoiksi [ ] euroa. Virasto määrittää käyttöomaisuuteen sitoutuneen pääoman nykykäyttöarvoon perustuen. Korkein hallinto-oikeus on ratkaisukäytännössään vahvistanut viraston soveltaman arviointimenetelmän lainmukaisuuden. Viestintävirasto on määrittänyt kunkin enimmäishinnan noudattamiseen velvoitetun yrityksen verkon nykykäyttöarvon vähentämällä jälleenhankintahinnasta omaisuuden pitoajan perusteella tehdyt jälleenhankintahintaiset poistot verkon keski-ikä huomioiden. Pitoaikoina on käytetty teknis-taloudellisia pitoaikoja. Viestintäviraston näkemyksen mukaan tällä tavoin laskettava nykykäyttöarvo antaa luotettavan kuvan verkkoon sitoutuneesta pääomasta. Matkaviestinverkkoon sitoutunut pääoma, jolle tuottoa lasketaan, muodostuu matkaviestinverkon käyttöomaisuuden nykykäyttöarvosta ja muista toimintaan liittyvistä lyhytaikaisista varoista ja veloista. Sitoutuneeseen pääomaan saa sisällyttää ainoastaan matkaviestinverkkoon sitoutuneita omaisuuseriä. Esimerkiksi yrityksen aikaisempien vuosien tappiot tai liikearvo eivät ole sellaisia omaisuuseriä, jotka olisivat välttämättömiä laskevan liikenteen palvelun tuottamiseksi. Siten Viestintävirasto ei hyväksy niitä sisällytettäväksi sitoutuneeseen pääomaan.

8 (15) Viestintävirasto on laskenut matkaviestinverkkoon sitoutuneen pääoman määrittämiseksi verkon nykykäyttöarvon yrityksen esittämän jälleenhankintahinnan sekä verkon pitoajan ja keskiiän perusteella. Nykykäyttöarvo lasketaan kaavalla missä = 1 -ä, =äö =ähh =-! -ä = ä DNA on käyttänyt pitoaikana edellä kuvattuja aikoja, ja se on laskenut nykykäyttöarvon viraston käyttämällä kaavalla. DNA:n ilmoituksen mukaan sen tukiasemien keski-iän määritys perustuu tukiasematietokannasta saatuihin käyttöönottopäivämäärätietojen ja tilannepäivämäärän (1.1.2014) erotukseen. Kaikkien käytössä olevien tukiasemien keski-ikä on DNA:n ilmoituksen mukaan [ ] vuotta. Toistimien, ohjainten, mobiilikeskustekniikan ja järjestelmien keski-iät DNA on ilmoittanut asiantuntija-arvioihin perustuen. Verkonhallintajärjestelmien keski-iän DNA on olettanut olevan [ ] poistoajasta, mitä yritys perustelee sillä, että verkonhallintajärjestelmää kehitetään koko ajan. Siirtoverkon keski-iät DNA on määritellyt siten, että puhelinyhtiöiltä ostetun kuituverkon keski-ikä on laskettu rakentamisajankohdan perusteella, ja keski-ikänä on tälle siirtoverkon osalle käytetty noin [ ] vuotta. Yrityskauppojen jälkeisenä aikana rakennetun kuituverkon keski-iän DNA on laskenut jälleenhankintahinnalla painotettuna rakentamisajankohdan perusteella. Tukiasemille menevien metallijohdinyhteyksien keski-ikä on määritelty myös rakentamisajankohdan perusteella, ja keski-ikä on noin [ ] vuotta. Koko siirtoverkon keski-ikä on [ ] vuotta. Siirtojärjestelmien ja dataverkkotekniikan keski-iät on laskettu jälleenhankintahinnalla painotettuna. DNA:n käyttämät keski-iät ovat seuraavat: Taajuudet [ ] Tukiasemajärjestelmä (BSS) [ ] Mobiilikeskustekniikka [ ] Mobiiliverkon järjestelmät [ ] Verkonhallintajärjestelmät [ ] Siirtoverkko [ ] Rakennelmat (laitetilat) [ ] Voimalaitteet ja talotekniikka laitetiloissa [ ] Televerkkotili (laitetilojen osalta) [ ] Mastot [ ] Sitoutunut pääoma muodostuu käyttöomaisuuden nykykäyttöarvosta sekä lyhytaikaisista varoista ja veloista. DNA:n ilmoittama käyttöomaisuuden määrä on [ ] euroa ja lyhytaikaisia varoja on [ ] euroa sekä lyhytaikaisia velkoja [ ] euroa. Yrityksen

9 (15) 2.4 Sitoutuneen pääoman tuotto hinnoittelulaskelmassaan esittämä sitoutunut pääoma on yhteensä [ ] euroa. Sitoutuneen pääoman arvioinnissa Viestintävirasto on käyttänyt edellä kuvatulla tavalla määritettyä matkaviestinverkon jälleenhankintahintaa, josta on poistettu [ ]. Viestintäviraston laskelmassa käyttöomaisuuden määrä on [ ] euroa, lyhytaikaisten varojen määrä on [ ] euroa ja lyhytaikaisten velkojen määrä on [ ] euroa. Sitoutuneen pääoman määrä on siten yhteensä [ ] euroa. Määrittäessään kohtuullista tuottoa säänneltyyn toimintaan sitoutuneelle pääomalle Viestintävirasto käyttää WACC-menetelmää 5. WACC-menetelmä ottaa huomioon kohtuullisen tuoton säänneltyyn toimintaan sitoutuneelle pääomalle ja kannustimet investointeihin siten kuin tietoyhteiskuntakaaren 71 :n 5 momentin 4 ja 5 kohdat edellyttävät. WACC-menetelmä on yleisesti käytössä oleva tuoton laskemisessa käytettävä menetelmä, jota Viestintävirasto on käyttänyt useiden vuosien ajan sitoutuneen pääoman tuoton kohtuullisuuden arvioinnissa. Sallimalla kohtuullisen tuoton sitoutuneelle pääomalle yrityksiä kannustetaan investoimaan, koska tällöin yritykset saavat katettua investointiensa kustannuksia. Investointeihin mahdollisesti liittyvät riskit huomioidaan WACC-menetelmässä riskipreemioiden (riskitön korko ja sen lisäksi tuleva velkapreemio sekä markkinariskipreemio) avulla. WACC-menetelmän avulla Viestintävirasto määrittää kohtuulliseksi katsottavan sitoutuneen pääoman tuoton kaikille ennakkosäännellyille markkinoille, kuten matkaviestinverkkoon laskevan puheliikenteen tukkumarkkinoille. Koska WACC-menetelmän parametrit ovat muuttuvia, Viestintävirasto määrittää sallitut tuottoprosentit uudelleen säännöllisin väliajoin: laskelmassa käytetty tuottoprosentti on toukokuulta 2014 6 ja sen mukainen sallittujen tuottojen vaihteluväli matkaviestinverkkotoiminnassa on 7,0 8,3 %. Viestintävirasto on arvioinnissaan käyttänyt sitoutuneen pääoman tuottoprosenttina vaihteluvälin ylärajaa 8,3 %, minkä voidaan katsoa olevan kohtuullinen ja ottavan huomioon investointeihin liittyvät riskit. 5 WACC-menetelmässä koko pääoman kustannus muodostuu oman ja vieraan pääoman tuottovaatimusten painotetusta keskiarvosta, jossa painokertoimena toimii nettovelkaantumisaste eli vieraan pääoman prosentuaalinen osuus koko sijoitetusta pääomasta. Viestintävirasto huomioi maksetut verot pääoman kustannuksessa voimassa olevan yritysverokannan mukaisesti. 6 Viestintävirasto 5.5.2014. Kohtuullinen sitoutuneen pääoman tuotto kiinteässä televerkkotoiminnassa, matkaviestinverkkotoiminnassa ja digitaalisten televisiolähetyspalvelujen toiminnassa (diaarinumero 13/962/2014). https://www.viestintavirasto.fi/ohjausjavalvonta/ohjeettulkinnatsuosituksetjaselvitykset/ohjeidentulkintojensuositustenj aselvitystenasiakirjat/kohtuullinensitoutuneenpaaomantuottokiinteassateleverkkotoiminnassamatkaviestinverkkotoiminnassajadigitaalisten televisiolahetyspalvelujentoiminnassa_2.html Tässä laskelmassa on käytetty kohtuullisen sitoutuneen pääoman tuottona 5.5.2014 julkaistuja tuottoprosentteja. Viestintäviraston uusin kohtuullisen sitoutuneen pääoman tuottoprosenttien päivitys on julkaistu 4.5.2015.

10 (15) 2.5 Käyttö- ja yleiskustannukset Sitoutuneen pääoman tuotto on DNA:n toimittamassa laskelmassa laskettu verkon nykykäyttöarvolle. DNA on toimittamassaan laskelmassa käyttänyt tuottoprosenttia [ ]. Vuosittaisen sitoutuneen pääoman tuoton määräksi muodostuu yrityksen laskemalla tavalla [ ] euroa. Viestintävirasto on käyttänyt matkaviestinverkon osalta yrityksen ilmoittamia teknis-taloudellisia pitoaikoja ja keski-ikätietoja. Viestintävirasto on käyttänyt DNA:n sitoutuneen pääoman määränä edellä kuvatulla tavalla määritettyä [ ] euroa. Viestintävirasto on käyttänyt kohtuullisena tuottoprosenttina vaihteluvälin ylärajaa 8,3 %. Viestintäviraston määrittämä DNA:n sitoutuneen pääoman tuoton määrä on [ ] euroa. Matkaviestinverkon käyttökustannukset muodostuvat verkon käytöstä ja ylläpidosta aiheutuvista kustannuksista. Yleiskustannukset muodostuvat esimerkiksi teleyrityksen tukitoiminnoista, kuten talous-, henkilöstö-, tieto- ja materiaalihallinnosta, aiheutuvista kustannuksista. Käyttö- ja yleiskustannusten arviointi perustuu historiallisiin kirjanpidon kustannuksiin (Historical Cost Accounting). DNA on rajannut käyttökustannukset siten, että ne on haettu raportointijärjestelmän kautta kirjanpitojärjestelmästä, jossa ne on kirjattu kuluiksi. Tämä varmistaa yrityksen mukaan sen, että käyttökustannukset eivät sisällä pääomakustannuksia. Käyttökustannukset eivät yrityksen mukaan myöskään sisällä yleiskustannusten kanssa päällekkäisiä kustannuksia, koska kustannuslaskentajärjestelmässä osa kustannuspaikoista on luokiteltu yleiskustannuksiksi, ja näiden kustannuspaikkojen kustannuksia ei yrityksen mukaan ole mukana käyttökustannuksissa. Käyttökustannukset sisältävät muun muassa vuokrattuja tiloja ja niiden energiakuluja, siirtoverkon kustannuksia ja radioverkkojen kustannuksia. DNA:n matkaviestinverkolle kohdistamat käyttökustannukset ovat [ ] euroa ajanjaksolta 1.1. 31.12.2013. Yleiskustannuksina DNA on ilmoittanut hallinto- ja IT-kuluja. Yleiskustannusten alaeristä teknologioihin liittyvistä kustannuksista [ ] % ja kaikista muista yleiskustannuksista [ ] % on kohdistettu matkaviestinverkolle. DNA:n matkaviestinverkolle kohdistamat yleiskustannukset ovat [ ] euroa ajanjaksolta 1.1. 31.12.2013. Viestintävirasto toteaa, ettei asiassa ole tullut esille, että DNA:n käyttö- tai yleiskustannukset sisältäisivät palveluoperaattorin kustannuksia. Viestintävirasto ei ole havainnut huomautettavaa DNA:n tavassa määrittää matkaviestinverkon käyttö- ja yleiskustannukset. Viestintävirasto on siten hyväksynyt DNA:n käyttökustannuksiksi [ ] euroa ja yleiskustannuksiksi [ ] euroa.

11 (15) 2.6 Kustannukset yhteensä 2.7 Palveluiden volyymit DNA:n virastolle toimittaman laskelman mukaiset matkaviestinverkon vuosittaiset kokonaiskustannukset ovat [ ] euroa. Viestintäviraston arvioinnin lopputuloksena määrittämät DNA:n matkaviestinverkon vuosittaiset kokonaiskustannukset ovat [ ] euroa. DNA:n matkaviestinverkon palveluiden volyymit vuonna 2013 olivat yrityksen mukaan seuraavat: liikennelaji Nouseva liikenne Laskeva liikenne Verkon sisäinen liikenne Nouseva SMS Laskeva SMS Sisäinen SMS Pakettidataliikenne liikennemäärä [ ] miljoonaa minuuttia [ ] miljoonaa minuuttia [ ] miljoonaa minuuttia [ ] miljoonaa viestiä [ ] miljoonaa viestiä [ ] miljoonaa viestiä [ ] teratavua 2.8 Kustannusten kohdentaminen Viestintävirasto ei ole havainnut huomautettavaa DNA:n tavassa määrittää matkaviestinverkon palveluiden volyymejä. Viestintävirasto on siten hyväksynyt DNA:n ilmoittamat palveluiden liikennevolyymit. Viestintäviraston käyttämässä laskentatavassa matkaviestinverkkoyritykselle aiheutuneet kustannukset kohdennetaan aiheuttamisperiaatteen mukaan palveluille (puheliikenne, SMS-liikenne ja pakettidataliikenne). Kustannukset kohdistetaan kahdessa vaiheessa; aluksi kustannukset kohdistetaan yrityksen määrittelemien kohdentamisavainten avulla matkaviestinverkon osille ja sen jälkeen kustannukset kohdistetaan verkon liikennemäärien sekä käytön ja kuormittavuuden mukaan palveluille. Kustannuskohdistusten jälkeen saadaan arvio yrityksen matkaviestinverkkoon laskevan puheliikenteen yksikkökustannuksesta. DNA on määritellyt verkon osien kustannusten kohdentamisavaimet pohjautuen edellisten vuosien määrityksiin kustannusten jakautumisesta eri komponenteille. Näiden kohdentamisavainten määrittely ei vastaa HMV-kohdistustiedostoa, jota DNA muuten käyttää reguloitujen tuotteiden kustannusten kohdistamiseen. Viestintävirasto ei ole havainnut huomautettavaa DNA:n tavassa määrittää matkaviestinverkon kustannusten kohdentaminen. Viestintävirasto on siten hyväksynyt DNA:n ilmoittamat kustannusten kohdentamisavaimet.

12 (15) 2.9 Datan muuntokerroin Viestintävirasto käyttää kaikille matkaviestinverkkoyrityksille samoja painokertoimia sekä muunto- ja kuormituskertoimia lukuun ottamatta datan muuntokerrointa, joka on yrityskohtainen. Datan muuntokertoimet määritetään yritysten toimittamien tietojen pohjalta perustuen palveluiden volyymeihin ja niiden jakautumiseen eri teknologioiden välillä. Muunto- ja kuormituskertoimet muuntavat puheen ja datan yhteismitalliseksi yksiköksi ottaen huomioon palveluiden aiheuttaman verkon kuormituksen. Datan muuntokerroin on yksi laskelmassa käytettävistä syöttötiedoista. DNA:n toimittamassa datan muuntokertoimen laskelmassa yritys on käyttänyt SMS-liikennevolyyminä [ ] miljoonaa viestiä, puheliikennevolyyminä [ ] miljoonaa minuuttia ja dataliikennevolyyminä [ ] teratavua. SMS-liikenne jakautuu DNA:n mukaan siten, että 2G-verkoissa SMS-liikenteestä on [ ] % ja 3G-verkoissa [ ] %. Puheliikennevolyymi jakautuu yrityksen mukaan siten, että 2G-verkoissa liikenteestä on [ ] % ja 3G-verkoissa [ ] %. Dataliikenteestä 2G-verkoissa on yrityksen mukaan [ ] % ja 3G-verkoissa [ ] % ja 4G-verkoissa [ ] %. DNA:n toimittaman laskelman mukaan datan muuntokerroin on [ ]. Viestintävirasto ei ole havainnut huomautettavaa DNA:n tavassa määrittää matkaviestinverkon datan muuntokerroin. Viestintävirasto on siten hyväksynyt DNA:n toimittaman laskelman mukaisen datan muuntokertoimen [ ]. 2.10 DNA:n matkaviestinverkkoon laskevan puheliikenteen palvelun yksikkökustannus 3. Enimmäishinnan tason määrittäminen DNA:n matkaviestinverkkoon laskevan puheliikenteen palvelun kustannus on yrityksen toimittaman laskelman mukaan [ ] senttiä minuutilta. Viestintäviraston edellä kuvatun arvioinnin ja laskelman mukaan DNA:n matkaviestinverkkoon laskevan puheliikenteen palvelun yksikkökustannus on [ ] senttiä minuutilta. Viestintävirasto on määrittänyt laskevan puheliikenteen palvelun enimmäishinnan laskemalla liikennemäärillä painotetun keskiarvon enimmäishinnan noudattamiseen velvoitettujen teleyritysten ilmoittamien kustannustietojen ja Viestintäviraston arvioimien kustannusperusteiden avulla. Liikennemäärien käyttö yksikkökustannusten painotuksessa kuvaa aiheutuneiden kustannusten jakautumista eri yritysten kesken.

13 (15) Enimmäishinnan laskemisessa käytetyt painokertoimet on laskettu käyttäen enimmäishinnan noudattamiseen velvoitettujen yritysten vuoden 2013 laskevan puheliikenteen määriä. Kaikkien yritysten laskevan puheliikenteen määrät on laskettu yhteen, jonka jälkeen yritysten painokertoimet on saatu jakamalla kunkin yrityksen laskevan puheliikenteen määrä kaikkien yritysten yhteenlasketulla laskevan puheliikenteen määrällä. Kaikkien yritysten painokerrointen summa on 100 %. DNA:n yksikkökustannuksen painokerroin enimmäishinnan laskemisessa on [ ] %, joka vastaa yrityksen osuutta kaikkien enimmäishinnan noudattamiseen velvoitettujen yritysten yhteenlasketusta laskevan puheliikenteen määrästä. Viraston laskelman mukainen DNA:n yksikkökustannus [ ] senttiä minuutilta on painotettu kyseisellä kertoimella. Viestintävirasto on määrittänyt Elisan ja TeliaSoneran yksikkökustannuksen samalla tavoin ja vastaavia arviointitapoja noudattaen kuin DNA:n yksikkökustannuksen. Näin on päästy laskevan puheliikenteen painotettuun enimmäishintaan, joka on 1,25 senttiä minuutilta. Kuva 3 havainnollistaa matkaviestinverkkoyritysten laskevan puheliikenteen yksikkökustannusten ja keskikustannuksen laskentaa.

14 (15) DNA Datan muuntokerroin Elisa Datan muuntokerroin TSF Datan muuntokerroin Yrityskohtaisten tietojen kerääminen - Matkaviestinverkon parametrit - Palveluiden volyymit - Liikenteen jakauma verkkoteknologioittain DNA Laskelma DNA Laskevan puheliikenteen yksikkökustannus Elisa Laskelma Elisa Laskevan puheliikenteen yksikkökustannus TSF Laskelma TSF Laskevan puheliikenteen yksikkökustannus Yrityskohtaisten tietojen kerääminen ja laskevan puheliikenteen yksikkökustannuksen laskenta - Käyttö- ja yleiskustannukset - Jälleenhankintahinta - Sitoutuneen pääoman tuotto - Poistot - Palveluiden volyymit - Matkaviestinverkon osat - Matkaviestinverkon osien käyttö ja kuormitus - Kustannusten kohdistaminen verkon osille ja palveluille # $%& # '()*+ #,-. DNA Laskevan puheliikenteen volyymi Yrityskohtaisten painokertoimien laskenta Elisa Laskevan puheliikenteen volyymi TSF Laskevan puheliikenteen volyymi Yrityskohtaisten painokertoimien laskenta DNA Painokerroin / $%& Elisa Painokerroin / '()*+ TSF Painokerroin /,-. Painotetun keskikustannuksen laskenta 0 =# $%& / $%& +# '()*+ / '()*+ +#,-. /,-. Painotetun keskikustannuksen laskenta missä # 2 = 3 ö / 2 = 3 Kuva 3. Matkaviestinverkkoon laskevan puheliikenteen yksikkökustannusten ja keskikustannuksen laskenta Viestintäviraston näkemyksen mukaan liikennemäärillä painotettuun keskikustannukseen perustuvaa enimmäishintaa voidaan pitää kohtuullisena yksittäiseen matkaviestinverkkoon laskevan puheliikenteen tukkumarkkinoilla. Enimmäishinnan tason määrittäminen tällä tavoin ottaa huomioon kullekin valtakunnalliselle matkaviestinverkkoyritykselle aiheutuneet kustannukset ja toiminnan tehokkuuden. Viestintävirasto katsoo, ettei enimmäishinnan noudattamiseen velvoitettavien teleyritysten toimintaolosuhteissa ole merkittäviä eroja, sillä nämä kaikki teleyritykset toimivat valtakunnallisesti. Yritysten peittoalueet tai koot eivät eroa nyt kyseessä olevien markkinoiden osalta toisistaan niin merkittävästi, että yksikkökustannusten erot olisivat perusteltavissa eroilla toimintaolosuhteissa. Tämän vuoksi Viestintävirasto katsoo, että liikennemäärillä keskiarvo ottaa huomioon tehokkaan toimijan

15 (15) kustannusten tason kyseisillä markkinoilla. Enimmäishinnan tason määrittäminen tällä tavoin on Viestintäviraston näkemyksen mukaan kohtuullista ottaen huomioon kilpailun edistämispäämäärä sekä viestintäpalvelujen käyttäjille koituvat hyödyt. Tällaisia hyötyjä ovat erityisesti hinnoittelun ennakoitavuus ja tukkuhintojen alenemisesta aiheutuvat kustannussäästöt. Viestintäviraston arvioima DNA:n yksikkökustannus on asetettavaa enimmäishintaa [ ] 4. Salassapito Liite sisältää viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 24 :n 1 momentin 20 kohdan perusteella salassa pidettävää tietoa. Salassa pidettävät kohdat on merkitty päätökseen hakasulkein [ ].